Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko AMK oikea korkeakoulututkinto?

Vierailija
15.01.2021 |

Mitä mieltä? Vähän harjaanjohtavaa, kun joku sanoo olevansa korkeakoulutettu ja sitten on suoritettu "vain" AMK.

Kommentit (149)

Vierailija
21/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

On syntynyt mielikuva, että AMK-tutkinto on työmarkkinoilla kova sana. Koulutettu käytännönläheisyyteen ja suorittavan tason tehtäviin. Silti voi pienillä maaseutupaikkakunnilla päästä hyvinkin pomoksi jonnekin kunta-alan puljuun. Yliopistotutkinnon suorittaneita, esim maistereita sen sijaan ei niinkään tarvita pikkukunnissa, veikkaisinpa että suurin osa on tätä AMK-tasoista, ylemmän tutkinnon suorittanutta. Alempi AMK-tutkinto on sitten vastaava sen tason kanssa, mikä ilmaistiin ennen vanhaan ''yo-merkonomi''. Vanhan ajan tutkinto ei silti kelpaa virallisesti vastaamaan AMK:n  alempaa tutkintoa, koska opistotasolla ei suoritettuja opintoja mitattu opintoviikoissa/-pisteissä.

Vierailija
22/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hk. pidän AMK tutkintoa ns. opistotutkintona. Eli korkeampana,kuin amis, mutta ei kuitenkaan "oikeana korkeakoulututkintona".

Ja kyllä, AMK:n käyneen havaitsee siitä, että he puhuvat nimenomaan korkeakoulututkinnosta, ilmeisesti peitelläkseen ammatti-sanaa siinä edessä? Ja yliopistoväki taas tekee pesäeroa tähän "korkeakoulu"termiin.

Ihan oikeasti, missä te tunnistelette näitä ihmisten koulutustaustoja? Itselle ei tule mitään tilannetta mieleen. Ihmeen statuskeskeistä jankkaamista ja kertoo enemmän jankaajasta. 

Minä tunnistan amk käyneen siitä, jos hän esim. kertoo olevansa terveydenhoitaja tai fysioterapeutti. Mutta näitäkin tilanteita tulee aika harvoin. 

Yleensä siitä, kun syystä x tai y tulee koulutuspuhetta. Esim. haastattelut ym. ammattikorkeakoulainen (yleisintä tradenomeilla) toteavat "minulla on korkeakoulututkinto", eivätkä koskaan totea suoraan että: olen xxxxnomi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Hyvin harva akateeminen jaksaa jauhaa näitä päivästä toiseen. Jos tutkintoa joskus kysytään, niin se sanotaan - tai jos viitataat esim. opiskeluaikoihin, niin kerrotaan mitä koulua käytiin. 

Moni amkkilainen puhuu itsestään mieluummin korkeakoulutettuna kuin tradenomina

Vierailija
24/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Vierailija
25/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

No onhan se nykyään tietenkin, kun kerran ne korkeakouluja ovat. Yliopisto koulutus tietenkin erikseen, eli akateemisia amk:n käyneet eivät tietenkään ole, toisin kuin yliopistotutkinnon suorittaneet.

Toisin oli ennen, jolloin korkeakoulututkinnot oli yliopistotasoisia, eli diplomi-insinöörit valmistuivat teknillisestä korkeakoulusta, kun taas tavalliset inssit kävi teknillisen opiston. Teknilliset opistot siis muuttuiva ammattikorkeakouluiksi ja teknilliset korkeakoulut teknillisiksi yliopistoiksi.

Nykyään siis inssi on alemman korkeakoulutason koulutus ja dippainssi luonnollisesti sen ylemmän korkeakoulutason.

Vierailija
26/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se ihan oikeasti ja laillisesti on korkeakoulututkinto, asia ei vinkumalla muutu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Hyvin harva akateeminen jaksaa jauhaa näitä päivästä toiseen. Jos tutkintoa joskus kysytään, niin se sanotaan - tai jos viitataat esim. opiskeluaikoihin, niin kerrotaan mitä koulua käytiin. 

