Lue keskustelun säännöt.
Vaativin korkeakoulututkinto?
Kommentit (154)
Vaativin on se mihin itsellä on vähiten lahjakkuutta. Tai ei ole valmis ahkeroimaan. Lääketiede, jokin geenitiede on varmaankin vaativaa. Itse olen pelkkä yo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Minun pääaineeni oli taloustiede enkä oikein tiedä menestyisinkö humanistisella puolella. Asiat vaikuttavat helpoilta sisäistää, mutta minun on vaikeaa hahmottaa esimerkiksi koekysymysten tavoitetta ja vaatimuksia. Jotenkin aina oletan, että niihin pitää jotenkin itse soveltaa sitä tenttiin opeteltua teoriaa ja vastauksesta tulee tosi lyhyt. Sitten kun katsoo mallivastausta, siinä olisikin pitänyt selittää nimenomaan se teoria sellaisenaan ja vain jotenkin lyhyesti kertoa esimerkki, miten sitä sovelletaan. Eli oletan, että se teoria on vastauksen lähtökohta eikä siitä itsessään saa tehtävässä pisteitä.
Samoin gradua kirjoittaessa minulla oli selkeä ja melko simppeli tutkimusongelma, mutta kun tutkin kirjallisuutta, jossa oli se sama tutkimusongelma, niissä puhuttiin enimmäkseen ihan eri asiasta kuin mitä se tutkimusongelma minun mielestäni tarkoitti. Eli vertauksena, jos tutkimusongelmani olisi vaikuttaako jäätelön myynti hukkumiskuolemiin, suurin osa taustakirjallisuudesta käsitteli erilaisia jäätelömakuja ja jäätelön hinnoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Lähiluepa nyt humanistina seuraava: ILMISELVÄSTI on absurdia väittää jonkin niin epämääräisen asian kuin ”opintopolku” ”mittaavan” yhtään mitään - MUTTA JOS LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKIN JOHTOPÄÄTÖS OLISI TEHTÄVÄ, liittyisi ainoa mahdollinen johdonmukainen johtopäätös opiskelijan luonteenomaiseen mukavuudenhaluun, ja se taas on ILMISELVÄSTI niin kompleksinen kokonaisuus, ettei sitä kannata minkään argumentin osana käyttää.
Mutta tämänkin ketjun puoluskannoista päätellen...niin, mitäköhän siitä voisi päätellä?
Formaalia logiikkaa yliopistossa jokusen kurssin lukeneena minun on pakko todeta: oletko kännissä? Jos et, niin mikä oli pointtisi?
Luitko tuon keskustelun? Lyhyesti: Otsikon kysymyksenasettelu koskee vaikeinta akateemista alaa. Ei siis esim ”älykkäintä opiskelija-ainesta”.
Jos kuitenkin nämä halutaan yhdistää, ei ole mielekästä esittää (todentamattomia) oletuksia sen-tai-sen opiskelijaryhmän suorituskyvystä jollakin toisella alalla, vaan esim verrata vertailtavien ryhmien valitsemia aloja keskenään sellaisella metriikalla, joka on merkityksellinen per alkup. kysymyksenasettelu (huomautan että koko litanian pointti on alleviivata kysymyksenasettelun absurdiutta).
Edellisestä seuraa, että kun (ilmeisen konsensuksen vallitessa) valitaan metriikaksi moniulotteinen abstrakti ajattelu (kärjistetään tämän ”akateeminen kärki” matematiikkaan, argumentin vuoksi), huomataan että sillä mittarilla, vähemmän yllättäen, matematiikka on ”vaikein akateeminen ala”. Nyt, jos jokin validi johtopäätös halutaan arvoasetelman ”opintojen haastavuus” puitteissa tehdä kenestä hyvänsä muusta kuin matematiikan valinneesta opiskelijasta, päädytään siihen johtopäätökseen, että laiskuuttaan valitsivat, saatana.
...mikä on luonnollisesti aivan nollatason johtopäätös. Silti, ei pitäisi sinullekaan jopa ”useamman formaalin logiikan kurssin käyneelle” ola vaikeata ymmärtää, että peppuun sattuu kun yksi näkee sinussa jotakin muuta kuin sinä peilissä. Eikä sillä myöskään pitäisi olla mitään väliä: Meillä on niin rauhallinen yhteiskunta, että pääasiassa ihmisiltä sopii odottaa kasvua lapsuuden narsismista. Ugh.
