Lue keskustelun säännöt.
Vaativin korkeakoulututkinto?
Kommentit (154)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarkoitetaan vaativalla? Älyllistä vaativuuttako?
Puolisoni on opiskellut Aallon tefyllä ja HY:n matikalla. Fakta on, että tefylle on luultavasti kovatasoisimmat hakijat mitä minnekään muualle opintolinjalle Suomessa. Puolisoni mielestä tefyn kurssit ovat myös vaativampia kuin yliopiston matikka. Niin matikkaan kuin fysiikkaan on huomattavasti helpompaa päästä kuin tefylle, ja opiskelija-aines on tefyllä vain kovempaa kuin matikalla tai fysiikalla. Kun yliopistot haluavat, että jengi pääsee kursseista läpi ja valmistuu, niin se vaikeusaste ei kertakaikkisesti ole sama kuin siellä tefyllä. Eli jos ihan älyllistä vaativuutta katsotaan ja suomalaisia opinahjoja, on vastaus todennäköisesti tefy.
Vaativuuttakin voi olla toki tosi erilaista, esim. Jo mainittu siban klasa voi olla myös todella vaativaa kaikin tavoin, ja varmasti muitakin vaativia linjoja.
Itse olen opiskellut alaa, jonne on vaikeampi päästä kuin esim. HY:n suomenkieliseen oikikseen. Olin odottanut, että opinnot olisivat vaativampia, mutta aika perushelppoa diipadaapaa ne oli. Vähän harmittaa, kun en jaksanut lukiossa panostaa fysiikkaan ja matikkaan masennuksen takia, mutta onneksi aivojaan voi muutenkin haastaa kuin älyllisesti haastavan työn kautta.
Papin. Eli teologian maisteri-etenkin vanhoilla tutkintovaatimuksilla.. Piti opiskella latina, muinaisheprea, kreikka. Muutakin todella vaativaa. Mutta todella sääli että iso osa ei usko Raamattuun (eikä Raamatun ilmoittamaan Jumalaankaan) eikä edes ole lukenut sitä.. Vaan uskovat muinaispakanalliseen ateismitaruun ajalta 600 eKr joka nykyään tunnetaan nimellä evoluutioteoria.
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivista.
Fysiikkaa hakeutuvat opiskekemaan ne, joilla on siihen kiinnostusta ja taipumusta. Heille voisi esim. kirjallisuustiede olla ylivoimainen ala.
Näinhän se on. Itse opiskelin kirjallisuustieteitä, olin siinä tosi hyvä ja luontainen lahjakkuus analyysiin ja kirjoittamiseen syntyi jo nuorena. Opinnot oli mielenkiintoisia ja helppoja minulle. Siis tottakai työläitä mutta pärjäsin hyvin.
Fy, ma, ke olisi mulle tosi vaikeita. Pitäisi aloittaa ihan perusteista, eikä tule sillä lailla luonnostaan.
Eikö se ihan hyvä ole että jokainen hakeutuu sinne mihin on luontaisia taipumuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Kiva kuulla, että suvussasi on useita akateemisia naisia. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä heitä on myös sinun suvussasi enemmän kuin akateemisia miehiä, koska ylipäätään naiset Suomessa kouluttautuvat miehiä korkeammin.
Tekniikan alalla taitaa olla vielä miesenemmistö, mutta juridiikassa ja rahoituksessa on selkeä naisenemmistö. Myös arkkitehtiopiskelijoissa on enemmistö naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Jostain syystä akateemisesta suvusta tuleva vaikuttaa kiihtyvän. Yrittääköhän puolustella, että varmasti hän tai sukulaisensa olisivat pärjänneet humanistisella alalla? Lopussa vielä viittaa "menestyvien naisten" valitsemiin aloihin. Kokeeko olonsa uhatuksi? Miksi olisi niin tärkeää väittää, että osaa jotain, mitä ei ole tehnyt? Tai jos on, miksei kerro sitä vaan viittaa perheeseensä?
