Lue keskustelun säännöt.
Onko AMK oikea korkeakoulututkinto?
15.01.2021 |
Mitä mieltä? Vähän harjaanjohtavaa, kun joku sanoo olevansa korkeakoulutettu ja sitten on suoritettu "vain" AMK.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmmm... Mietitäänpä hetki.
AmmattiKORKEAkoulu....
Hmmm.....
Heh, myyntikikka vain tuo sana "korkea". Voi tarkoittaa myös " korkean ajan ammattikoulua", tai "ammattikarkeakoulua". Opistotasoa on juu.
Ei ole opistotasoa, noita on modattu vaikka kuinka paljon sitten opistoaikojen.
Ja voisitteko te kalkkikset lopettaa käyttämästä opistotasoa argumenttina?
Me n. kolmikymppiset ei tiedetä, mitä siellä tehtiin ja millaista oli, voisitte lopettaa jankkaamasta jostain historiallisista, vuuuuosikausia sitten, lopetetuista opistoista.
Menkää opiskelemaan sinne AMKhon, niin sitten voitte muodostaa mielipiteenne ja vertailla muiden rupsahtaneiden kanssa rakkaaseen opistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK antaa alemman korkeakoulututkinnon, mutta korkeakoulututkinnon jokatapauksessa.
AMK = ammattiKORKEAKOULU
Ok, boomer! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt Emäntä-koulun v.1989. Koulutus kesti n. 3vuotta. Voin sanoa, että moni ei sitä koulutusta nykyään läpi pääsisi. Teknolokia on muuttunut, niistä ajoista. Kaverina oli silloin oikein lukion käynyt ihminen, joka puhui amerikkaa. Hän meni jatkamaan yliopistoon. Kerran juteltiin opiskelujen aikana, ja hän sanoi että hän ei pystyisi käymään Emäntä-koulua.
Vielä joskus 1980-luvun alussa moni ylioppilastyttö meni vuodeksi silloiseen emäntäkouluun. He pitivät ikään kuin välivuotta samalla kun oppivat kotitalouden pyörittämistä. Sen jälkeen suuntasivat muihin opintoihin.
aha, voi olla. Emäntä koulu oli tuolloin aika vaativa koulu mielestäni, luulen että matematiikka oli vähintään amk tasoista, en tosin varma ole, koska en ole käynyt amkta. Kieliäkin olisi voinut viisaimmat opiskella. Ei vain työnantajat nykyään arvosta tota koulua, vaikka pärjäisin paremmin kuin yliopistolainen.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä romutti keittiöalan koulutuksen. Entiset nelivuotisen ammattikoulun käyneet keittiömestarit ovat nykyään restonomeja, joiden tosiasiallinen osaaminen on melko huteraa. Mikäli siis ei ole kokki pohjakoulutuksena. Mutta kaukana nämä nomit ovat sitten taas korkeakoulutetuista. Eli markkinoille työnnetään tälläisiä ihme tutkinnolla varustettuja, jotka eivät käy oikein mihinkään tehtävään.
Mitä?
Ei restonomi valmista keittimestarin työhön. Amis valmistaa.
Vierailija kirjoitti:
ei ole korkeakoulu. Lähinnä pidennetty ammattikoulu. Kuten joku jo kertoikin, ammattikoulu ja amk saman tasoisia kouluja, mutta ero lähinnä pituudessa. Ammattikoulussa käydään vaan nopeammin asiat läpi, joten vaatii mielestäni aivokapasiteettia enemmän.
Olen käyny ammattikoulun ja ammattikorkean, ja amk oli kyllä paljon haastavampi kuin ammattikoulu. Esim. ammattikoulussa tenttimateriaalina muutamat monisteet ja muutama luku kirjasta, amk:ssa vähintään yksi kokonainen kirja.
Mutta hei, mikä pointti näissä jankkauksissa on? Itselleni on se ja sama, onko amk jonkun mielestä korkeakoulu vai ei. Kävin tutkinnon päästäkseni haluamaani työhön.
Pääsin, ja olen viihtynyt.