Kiitoksia, nyt saan hieman paremmin pointistasi kiinni. Formaalin logiikan lisäksi opintoihini kuului useita kursseja argumentaatiota ja retoriikkaa. Ja voin kertoa, että jos puheenvuoro päättyy pikkuilkeään heittoon lapsuuden narsismista, on päivänselvää että kyseessä ei ole paraatisuoritus.
Jään odottelemaan sitä, kun seuraavaksi kerrot ystävällisesti totuuden sattuvan.
Aina saa olettaa! Siinä olet oikeassa, että heitto narsismista - osuva taikka ei - on hieman ns. ylimääräisen puolella.
Parempaa sanaa en kuitenkaan keksinyt. Minun on vaikea ymmärtää, miksi maailmassa, jossa täsmällisin ja ’universaalein’ kieli on matematiikka, kukaan kokisi pahaa mieltä siitä, että asiaintila on sellainen. Kieltäkin, kuten filosofina(?) saletisti tiedät, on mielekkäintä tarkastella sen operaatioiden tasolla. Mulkvisti saatan toki olla, sellaista se vaan on! ❤️😂
Onko muuten bachia vaikeampi soittaa ukulelella kuin debussyä pianolla? Ja ovatko kymmenottelijat atleettisempia kuin nhl-kiekkoilijat? Kysymyksiä...so many...vastauksia...so few. Jos Nigeria sijaitsisi Saksan paikalla, olisikovatko hakaristihemmot voittaneet jne tauhkaa.
Hyvää lauantain jatkoa joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Kyllähän sen nyt ihan ymmärtää maalaisjärjelläkin, ettei ne fiksuimmat ala lukemaan aloja, joiden kysyntä työmarkkinoilla on surkea ja palkkaus sen seurauksena kaupan kassan tasoa :D Toki on paljon älykkäitä humanisteja mutta eikös sitä sanota, että poikkeus vahvistaa säännön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin kasvatustiede. Pitää olla luontaista lahjakkuutta, koska ei ole aina täysin oikeita vastauksia.
Kasvatustieteestä saa helposti hyviä arvosanoja, gradustakin. Sosiologia on aivan eri tasolla. Huomattavasti vaativampi ala ja vaatii yhteiskunnan lainalaisuuksien ja teorioiden hahmottamista. Tutkimusmenetelmiä tilastotieteestä hienostuneisiin kvalimenetelmiin. Tutkimuksia on hiottava vuosia.
Kysely- ja haastatteluaineistoja tutkivia tusinasosiologeja on aivan liikaa. Itsestäänselvyyksiä ympätään kulloinkin vallalla olevaan muotivirtaukseen. Itselläkin on tästä kokemusta. Ainakin Helsingin valtiotieteelliseen pääsi sosiologiaa opiskelemaan todella helposti, oppikirjojen sisältöä toistamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologia. Olen eri alalla , pitkä koulutus takana mutta psykologia on täysi mysteeri, en kerta kaikkiaan tajua sitä lainkaan.
Ensihoitaja, AMK. Olet ensimmäisenä pelastamassa ihmishenkiä ja kaikki on monesti sekunneista kiinni.
Joku pykälänikkari puolustelemassa rikollisia kuukausitolkulla tai ekonomi itkemässä exceliään ei oikein kykene tuohon vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinen
Todennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Vierailija kirjoitti:
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinenTodennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla jää välillä jopa osa opiskelijapaikoista täyttämättä, ja erilaisilla lisähauilla sitten houkutellaan lisää opiskelijoita. En kuitenkaan näkisi sitä merkkinä siitä, että aloja koettaisiin enempää ”eliittialoina” kuin oikis ja lääkis, vaan oikeastaan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinenTodennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla jää välillä jopa osa opiskelijapaikoista täyttämättä, ja erilaisilla lisähauilla sitten houkutellaan lisää opiskelijoita. En kuitenkaan näkisi sitä merkkinä siitä, että aloja koettaisiin enempää ”eliittialoina” kuin oikis ja lääkis, vaan oikeastaan päinvastoin.