Taidat projisoida jotakin sellaista, mihin minulla ei ole pääsyä.
...näet ihmettelen ihan samaa: miksi kokea humanistina tarpeelliseksi korostaa jonkin opiskelija-aineksen älyllistä suorituskykyä...kun on valittu ala, joka ”mittaa” sitä ”huonommin” kuin, noh, vaikkapa matematiikka.
Mutta rakkaita ovat kaikki keon muurahaiset ja siunattuja erityisesti he, jotka eivät silminnähden tiedä mitä he tekevät. Otto Mäkilä on muuten tehnyt teemasta myös maalauksen, joskin teemalla ”he näkevät mitä me emme näe”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Lähiluepa nyt humanistina seuraava: ILMISELVÄSTI on absurdia väittää jonkin niin epämääräisen asian kuin ”opintopolku” ”mittaavan” yhtään mitään - MUTTA JOS LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKIN JOHTOPÄÄTÖS OLISI TEHTÄVÄ, liittyisi ainoa mahdollinen johdonmukainen johtopäätös opiskelijan luonteenomaiseen mukavuudenhaluun, ja se taas on ILMISELVÄSTI niin kompleksinen kokonaisuus, ettei sitä kannata minkään argumentin osana käyttää.
Mutta tämänkin ketjun puoluskannoista päätellen...niin, mitäköhän siitä voisi päätellä?
Kun kerran arkkitehtuurissa, rahoituksessa ja oikeustieteessä on nykyään naisenemmistö, täytyy olla niin ettei niissä mitatakaan älykkyyttä vaan jotakin liibalaabaa.
Eli jäljelle jää vain tekniikka. Ja ehdottomasti AMK-tutkinto. Siellä asuu todellinen älykkyys.
Juu, oli sarkasmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut fysiikan ja matematiikan jutut. Itse olen erikoislääkäri, sisätaudit, enkä ikinä tajuaisi noista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Lähiluepa nyt humanistina seuraava: ILMISELVÄSTI on absurdia väittää jonkin niin epämääräisen asian kuin ”opintopolku” ”mittaavan” yhtään mitään - MUTTA JOS LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKIN JOHTOPÄÄTÖS OLISI TEHTÄVÄ, liittyisi ainoa mahdollinen johdonmukainen johtopäätös opiskelijan luonteenomaiseen mukavuudenhaluun, ja se taas on ILMISELVÄSTI niin kompleksinen kokonaisuus, ettei sitä kannata minkään argumentin osana käyttää.
Mutta tämänkin ketjun puoluskannoista päätellen...niin, mitäköhän siitä voisi päätellä?
Formaalia logiikkaa yliopistossa jokusen kurssin lukeneena minun on pakko todeta: oletko kännissä? Jos et, niin mikä oli pointtisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tutkinto myös kasvatustieteen alueelta ja se ei totta vie älliä vaatinut. Pokkaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Kiva kuulla, että suvussasi on useita akateemisia naisia. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä heitä on myös sinun suvussasi enemmän kuin akateemisia miehiä, koska ylipäätään naiset Suomessa kouluttautuvat miehiä korkeammin.
Tekniikan alalla taitaa olla vielä miesenemmistö, mutta juridiikassa ja rahoituksessa on selkeä naisenemmistö. Myös arkkitehtiopiskelijoissa on enemmistö naisia.
Kyllä itsekin iloitsen tästä ja olen erittäin kiitollinen tämän lottolipukkeen tähän toteutumaan.
Omassa puunhaarassani kaikki jälkeläiset miespuolisia, mutta esim viereisessä naisia...hyvin on vaikuttanut opiskelu tässä mahdollisuuksien maassa maittavan kaikille.