Eli mikä nyt siis on se syy siihen, että koetaan tarpeelliseksi yhä uudestaan ja uudestaan tehdä näitä sanoja jankutusketjuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut Suomessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lisäksi ulkomailla yliopistossa. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi ja sanansa mukaisesti valmistaa enemmän ammattiin. Yliopistossa annetaan enemmän painoarvoa tieteen tekemiselle. Monilla kursseilla opetuksen taso on ollut aivan samaa. Yliopistossa ehkä vaaditaan vähän enemmän, jotta saa hyviä arvosanoja. Ulkomainen yliopisto (maansa parhaita) oli taas aivan samantasoinen oman anmattikorkeakouluni (maansa parhaita) kanssa. Sillä on myös väliä, että mistä alasta on kyse. Työelämässä kukaan ei kysele, että mikä tutkinto kenelläkin on. Se ratkaisee, mitä ihminen osaa. Joihinkin hommiin toki tarvitaan se ylempi korkeakoulututkinto.
Aivan, olen käynyt myös kaksi koulua. auton asentajan koulun tampereella, sekä logistiikan perustutkinnon hankkinut eri paikkakunnalta. Ja huomannut myös että kouluissa ja tasoissa on eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on opiskellut molemmissa, niin tietää kyllä vaatimustason erot. Yliopistoissa painotetaa tutkimuksellista näkökulmaa, mikä itsessään edellyttää asian syvällisempää ymmärrystä. Amk prioriteetti on valmistaa ammattiin, mutta opinnoissa on jonkin verran yliopistotason elementtejä mukana.
Jos on opiskellut molemmissa, niin tiedät, että jauhat paskaa. Toki painopisteet ja pedagogiikka eroaa, mutta niinhän ne eroaa yliopistossakin eri tutkintolinjojen välillä. Teoreettisessa fysiikassa on eri painopisteet kuin kasvatustieteessä.
Olen itse siirtynyt tradenomiopinnoista kauppakorkeaan (en siis valmistunut tradenomiksi vaan opiskelin siellä hetken, koska en päässyt kauppakorkeaan heti) ja voin sanoa, että minä ja aika moni muu tradenomiopikselija oli todella pettynyt kauppakorkean opetuksen tasoon. Se vaatimustason ero oli lähinnä sisäänpääsyssä.
Hah, en usko tarinaasi. Mistä muuten tiedä kauppakorkean opetuksen tason verrattuna amikseen (amk), jos opiskelit amk:ssa vain HETKEN!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieralja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.
Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?
Miksi pitäisi unohtaa tärkeä osa Suomen koulutuksen historiaa? Onhan ihmisten hyvä tietää, miten asiat ovat ennen olleet, jotta niitä voidaan jatkossakin kehittää. Emme elä historiattomassa maailmassa. Eikä kaikki kehitys ole edistystä :)
Koska se ei ole revelanttia.
Se on eri oppilaitos, eri taso, eri asia.
Voit sä toki puhua ala-asteesta ja ammattikorkeasta ja vertailla, mutta kun sekään ei ole relevanttia.
Ei kukaan jauha jostain kansankoulustakaan enää.
Nykyinen järjestelmä on selkeä, ja vastaa muiden EU-maiden järjestelmää.
Ammattikorkeakoulu, lukee jo nimessä, eli ei korkeakoulu kuten yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on opiskellut molemmissa, niin tietää kyllä vaatimustason erot. Yliopistoissa painotetaa tutkimuksellista näkökulmaa, mikä itsessään edellyttää asian syvällisempää ymmärrystä. Amk prioriteetti on valmistaa ammattiin, mutta opinnoissa on jonkin verran yliopistotason elementtejä mukana.
Jos on opiskellut molemmissa, niin tiedät, että jauhat paskaa. Toki painopisteet ja pedagogiikka eroaa, mutta niinhän ne eroaa yliopistossakin eri tutkintolinjojen välillä. Teoreettisessa fysiikassa on eri painopisteet kuin kasvatustieteessä.
Olen itse siirtynyt tradenomiopinnoista kauppakorkeaan (en siis valmistunut tradenomiksi vaan opiskelin siellä hetken, koska en päässyt kauppakorkeaan heti) ja voin sanoa, että minä ja aika moni muu tradenomiopikselija oli todella pettynyt kauppakorkean opetuksen tasoon. Se vaatimustason ero oli lähinnä sisäänpääsyssä.
Hah, en usko tarinaasi. Mistä muuten tiedä kauppakorkean opetuksen tason verrattuna amikseen (amk), jos opiskelit amk:ssa vain HETKEN!?
