Lue keskustelun säännöt.
Kysymys äänikirjojen kuuntelijoille
Jos kuuntelet paljon äänikirjoja, niin tässä tulee kysymys sinulle. Oletko antanut palautetta lukijoista ja jos olet, niin kenelle? Minusta tuntuu että haluaisin antaa, mutta pelkään ettei siitä ole hyötyä. Haluaako joku edes palautetta näistä? Tietääkö kukaan?
Kommentit (1286)
Lukijaäänellä on VALTAVA merkitys. Munkin suosikkejani ovat Putkonen-Örn, Majuri ja Pitkänen. Satakieli jäi kesken lukijan ja kaman akustiikan takia ( olikohan joku koronakotistudio?). Samoin Suhteellisen vapaata Mervi Takatalo oli karmeaa hönkimistä. Kirjailija Lotta Ansakorpi itse luki Vaihtoehtona kuolema kirjansa itse. Se oli aika kamalaa kuunneltavaa, sori Lotta.
Täytyy alkaa antamaan palautetta.
Äänikirjat on kyllä ihana asia!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos täällä on kustantajien edustajia palstailemassa niin kuulkaa tämä. Alkakaa vaatia parempia lukijoita äänikirjoillenne niin kuuntelukerratkin takuulla lisääntyvät! Hyvät lukijat pitää vain löytää eikä tyytyä siihen mitä aina tuputetaan. Ja pyytäkää herranen aika Jari Aula lukemaan!
Eikö tuottajat jo kysy palautetta? Jokainen luulisi ymmärtävän ettei kirja välttämättä ole huono vaan lukija ei maistu kaikille.
Saman kirjan voisi lukea useampi tai sitä voisi varmaan nykytekniikalla muuttaa paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuottajat jo kysy palautetta? Jokainen luulisi ymmärtävän ettei kirja välttämättä ole huono vaan lukija ei maistu kaikille.
Saman kirjan voisi lukea useampi tai sitä voisi varmaan nykytekniikalla muuttaa paremmaksi.
Ei nykytekniikalla muuteta (vielä) puheen rytmiä, intonaatiota, artikulaatiota ym. kun kyse on kirjasta eikä esim. pätkästä räppiä.
Jussi Puhakka on uusi suosikkini. Kuuntelin Pimeät tunnit - teoksen jokin aika sitten, jossä hän oli toisena lukijana. Tässä äänensä oli jotenkin pehmeämpi, verrattuna Hitlerin elämä ja kuolema - kirjaan, jonka sitten kuuntelin kun halusin kuulla ääntänsä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annoin n. vuosi sitten palautetta toiselle Suomen suurimmista kustantajista. Vastaus kuului "ikävää, ettet pidä" ja korjausliikettä ei luvattu tehdä. Kustantaja käyttää edelleen lukijoita, jotka eivät osaa ääntää edes ruotsia, eivätkä englantia ja lukijat painottavat tekstiä todella kummalla tavalla.
Celialla oli joku aivan karmiva lukija, yritin kuunnella "rakkaus lainassa" kesken jäi.
Jos Jari Aula ei kerran kelpaa lukemaan äänikirjoja, voisiko tuotantoyritys palkata hänet kouluttamaan kielivammaisia näyttelijöitä, joilla on ne paperit kunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos Jari Aula ei kerran kelpaa lukemaan äänikirjoja, voisiko tuotantoyritys palkata hänet kouluttamaan kielivammaisia näyttelijöitä, joilla on ne paperit kunnossa?
Tämätämätämä! :D Eihän niitä taidolla lueta vaan tutkintotodistuksella.
Sepä siinä kuulkaa on, että vaikka minä en tykkää, muut ehkä tykkäävät. Tiedän, että mun suosikkilukija on monien inhokki. :D Kyse on niin henkilökohtaisista makuasioista, että tuntisin itseni aivan ääliöksi, kun ottaisin yhteyttä johonkin äänistudioon kertoakseni, että MINÄ en tykkää tuon ja tuon äänestä. So what? Miksi niitä kiinnostaisi?
Totta puhuen koskaan en ole jättänyt kirjaa kesken lukijan takia, vaikka kaikkien äänistä en ole erityisemmin nauttinut. Mervi Takatalosta en ole kuullut kenenkään sanovan mitään hyvää. Pitäisiköhän ihan varta vasten valita seuraava äänikirja lukijan perusteella, kun kiinnostaa, miten hän lukee. Jäisköhän kirja kesken lukijan takia ekaa kertaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erja Manto ja Elena Ferranten kirjat. Siinä on kerrassaan loistava lukija.
