Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko AMK oikea korkeakoulututkinto?

Vierailija
15.01.2021 |

Mitä mieltä? Vähän harjaanjohtavaa, kun joku sanoo olevansa korkeakoulutettu ja sitten on suoritettu "vain" AMK.

Kommentit (149)

Vierailija
81/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on erikseen yliopistotutkinto ja korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto ei enää tarkoita samaa kuin aiemmin. Yliopiston käyneet puhuvat yliopistotutkinnosta.

Puhekielessä tehdään pesäeroa. Mutta lain mukaan yliopistolla on oikeus myöntää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja ja ammattikorkeakouluilla on taasen oikeus myöntää alempia ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja. Eli ammattikorkeakoulu ei edelleenkään voi myöntää korkeakoulututkintoa, vaan ammattikorkeakoulututkinnon.

Vierailija
82/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole sattumaa, että Suomen yritysten alamäki alkoi samaan aikaan, kun AMK: sta alettiin tuutata ulos porukkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on nimensä mukaisesti alempi korkeakoulututkinto. Luulisin, että ylemmässäkin korkeakoulututkinnossa opetetaan käsitteiden merkitystä, mutta voin toki auttaa jos tarvitset apua hahmottamiseen?

Käyppä nyt lukemassa lakia, eikä wikipediaa. Tule sen jälkeen kertomaan, että mikä se tutkinto nimensä mukaisesti olikaan.

No siinä sulle lakia:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

Ammattikorkeakoululaki: "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja."

Korkeakoulututkintoja ovat:

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

84/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?

Vierailija
85/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on nimensä mukaisesti alempi korkeakoulututkinto. Luulisin, että ylemmässäkin korkeakoulututkinnossa opetetaan käsitteiden merkitystä, mutta voin toki auttaa jos tarvitset apua hahmottamiseen?

Käyppä nyt lukemassa lakia, eikä wikipediaa. Tule sen jälkeen kertomaan, että mikä se tutkinto nimensä mukaisesti olikaan.

No siinä sulle lakia:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

Ammattikorkeakoululaki: "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja."

Korkeakoulututkintoja ovat:

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

Niin, mutta se ei poista sitä, että ne ovat ammattikorkeakoulututkintoja, joista lain mukaan: Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK.

Vierailija
86/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on nimensä mukaisesti alempi korkeakoulututkinto. Luulisin, että ylemmässäkin korkeakoulututkinnossa opetetaan käsitteiden merkitystä, mutta voin toki auttaa jos tarvitset apua hahmottamiseen?

Käyppä nyt lukemassa lakia, eikä wikipediaa. Tule sen jälkeen kertomaan, että mikä se tutkinto nimensä mukaisesti olikaan.

No siinä sulle lakia:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

Ammattikorkeakoululaki: "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja."

Korkeakoulututkintoja ovat:

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

Niin, mutta se ei poista sitä, että ne ovat ammattikorkeakoulututkintoja, joista lain mukaan: Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK.

Eli nämä ihmeelliset nimikikkailut ovat vastoin ammattikorkeakoululakia ja kaikenlisäksi tekevät ihmisestä todella typerän vaikutelman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on erikseen yliopistotutkinto ja korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto ei enää tarkoita samaa kuin aiemmin. Yliopiston käyneet puhuvat yliopistotutkinnosta.

Tosiasiassa kukaan ei puhu yhtään mistään tutkinnoista esim. työelämässä lukuunottamatta tieteellistä tutkimusta. Tämän tajuaa typerämpikin viimeistään parin työvuoden jälkeen, jos niin pitkälle pääsee.

Ja edes Saksassa ei olla enää näin titteli- ja koulutususkovaisia. Herr Doktor Diplom-Ingenieur saa osakseen hyväntahtoista hymistelyä lämmittämään eläkepäiviään.

Vierailija
88/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Mä olen suorittanut tukinnon kummassakin ja välttelen niistä puhumista kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on erikseen yliopistotutkinto ja korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto ei enää tarkoita samaa kuin aiemmin. Yliopiston käyneet puhuvat yliopistotutkinnosta.

Tosiasiassa kukaan ei puhu yhtään mistään tutkinnoista esim. työelämässä lukuunottamatta tieteellistä tutkimusta. Tämän tajuaa typerämpikin viimeistään parin työvuoden jälkeen, jos niin pitkälle pääsee.