Ja olen nähnyt + osaan kuvitella skenaarioita, joissa sukupuoliroolit kalkkeutuneet. Sellainen on sääli, ja tragedia heille jotka niissä ympäristöissä joutuvat selviytymään (pätee kaikkiin etuoikeuksien kirjoihin, siitä lähtien että vanhempi ei esim ole kännissä paskat housussa sammuneena keittiössä päivästä toiseen). Soisin itse kaikille lähipiiriin lääkäreitä, muurareita, hoitajia, teoreettisen fysiikan professoreita ja talousjohtajia. Minimimäärällä kusipäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloustiede on yllättävän haastavaa.
Ja älykästä ja vaativaa ei ole suhteellinen tiede (filosofiat yms) , vaan joku, joka voidaan varmentaa tai realisoida, että osaako sitä vai ei eli matikka, fysiikka, it yms.
Snobbailuaineita on vaikka kuinka, mutta niistä niin väliä.
Kirkkoslaavi on tietääkseni helpompaa kuin venäjä, mutta voin olla väärässä.
Juu, taloustiede on todella vaikeaa. Matikkaan pohjautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Lähiluepa nyt humanistina seuraava: ILMISELVÄSTI on absurdia väittää jonkin niin epämääräisen asian kuin ”opintopolku” ”mittaavan” yhtään mitään - MUTTA JOS LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKIN JOHTOPÄÄTÖS OLISI TEHTÄVÄ, liittyisi ainoa mahdollinen johdonmukainen johtopäätös opiskelijan luonteenomaiseen mukavuudenhaluun, ja se taas on ILMISELVÄSTI niin kompleksinen kokonaisuus, ettei sitä kannata minkään argumentin osana käyttää.
Mutta tämänkin ketjun puoluskannoista päätellen...niin, mitäköhän siitä voisi päätellä?
Formaalia logiikkaa yliopistossa jokusen kurssin lukeneena minun on pakko todeta: oletko kännissä? Jos et, niin mikä oli pointtisi?
Luitko tuon keskustelun? Lyhyesti: Otsikon kysymyksenasettelu koskee vaikeinta akateemista alaa. Ei siis esim ”älykkäintä opiskelija-ainesta”.
Jos kuitenkin nämä halutaan yhdistää, ei ole mielekästä esittää (todentamattomia) oletuksia sen-tai-sen opiskelijaryhmän suorituskyvystä jollakin toisella alalla, vaan esim verrata vertailtavien ryhmien valitsemia aloja keskenään sellaisella metriikalla, joka on merkityksellinen per alkup. kysymyksenasettelu (huomautan että koko litanian pointti on alleviivata kysymyksenasettelun absurdiutta).
Edellisestä seuraa, että kun (ilmeisen konsensuksen vallitessa) valitaan metriikaksi moniulotteinen abstrakti ajattelu (kärjistetään tämän ”akateeminen kärki” matematiikkaan, argumentin vuoksi), huomataan että sillä mittarilla, vähemmän yllättäen, matematiikka on ”vaikein akateeminen ala”. Nyt, jos jokin validi johtopäätös halutaan arvoasetelman ”opintojen haastavuus” puitteissa tehdä kenestä hyvänsä muusta kuin matematiikan valinneesta opiskelijasta, päädytään siihen johtopäätökseen, että laiskuuttaan valitsivat, saatana.
...mikä on luonnollisesti aivan nollatason johtopäätös. Silti, ei pitäisi sinullekaan jopa ”useamman formaalin logiikan kurssin käyneelle” ola vaikeata ymmärtää, että peppuun sattuu kun yksi näkee sinussa jotakin muuta kuin sinä peilissä. Eikä sillä myöskään pitäisi olla mitään väliä: Meillä on niin rauhallinen yhteiskunta, että pääasiassa ihmisiltä sopii odottaa kasvua lapsuuden narsismista. Ugh.
Vierailija kirjoitti:
Ei kumpikaan, niistä selviää pänttäämällä. Lääkikseen ja oikikseen on vain vaikea päästä, koska sieltä valmistuu hyväpalkkaiseen ammattiin. Mutta esim. matematiikkaa tai fysiikkaa on aika mahdotonta oppia korkeakoulutasolla, jos ei ole luontaisia lahjoja. Musiikissa varmaan sama juttu.