Olipa muuten ihanaa kuunnella Vadim Usva Kärnän lukemana! Niin hyvä venäjän ääntämys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan antanut palautetta. Kuuntelen enimmäkseen englanninkielisiä kirjoja. Suomenkielisissä joskus häiritsee liian hitaasti lukeminen, erityisesti tietokirjoissa se on viheliäistä kun lukija tavaa kuin transsissa ekaluokkalaiselle. Tietokirjoihin onneksi toimii äänen nopeutus! Ja joskus lukija on niin hidas, että fiktiokin menee nopeutettuna eikä kuulosta pikkuoravien lukemalta.
Minä kuuntelen pelkästään englanninkielisiä kirjoja, koska suomalaiset lukijat ovat aivan hirveitä. Ei mitään eläytymistä, mikä tahansa kirja vain paapatetaan läpi yhdellä nuotilla. Kyllä siinä mielenkiintoisempikin tarina alkaa unettaa, kun korvissa soi vaan tympääntyneellä äänellä blaablaablaablaablaablaa... Ei puhettakaan, että yritettäisiin antaa dialogissa hahmoille vähän persoonaa tai muutenkaan käyttää ääntä tarinan sävyjen esiin tuomiseen.
Hitaus ei ole itselle ongelma, mutta tuo eläytymättömyys on.
Mun äikän ope lukiossa osasi lukea kirjallisuutta siten, ettei hän näytellyt vaan välitti äänellään sävyjä juuri sopivasti. Hänellä oli muutenkin ihana kuulas ja pehmeä ääni :)
Tätä nimenomaan tarkoitin eläytymisellä, en mitään ylinäyttelemistä. Esimerkiksi Roy Dotricen lukemat The Song of Ice and Fire-kirjat ovat aivan loistava esimerkki tästä. Antaa joka hahmolle oman äänen, muttei yliyritä ja muuten lukee tarinaa ns. neutraalisti kuitenkin kevyesti sävyttäen tapahtumien/tunnelman mukaan. Neil Gaiman on myös mahtava lukija, jolla on aivan ihana ääni. On lukenut ainakim kaikki omat teoksensa äänikirjoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olipa muuten ihanaa kuunnella Vadim Usva Kärnän lukemana! Niin hyvä venäjän ääntämys!
Usva Kärnä on asunut ja opiskellut Venäjällä, eli kerrankin hyvä valinta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan antanut palautetta. Kuuntelen enimmäkseen englanninkielisiä kirjoja. Suomenkielisissä joskus häiritsee liian hitaasti lukeminen, erityisesti tietokirjoissa se on viheliäistä kun lukija tavaa kuin transsissa ekaluokkalaiselle. Tietokirjoihin onneksi toimii äänen nopeutus! Ja joskus lukija on niin hidas, että fiktiokin menee nopeutettuna eikä kuulosta pikkuoravien lukemalta.
Minä kuuntelen pelkästään englanninkielisiä kirjoja, koska suomalaiset lukijat ovat aivan hirveitä. Ei mitään eläytymistä, mikä tahansa kirja vain paapatetaan läpi yhdellä nuotilla. Kyllä siinä mielenkiintoisempikin tarina alkaa unettaa, kun korvissa soi vaan tympääntyneellä äänellä blaablaablaablaablaablaa... Ei puhettakaan, että yritettäisiin antaa dialogissa hahmoille vähän persoonaa tai muutenkaan käyttää ääntä tarinan sävyjen esiin tuomiseen.
Hitaus ei ole itselle ongelma, mutta tuo eläytymättömyys on.
Mun äikän ope lukiossa osasi lukea kirjallisuutta siten, ettei hän näytellyt vaan välitti äänellään sävyjä juuri sopivasti. Hänellä oli muutenkin ihana kuulas ja pehmeä ääni :)
Tätä nimenomaan tarkoitin eläytymisellä, en mitään ylinäyttelemistä. Esimerkiksi Roy Dotricen lukemat The Song of Ice and Fire-kirjat ovat aivan loistava esimerkki tästä. Antaa joka hahmolle oman äänen, muttei yliyritä ja muuten lukee tarinaa ns. neutraalisti kuitenkin kevyesti sävyttäen tapahtumien/tunnelman mukaan. Neil Gaiman on myös mahtava lukija, jolla on aivan ihana ääni. On lukenut ainakim kaikki omat teoksensa äänikirjoiksi.
