Onko AMK oikea korkeakoulututkinto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt Emäntä-koulun v.1989. Koulutus kesti n. 3vuotta.  Voin sanoa, että moni ei sitä koulutusta nykyään läpi pääsisi. Teknolokia on muuttunut, niistä ajoista. Kaverina oli silloin oikein lukion käynyt ihminen, joka puhui amerikkaa. Hän meni jatkamaan yliopistoon. Kerran juteltiin opiskelujen aikana, ja hän sanoi että hän ei pystyisi käymään Emäntä-koulua.

Vielä joskus 1980-luvun alussa moni ylioppilastyttö meni vuodeksi silloiseen emäntäkouluun. He pitivät ikään kuin välivuotta samalla kun oppivat kotitalouden pyörittämistä. Sen jälkeen suuntasivat muihin opintoihin.

aha, voi olla. Emäntä koulu oli tuolloin aika vaativa koulu mielestäni, luulen että matematiikka oli vähintään amk tasoista, en tosin varma ole, koska en ole käynyt amkta. Kieliäkin olisi voinut viisaimmat opiskella. Ei vain työnantajat nykyään arvosta tota koulua, vaikka pärjäisin paremmin kuin yliopistolainen.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä romutti keittiöalan koulutuksen. Entiset nelivuotisen ammattikoulun käyneet keittiömestarit ovat nykyään restonomeja, joiden tosiasiallinen osaaminen on melko huteraa. Mikäli siis ei ole kokki pohjakoulutuksena. Mutta kaukana nämä nomit ovat sitten taas korkeakoulutetuista. Eli markkinoille työnnetään tälläisiä ihme tutkinnolla varustettuja, jotka eivät käy oikein mihinkään tehtävään.

Nykypäivänä on aika tavallista, että esimerkiksi ravintolassa työskentelevä henkilö on kouluttautunut ensin kokiksi, ja jos tarvitsee korkeakoulututkinnon päästäkseen vaikkapa keittiömestariksi, niin kouluttautuu työn ohessa restonomiksi. Näin teen itsekin tällä hetkellä.

Hassulta kyllä kuulostaa, jos joku sanoo vain olevansa korkeakoulutettu. Kyllä itse kerron _kysyttäessä_ opiskelevani restonomiksi. Ja jos kysyjä ei tiedä, minkä tasoinen koulu on kyseessä, tarkennan sen olevan AMMATTIkorkeakoulu. Ei minulla ainakaan hävetä sitä kertoa. :D

Tosiasia on se, että minun pääni ei riitä yliopistotason tutkintoon, enkä sellaisella kyllä mitään tekisikään. Haluan saada korkeakoulututkinnon helpommalla, ja siksi AMK on minulle sopiva. =)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieralja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?

Miksi pitäisi unohtaa tärkeä osa Suomen koulutuksen historiaa? Onhan ihmisten hyvä tietää, miten asiat ovat ennen olleet, jotta niitä voidaan jatkossakin kehittää. Emme elä historiattomassa maailmassa. Eikä kaikki kehitys ole edistystä :)

Koska se ei ole revelanttia.

Se on eri oppilaitos, eri taso, eri asia.

Voit sä toki puhua ala-asteesta ja ammattikorkeasta ja vertailla, mutta kun sekään ei ole relevanttia.

Ei kukaan jauha jostain kansankoulustakaan enää.

Nykyinen järjestelmä on selkeä, ja vastaa muiden EU-maiden järjestelmää.

Etkös tajua, että nuo ovat pelkkiä nimilappuja? Ei se muuta miksikään sitä faktaa, että minä olen saanut yliopisto-opintojen kautta laajemman yleissivistyksen kuin sinä :) Minulla ei ole tarvetta olla ajatuspoliisina.

Ne ovat eri oppilaitoksia. Etkö ymmärrä, että näitä muutetaan ja kehitetään koko ajan?

Tradenomitutkintojen rakennetta ja sisältöä on muutettu aika paljon sen jälkeen, kun itse valmistuin viitisen vuotta sitten.

Nämä muutokset on oikeasti aika isoja.

Miten voit kuvitella, että se olisi vuonna 2021 verrannollinen ja sama, kuin jonkin vuoden peruna kauppaopisto?

Maailma on erilainen tänään versus 1995, kuten myös yritysten tarpeet.

Minulla on myös maisterintutkinto, sitäkin itse asiassa muutettiin, kun itse aloitin.

PS. Yleissivistyksellä ei töitä saa tai töissä pärjää, se on osaamisesta kiinni.