Moni amkkilainen puhuu itsestään mieluummin korkeakoulutettuna kuin tradenomina

Varmaan siksi, koska heitä ärsyttää se nönnöönööö amis ja AMK ei ole oikea korkeakoulu nönönnöö.

Vierailija
28/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hk. pidän AMK tutkintoa ns. opistotutkintona. Eli korkeampana,kuin amis, mutta ei kuitenkaan "oikeana korkeakoulututkintona".

Ja kyllä, AMK:n käyneen havaitsee siitä, että he puhuvat nimenomaan korkeakoulututkinnosta, ilmeisesti peitelläkseen ammatti-sanaa siinä edessä? Ja yliopistoväki taas tekee pesäeroa tähän "korkeakoulu"termiin.

Ihan oikeasti, missä te tunnistelette näitä ihmisten koulutustaustoja? Itselle ei tule mitään tilannetta mieleen. Ihmeen statuskeskeistä jankkaamista ja kertoo enemmän jankaajasta. 

Minä tunnistan amk käyneen siitä, jos hän esim. kertoo olevansa terveydenhoitaja tai fysioterapeutti. Mutta näitäkin tilanteita tulee aika harvoin. 

Yleensä siitä, kun syystä x tai y tulee koulutuspuhetta. Esim. haastattelut ym. ammattikorkeakoulainen (yleisintä tradenomeilla) toteavat "minulla on korkeakoulututkinto", eivätkä koskaan totea suoraan että: olen xxxxnomi.

Näin tradenomina voin kertoa, että se seuraava kyssäri on, että ai mikä tutkinto ja vastaus on tradenomi.

PS. Ei todellakaan kaikki puhu noin, minä ja moni muu trade puhuu ihan suoraan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene yliopistoon kirjoitti:

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Aivan täysin eri kokemus. Olen suoritellut tasaisesti 100op/vuosi yliopistossa, nelosen keskiarvolla ja silti on yllin kyllin aikaa lomailla ja lusmuilla. 5op kurssi on kokemukseni mukaan viikon homma, joskus parin päivän. En ihan oikeasti ymmärrä miten maisteriin on edes mahdollista saada kulumaan enemmän kuin pari vuotta, miten monet näyttävät tekevän. Opiskelen tosin pääosin huuhaahumanistitieteitä, kuten kauppatieteitä, hallintotieteitä ja viestintää. En ole koko aikana edes joutunut lukemaan yhtään kurssikirjaa kokonaan, joillakin kursseilla luin arvostelut/kokemukset Goodreadsista ja se riitti...

Vierailija
30/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeasti, mitä hemmetin väliä.

Olen käynyt amk:n, olen vakitöissä ja työ on minulle mieluista. Muulla ei kerta kaikkiaan ole väliä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On syntynyt mielikuva, että AMK-tutkinto on työmarkkinoilla kova sana. Koulutettu käytännönläheisyyteen ja suorittavan tason tehtäviin. Silti voi pienillä maaseutupaikkakunnilla päästä hyvinkin pomoksi jonnekin kunta-alan puljuun. Yliopistotutkinnon suorittaneita, esim maistereita sen sijaan ei niinkään tarvita pikkukunnissa, veikkaisinpa että suurin osa on tätä AMK-tasoista, ylemmän tutkinnon suorittanutta. Alempi AMK-tutkinto on sitten vastaava sen tason kanssa, mikä ilmaistiin ennen vanhaan ''yo-merkonomi''. Vanhan ajan tutkinto ei silti kelpaa virallisesti vastaamaan AMK:n  alempaa tutkintoa, koska opistotasolla ei suoritettuja opintoja mitattu opintoviikoissa/-pisteissä.

