Onko AMK oikea korkeakoulututkinto?
Mitä mieltä? Vähän harjaanjohtavaa, kun joku sanoo olevansa korkeakoulutettu ja sitten on suoritettu "vain" AMK.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Mene yliopistoon kirjoitti:
AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan.
Aivan täysin eri kokemus. Olen suoritellut tasaisesti 100op/vuosi yliopistossa, nelosen keskiarvolla ja silti on yllin kyllin aikaa lomailla ja lusmuilla. 5op kurssi on kokemukseni mukaan viikon homma, joskus parin päivän. En ihan oikeasti ymmärrä miten maisteriin on edes mahdollista saada kulumaan enemmän kuin pari vuotta, miten monet näyttävät tekevän. Opiskelen tosin pääosin huuhaahumanistitieteitä, kuten kauppatieteitä, hallintotieteitä ja viestintää. En ole koko aikana edes joutunut lukemaan yhtään kurssikirjaa kokonaan, joillakin kursseilla luin arvostelut/kokemukset Goodreadsista ja se riitti...
Otapa tietojenkäsittelytieteestä perusopintoja. 5 op kurssi vie 10-20h joka ikinen viikko.
ohis
Yliopistolla datan käpistelyyn liittyvissä kursseissa pelkästään jokaviikkoisten laskareiden tekemiseen menee se 5h / vko. Tähän päälle luennot ja mahdollinen kurssin lopputyö.
Pitäisikö ap:n alkaa opiskella jotain niin ei tarvitsisi käyttää koko elämää tekemällä amk-aloituksia vauvapalstalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene yliopistoon kirjoitti:
AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan.
Tätäkin joku kävi jo raivoisasti alapeukuttamassa. Arvoisa AMK-väki: kyllä, AMK on huomattavasti "helpompi" koulutusmuoto, kuin yliopisto. Vaatimustaso ei ole teoreettisessa mielessä lähelläkään yliopistoa. Näin se nyt vaan on. Ja tottakai sen voi sanoa ääneen, ilman että joku loukkaantuu. Ihan samalla tavalla voi todeta lukion olevan haastavampi, kun ammattikoulun.
Kyllä, on helpompi.
Teoreettisessä mielessä paaaaljon helpompi, koska paino on tietenkin käytännössä.
Mutta ei, samaa ei voisi oppia 6 kuukaudessa jokaikisessä AMK tutkinnossa, vaikka edellisellä kirjoittajalla oli oma uniikki kokemuksensa yhdestä tutkinnosta.
Kyllä, osa oppilaitoksista on vähän pilipali, mutta ei kaikki.
Kyllä minä ainakin enemmän AMKssa opin. Käytiin asioita läpi ja suuntaumisopinnoissa oikeasti tehtiin sitä, mitä töissä tehdään.
Yliopistossa proffa horisee jostain omasta tutkimuksestaan, paino teoriassa ja ylätason asioissa, luetaan tutkimusartikkeleita, kirjoitetaan niistä, tehdään joku teoreettinen ”projektirapsa” yritykselle ja ennen kaikkea opetellaan tekemään tutkimusta (mielenkiintoista, ei hyödyllistä töissä).
Rakastin yliopistoa, mutta ei se kummemmin ammattitaitoa kehittänyt. Yksi kiva projekti oli, josta jäi jotain osaamista käteen. Gradun teko myös mukavaa, mutta ei relevanttia.
Riippuu varmaan mitä työtä tekee, että kuinka paljon yliopisto hyödyttää. Ja kannattaa muistaa, että koko AMK järjestelmän opetus nojaa yliopiston tuottamaan tietoon.
Ei, se ei ole oikea korkeakoulututkinto.
Se on alempi korkeakoulututkinto. "Korkeakoulututkinto" on vähän harhaanjohtava sana AMKsta koska sen voi sekoittaa ylempään korkeakoulututkintoon, siksi pitäisi aina mainita alempi korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Se on alempi korkeakoulututkinto. "Korkeakoulututkinto" on vähän harhaanjohtava sana AMKsta koska sen voi sekoittaa ylempään korkeakoulututkintoon, siksi pitäisi aina mainita alempi korkeakoulututkinto.
