Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, masennus, traumatausta, sos.tilanteiden pelko eläke?

Joo, ja ensimmäisellä sain. Toki sitä edelsi 13 vuoden terapia, 2 kertaa viikossa.

Traumataustaa ei ole, mutta muut osuu. Eka kunt.tukihakemus hylättiin, mutta sen jälkeen myönnettiin pätkissä 4 vuotta, jonka jälkeen tuli pysyvä eläkepäätös. Olin psyk.polin asiakkaana tuon 4 vuotta kunnes kirjoittivat ulos kun mikään ei auttanut, terapian järjestämiseen ei voimat riittäneet.

Voisit aloittaa jostain osa-aikatyöstä. Ei kannata jäädä kotiin

Joo, tosin minulla ei ole sos tilanteiden pelkoa kun olen täysin välinpitämätön. Ekalla yrittämällä tuli eläke. Töitä kannattaa tehdä edes vähän jos pystyy. Täysi passiivisuus on hyväksi niin pitkään kuin toipuu, siihen menee vuosiakin, mutta sitten se alkaa kääntyä terveyttä rapauttavaksi. Tulee kiputiloja, kroonista päänsärkyä, muistiongelmia. Sitten on hyvä aktivoitua tekemään jotain voinnin mukaan ettei ole kohta kallis menoerä yhteiskunnalle ja menee siinä omakin elämä pilalle täysin 

Kyllä on ammatteja missä onnistuu. Minulla on tuollainen tausta ja olen selviytynyt kohtuuhyvin työssäni. Ehdottomasti suosittelen työelämää, ehkä liikkuvaa työtä missä ahdistus lievittyy kun ei tarvitse istua paikallaan. 

Oireet voivat myös hyvinkin helpottua iän myötä ja kun itsetuntemus kasvaa. Samoin oman rahan tienaaminen nostaa itsearvostusta ja tuo rytmin ja rutiinin arkeen.

Kuvaamasi oireilu on hyvin yleistä ja toisilla hyvinkin rankkaa. Silti juuri työ voi olla se elämänlanka ja mahdollistaa kuulumisen johonkin. Kuulostat parikymppiseltä jolloin tuo tilanne on vaikein. Terapiaa ja tietoa kannattaa etsiä. En todellakaan usko että pääset eläkkeelle ilman psykoosioireilua. Sinun täytyy vain siedättää itseäsi koska vain sitä kautta mielesi ja persoonasi lopulta vahvistuu.

En ole enää parikymppinen ja en enää tästä nuorennu. Olen kyllä yrittänyt kuntouttaa itseäni lähes parikymmentä vuotta. Pienehköllä paikkakunnalla asuvana työpaikan löytäminen ei ole helppoa ja kun paikoista kilpailee myös mieleltään terveet ja uusia nuoria tulee koko ajan lisää.

AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA 

Kannattaa miettiä kahteen kertaan ennen kuin alkaa kirjoittamaan mitään tietämättömänä mitään tuollaista. 

Aikamoisen analyysin teit ihmisen työkyvystä, tarpeista ja iästä yhden lauseen pohjalta. Käsittämättömän ylimielistä.

Voit puhua omista kokemuksistasi mutta on täysin sopimatonta alkaa olettaa olevasi asiantuntija toisen, sinulle tuntemattoman ihmisen tilanteesta näin vähäisillä tiedoilla

Jotkut saavat hetken tuen, sen jälkeen ei mitään ellet popsi psykiatrin lääkkeitä. Monen kroppa ja maksa ei kestä liikaa lääkkeitä.

Se on tää nykyajan elämäntapa mikä ahdistaa. Ruutuaika minimiin, älä seuraa uutisia tai käytä somea. Työ on hyvä keino parantaa itsensä tuosta, paljon sosiaalisia tilanteita oikeassa elämässä, harrasta paljon liikuntaa ja syö terveellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

En ole enää parikymppinen ja en enää tästä nuorennu. Olen kyllä yrittänyt kuntouttaa itseäni lähes parikymmentä vuotta. Pienehköllä paikkakunnalla asuvana työpaikan löytäminen ei ole helppoa ja kun paikoista kilpailee myös mieleltään terveet ja uusia nuoria tulee koko ajan lisää.

Ruutuaika nolliin, hikeä aiheuttavaa liikuntaa 3-5 kertaa viikossa, ruokavalio kuntoon, riittävästi lepoa. Aktiivinen työnhaku ja muuttosuunnitelma tarvittaessa sinne missä töitä on. Tarvittaessa kouluttautuminen. Asuinpaikka ja vanheneminen eivät ole sairauksia.

Kuntoutustuella ollut 4 vuotta. Vaikea masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, traumataustaa myös, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, autismin kirjolla. Oli myös todella paha loppuun palaminen töissä mikä vei työkyvyn viime vuosikymmenen loppupuolella.