Voihan lukion käynyt yhä lukea merkonomiksi, tosin ihan eri asia.

Tai kaksoistutkinto ylioppilas + merkonomi.

Se AMK on toiseen asteen päälle 3,5 vuotta, joten en nyt näe, miten vanha yo-merkonomi olisi vastaava.

Vierailija
32/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene yliopistoon kirjoitti:

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Tätäkin joku kävi jo raivoisasti alapeukuttamassa. Arvoisa AMK-väki: kyllä, AMK on huomattavasti "helpompi" koulutusmuoto, kuin yliopisto. Vaatimustaso ei ole teoreettisessa mielessä lähelläkään yliopistoa. Näin se nyt vaan on. Ja tottakai sen voi sanoa ääneen, ilman että joku loukkaantuu. Ihan samalla tavalla voi todeta lukion olevan haastavampi, kun ammattikoulun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mene yliopistoon kirjoitti:

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Aivan täysin eri kokemus. Olen suoritellut tasaisesti 100op/vuosi yliopistossa, nelosen keskiarvolla ja silti on yllin kyllin aikaa lomailla ja lusmuilla. 5op kurssi on kokemukseni mukaan viikon homma, joskus parin päivän. En ihan oikeasti ymmärrä miten maisteriin on edes mahdollista saada kulumaan enemmän kuin pari vuotta, miten monet näyttävät tekevän. Opiskelen tosin pääosin huuhaahumanistitieteitä, kuten kauppatieteitä, hallintotieteitä ja viestintää. En ole koko aikana edes joutunut lukemaan yhtään kurssikirjaa kokonaan, joillakin kursseilla luin arvostelut/kokemukset Goodreadsista ja se riitti...

Kyllä mulla osa kauppiksen maisterikursseista vaati paljon työtä.

Esim. yhdellä 5 op tutkimuskurssilla väänsin jonkun 60 sivun tutkimusharjotelupaperin, siihen meni tuhottomasti aikaa. Sivuja ja työtä enemmän, kuin mun AMK opparissa. 😅

Vierailija
34/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On syntynyt mielikuva, että AMK-tutkinto on työmarkkinoilla kova sana. Koulutettu käytännönläheisyyteen ja suorittavan tason tehtäviin. Silti voi pienillä maaseutupaikkakunnilla päästä hyvinkin pomoksi jonnekin kunta-alan puljuun. Yliopistotutkinnon suorittaneita, esim maistereita sen sijaan ei niinkään tarvita pikkukunnissa, veikkaisinpa että suurin osa on tätä AMK-tasoista, ylemmän tutkinnon suorittanutta. Alempi AMK-tutkinto on sitten vastaava sen tason kanssa, mikä ilmaistiin ennen vanhaan ''yo-merkonomi''. Vanhan ajan tutkinto ei silti kelpaa virallisesti vastaamaan AMK:n  alempaa tutkintoa, koska opistotasolla ei suoritettuja opintoja mitattu opintoviikoissa/-pisteissä.

Voihan lukion käynyt yhä lukea merkonomiksi, tosin ihan eri asia.

Tai kaksoistutkinto ylioppilas + merkonomi.

Se AMK on toiseen asteen päälle 3,5 vuotta, joten en nyt näe, miten vanha yo-merkonomi olisi vastaava.

Tässä varmaan viitataan tradenomin tutkintoon. No se ero tuolla vanhalla Yo merkonomilla ja tradenomilla on, että merkonomin tutkinto oli sisällöltään vaativampi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene yliopistoon kirjoitti:

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Aivan täysin eri kokemus. Olen suoritellut tasaisesti 100op/vuosi yliopistossa, nelosen keskiarvolla ja silti on yllin kyllin aikaa lomailla ja lusmuilla. 5op kurssi on kokemukseni mukaan viikon homma, joskus parin päivän. En ihan oikeasti ymmärrä miten maisteriin on edes mahdollista saada kulumaan enemmän kuin pari vuotta, miten monet näyttävät tekevän. Opiskelen tosin pääosin huuhaahumanistitieteitä, kuten kauppatieteitä, hallintotieteitä ja viestintää. En ole koko aikana edes joutunut lukemaan yhtään kurssikirjaa kokonaan, joillakin kursseilla luin arvostelut/kokemukset Goodreadsista ja se riitti...

