Lue keskustelun säännöt.
Oletko työpäivän jälkeen ihan väsynyt?
Ja jos olet, niin ihan mielenkiinnosta; mitä työtä teet?
Minä olen päiväkodin ope ja tätä työtä olen tehnyt nyt 5 vuotta (VASTA). Olen töiden jälkeen niin poikki että joudun sinnittelemään illan valveilla omien lasteni harrastusten, ruuanlaiton ja pienten siivoushommien lomassa. Tuntuu että kun lapset saa sänkyyn 20.00 aikoihin niin lösähdän sohvalle ja olen valmis heti itsekin nukkumaan.
Viikonloppuisin olen pirteä kuin peipponen ja jaksan aamusta iltaan touhuta lasten kanssa ja tehdä rästihommia mitä arkena ei saa tehdyksi.
Haluan vain tietää miten tavallista tämä on...mieheni kun on töiden jälkeen (toimistyö) aina skarppina ja haluaisi tehdä sitä ja tätä ja tuota. Hän ei siis ymmärrä miten työni vetää minut niin loppuun.
Kommentit (195)
Laihdutus auttaa jaksamiseen hyvin paljon. Terve keho jaksaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teen fyysisesti rankkaa työtä ja olen aivan poikki työpäivien jälkeen. Nykyään olen poikki viikonloppuisinkin. En palaudu koskaan. Kaikki harrastukset on jääny, olin kovassa kunnossa kun alotin työt. Lenkkeilin 10km lenkkejä ja kävin 3-4krt salilla viikossa tekemässä kunnon hikitreenin. Työt alotettua nykyisessä paikassa jäi pikkuhiljaa lähes kaikki muu liikunta koska ei vaan pysty ihminen kaikkeen. Enää jaksan sillon tällön salille tai jonkun jumpan kotona.
Ja tiedoksi että fyysisesti kuormittava työ ei myöskään todellakaan nosta kuntoa, tätä kuulin joiltain kavereilta "no ainakin pysyy kunto hyvänä ku on noin fyysinen työ" no ei kyllä pysy vaan päin vastoin! Tässä vaan raihnaistuu. Lopetan kyllä nämä hommat heti kun teen siitä mahdollista.
Lopeta täydellinen työ. Tee vähän sinnepäin..esim siivoustyössä ei voi tehdä työtä ihan täydellisesti.
Kuuden tunnin työpäivä kaikille!!! Älkää polttako itseänne loppuun.
Olin viestintätehtävissä organisaatiossa, jossa työmäärä oli resursseihin nähden jatkuvasti liian suuri. Pitkään jaksoin venyä mutta sitten uuvuin. Ylitöiksi meni jatkuvasti enkä selvinnyt enää kaikista tehtävistä. Harrastukset ja läheisten tapaaminen jäivät. Iltaisin en jaksanut mitään järkevää, pakolliset kotihommat mutta kotonakin alkoi kertyä tekemättömiä töitä. Lauantait meni työviikosta palautumiseen, vasta sunnuntaina jaksoin edes jotain kotonakin. Kotimatkalla töistä olin välillä niin väsynyt, että piti pysähtyä vartiksi nukkumaan kesken matkan, että jaksoin ajaa kotiin nukahtamatta rattiin. Koin huonoa omaatuntoa, koska minusta ei jäänyt läheisilleni mitään iloa, oli vain töitä ja väsymystä. Onneksi lähdin tilanteesta ja sain elämäni takaisin.
Tällä hetkellä sairauslomalla uupumuksen takia. Otan elämäni takaisin omiin käsiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus auttaa jaksamiseen hyvin paljon. Terve keho jaksaa paremmin.
Uskomatonta, että yllä oleva keräsi noin paljon alapeukkuja suhteessa yläpeukkuihin. Minä kun luulin, että suomalaisista vain hieman yli 50 % on ylipainoisia. Ehkä moni toistaiseksi normaalipainoinen unelmoi elämänlaatunsa ja jaksamisensa romahduttamisesta lihomalla?! Tavoite sekin tietysti.
