Lue keskustelun säännöt.
Oletko työpäivän jälkeen ihan väsynyt?
Ja jos olet, niin ihan mielenkiinnosta; mitä työtä teet?
Minä olen päiväkodin ope ja tätä työtä olen tehnyt nyt 5 vuotta (VASTA). Olen töiden jälkeen niin poikki että joudun sinnittelemään illan valveilla omien lasteni harrastusten, ruuanlaiton ja pienten siivoushommien lomassa. Tuntuu että kun lapset saa sänkyyn 20.00 aikoihin niin lösähdän sohvalle ja olen valmis heti itsekin nukkumaan.
Viikonloppuisin olen pirteä kuin peipponen ja jaksan aamusta iltaan touhuta lasten kanssa ja tehdä rästihommia mitä arkena ei saa tehdyksi.
Haluan vain tietää miten tavallista tämä on...mieheni kun on töiden jälkeen (toimistyö) aina skarppina ja haluaisi tehdä sitä ja tätä ja tuota. Hän ei siis ymmärrä miten työni vetää minut niin loppuun.
Kommentit (195)
Riippuu kaikesta. Ennenkaikkea päivästä. Yleensä en ole mitenkään kauhean väsynyt, paitsi jos olen edellisyön nukkunut huonosti. Työskentelen lähihoitajana vanhainkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen välinehuoltajana sairaalassa, työni on vuorotyötä. Nyt on ollut iltavuoroja ja välivuoroja. Juuri ei jää vapaa- aikaa, oon työpäivien jälkeen ihan poikki. Oikeastaan aina väsyttää, mutta en välttämättä silti saa kunnolla nukuttua. Aamuisin herään kauhean aikaisin, vaikka voisin nukkua, en vaan saa sitten enää unta. Olen hyvin ärtynyt ja alkanut ottaa päähän. Ei oikein ole työpaikkoja kuin pääkaupunkiseudulla ja näillä palkoilla sinne ei taas kannata lähteä. Iltalisät ovat naurettavan pieniä, joten alkanut orjan työtä tämä tuntua.
Tän takia en ole vaihtanut alaa koska koko Suomen kartalla työelämä on venäläistynyt. Palkkojen osalta ja työolot. Voi olla että ylitöihin painostetaan mutta ylityölisät ei kuulu diiliin. Voi olla ettei ole taukoja jne. Vaihtamalla ei parane. On kasvatettava selkäranka. Ruokkis on lakisääteinen. Hommat seis ja syökää. Jos tulee huutoa nìin huutakaa takaisin. Olette aikuisia ihmisiä. Tapelkaa oikeuksistanne.
Ja Kokoomuksen, varsinkin Petteri Orpon mielestä työ on elämän tärkein asia..
Orpon päähän ei mahdu, kuin työ, työ, työ!
Eihän ihminen voi olla onnellinen, jos ei ole työssä!
Todella sairas ajatusmaailma, ihan kuin työ määrittelisi ihmisen.
Olen ollut työnarkomaani ja lopen uupunut työpäivän jälkeen, jolloin mitään muuta elämää ei päähäni mahtunut, koska tuollaiseen ajatusmalliin minutkin aikoinaan kasvatettiin, onneksi sittemmin olen tullut järkiini.
Työssä käynti ei tee ihmisestä yhtään parempaa ihmistä.
Moniko oikeasti tekisi työtä, jos taloudellinen tilanne olisi sellainen, ettei sitä välttämättä tarvisi tehdä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen, hoitotyössä. Valitettavasti myös vapaapäivät menee lähes aina samoin koomatessa.
2 viikon työt:
Su-Ma yövuoro hälyytettynä sairaspuutokseen
Ti aamuvuoro, johon sairastapauksen vuoksi myös iltavuoro perään
Ke iltavuoro
To vapaa
Pe iltavuoro
La aamuvuoro
Su aamuvuoro
Ma aamuvuoro
Ti vapaalta töihin iltavuoroon
Ke vapaa
To iltavuoro
Pe aamuvuoro
La vapaa
Su vapaa
Kaupanalalla tuota samaa aamua ja iltaa sekaisin, ilman yövuoroa sentään, mutta jakson pituus viisi viikkoa ja vasta sillä viidennellä viikolla se ainoa viikonloppuvapaa ja samalla sen jakson ainoa kahden päivän vapaa. Jep.
Olen ihmetellyt aina, varsinkin hoitoalan työaikoja.
Miksi ihmeessä teidän alalla ei voi olla "normaalisti" aamu, - ilta ja yövuoroja viikko kerrallaan kutakin?!
Mikä siihen on syynä?!
Ei ihme, ettei kukaan ole enää kiinnostunut alasta, en minä ainakaan jaksaisi noita epämääräisiä vuoroja!
Siitä hatun nosto teille, jotka työskentelette ko. alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa työpaikkaanne sisältä käsin. Penetroitukaa ja muovatkaa oma työpaikkanne. Pistäkää vastaan. Alan vaihto ei ole ratkaisu tai pelastus. Älkää tehkö liikaa. Kasvattakaa selkäranka aikuiset ihmiset.