Kyllä mulla osa kauppiksen maisterikursseista vaati paljon työtä.

Esim. yhdellä 5 op tutkimuskurssilla väänsin jonkun 60 sivun tutkimusharjotelupaperin, siihen meni tuhottomasti aikaa. Sivuja ja työtä enemmän, kuin mun AMK opparissa. 😅

Hallinto- ja kauppatieteethän ne olikin yliopistossa sieltä keveimmästä päästä. 😂

Vierailija
36/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Hyvin harva akateeminen jaksaa jauhaa näitä päivästä toiseen. Jos tutkintoa joskus kysytään, niin se sanotaan - tai jos viitataat esim. opiskeluaikoihin, niin kerrotaan mitä koulua käytiin. 

Moni amkkilainen puhuu itsestään mieluummin korkeakoulutettuna kuin tradenomina

No tietenkin, koska kaikki nomi-päätteiset tutkinnot ovat pilipalitutkintoja joilla ei tee käytännössä mitään. Medianomi? Tervemenoa koristoon. Datanomi? Tervemenoa Giganttiin hommiin. Tradenomi? Tervemenoa Alepan kassalle.

Vierailija
37/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mene yliopistoon kirjoitti:

AMK on ehdottomasti vähemmän arvostettu kuin yliopisto. Se on myös huomattavasti helpompi tutkinto. Tämä välttämättä ei päde aivan kaikilla tutkintolinjoilla, mutta ainakin talous- ja insinööritieteissä. AMK-tutkinnot sisällöltään ovat usein aivan huuhaata. Opiskelet 3-4vuotta asioita, jotka olisi voinut oppia 6 kuukaudessa. AMK:ssa voi suorittaa kursseja käyttämällä niihin aikaa noin 10 tuntia. Siis 5op 10 tunnin työstä. Tämä ei ole mahdollista yliopistossa, koska siellä joutuu oikeasti oppimaan. AMK:ssa käyt kursseja, jossa et opi yhtään mitään. Se on masentavaa, alentavaa ja erittäin väärin opiskelijoita kohtaan. 

Tätäkin joku kävi jo raivoisasti alapeukuttamassa. Arvoisa AMK-väki: kyllä, AMK on huomattavasti "helpompi" koulutusmuoto, kuin yliopisto. Vaatimustaso ei ole teoreettisessa mielessä lähelläkään yliopistoa. Näin se nyt vaan on. Ja tottakai sen voi sanoa ääneen, ilman että joku loukkaantuu. Ihan samalla tavalla voi todeta lukion olevan haastavampi, kun ammattikoulun.

Kyllä, on helpompi.

Teoreettisessä mielessä paaaaljon helpompi, koska paino on tietenkin käytännössä.

Mutta ei, samaa ei voisi oppia 6 kuukaudessa jokaikisessä AMK tutkinnossa, vaikka edellisellä kirjoittajalla oli oma uniikki kokemuksensa yhdestä tutkinnosta.

Kyllä, osa oppilaitoksista on vähän pilipali, mutta ei kaikki.

Kyllä minä ainakin enemmän AMKssa opin. Käytiin asioita läpi ja suuntaumisopinnoissa oikeasti tehtiin sitä, mitä töissä tehdään.

Yliopistossa proffa horisee jostain omasta tutkimuksestaan, paino teoriassa ja ylätason asioissa, luetaan tutkimusartikkeleita, kirjoitetaan niistä, tehdään joku teoreettinen ”projektirapsa” yritykselle ja ennen kaikkea opetellaan tekemään tutkimusta (mielenkiintoista, ei hyödyllistä töissä).