Kyllä alalla kuin alalla tarvitsee olla lahjoja, ei esimerkiksi kaikki voisi opiskella kieliäkään yliopistossa, jos ei olisi kielellisesti lahjakas, tai muutkin taidealat, kuin musiikki. Mutta kaikki alat vaativat myös sitä, että harjoittelee.
Miten voidaan verrata eri aloja keskenään? Mikä on vaativaa jamikä ei? Itse olen valmistunut humanistiselta alalta Opiskelu oli vaativaa. Lähes joka kurssiin kuului seminaarit ja niiden opponoinnit ja tämän lisäksi luennot ja tentit. Seminaariin piti tehdä vaativa tehtävä parin tai ryhmän kanssa, joka sitten seminaarissa ruodittiin, ja omaa työtä piti pydtyä puolustamaan ja oerustelemaan= piti ottaa selvää asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttava tämä joidenkin vastaajien sinnikäs itsepetos, että (teknillisestä) fysiikasta tai matematiikasta valmistuneiden olisi vaikeaa omaksua humanististen aineiden kurssisisältöjä, ”koska se vaatii erilaista älyä”.
On selvästi osoitettu, että ihmiset joilla on korkea ÄO ovat suurella todennäköisyydellä kaikin puolin älykkäitä ja lahjakkaita. Sekin on osoitettu, että eri aloilta valmistuneiden keskimääräisessä äo:ssa on valtavia eroja - ja ne erot eivät ole humanististen alojen hyväksi.
Ne fiksummasta päästä olevat humanistit kyllä ymmärtävät tämän, samoin kuin sen mitä ”keskimääräinen” ja ”todennäköinen” tarkoittavat, eivätkä siksi mene tästä totuudesta puolustuskannalle.
Itse olen humanisti, enkä mene totuudestasi puolustuskannalle.
Huomautan vain, että humanistisille aloille on varsin paljon halukkaita pyrkijöitä - omalle alallani otettiin viitisen prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista. Matematiikkaa tai tekniikkaa olisin päässyt lukemaan suoraan papereilla, ilman pääsykoetta. Toki hakijoiden vähäinen määrä johtuu osin siitä, että nuoret epäilevät omaa pärjäämistään matemaattisilla aloilla. Mutta osaltaan on myös kysymys siitä, että useimpien, varsinkin lahjakkaiden naisten, kiinnostus suuntautuu sinne humanistiselle alalle.
Eli jos ja kun älykkäät ihmiset ovat hyviä monissa eri asioissa, kuten tuossa yllä toteat, olisi loogista että humanistisen tiedekunnan tiheän seulan läpäisseet menestyisivät hyvin myös äo-testeissä.
Hieno osoitus loogisen päättelykyvyn hiomattomuudesta:
Huomaatko, että yksi asia (vaikkapa kirjallisuustieteen opintopolku: borgesin analysointi kristevalaisessa paradigmassa - heitin hatusta, mutta tuonkin saisi perusteltua ko. aineessa) mittaa jotakin ominaisuutta (vaikkapa ”äly”) eri tavalla (laadullisesti) kuin jokin toinen (vaikka sitten se matemaattinen topologia).
Opiskelijoiden oletetuilla ominaisuuksilla ei ole sinänsä mitään väliä, ja älyllisesti rehellisenä, täytyisi todeta validin johtopäätöksen liittyvän enemmänkin laiskuuteen luonteenpiirteenä: Lahjoista huolimatta on valittu iisi diibadaaba.