Ja edes Saksassa ei olla enää näin titteli- ja koulutususkovaisia. Herr Doktor Diplom-Ingenieur saa osakseen hyväntahtoista hymistelyä lämmittämään eläkepäiviään.

Ihan normaalissa "small talkissa" tulee usein opiskelu/koulutustausta puheeksi...

Vierailija
90/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma näkökulmani tähän asiaan oli se että miten rekrytoija mieltää näiden tutkintojen eron. Ja hyvin useilla aloilla käytännön tason tehtäviin koulutettu henkilö on sopivampi tiettyyn virkaan (kuin olisi  yliopistotason 'teoreetikko'). Lisäksi julkisen sektorin viroissa on tarkasti määritelty minkälaiset opinnot antavat virkaan/toimeen pätevyyden. Vain pätevyyden omaava voidaan edes valita virkaan. No, saattaahan tämä olla epäoleellista sitten yksityisen puolen rekrytoinnissa, siellä kun tosiaan on vapaammat kädet valita.

En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, että ylioppilastutkinnon jälkeen nuoren on helpompi mennä sinne AMK:n puolelle kuin vaivautua yliopiston pääsykokeisiin (pääsykoekirjojen ulkoa pänttäämisen jälkeen). AMK:n kai haetaan yhteishaussa?

Joka tapauksessa, kai molemmilta tasoilta valmistutaan kuitenkin johonkin, jos ei ammattiin, niin jonkin alan työhön ja tavoite lienee juuri se. Loppuelämän leipäpuusta on kysymys. Ei siitä, mikä titteli tuli hankittua ja missä.

Tartun tuohon lauseeseen ”miten rekrytoija mieltää”. Olin lähimenneisyydessä töissä johtotasolla muutamassa suomalaisessa suuressa yrityksessä, teollisuudenala ja organisaatio hierarkkinen koska tekeminen on tuotanto-johto-orientoitunutta. Näissä firmoissa tehtiin henkilökunnalle urapolkujen. Firmoissa oli johtotasolta linjattu rekrytoijille, että AMK-taustaiset tuotantoon, yliopistotaustaiset johtoon. Tottakai poikkeuksiakin oli ja on, mutta silloin kun niitä polkuja lähdetään kehittämään nuoresta harjoittelijasta, niin melko määräävä erottava tekijä on AMK vai yliopisto. Tähän linjaukseen oli syynsä. Rekrytoijan omalla mieltämisellä ei siis välttämättä ole suurtakaan painoarvoa, vaan taustalla voi olla linjaus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma näkökulmani tähän asiaan oli se että miten rekrytoija mieltää näiden tutkintojen eron. Ja hyvin useilla aloilla käytännön tason tehtäviin koulutettu henkilö on sopivampi tiettyyn virkaan (kuin olisi  yliopistotason 'teoreetikko'). Lisäksi julkisen sektorin viroissa on tarkasti määritelty minkälaiset opinnot antavat virkaan/toimeen pätevyyden. Vain pätevyyden omaava voidaan edes valita virkaan. No, saattaahan tämä olla epäoleellista sitten yksityisen puolen rekrytoinnissa, siellä kun tosiaan on vapaammat kädet valita.

En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, että ylioppilastutkinnon jälkeen nuoren on helpompi mennä sinne AMK:n puolelle kuin vaivautua yliopiston pääsykokeisiin (pääsykoekirjojen ulkoa pänttäämisen jälkeen). AMK:n kai haetaan yhteishaussa?

Joka tapauksessa, kai molemmilta tasoilta valmistutaan kuitenkin johonkin, jos ei ammattiin, niin jonkin alan työhön ja tavoite lienee juuri se. Loppuelämän leipäpuusta on kysymys. Ei siitä, mikä titteli tuli hankittua ja missä.

Tartun tuohon lauseeseen ”miten rekrytoija mieltää”. Olin lähimenneisyydessä töissä johtotasolla muutamassa suomalaisessa suuressa yrityksessä, teollisuudenala ja organisaatio hierarkkinen koska tekeminen on tuotanto-johto-orientoitunutta. Näissä firmoissa tehtiin henkilökunnalle urapolkujen. Firmoissa oli johtotasolta linjattu rekrytoijille, että AMK-taustaiset tuotantoon, yliopistotaustaiset johtoon. Tottakai poikkeuksiakin oli ja on, mutta silloin kun niitä polkuja lähdetään kehittämään nuoresta harjoittelijasta, niin melko määräävä erottava tekijä on AMK vai yliopisto. Tähän linjaukseen oli syynsä. Rekrytoijan omalla mieltämisellä ei siis välttämättä ole suurtakaan painoarvoa, vaan taustalla voi olla linjaus.