Rakastin yliopistoa, mutta ei se kummemmin ammattitaitoa kehittänyt. Yksi kiva projekti oli, josta jäi jotain osaamista käteen. Gradun teko myös mukavaa, mutta ei relevanttia.

Vierailija
38/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Hyvin harva akateeminen jaksaa jauhaa näitä päivästä toiseen. Jos tutkintoa joskus kysytään, niin se sanotaan - tai jos viitataat esim. opiskeluaikoihin, niin kerrotaan mitä koulua käytiin. 

Moni amkkilainen puhuu itsestään mieluummin korkeakoulutettuna kuin tradenomina

No tietenkin, koska kaikki nomi-päätteiset tutkinnot ovat pilipalitutkintoja joilla ei tee käytännössä mitään. Medianomi? Tervemenoa koristoon. Datanomi? Tervemenoa Giganttiin hommiin. Tradenomi? Tervemenoa Alepan kassalle.

Tradenomit tienaavat keskimäärin reilu 4000e/kk. Tähän on monella akateemisellakin vaikea päästä.

Vierailija
39/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykielessä eron huomaa helposti:

"Olen korkeakoulutettu/käynyt korkeakoulun" = AMK

"Olen käynyt yliopiston/olen akateeminen"= Yliopisto

Harva akateeminen nykyään puhuu olevansa korkeakoulutettu, koska se tuo mieleen AMK:n

Hyvin harva akateeminen jaksaa jauhaa näitä päivästä toiseen. Jos tutkintoa joskus kysytään, niin se sanotaan - tai jos viitataat esim. opiskeluaikoihin, niin kerrotaan mitä koulua käytiin. 

Moni amkkilainen puhuu itsestään mieluummin korkeakoulutettuna kuin tradenomina

No tietenkin, koska kaikki nomi-päätteiset tutkinnot ovat pilipalitutkintoja joilla ei tee käytännössä mitään. Medianomi? Tervemenoa koristoon. Datanomi? Tervemenoa Giganttiin hommiin. Tradenomi? Tervemenoa Alepan kassalle.

Voi kuule, toimistot on täynnä tradenomeja.

Ei mun tehtäviin mitään KTM tutkintoa tartte, todellakaan.

Moni AMKsta (varsinkin huonosta sellaisesta) valmistunut tyyppi, jota ei ala ole missään vaiheessa kiinnostanut ja mitään motivaatioa ei ole, on toki Alepassa.

Näitä en muuta keksinyt -perseilijöitä on tradekurssit täynnä, kumma kun ei pärjää. Ne ketä kiinnostaa, tuppaa pärjäämään.

Vierailija
40/149 |
15.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse miellän sen yhä opistotason tutkinnoksi, vaikka virallisesti onkin korkeakoulututkinto.

Ihan sama miksi miellät. On olemassa perusaste, toinen- tai keskiaste ja korkea-aste. Toki näiden välillä on vielä aste-erot. 

Tämä on ihan kv- luokittelu, eikä tähän istu mitkään sinun mielipiteesi jostain opistoasteesta. 

Yksinkertaistaen - korkea-asteen tutkinnon voi suorittaa vasta toisen- tai keskiasteen jälkeen. 

No kuule, lutunen, ei sinun tarvitse minulle mitään rautalangasta vääntää. Olen yliopistotutkinnon suorittanut tutkijankoulutuksen saanut henkilö. Olen seurannut koulutusuudistusten tekoa paljon sinua kauemmin. Ennen vanhaan oli kauppaopistoja ja teknisiä opistoja, jotka nykyään ovat ammattikorkeakoulun nimellä. Minun ajatusmaailmassani amk on entisaikain opistotasolla. Nykyään opisto tarkoittaa eri asiaa, tiedän.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän viisi