Omassa suvussani on muuten useita akateemisia naisia, ja ilokseni voin sanoa, että he järjestäen ovat rationaalisia, eivätkä sorru puolustuskannalle itsestäänselvyyksissä. Tosin eivät insinöörialat, luonnontieteet, juridiikka, rahoitus ja arkkitehtuuri taida sitten olla niitä ”monien lahjakkaiden, hyvin älykkyystesteissä menestyvien naisten” valitsemia aloja...
Mietipä hetki tuota yllä olevaa väitettäsi, että opintopolku ”mittaisi” älykkyyttä.
On totta, että humanistisessa tutkinnossani vaikeinta oli sisäänpääsy. Mutta vaikka valitsinkin laiskuuttani tai kiinnostuksenkohteideni perusteella humanistisen alan, niin ei kai se älykkyyttäni vähennä.
Lähiluepa nyt humanistina seuraava: ILMISELVÄSTI on absurdia väittää jonkin niin epämääräisen asian kuin ”opintopolku” ”mittaavan” yhtään mitään - MUTTA JOS LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKIN JOHTOPÄÄTÖS OLISI TEHTÄVÄ, liittyisi ainoa mahdollinen johdonmukainen johtopäätös opiskelijan luonteenomaiseen mukavuudenhaluun, ja se taas on ILMISELVÄSTI niin kompleksinen kokonaisuus, ettei sitä kannata minkään argumentin osana käyttää.
Mutta tämänkin ketjun puoluskannoista päätellen...niin, mitäköhän siitä voisi päätellä?
Formaalia logiikkaa yliopistossa jokusen kurssin lukeneena minun on pakko todeta: oletko kännissä? Jos et, niin mikä oli pointtisi?
Luitko tuon keskustelun? Lyhyesti: Otsikon kysymyksenasettelu koskee vaikeinta akateemista alaa. Ei siis esim ”älykkäintä opiskelija-ainesta”.
Jos kuitenkin nämä halutaan yhdistää, ei ole mielekästä esittää (todentamattomia) oletuksia sen-tai-sen opiskelijaryhmän suorituskyvystä jollakin toisella alalla, vaan esim verrata vertailtavien ryhmien valitsemia aloja keskenään sellaisella metriikalla, joka on merkityksellinen per alkup. kysymyksenasettelu (huomautan että koko litanian pointti on alleviivata kysymyksenasettelun absurdiutta).
Edellisestä seuraa, että kun (ilmeisen konsensuksen vallitessa) valitaan metriikaksi moniulotteinen abstrakti ajattelu (kärjistetään tämän ”akateeminen kärki” matematiikkaan, argumentin vuoksi), huomataan että sillä mittarilla, vähemmän yllättäen, matematiikka on ”vaikein akateeminen ala”. Nyt, jos jokin validi johtopäätös halutaan arvoasetelman ”opintojen haastavuus” puitteissa tehdä kenestä hyvänsä muusta kuin matematiikan valinneesta opiskelijasta, päädytään siihen johtopäätökseen, että laiskuuttaan valitsivat, saatana.
...mikä on luonnollisesti aivan nollatason johtopäätös. Silti, ei pitäisi sinullekaan jopa ”useamman formaalin logiikan kurssin käyneelle” ola vaikeata ymmärtää, että peppuun sattuu kun yksi näkee sinussa jotakin muuta kuin sinä peilissä. Eikä sillä myöskään pitäisi olla mitään väliä: Meillä on niin rauhallinen yhteiskunta, että pääasiassa ihmisiltä sopii odottaa kasvua lapsuuden narsismista. Ugh.
Herranen aika, miten voi ihminen kuulostaa rasittavalta ja omaa erinomaisuuttaan täynnä olevalta. Saavutus sinänsä!
T. Yks keskinkertainen yhteiskuntatieteilijä vaan
Kirjoitin yo- kirjoituksissa heittämällä 5 ällää ja yhden M. Ei tarvinnut pahemmin pinnistellä. Sen sijaan lääkiksessä sai opiskella yötä myöten monta vuotta. Ainoastaan vika vuosi oli löysempi.. Muista tutkinnoista en tiedä.