Ääh, nyt pitää selittää uudestaan. Taisit ymmärtää väärin.
”Eliitti” aloja yleensä on ainakin lääkis, oikis, ja Aallon DI-alat. Tätä mieltä on varmaan suurin osa ihmisistä. Näillä kaikilla aloilla pääse leikkimään omalla tavallaan ”jumalaa” jos niin haluaa.
Lääkikseen ja oikikseen on hakijoita vaikka kuinka paljon. Silloin kun olin lukiossa niin joka toinen sanoi hakevansa oikikseen ja joka toinen lääkikseen.
DI-aloille ei taas hakijoita ole juuri yhtään. Pääsykokeet ja todistusvalinnat (ainakin aikaisemmin Aallossa) on olleet pirullisen vaikeita ja on pitänyt saada tietty määrä pisteitä päästäkseen sisään. Opiskelupaikkoja olisi jäänyt täyttämättä, vaikka hyväksyttäisiin sisään *edes* jotenkuten matikkaa ja fysiikkaa handlaavat tyypit (kuten itsekin sanoit).
Lääkäreiden, DI-insinöörien ja asianajajien palkat on aikalailla samaa luokkaa kun otetaan huomioon työajat ja muut faktat. Ja DI-insinööreillä on työllistymismahdollisuudet pääkaupunkiseudulla varmaan kaikista parhaat.
Miksi siis DI-aloille ei hae porukkaa? No suurin syy on tietysti se, ettei osaaminen riitä. Tai näin ihmiset itse asian kokee. Oikiksessa ei tarvitse pelätä matematiikka tai fysiikkaa, mitä 95% ihmisistä inhoaa. Riittää, että on kaksi silmäparia ja aikaa päntätä tenttikirjat ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinenTodennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla jää välillä jopa osa opiskelijapaikoista täyttämättä, ja erilaisilla lisähauilla sitten houkutellaan lisää opiskelijoita. En kuitenkaan näkisi sitä merkkinä siitä, että aloja koettaisiin enempää ”eliittialoina” kuin oikis ja lääkis, vaan oikeastaan päinvastoin.
Ääh, nyt pitää selittää uudestaan. Taisit ymmärtää väärin.
”Eliitti” aloja yleensä on ainakin lääkis, oikis, ja Aallon DI-alat. Tätä mieltä on varmaan suurin osa ihmisistä. Näillä kaikilla aloilla pääse leikkimään omalla tavallaan ”jumalaa” jos niin haluaa.
Lääkikseen ja oikikseen on hakijoita vaikka kuinka paljon. Silloin kun olin lukiossa niin joka toinen sanoi hakevansa oikikseen ja joka toinen lääkikseen.
DI-aloille ei taas hakijoita ole juuri yhtään. Pääsykokeet ja todistusvalinnat (ainakin aikaisemmin Aallossa) on olleet pirullisen vaikeita ja on pitänyt saada tietty määrä pisteitä päästäkseen sisään. Opiskelupaikkoja olisi jäänyt täyttämättä, vaikka hyväksyttäisiin sisään *edes* jotenkuten matikkaa ja fysiikkaa handlaavat tyypit (kuten itsekin sanoit).
Lääkäreiden, DI-insinöörien ja asianajajien palkat on aikalailla samaa luokkaa kun otetaan huomioon työajat ja muut faktat. Ja DI-insinööreillä on työllistymismahdollisuudet pääkaupunkiseudulla varmaan kaikista parhaat.
Miksi siis DI-aloille ei hae porukkaa? No suurin syy on tietysti se, ettei osaaminen riitä. Tai näin ihmiset itse asian kokee. Oikiksessa ei tarvitse pelätä matematiikka tai fysiikkaa, mitä 95% ihmisistä inhoaa. Riittää, että on kaksi silmäparia ja aikaa päntätä tenttikirjat ulkoa.
En oikein ymmärrä miten todistusvalinta voi olla ”pirullisen vaikea”. Siinähän vain pisteytetään todistukset ja pistetään paremmuusjärjestykseen. Mitä vähemmän hakijoita, sitä pienemmillä pisteillä pääsee sisään.