Nyt kun voi olla etätöissä, eivätkä avokonttorin meteli ja keskeytykset häiritse, on illalla paremmissa voimissa. Työtkin sujuvat paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reissuhommissa pitkä työmatka kiireisen päivän päälle oli myrkkyä. Kolmikymppisenä jaksoi mitä vaan, mutta kun ikää tulee alkaa työmatka vaivata.
Aika kattava katsaus miten Suomi voi!
Suurin osa tähän ketjuun kommentoineista on
töittensä jälkeen niin väsyneitä että ovat valmiita nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus auttaa jaksamiseen hyvin paljon. Terve keho jaksaa paremmin.
Uskomatonta, että yllä oleva keräsi noin paljon alapeukkuja suhteessa yläpeukkuihin. Minä kun luulin, että suomalaisista vain hieman yli 50 % on ylipainoisia. Ehkä moni toistaiseksi normaalipainoinen unelmoi elämänlaatunsa ja jaksamisensa romahduttamisesta lihomalla?! Tavoite sekin tietysti.
Ei se niin uskomatonta ole, jos luet mitä ihmiset täällä kertovat. He kertovat, kuinka ovat työpäivien jäljiltä niin loppu, etteivät ole pysyä hereillä. Sitten joku saapuu paikalle viisastelemaan, että laihduttamalla jaksaisi paremmin. Ikään kuin ihmiset olisivat ylipainoisia huvikseen. Ikään kuin heiltä kyllä löytyisi aikaa ja jaksamista venyä laihduttamiseen, kun vain viitsisivät. Vaikka ovat juuri kertoneet, ettei resursseja kerta kaikkiaan ole.
Sama kuin sanoisi köyhälle, että kyllähän sitä rahaa saa kun automaatista nostaa.
Olen kyllä väsynyt iltaisin. En voisi kuvitellakaan, että jaksaisin pyörittää lapsiperheen arkea töiden lisäksi. Arvostan tosi paljon ihmisiä, jotka sitä jaksaa. Olen it-alalla eli työni ei ole fyysisesti raskasta. Istun vaan koneella kaikki päivät. Työ vaatii kuitenkin jatkuvaa keskittymistä, uuden oppimista ja asioiden muistamista. En toki ehkä ole ihan noin väsynyt, kuin keskustelun aloittaja, ainakaan yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihduttaminen on pitkälti valitusta elämänasenteesta kiinni. Aivan kuten alkoholismi tai köyhyys.
En lukenut kun alkua ketjusta, mutta tuli mieleen että auttaisiko lyhyet säännölliset päiväunet työpäivän jälkeen? 20 min unta ja sitten muihin hommiin. Saisi ehkä sen verran lisää virtaa että ei ihan pystyyn meinaisi nukahtaa.
Uskon että varhaiskasvatuksessa voi melu olla korviahuumaava. Voisinko korvatulppia käyttää osan päivästä? Vai blokkaako se tarpeelliset äänet 🤔
Voisitko koittaa lyhennettyä työpäivää?
Itse asiantuntija työssä jaksaminen vaihtelee. Keväällä minulla oli aivan liian iso työkuorma, uutta asiaa johon en ehtinyt perehtyä kun istuin päivät tauoitta asiakaspalavereissa. Sanomattakin selvää, ettei virtaa ollut mihinkään muuhun. Kävin tätä läpi esimieheni kanssa ja sain ajettua työkuormaa syksylle. Nyt tilanne on balanssissa. Nautin työstäni ja virtaakin on iltaisin jos vaan muistan huolehtia 8h yöunista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vetää viideltä iltapäivällä päikkärit, saa ainakin uniongelmainen unohtaa aiottuun aikaan nukahtamisen seuraavana yönä. Unettomuudessa ikävää on, että uupumuksesta ja väsymyksestä huolimatta ei pysty nukahtamaan ja/tai pysy riittävää aikaa unessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei 8 tunnin työpäivä ole hyväksi kellekään. 6 tuntia jaksaa maks. painaa fyysistä työtä. Sen jälkeen työteho ja motivaatio laskee eikä työn jälkikään enää ole niin hyvä. Surullista luettavaa miten niin monella on jaksaminen äärirajoilla. Työn kuormittavuus lisääntynyt joka alalla
Jos työaikoja järjesteltäisiin uusiksi, suosisin itse yhä 8 tunnin työpäivää, mutta niin, että viikossa olisi yksi vapaapäivä enemmän. Joku 6 tunnin työpäivä tuntuisi ainakin itselleni ihan turhalta ”helpotukselta”, kun sinne töihin on kuitenkin jo joutunut menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä työtä teen, 8 tunnin jälkeen olen kuollut. En jaksa pitää huolta kodista, sosiaalisista suhteista tai itsestäni. Yhteiskunta on syvältä.