Ja tämän linjauksen pohjalta nuo koulutukset on aikoinaan myös eritelty. Jostain syystä se ei vaan millään tahdo sopia nykyiselle amk porukalle. Halutaan johtoon, mutta ei viitsitä nähdä vaivaa koulutuksen eteen.

Vierailija
92/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harvoin yliopistokoulutetut korostavat korkeaa koulutustaan, tai edes pitävät sitä (maisterin tutkintoa, kandista puhumattakaan) kovin ihmeellisenä. Mutta voi ettien että, kun sattuu joku amk "nomi" kohdalle. Tosin hehän eivät millään ensin kerro olevansa amk-taustaisia.

Tiedä sitten johtuuko tämä siitä, että ns. akateemisesti heikkolahjaisemmat päätyvät usein ammattikorkeaan, ja tällöin sekin tutkinto näyttäytyy erityisenä saavutuksena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Ihan sama miksi miellät. On olemassa perusaste, toinen- tai keskiaste ja korkea-aste. Toki näiden välillä on vielä aste-erot. 

Tämä on ihan kv- luokittelu, eikä tähän istu mitkään sinun mielipiteesi jostain opistoasteesta. 

Yksinkertaistaen - korkea-asteen tutkinnon voi suorittaa vasta toisen- tai keskiasteen jälkeen. 

No kuule, lutunen, ei sinun tarvitse minulle mitään rautalangasta vääntää. Olen yliopistotutkinnon suorittanut tutkijankoulutuksen saanut henkilö. Olen seurannut koulutusuudistusten tekoa paljon sinua kauemmin. Ennen vanhaan oli kauppaopistoja ja teknisiä opistoja, jotka nykyään ovat ammattikorkeakoulun nimellä. Minun ajatusmaailmassani amk on entisaikain opistotasolla. Nykyään opisto tarkoittaa eri asiaa, tiedän.

No kuule, minä olen tehnyt tutkimusta koulutuksessa ja just sen takia mua ärsyttää sun kaltaiset murtilijat. Tutkijat kuvittelee, että määritelmät voi keksiä itse fiilispohjalta.

Luuletko oikeasti, etten tiedä Suomen koulutusjärjestelmän historiaa? Ihan kuin AMK uudistuksen tietäminen olisi meriitti kenellekään tai omaan ikään vetoaminen olisi argumentti.

Vierailija
94/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän se korkeakoulu on, sillä jo nimikin sen kertoo. Olen opiskellut Haaga-Heliassa sekä ulkomailla yliopistossa. Opetus oli samantasoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Ihan sama miksi miellät. On olemassa perusaste, toinen- tai keskiaste ja korkea-aste. Toki näiden välillä on vielä aste-erot. 

Tämä on ihan kv- luokittelu, eikä tähän istu mitkään sinun mielipiteesi jostain opistoasteesta. 

Yksinkertaistaen - korkea-asteen tutkinnon voi suorittaa vasta toisen- tai keskiasteen jälkeen. 

No kuule, lutunen, ei sinun tarvitse minulle mitään rautalangasta vääntää. Olen yliopistotutkinnon suorittanut tutkijankoulutuksen saanut henkilö. Olen seurannut koulutusuudistusten tekoa paljon sinua kauemmin. Ennen vanhaan oli kauppaopistoja ja teknisiä opistoja, jotka nykyään ovat ammattikorkeakoulun nimellä. Minun ajatusmaailmassani amk on entisaikain opistotasolla. Nykyään opisto tarkoittaa eri asiaa, tiedän.

No kuule, minä olen tehnyt tutkimusta koulutuksessa ja just sen takia mua ärsyttää sun kaltaiset murtilijat. Tutkijat kuvittelee, että määritelmät voi keksiä itse fiilispohjalta.

Luuletko oikeasti, etten tiedä Suomen koulutusjärjestelmän historiaa? Ihan kuin AMK uudistuksen tietäminen olisi meriitti kenellekään tai omaan ikään vetoaminen olisi argumentti.

Selitän sinulle rautalangasta, koska sinulla ei ole sisälukutaitoa.

Kirjoitin alunperin, että itse miellän yhä amk:n opistotasoiseksi, vaikka se on nykyään virallisesti korkeakoulututkinto. Kerroin lukijalle siis puhtaasti subjektiivisen kokemuksen, koska silloin, kun minä olin yliopistossa, kämppis oli kauppaopistossa. Lauseeni ei sisältänyt sellaista arvostelua, että nykyinen amk olisi kuin nykyinen ammattiopisto. Itse asiassa en käsitä, mistä oikein suutuit minulle.