Minä olisin varmaankin aikoinani päässyt papereilla teknilliseen yliopistoon, mutta ei vain kiinnostanut ala pätkääkään. Se, että sinne ei hakenut niin paljon ihmisiä kuin monille muille aloille, oli pikemminkin merkki ei-haluttavuudesta kuin siitä, että se olisi ollut erityisen vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aalto-yliopistoon ei näytä tarvitsevan useimpiin tekniikan koulutusohjelmiin edes älliä. Eximiat riittävät. Eri riittää että kirjoittaa parhaan 20 prosentin joukossa matikan, äidinkielen ja fysiikan/kemian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinenTodennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla jää välillä jopa osa opiskelijapaikoista täyttämättä, ja erilaisilla lisähauilla sitten houkutellaan lisää opiskelijoita. En kuitenkaan näkisi sitä merkkinä siitä, että aloja koettaisiin enempää ”eliittialoina” kuin oikis ja lääkis, vaan oikeastaan päinvastoin.
Ääh, nyt pitää selittää uudestaan. Taisit ymmärtää väärin.
”Eliitti” aloja yleensä on ainakin lääkis, oikis, ja Aallon DI-alat. Tätä mieltä on varmaan suurin osa ihmisistä. Näillä kaikilla aloilla pääse leikkimään omalla tavallaan ”jumalaa” jos niin haluaa.
Lääkikseen ja oikikseen on hakijoita vaikka kuinka paljon. Silloin kun olin lukiossa niin joka toinen sanoi hakevansa oikikseen ja joka toinen lääkikseen.
DI-aloille ei taas hakijoita ole juuri yhtään. Pääsykokeet ja todistusvalinnat (ainakin aikaisemmin Aallossa) on olleet pirullisen vaikeita ja on pitänyt saada tietty määrä pisteitä päästäkseen sisään. Opiskelupaikkoja olisi jäänyt täyttämättä, vaikka hyväksyttäisiin sisään *edes* jotenkuten matikkaa ja fysiikkaa handlaavat tyypit (kuten itsekin sanoit).
Lääkäreiden, DI-insinöörien ja asianajajien palkat on aikalailla samaa luokkaa kun otetaan huomioon työajat ja muut faktat. Ja DI-insinööreillä on työllistymismahdollisuudet pääkaupunkiseudulla varmaan kaikista parhaat.
Miksi siis DI-aloille ei hae porukkaa? No suurin syy on tietysti se, ettei osaaminen riitä. Tai näin ihmiset itse asian kokee. Oikiksessa ei tarvitse pelätä matematiikka tai fysiikkaa, mitä 95% ihmisistä inhoaa. Riittää, että on kaksi silmäparia ja aikaa päntätä tenttikirjat ulkoa.
En oikein ymmärrä miten todistusvalinta voi olla ”pirullisen vaikea”. Siinähän vain pisteytetään todistukset ja pistetään paremmuusjärjestykseen. Mitä vähemmän hakijoita, sitä pienemmillä pisteillä pääsee sisään.
Minä olisin varmaankin aikoinani päässyt papereilla teknilliseen yliopistoon, mutta ei vain kiinnostanut ala pätkääkään. Se, että sinne ei hakenut niin paljon ihmisiä kuin monille muille aloille, oli pikemminkin merkki ei-haluttavuudesta kuin siitä, että se olisi ollut erityisen vaikeaa.
En ole kirjoittaja jolle vastaat, mutta huomauttaisin, että keskustelun aihe = ”vaativin ala”, ei esim vaativin sisäänpääsy.
Mutjoo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki alat on hankalia jos ei ole luontaista taipumusta alalle. Jollekin sopii lääkis mutta kasvatustieteellinen ei ollenkaan. Jollekin voi sopia oikis vaikka kielitiede ei ollenkaan. Onneksi on eri aloja.
Vierailija kirjoitti:
Aalto-yliopistoon ei näytä tarvitsevan useimpiin tekniikan koulutusohjelmiin edes älliä. Eximiat riittävät. Eri riittää että kirjoittaa parhaan 20 prosentin joukossa matikan, äidinkielen ja fysiikan/kemian.