Työterveydessä sanottiin, jos ei jaksa töiden jälkeen, niin liian huono kunto. Eli lenkille vaan, se auttaa sekä fyysiseen, että henkiseen jaksamiseen.
Tätä sanottiin minullekin, kun kävin puhumassa uupuksesta ja etten jaksa työpäivän jälkeen aina edes suihkussa käydä. Neuvottiin salille tai ryhmäliikuntaan useampana kertana viikossa. Työni itsessään on melkoisen fyysistä, käveltyäkin tulee vuoron aikana päivittäin jopa 10 km... Jaksapa sen jälkeen vielä urheiluharrastukseen.
Siivousta yksin ja työparin kanssa.
Kyllä siitä kun pyyhkii pintoja, hinkkaa vessoja, imuroi ja moppa vähintään 8 tuntia päivässä väsyy ihan hyvin.
Jos olen parin kanssa niin fyysisen väsymyksen lisäksi iskee psyykkinen väsymys: kun on joutunut puhumaan jonkun kanssa jatkuvasti pitkin päivää ei jaksa enää kotona hirveästi kommunikoida (naiset ovat usein kovia puhumaan, minä pärjäisin vähemmälläkin ja uuvun tosi helposti jatkuvaan kälätykseen).
Toinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen fyysisesti rankkaa työtä ja olen aivan poikki työpäivien jälkeen. Nykyään olen poikki viikonloppuisinkin. En palaudu koskaan. Kaikki harrastukset on jääny, olin kovassa kunnossa kun alotin työt. Lenkkeilin 10km lenkkejä ja kävin 3-4krt salilla viikossa tekemässä kunnon hikitreenin. Työt alotettua nykyisessä paikassa jäi pikkuhiljaa lähes kaikki muu liikunta koska ei vaan pysty ihminen kaikkeen. Enää jaksan sillon tällön salille tai jonkun jumpan kotona.
Ja tiedoksi että fyysisesti kuormittava työ ei myöskään todellakaan nosta kuntoa, tätä kuulin joiltain kavereilta "no ainakin pysyy kunto hyvänä ku on noin fyysinen työ" no ei kyllä pysy vaan päin vastoin! Tässä vaan raihnaistuu. Lopetan kyllä nämä hommat heti kun teen siitä mahdollista.Lopeta täydellinen työ. Tee vähän sinnepäin..esim siivoustyössä ei voi tehdä työtä ihan täydellisesti.
Olen itse hoitoalalla ja koetin jonkin aikaa, että en pyrkisi työssäni täydellisyyteen, tekisin vain perustyöni hyvin. Mutta kun työn kohteena on toinen ihminen, yhtään ”huonommin” tekeminen tarkoittaa esim. sitä, että poistun paikalta ja jätän potilaan yksin epävarmaan tai turvattomaan tilanteeseen.
Tässä työssä pitäisi alusta asti oppia toimimaan robottina, tunteetta.
Olen postinjakaja ja kyllä, olen ihan poikki, enkä todellakaan jaksa työpäivän jälkeen tavata ketään. Teen vain ihan pakolliset hommat kotona. En myöskään vapaapäivinä jaksa mitään ohjelmaa, koska ne kuluvat ihan vaan palautumiseen.
Tässä työssä väsyy sekä pää että kroppa, etenkin kun työn tekee virheettömästi eikä vaan vähän sinnepäin.
En nuku kunnolla ja olen usein ahdistunut. Olen silti kiitollinen että minulla on työpaikka.
Minäkin olen nykyään onnellisempi työttömänä. Ei ole mitään oravanpyörä paineita mistään! Näin on parempi. Lapsillekin olen enemmän läsnä.