No mitä taas horiset siellä? Enkö vasta itse painottanut, kuinka tärkeää on tuntea koulutusjärjestelmän historia ja siinä tapahtuneet muutokset? Totta kai minä tiedän, että sisällöllisiä muutoksia tehdään tavan takaa. Olen myös perillä yliopiston tutkintorakenneuudistuksista.

Tyydytä sinä vaan yrityksen tarpeita, minulla on henkilökohtaisesti aivan toiset intressit. Onhan tämä ollut mielenkiintoista havaita, että on olemassa ihmisiä, jotka noin ärsyyntyvät pikkuasioista. Mutta tiedä se, että 1994 laman jälkeiset säästötoimet ovat valitettavasti vähentäneet koulutusresursseja niin, että kaikilla koulutustasoilla on jouduttu tinkimään laadusta.

Mitä väliä? Yliopisto se ei ainakaan ole ja työnantajat valitsee.

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.

Todellakin kysytään oletko sairaanhoitaja vai lääkäri. Ja tradenomina ei paljon valtioneuvoston kansliapäälliköksi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.

Todellakin kysytään oletko sairaanhoitaja vai lääkäri. Ja tradenomina ei paljon valtioneuvoston kansliapäälliköksi mennä.

Ei sairaanhoitaja edes hae sitä lääkärin pestiä. Pöllö vertaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.

Todellakin kysytään oletko sairaanhoitaja vai lääkäri. Ja tradenomina ei paljon valtioneuvoston kansliapäälliköksi mennä.

Ei sairaanhoitaja edes hae sitä lääkärin pestiä. Pöllö vertaus.

No mutta, eikös tämä palsta juuri opettanut, ettei ole väliä onko käynyt yliopiston vai amkin. Eikun hetkinen, niin kyllä sillä taisi sittenkin olla väliä. Ja aika paljon.

Aika semanttista keskustelua.

1) Suomalaisen koulutusjärjestelmän AMK- ja kandidaattitutkinnot rinnastuvat B.Sc tasolle kansainvälisesti ja YAMK ja maisteri/DI tutkinnot taas M.Sc tasolle. Alakohtaisia poikkeuksia yliopistoissa on ammatillisen pätevyyden tuottamat alat kuten lääkis (käytännössä maisteri-tasoa kaan ole, vaan perustutkinto on lisensiaatti, toki kandi on mutta ei pätevöitä)

2) Opetuksen tasoerot ovat suuremmat eri koulutusalojen sisällä kuin niiden välillä

3) Töihin ei mennä. Se että sinulla on joku tutkinto (vaikka sitten tohtoriksi olet väitellyt yliopistossa), ei ole mitään pedattuja työpaikkoja - pedatut työpaikat tulee suhteilla

4) Voit olla vaikka peruskoulutasolta yritysjohtaja. Julkisissa viroissa voi olla pätevyysvaatimuksia esim. koulutustaso (korkea-aste) ja/tai laillistettu osaaminen (lääkäri, poliisi jne...)

Akateeminen-yrittäjä kirjoitti:

Aika semanttista keskustelua.

1) Suomalaisen koulutusjärjestelmän AMK- ja kandidaattitutkinnot rinnastuvat B.Sc tasolle kansainvälisesti ja YAMK ja maisteri/DI tutkinnot taas M.Sc tasolle. Alakohtaisia poikkeuksia yliopistoissa on ammatillisen pätevyyden tuottamat alat kuten lääkis (käytännössä maisteri-tasoa kaan ole, vaan perustutkinto on lisensiaatti, toki kandi on mutta ei pätevöitä)

2) Opetuksen tasoerot ovat suuremmat eri koulutusalojen sisällä kuin niiden välillä

3) Töihin ei mennä. Se että sinulla on joku tutkinto (vaikka sitten tohtoriksi olet väitellyt yliopistossa), ei ole mitään pedattuja työpaikkoja - pedatut työpaikat tulee suhteilla

4) Voit olla vaikka peruskoulutasolta yritysjohtaja. Julkisissa viroissa voi olla pätevyysvaatimuksia esim. koulutustaso (korkea-aste) ja/tai laillistettu osaaminen (lääkäri, poliisi jne...)

Eivät varsinaisesti rinnastu Sc. tasoihin. Ovat oma ns. erillinen kokonaisuus. Ja tuohon työllistymiseen: juuri julkisissa viroissa on väliä oletko M.Sc vai et. Muualla ei niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.

Todellakin kysytään oletko sairaanhoitaja vai lääkäri. Ja tradenomina ei paljon valtioneuvoston kansliapäälliköksi mennä.

Ei sairaanhoitaja edes hae sitä lääkärin pestiä. Pöllö vertaus.

Mutta eräs tradenomi haki valtioneuvoston kansliapäälliköksi. Sama nimi on hakenut myös useamman kaupungin johtajaksi.