Esimerkiksi konetekniikan tai sähkötekniikan matematiikka ja fysiikka jatkaa sieltä missä lukion laajat kurssit jäi ja Mn paperilla voi hyvin jatkaa. Tähän kykenee varmasti suuri osa lukioita käyneet ja mielenkiinto ja sisukuus riittää. Mutta teknillisen fysiikan peruskurssit on jo jotain ihan muuta ja siihen hyvin harvojen taidot riitä. Perus DIn minulla ei olisi koskaan ollut mitään saumoja siinä.
Sanoisin että matikka ja fysiikka. Olen näitä molempia opiskellut Suomessa. Vaihdoin äkkiä teknilliseen yliopistoon opiskelemaan diplomi-insinööriksi kun en matikan & fysiikan laitoksella ymmärtänyt enää mitään peruskurssien jälkeen.
Lukion ka kuitenkin melkein 9.5 ja DI paperit myös ihan ok että en nyt mitenkään "tyhmä" ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koeryhmästä X (esim. kaikki 20-30 vuotiaat) valitaan henkilö Y, millä todennäköisyydellä Y pystyy suorittamaan tutkinnon Z (esim. teknillinen fysiikka) tiettyjen raamien puitteissa (aika, arvosanat, mielenterveys, jne). Entä tutkinnon Q (esim. oikeustieteellinen)?
Omasta mielestäni tässä tapauksessa koehenkilöt Y jakautuu selvästi 4 eri ryhmään:
1) Q - todennäköinen, Z - epätodennäköinen
2) Q - todennäköinen, Z - todennäköinen
3) Q - epätodennäköinen, Z - epätodennäköinen
4) Q - epätodennäköinen, Z - todennäköinenTodennäköisyyksillä voidaan ainakin omasta mielestäni vastata hyvin selkästi aloittajan kysymykseen. Kun valitaan yksi perus pulliainen, suurella todennäköisyydellä hän kokisi teknillisen fysiikan tutkinnon (tai minkä tahansa muun insinöörialan) vaikeammaksi suorittaa kuin oikeustieteellisen tutkinnon. Tämähän näkyy ihan käytännössäkin oikeassa elämässä: valtava määrä porukkaa erilaisista taustoista (mensan jäsenet, perus pulliaiset, osittain kehitysvammaiset jne) hakee lääkikseen ja oikikseen, mutta teknillisille aloille hakee hyvin vähän ihmisiä ja ne jotka hakee on homogeenistä porukkaa mitä tulee älyllisiin lahjoihin. Ihan vain siitä syystä, että teknilliset alat nähdään ja koetaan vaikeampina ”eliittialoina” kuin lääkis ja oikis.
Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla jää välillä jopa osa opiskelijapaikoista täyttämättä, ja erilaisilla lisähauilla sitten houkutellaan lisää opiskelijoita. En kuitenkaan näkisi sitä merkkinä siitä, että aloja koettaisiin enempää ”eliittialoina” kuin oikis ja lääkis, vaan oikeastaan päinvastoin.
Ääh, nyt pitää selittää uudestaan. Taisit ymmärtää väärin.
”Eliitti” aloja yleensä on ainakin lääkis, oikis, ja Aallon DI-alat. Tätä mieltä on varmaan suurin osa ihmisistä. Näillä kaikilla aloilla pääse leikkimään omalla tavallaan ”jumalaa” jos niin haluaa.
Lääkikseen ja oikikseen on hakijoita vaikka kuinka paljon. Silloin kun olin lukiossa niin joka toinen sanoi hakevansa oikikseen ja joka toinen lääkikseen.
DI-aloille ei taas hakijoita ole juuri yhtään. Pääsykokeet ja todistusvalinnat (ainakin aikaisemmin Aallossa) on olleet pirullisen vaikeita ja on pitänyt saada tietty määrä pisteitä päästäkseen sisään. Opiskelupaikkoja olisi jäänyt täyttämättä, vaikka hyväksyttäisiin sisään *edes* jotenkuten matikkaa ja fysiikkaa handlaavat tyypit (kuten itsekin sanoit).