Se on kylläkin viralliselta nimeltään AMMATTIkorkeakoulututkinto. Katso vaikka laista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan oikeasti ja laillisesti on korkeakoulututkinto, asia ei vinkumalla muutu.
Se on ihan laillisesti ammattikorkeakoulututkinto. Ei "korkeakoulututkinto".
Vierailija kirjoitti:
Kuka täällä muka jankuttanu?
Joku tradenomi?
Tuo kysymys on varmasti erityisen kiinnostava parikymppisille ja sellaisille ihmisille, joilla ei ole hirveästi mielikuvitusta tai rohkeutta tehdä muita juttuja kuin kulkea jotain tiettyä raidetta pitkin kokemuksen ja tiedon kerryttämisessä.
Ihmisen kokemus ja tosiasiallinen osaaminen ei näy siitä tittelistä, mitä käytetään nimen lisänä Amerikassa ja ilmeisesti saksankielisissä maissa, vaan niistä kursseista ja työkokemuksesta sekä harrastuskokemuksesta, mitä tällä ihmisellä on. Toki näiden ilmoittaminen nimen edessä on vaikeampaa kuin tutkintonimikkeen ilmoittaminen, mutta tämä on ikävä kaasuvalottamisen muoto, että ihmisiä asetellaan arvojärjestykseen sen tutkintonimikkeen mukaan tai yritetään vihjailla, että kokonaiskuva pitäisi muodostaa sen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene yliopistoon kirjoitti:
AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan.
Aivan täysin eri kokemus. Olen suoritellut tasaisesti 100op/vuosi yliopistossa, nelosen keskiarvolla ja silti on yllin kyllin aikaa lomailla ja lusmuilla. 5op kurssi on kokemukseni mukaan viikon homma, joskus parin päivän. En ihan oikeasti ymmärrä miten maisteriin on edes mahdollista saada kulumaan enemmän kuin pari vuotta, miten monet näyttävät tekevän. Opiskelen tosin pääosin huuhaahumanistitieteitä, kuten kauppatieteitä, hallintotieteitä ja viestintää. En ole koko aikana edes joutunut lukemaan yhtään kurssikirjaa kokonaan, joillakin kursseilla luin arvostelut/kokemukset Goodreadsista ja se riitti...
Otapa tietojenkäsittelytieteestä perusopintoja. 5 op kurssi vie 10-20h joka ikinen viikko.
ohis
Ei kiitos, vaihdoin it-alalta pois ihan tarkoituksella ja en kajoa niihin hommiin enää pitkällä tikullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on alempi korkeakoulututkinto. "Korkeakoulututkinto" on vähän harhaanjohtava sana AMKsta koska sen voi sekoittaa ylempään korkeakoulututkintoon, siksi pitäisi aina mainita alempi korkeakoulututkinto.
Ei, kun pitäisi muistaa mainita tutkinnon nimi, ja sanoa sen olevan ammattikorkeakoulututkinto.
Ei ole. Opistotason koulutusta lähempänä.olen käynyt ammattikoulun sekä ammattikorkean, ja ainut ero on pituus. Ammattikoulussa on puristettu opetus tiiviimmäksi paketiksi vain.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Opistotason koulutusta lähempänä.olen käynyt ammattikoulun sekä ammattikorkean, ja ainut ero on pituus. Ammattikoulussa on puristettu opetus tiiviimmäksi paketiksi vain.
Samaa mieltä.
Oma näkökulmani tähän asiaan oli se että miten rekrytoija mieltää näiden tutkintojen eron. Ja hyvin useilla aloilla käytännön tason tehtäviin koulutettu henkilö on sopivampi tiettyyn virkaan (kuin olisi yliopistotason 'teoreetikko'). Lisäksi julkisen sektorin viroissa on tarkasti määritelty minkälaiset opinnot antavat virkaan/toimeen pätevyyden. Vain pätevyyden omaava voidaan edes valita virkaan. No, saattaahan tämä olla epäoleellista sitten yksityisen puolen rekrytoinnissa, siellä kun tosiaan on vapaammat kädet valita.