Olen tsto inssi.
Työ on usein hektistä ja vaikeaa.
Kiire ja stressi on usein.
Kun tulen kotiin romahdan sohvalle.
Työn jälkeen voimat on siis aivan loppu.
Vkl ei riitä palauttamaan raskaan viikon kiiretöistä.
Työpäivän kohokohta on lounas.
Eli myös inssi joutuu kovasti raatamaan tilinsä eteen.
Projektit ovat kiireisiä, huonosti suunniteltuja ja johdettuja. Tilaajat ovat kireitä ja ailahtelevia.
Suomalainen työelämä on ainoastaan huonontunut 20 v aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo,mutta mulla on 12-24 tunnin työpäivä. Olen yrittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen, hoitotyössä. Valitettavasti myös vapaapäivät menee lähes aina samoin koomatessa.
2 viikon työt:
Su-Ma yövuoro hälyytettynä sairaspuutokseen
Ti aamuvuoro, johon sairastapauksen vuoksi myös iltavuoro perään
Ke iltavuoro
To vapaa
Pe iltavuoro
La aamuvuoro
Su aamuvuoro
Ma aamuvuoro
Ti vapaalta töihin iltavuoroon
Ke vapaa
To iltavuoro
Pe aamuvuoro
La vapaa
Su vapaa
Kaupanalalla tuota samaa aamua ja iltaa sekaisin, ilman yövuoroa sentään, mutta jakson pituus viisi viikkoa ja vasta sillä viidennellä viikolla se ainoa viikonloppuvapaa ja samalla sen jakson ainoa kahden päivän vapaa. Jep.
Olen ihmetellyt aina, varsinkin hoitoalan työaikoja.
Miksi ihmeessä teidän alalla ei voi olla "normaalisti" aamu, - ilta ja yövuoroja viikko kerrallaan kutakin?!
Mikä siihen on syynä?!
Ei ihme, ettei kukaan ole enää kiinnostunut alasta, en minä ainakaan jaksaisi noita epämääräisiä vuoroja!
Siitä hatun nosto teille, jotka työskentelette ko. alalla.
Tuttua on, olen hoitoalalla ja tehnyt monesti iltaa ja aamua 9 päivää putkeen. Sen vuoksi olen nyt hoitajana ulkomailla. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itsellä menee osittain toisinpäin. Olen kokous tai toimistotyöpäivän jälkeen helvetin väsynyt kun taas ruumiillisen työn päivän jälkeen olen huomattavasti pirteämpi. Niin kauan kun pysyy liikkeessä eikä syö mitään isoja annoksia kaikki on ok. Illalla voi alkaa väsyttää mutta monesti se menee ohi parissa tunnissa. En koskaan nuku päiväunia säästän kaikki paukut yöksi.
Kyllä toimistossakin voi väsyä, siellä on vielä se, että työt seuraa kotiin. Kun tiedät kaiken mitä on tehtävänä niin hirveä stressi ja unettomuus painaa kun mietit seuraavan päivän duunia.
Tein yhden vuoden töitä ilman lomia ja olin usein viikonloput töissä ja illat kun työkaveri oli monta kuukautta sairauslomalla ja tein molempien työt ja tiukka aikataulu. Kerran töissä pillahdin itkuun kun joku tuli pyytämään jotain raporttia. Lähdin kotiin n. klo 20 iltaisin ja viikonloppuna istuin molempina päivinä jokusen tunnin töissä. Niskat oli niin jumissa, että pisteli vaan (sähköpöytiä ei meillä silloin ollut). Lopulta hermo olassa meni pinteeseen ja sain pari viikkoa saikkua ja akupunktiota mutta siltikin koitin käydä töissä mitä pystyin. Useamman kerran tarjottiin työterveydestä sairauslomaa mutta en ottanut.
Mulla meni vuosi niin, että istuin töistä tultua kotona vaan nojatuoliin, otin lasin viiniä ja nukahdin siihen. En jaksanut kotona vastata edes puhelimeen. Siitä seurasi masennusdiagnoosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 28-vuotias ja haluaisin eläkkeelle. Asunto välimerellä ja rauhallinen elämä.
Säästän kovasti, teen rakennuksella 10-tuntisia päiviä ja tovon toivon, että se eläke olisi mahdollista ennen kuin täytän 50. Työ on kauheaa. Enkä voi kuvitella viihtyväni missään työssä.
Tunnen itseni erittäin levänneeksi työpäivän jälkeen!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen ollu todella väsynyt ja nyt taas huomaan miten sosiaalinen asiakaspalvelutyö vie voimat. Tein aiemmin kesällä itsenäisempää lvi puolen asennustyötä omassa rauhassa ja nyt vastaanotossa matkailukeskuksessa. Uskomatonta miten henkisesti väsyttävää on olla huomion kohteena
Kaupanalalla tuota samaa aamua ja iltaa sekaisin, ilman yövuoroa sentään, mutta jakson pituus viisi viikkoa ja vasta sillä viidennellä viikolla se ainoa viikonloppuvapaa ja samalla sen jakson ainoa kahden päivän vapaa. Jep.