Lääkäreiden, DI-insinöörien ja asianajajien palkat on aikalailla samaa luokkaa kun otetaan huomioon työajat ja muut faktat. Ja DI-insinööreillä on työllistymismahdollisuudet pääkaupunkiseudulla varmaan kaikista parhaat.
Miksi siis DI-aloille ei hae porukkaa? No suurin syy on tietysti se, ettei osaaminen riitä. Tai näin ihmiset itse asian kokee. Oikiksessa ei tarvitse pelätä matematiikka tai fysiikkaa, mitä 95% ihmisistä inhoaa. Riittää, että on kaksi silmäparia ja aikaa päntätä tenttikirjat ulkoa.
En oikein ymmärrä miten todistusvalinta voi olla ”pirullisen vaikea”. Siinähän vain pisteytetään todistukset ja pistetään paremmuusjärjestykseen. Mitä vähemmän hakijoita, sitä pienemmillä pisteillä pääsee sisään.
Minä olisin varmaankin aikoinani päässyt papereilla teknilliseen yliopistoon, mutta ei vain kiinnostanut ala pätkääkään. Se, että sinne ei hakenut niin paljon ihmisiä kuin monille muille aloille, oli pikemminkin merkki ei-haluttavuudesta kuin siitä, että se olisi ollut erityisen vaikeaa.
Tämä keskustelu pääsykokeista menee nyt vähän metsään mutta vastaan kuitenkin.
(Siis ainakin joskus on ollut omien muistikuvieni mukaan pisterajat kys. pääsykokeissa. Eli olet automaattisesti ulos pelistä, jos et ole ylittänyt tiettyä pistemäärää.
Todistusvalinnassa on myös pitänyt olla tietotekniikan alalle (ja monelle muulle) ns. kynnysehtona pitkästä matikasta ja fysiikasta L ja sen päälle tarvittava pistemäärä muista aineista. Nykyään voi olla matalammat ehdot kun insinööreistä on niin huutava pula.)
Mutta miksiköhän koko ala on ”ei haluttava”? Oliskohan juuri siksi, että se koetaan automaattisesti vaikeammaksi kuin moni muu ala, koska ei osata matematiikkaa eikä fysiikkaa. Moni törppää DI-alat ihan pelkästään siksi (ilman sen suurempaa kuvaa alasta), koska ei ole menestynyt matematiikassa koulussa ja luulee insinöörin työn olevan pelkkää matematiikkaa. Lääkiksen pääsykokeissakin ihmisiä pelottaa eniten matikan, fysiikan ja kemian osiot, biologian osiota pelätään kaikista vähiten jos pelätään laisinkaan. Miksiköhän? Varmaan siksi, että kyseiset 3 ainetta vaatii oikeaa syvällistä ymmärrystä ja osaamista kun taas biologian voi oppia lähes täysin ”hauki on kala” menetelmällä.
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse tunnen työelämän ja erilaisten työelämän testien perusteella todella älykkäitä humanisteja. Ovat vaan näistä aineista olleet eniten innostuneita tai joskus vähän sattuman kaupalla ajautuneet näitä opiskelemaan.
Siinä olen täysin samaa mieltä, että todella korkean älykkyyden omaavat ovat poikkeuksetta monilahjakkaita, koska suuri älykkyysosamäärä auttaa kaikessa. Heillä on valmius pienellä panoksella oppia todella monia asioita ja tehdä paljon, koska tarvitsevat paljon vähemmän harjoitusta kuin moni muu. Tiedän henkilöitä, jotka ovat todella taitavia kielissä, huippuja matematiikassa, kirjailijoita, muusikoita ja taiteilijoita. Kaikkea tätä samaan aikaan. Ovat usein oman tieteenalansa huippuasiantuntijoita vielä lisäksi.
Kiitoksia, nyt saan hieman paremmin pointistasi kiinni. Formaalin logiikan lisäksi opintoihini kuului useita kursseja argumentaatiota ja retoriikkaa. Ja voin kertoa, että jos puheenvuoro päättyy pikkuilkeään heittoon lapsuuden narsismista, on päivänselvää että kyseessä ei ole paraatisuoritus.
Jään odottelemaan sitä, kun seuraavaksi kerrot ystävällisesti totuuden sattuvan.