Anteeksi, jos nälväisin sinua. Se johtui ihan vain siitä, että sinä olit ensin kohdellut minua alentavasti pelkän yhden lauseen vuoksi.

Vierailija
96/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen käynyt Emäntä-koulun v.1989. Koulutus kesti n. 3vuotta.  Voin sanoa, että moni ei sitä koulutusta nykyään läpi pääsisi. Teknolokia on muuttunut, niistä ajoista. Kaverina oli silloin oikein lukion käynyt ihminen, joka puhui amerikkaa. Hän meni jatkamaan yliopistoon. Kerran juteltiin opiskelujen aikana, ja hän sanoi että hän ei pystyisi käymään Emäntä-koulua.

Vierailija
97/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korkea . Koulu. Mitä sanaa ei ymmärretä ammatti . Kolme sanaa .

Vierailija
98/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vieralja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?

Miksi pitäisi unohtaa tärkeä osa Suomen koulutuksen historiaa? Onhan ihmisten hyvä tietää, miten asiat ovat ennen olleet, jotta niitä voidaan jatkossakin kehittää. Emme elä historiattomassa maailmassa. Eikä kaikki kehitys ole edistystä :)

Vierailija
99/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meille tuli yliopistoon muutama ylemmän AMK -tutkinnon suorittanut opiskelija. Tasoero kandiseminaarissa ole aika huikea. Ei tullut noista maistereita.

Vierailija
100/149 |
16.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Ihan sama miksi miellät. On olemassa perusaste, toinen- tai keskiaste ja korkea-aste. Toki näiden välillä on vielä aste-erot. 

Tämä on ihan kv- luokittelu, eikä tähän istu mitkään sinun mielipiteesi jostain opistoasteesta. 

Yksinkertaistaen - korkea-asteen tutkinnon voi suorittaa vasta toisen- tai keskiasteen jälkeen. 

No kuule, lutunen, ei sinun tarvitse minulle mitään rautalangasta vääntää. Olen yliopistotutkinnon suorittanut tutkijankoulutuksen saanut henkilö. Olen seurannut koulutusuudistusten tekoa paljon sinua kauemmin. Ennen vanhaan oli kauppaopistoja ja teknisiä opistoja, jotka nykyään ovat ammattikorkeakoulun nimellä. Minun ajatusmaailmassani amk on entisaikain opistotasolla. Nykyään opisto tarkoittaa eri asiaa, tiedän.

No kuule, minä olen tehnyt tutkimusta koulutuksessa ja just sen takia mua ärsyttää sun kaltaiset murtilijat. Tutkijat kuvittelee, että määritelmät voi keksiä itse fiilispohjalta.

Luuletko oikeasti, etten tiedä Suomen koulutusjärjestelmän historiaa? Ihan kuin AMK uudistuksen tietäminen olisi meriitti kenellekään tai omaan ikään vetoaminen olisi argumentti.

Selitän sinulle rautalangasta, koska sinulla ei ole sisälukutaitoa.

Kirjoitin alunperin, että itse miellän yhä amk:n opistotasoiseksi, vaikka se on nykyään virallisesti korkeakoulututkinto. Kerroin lukijalle siis puhtaasti subjektiivisen kokemuksen, koska silloin, kun minä olin yliopistossa, kämppis oli kauppaopistossa. Lauseeni ei sisältänyt sellaista arvostelua, että nykyinen amk olisi kuin nykyinen ammattiopisto. Itse asiassa en käsitä, mistä oikein suutuit minulle.

Anteeksi, jos nälväisin sinua. Se johtui ihan vain siitä, että sinä olit ensin kohdellut minua alentavasti pelkän yhden lauseen vuoksi.

Yhden alentavan lauseen? Kyllä minä tajuan, että se oli sinun subjektiivinen näkemys, mutta ihmeellisesti vedit siihen tutkintosi mukaan.

Yritäpä boomeri tulla tälle vuosituhannelle ja älä kuvittele, ettei sinun nuoruusvuosien yhteiskuntaa olisi dokumentoitu, niin että me alalla olleet emme tunne sitä..

Voihan sinusta tuntua myös siltä että, että peruskoulu on kansakoulu, mutta se ei silti kiinnosta ketään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme kahdeksan