Esimerkiksi markkinoinnin kursseissa ei ole juurikaan eroa siinä, että opiskeleeko kauppakorkeakoulussa vai hyvässä ammattikorkeakoulussa. Matematiikka taas on kauppakorkeakoulussa todella vaikeaa, amk:ssa ei mahdotonta. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on opiskellut molemmissa, niin tietää kyllä vaatimustason erot. Yliopistoissa painotetaa tutkimuksellista näkökulmaa, mikä itsessään edellyttää asian syvällisempää ymmärrystä. Amk prioriteetti on valmistaa ammattiin, mutta opinnoissa on jonkin verran yliopistotason elementtejä mukana.
Jos on opiskellut molemmissa, niin tiedät, että jauhat paskaa. Toki painopisteet ja pedagogiikka eroaa, mutta niinhän ne eroaa yliopistossakin eri tutkintolinjojen välillä. Teoreettisessa fysiikassa on eri painopisteet kuin kasvatustieteessä.
Olen itse siirtynyt tradenomiopinnoista kauppakorkeaan (en siis valmistunut tradenomiksi vaan opiskelin siellä hetken, koska en päässyt kauppakorkeaan heti) ja voin sanoa, että minä ja aika moni muu tradenomiopikselija oli todella pettynyt kauppakorkean opetuksen tasoon. Se vaatimustason ero oli lähinnä sisäänpääsyssä.
Hah, en usko tarinaasi. Mistä muuten tiedä kauppakorkean opetuksen tason verrattuna amikseen (amk), jos opiskelit amk:ssa vain HETKEN!?
Eiköhän vuodessakin pääse kärryille, että millaista ne opinnot on.
Olen tradenomi ja KTM.
Maisteriopinnot olivat huomattavasti työläämpiä, kuin tradenomiopinnot.
Toisaalta käteen jäi paljon vähemmän oppeja, joita voin hyödyntää töissä, toisin kuin AMKssa. Paino oli tutkimuksessa ja teoriassa, kun taas AMKssa siellä suuntatumisopinnoissa tehtiin samaa, mitä olen töissä tehnyt.
Tein sivuaineeseeni yliopistossa pari kanditason kurssia ja ne eivät olleet yhtään sen työläämpiä, kuin AMK kurssit... Vähän enemmän lukemista toki oli, ja kurssikirjan sijaan luettiin artikkeleita ja tutkimusartikkeleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei köyhät! Olen vain yliopilas mutta palkkakuitissa komeilee € 6.800. Mites ne teidän palkat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on opiskellut molemmissa, niin tietää kyllä vaatimustason erot. Yliopistoissa painotetaa tutkimuksellista näkökulmaa, mikä itsessään edellyttää asian syvällisempää ymmärrystä. Amk prioriteetti on valmistaa ammattiin, mutta opinnoissa on jonkin verran yliopistotason elementtejä mukana.
Jos on opiskellut molemmissa, niin tiedät, että jauhat paskaa. Toki painopisteet ja pedagogiikka eroaa, mutta niinhän ne eroaa yliopistossakin eri tutkintolinjojen välillä. Teoreettisessa fysiikassa on eri painopisteet kuin kasvatustieteessä.
Olen itse siirtynyt tradenomiopinnoista kauppakorkeaan (en siis valmistunut tradenomiksi vaan opiskelin siellä hetken, koska en päässyt kauppakorkeaan heti) ja voin sanoa, että minä ja aika moni muu tradenomiopikselija oli todella pettynyt kauppakorkean opetuksen tasoon. Se vaatimustason ero oli lähinnä sisäänpääsyssä.
Hah, en usko tarinaasi. Mistä muuten tiedä kauppakorkean opetuksen tason verrattuna amikseen (amk), jos opiskelit amk:ssa vain HETKEN!?
Esimerkiksi markkinoinnin kursseissa ei ole juurikaan eroa siinä, että opiskeleeko kauppakorkeakoulussa vai hyvässä ammattikorkeakoulussa. Matematiikka taas on kauppakorkeakoulussa todella vaikeaa, amk:ssa ei mahdotonta. -eri
Kanditason markkinoinnin kursseista en tiedä, mutta maisteritasolla ne markkinoinnin kurssit oli todella teoriapainotteisia, kun taas AMKssa oli teorian lisäksi todella paljon projektityötä eli sitä käytännön harjoittelua.