En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, että ylioppilastutkinnon jälkeen nuoren on helpompi mennä sinne AMK:n puolelle kuin vaivautua yliopiston pääsykokeisiin (pääsykoekirjojen ulkoa pänttäämisen jälkeen). AMK:n kai haetaan yhteishaussa?
Joka tapauksessa, kai molemmilta tasoilta valmistutaan kuitenkin johonkin, jos ei ammattiin, niin jonkin alan työhön ja tavoite lienee juuri se. Loppuelämän leipäpuusta on kysymys. Ei siitä, mikä titteli tuli hankittua ja missä.
Vierailija kirjoitti:
Oma näkökulmani tähän asiaan oli se että miten rekrytoija mieltää näiden tutkintojen eron. Ja hyvin useilla aloilla käytännön tason tehtäviin koulutettu henkilö on sopivampi tiettyyn virkaan (kuin olisi yliopistotason 'teoreetikko'). Lisäksi julkisen sektorin viroissa on tarkasti määritelty minkälaiset opinnot antavat virkaan/toimeen pätevyyden. Vain pätevyyden omaava voidaan edes valita virkaan. No, saattaahan tämä olla epäoleellista sitten yksityisen puolen rekrytoinnissa, siellä kun tosiaan on vapaammat kädet valita.
En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, että ylioppilastutkinnon jälkeen nuoren on helpompi mennä sinne AMK:n puolelle kuin vaivautua yliopiston pääsykokeisiin (pääsykoekirjojen ulkoa pänttäämisen jälkeen). AMK:n kai haetaan yhteishaussa?
Joka tapauksessa, kai molemmilta tasoilta valmistutaan kuitenkin johonkin, jos ei ammattiin, niin jonkin alan työhön ja tavoite lienee juuri se. Loppuelämän leipäpuusta on kysymys. Ei siitä, mikä titteli tuli hankittua ja missä.
Karkeasti jaoteltuna yliopisto valmistaa sinne julkisen puolen johtoon, ja taas yksityisellä voi AMK pohjaltakin päästä etenemään. Mutta jos haluat asiantuntijaksi, johtajaksi tms. niin sitten yliopisto.
Menkää yliopistoon, ja lopettakaa AMK pelleily.
Yliopistossa keskitytään tieteen tekemiseen ja AMK:ssa tieteen soveltamiseen. Jos haluaa työhön, jossa tehdään tiedettä niin yliopisto on oikea paikka. Jos taas haluaa soveltaa aiemmin tutkittua tietoa käytäntöön ja keskittyä esimerkiksi koordinoivaan työhön, niin AMK voi hyvinkin olla oikea paikka.
Niin yliopistoissa kuin AMK:ssakin opetuksen taso vaihtelee todella paljon eri linjoittain. Varmasti esimerkiksi fysiikan opiskelu yliopistossa on erittäin haastavaa ja vaatii paljon matemaattista älykkyyttä. Sitten taas on joitakin humanistisia aloja, joilla pärjää hyvin vähällä panoksella, kun osaa vain kirjoittaa ns. liibalaabaa ja heittää vähän lähteitä sekaan.
Esimerkiksi eräs parikin maisterintutkintoa suorittanut henkilö itki youtuben vlogissa sitä, että ei meinannut millään pärjätä lentoemännän koulutuksessa. Siellä täytyy oppia paljon asiaa lyhyessä ajassa esimerkiksi ilmailualan säädöksistä, eikä kokeita pääse läpi pohtimalla asioita erilaisista näkökulmista ja lainailemalla faktoja muutamasta lähteestä. Joku voisi tästä päätellä, että lentoemännän koulutus on haastavampi kuin maisterintutkinto.
Ja yliopistoistahan ei mitään ammattia saa?😉