Mainitsit kaksi minunkin suosikkiani!
Vierailija kirjoitti:
Sepä siinä kuulkaa on, että vaikka minä en tykkää, muut ehkä tykkäävät. Tiedän, että mun suosikkilukija on monien inhokki. :D Kyse on niin henkilökohtaisista makuasioista, että tuntisin itseni aivan ääliöksi, kun ottaisin yhteyttä johonkin äänistudioon kertoakseni, että MINÄ en tykkää tuon ja tuon äänestä. So what? Miksi niitä kiinnostaisi?
Totta puhuen koskaan en ole jättänyt kirjaa kesken lukijan takia, vaikka kaikkien äänistä en ole erityisemmin nauttinut. Mervi Takatalosta en ole kuullut kenenkään sanovan mitään hyvää. Pitäisiköhän ihan varta vasten valita seuraava äänikirja lukijan perusteella, kun kiinnostaa, miten hän lukee. Jäisköhän kirja kesken lukijan takia ekaa kertaa?
Itsellä on jäänyt esim. Noiuri-kirjat kesken, koska se lukija, Aku Laitinen, on niin kamala. Olen ne lukenut sitten e-kijoina. Suomalaisista naislukijpista Pirjo Heikkilä on ainut, jota pystyy kuuntelemaan, vaikkei hänkään hirveän hyvä ole.
Englanninkielisissä äänikirjoissa ei ole surkeaa lukijaa tullut vielä vastaan, jollei sitten lasketa LotR:a, joka ilmeisesti on niin vanha äänitys, että lukijakin on sellainen vanhan ajan uutisankkuri-tyyppinen. Aivan mahdoton kuunneltava pidemmän päälle.
Minunkin suosikkeja nämä Putkonen-Örn, Majuri ja se Ferranten lukija mm. Joskus etsin ihan, että mitäs muuta se Putkonen-Örn on tehnyt ja kuuntelen sitä varman rauhoittavaa ääntä. Odottelen kovasti uusinta Elly Griffithsiä. Lukea niitä kirjoja ei pysty, koska kieli on jotenkin kökköä, Mutta Kristan lukemana huippuja.
Kannattaa kokeilla eri äänikirjapalveluja. Itsellä on audible ja storytell. Audiblessa on joitain kirjoja, mitä ei mistään muualta saa. Audible saattaa vaikuttaa alkuun kalliilta, kun yhden creditin saa / kuukausi ja sitten ns. ylimääräiset kirjat maksavat ihan poskettomia summia, mutta credittejä saa myöhemmin tarjouksista esim. 5 e / kpl ja creditillä voi ostaa minkä kirjan kuunteluun haluaa. Storytellissä kuukausimaksua vastaan on rajaton kuuntelu.
Vierailija kirjoitti:
Uuden Viron Historian lukijalla oli paikoin hieman dramaattinen ääni, joka häiritsi. Ina Mikkola luki oman Runkkarin käsikirjansa, ja oli huonoimpia äänikirjalukijoita, johon olen törmännyt.
Itse koitin myös kuunnella Ina Mikkolan kirjaa mutta en vain kestänyt hänen ääntään. Samu Haberin ääni taas toimi loistavasti hänen omassa elämänkerrassaan.
Audiblessa voi antaa samalle kirjalle kolme arvosanaa: yleinen arvosana, sitten tarinalle ja erikseen lukijalle. Voi olla että kotimaisissa palveluissa ei voi.
Luulisi että voit kirjoittaa arvostelun, jossa mainitset asiasta.
Se onkin eri asia, onko siitä hyötyä. Mitään kirjaa ei varmaan äänitetä kokonaan uudelleen, mutta jos tarpeeksi moni valittaisi jostain lukijasta, ehkä häntä ei palkattaisi enää toista kertaa. En tiedä.
Sinuhe egyptiläisen mieslukija on todella hyvä, ihan paras,
sitten vähän hassu on Twilightin(suomeksi) naislukija, se alkaa jossain vaiheessa ihmeellisesti näyttelemään oudosti ja siis huonosti, se kuulostaa jotenkin väsyneeltä ja ikään kuin pitääkseen itseään hereillä dialogit lukee aivan hölmösti.