Oli yliopistossakin siis sinällään projekteja, mutta kaikissa paino oli teoriassa, sillä asian perustelussa. Toki ideoitiin, mutta mitään ei päästy toteuttamaan ja ne rapsat oli yli 30-sivuisia, kun AMKssa piti tuottaa ne materiaalit ja pitsata diasetin muodossa se homma tilaajallem
Mutta joku muu voinee kertoa, mitä kanditasolla tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei köyhät! Olen vain yliopilas mutta palkkakuitissa komeilee € 6.800. Mites ne teidän palkat?
Sinä oletkin YLIoppilas!
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu, lukee jo nimessä, eli ei korkeakoulu kuten yliopisto.
Kyllä se ihan lain mukaan on korkeakoulu, sun mielipide ei asiaa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu, lukee jo nimessä, eli ei korkeakoulu kuten yliopisto.
Korkeakoulu lukee kyllä laissa. Laki määrää, mitkä koulut ovat korkeakouluja ja Suomessa ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat korkeakouluja. Korkeakoulututkintoja ovat amk- ja yliopistotutkinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieralja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.
Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?
Miksi pitäisi unohtaa tärkeä osa Suomen koulutuksen historiaa? Onhan ihmisten hyvä tietää, miten asiat ovat ennen olleet, jotta niitä voidaan jatkossakin kehittää. Emme elä historiattomassa maailmassa. Eikä kaikki kehitys ole edistystä :)
Koska se ei ole revelanttia.
Se on eri oppilaitos, eri taso, eri asia.
Voit sä toki puhua ala-asteesta ja ammattikorkeasta ja vertailla, mutta kun sekään ei ole relevanttia.
Ei kukaan jauha jostain kansankoulustakaan enää.
Nykyinen järjestelmä on selkeä, ja vastaa muiden EU-maiden järjestelmää.
Etkös tajua, että nuo ovat pelkkiä nimilappuja? Ei se muuta miksikään sitä faktaa, että minä olen saanut yliopisto-opintojen kautta laajemman yleissivistyksen kuin sinä :) Minulla ei ole tarvetta olla ajatuspoliisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu, lukee jo nimessä, eli ei korkeakoulu kuten yliopisto.
Kyllä se ihan lain mukaan on korkeakoulu, sun mielipide ei asiaa muuta.
Kyllä, lain mukaan. oikesti saman laisia kouluja amiksen kanssa. kävin Amiksen ja en valmistunut ajoissa, koska vaikeaa. jotenka amk on pakko olla samantasoista, muuten kukaan ei olisi valmistunut sieltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieralja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.
Opistotasoisia opintoja ei ole voinut suorittaa vuosikymmeniin, kannattaisiko unohtaa ne jo?
Miksi pitäisi unohtaa tärkeä osa Suomen koulutuksen historiaa? Onhan ihmisten hyvä tietää, miten asiat ovat ennen olleet, jotta niitä voidaan jatkossakin kehittää. Emme elä historiattomassa maailmassa. Eikä kaikki kehitys ole edistystä :)
Koska se ei ole revelanttia.
Se on eri oppilaitos, eri taso, eri asia.
Voit sä toki puhua ala-asteesta ja ammattikorkeasta ja vertailla, mutta kun sekään ei ole relevanttia.
Ei kukaan jauha jostain kansankoulustakaan enää.
Nykyinen järjestelmä on selkeä, ja vastaa muiden EU-maiden järjestelmää.
Etkös tajua, että nuo ovat pelkkiä nimilappuja? Ei se muuta miksikään sitä faktaa, että minä olen saanut yliopisto-opintojen kautta laajemman yleissivistyksen kuin sinä :) Minulla ei ole tarvetta olla ajatuspoliisina.
Ne ovat eri oppilaitoksia. Etkö ymmärrä, että näitä muutetaan ja kehitetään koko ajan?
Tradenomitutkintojen rakennetta ja sisältöä on muutettu aika paljon sen jälkeen, kun itse valmistuin viitisen vuotta sitten.
Nämä muutokset on oikeasti aika isoja.
Miten voit kuvitella, että se olisi vuonna 2021 verrannollinen ja sama, kuin jonkin vuoden peruna kauppaopisto?
Maailma on erilainen tänään versus 1995, kuten myös yritysten tarpeet.
Minulla on myös maisterintutkinto, sitäkin itse asiassa muutettiin, kun itse aloitin.
PS. Yleissivistyksellä ei töitä saa tai töissä pärjää, se on osaamisesta kiinni.
AMK = ammattiKORKEAKOULU