Unihäiriö vai parisuhdeongelma? Miten ratkaista?
Lasten saamisen myötä minusta on tullut sellainen että herään kesken yöunien pienimpäänkin ääneen enkä saa enää uudelleen unta. Tai ainakin kestää useita tunteja nukahtaa uudestaan. Mies käy usein vessassa joskus aamuyöllä ja herään siihen joka kerta ja usein sitten valvon loppuyön saamatta unta vaikka olisin kuinka väsynyt. Ja olen jatkuvasti ihan hirveän väsynyt kun en saa nukkua rauhassa.
Kävin lääkärissä ja lääkärin mukaan minulla ei ole unihäiriötä koska nukahdan ihan helposti kun menen nukkumaan ja koska en itse herää kesken unien ellei joku (ääni) minua herätä. Ja lääkärin mukaan nukahtamislääkkeet auttaa siihen jos ei illalla nukahda mutta ei minun kaltaiseen tilanteeseen kun en voi klo 4:30 ottaa unilääkkeitä kun on oltava skarppina aamulla.
Meillä ei ole mitään työhuonetta johon voisin muuttaa nukkumaan, lastenhuoneeseen ei mahdu kun se on pieni ja siellä jo kaksi lasta. Olohuoneessa herään aina myös siihen miehen vessassa käyntiin.
Eroko tähän on ainoa ratkaisu?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tietenkin olohuoneeseen, ja sille vikka kusiämpäri johon lirulletee hiljaa ettet herää. Makuuhuoneen ovi kiinni..
Mies ei suostu nukkumaan ollarissa. Hänen mukaan ihmisellä on oikeus käydä yöllä vessassa ja saada silti nulua makkarissa ja että se on normaalia ja vika kuulemma vain minussa. Ap
Mies on puoliksi oikeassa. Hänellä on oikeus nukkua sängyssä ja käydä yöllä vessassa. Kummassakaan ei ole vikaa vaan olette erilaisia. Ongelma on teidän yhteinen, ei pelkästään sinun. Mutta et voi vaatia toista nukkumaan olkkarissa.
Kun minä valitan väsymystäni(minulla siis ajoittainen vaikea unettomuus juurikin tuossa aamuyöllä heräämisessä) niin mieheni menee sohvalle nukkumaan ihan oma-aloitteisesti. Hän pystyy siellä nukkumaan, eikä häiriinny, toisin kuin minä. Rakkaus ja parisuhde on toisen ihmisen kunnioittmaista ja auttamista, ei pelkästään omia "oikeuksia".
Niin tekee oma miehenikin, jos on ollut tarpeen. Ap:n kohdalla tosiaan kuulostaa, että sympaattinen hermosto on ylikierroksilla, mutta eipä siitä oikein ole mahdollista palautua, jos ei saa nukuttua. Nukkuminen on elinehto, ja kyllä toisen puolison pitää ainakin yrittää tulla vastaan, etenkin jos hänen toimintansa vaikuttaa asiaan. Nyt kuulostaa lähinnä siltä, että ap:n miestä ei oikein edes kiinnosta. Olen itsekin kärsinyt vastaavantyyppisistä uniongelmista, enkä oikein kyllä keksi mitään, mikä tuon tilanteen ratkaisisi (erilliset sängyt ja erityisen laadukkaat korvatulpat?), vaikka kaipa sitä voi uniklinikaltakin vielä yrittää hakea apua.
Muut mahdolliset ratkaisut: 1. Ap:n mies lopettaa yölliset wc-käynnit - yleensä aikuiset pystyvät nukkumaan läpi yön ilman wc-reissuja, mikähän tämänkin aiheuttaa? Onko rakossa jotain vikaa, vai juoko vain niin paljon iltaisin? 2. Ap:n mies nukkuu sohvalla. Olisikohan olohuoneeseen mahdollista hankkia sohvaa, jolla olisi parempi nukkua? 3. Jos edelliset eivät käy, eikä muuta ratkaisua löydy, (asumus)ero on ainoa vaihtoehto.
Ketjusta saa käsityksen että kaikki aaveelaiset nukkuu Unikulman mittatilaussängyssä ja kaikki muu on kohtuutonta sortoa, lomiltakin jäädään suoraan saikulle koska mökillä, asuntoautossa, hotellissa, laivalla tai teltassa ei ole voitu nukkua omassa makuuhuoneessa omassa mittatilaussängyssä ja terveys on romahtanut.
Ala käyttää Lunixenia tai muuta valeriaanavalmistetta. Rentouttaa ja nukuttaa. Ei estä yöllistä heräämistä, mutta nukahdat sen jälkeen helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olohuoneessa nukkuminen tarkottaisi automaattisesti sohvalla nukkumista? Voihan sinne sijata lattialle kunnon patjan ja petarin.
Mielestäni on välinpitämättömyyttä mieheltä, jos hän ei suostu koittamaan sitä, ettei joisi illalla. Samoin on välinpitämätöntä, jos ei välitä lastensa äidin uni- eli terveysongelmasta ja yritä sitä yhdessä ratkaista.
Tällaiset tarinat välinpitämättömistä miehistä saavat minut karsastamaan perheen perustamista:
Miksi ihmeessä ap ei voisi koittaa niitä keinoja joita täälläkin on hänelle runsaasti tarjottu? Eikö SE ole välinpitämätöntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.
No miksi sitten ne mitä ap:lle on tarjottu, on ohitettu täysin ja vastuu on sälytetty miehelle joka joutuu lähtemään omasta sängystään? Kyllä, se varmasti onnistuisi jos olisi 1 yön tai vaikka 3 jos oikein paha tilanne olisi, mutta se ei voi olla se ratkaisu. Miksi siis ei etsiä ihan oikeaa ratkaisua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.
Olen ihan samaa mieltä, että aloittajan ja miehensä pitäisi yrittää yhdessä ratkaista tämä asia ja molempien joustaa. Mutta ainakin tämän ketjun perusteella syntyy sellainen kuva, että aloittaja ei halua edes kokeilla itse mitään, vaan hänestä vika on miehessä ja ainoastaan miehen pitäisi tehdä asialle jotain. En siis ihmettele miehen reaktiota. Jos aloittajan asenne olisi toisenlainen, mieskin olisi varmasti valmiimpi joustamaan tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta saa käsityksen että kaikki aaveelaiset nukkuu Unikulman mittatilaussängyssä ja kaikki muu on kohtuutonta sortoa, lomiltakin jäädään suoraan saikulle koska mökillä, asuntoautossa, hotellissa, laivalla tai teltassa ei ole voitu nukkua omassa makuuhuoneessa omassa mittatilaussängyssä ja terveys on romahtanut.
Kyllä meillä on mökillläkin ihan mittatilaussängyt ja hotellissakin on ihan kunnolliset laatusängyt. Lomalla voi vaikka nukkua päivälläkin, eikä tarvitse hoitaa töitä, eli ei tarvitse olla niin skarppina koko aikaa. Mutta itse en lähtisi minnekään edes lomalle missä ei olisi laadukasta sänkyä.
Vierailija kirjoitti:
Juu. Ehdottomasti ero. Kaikki jakoon, ja uudet asunnot. Tapaamisoikeudet, elatusmaksut. Helppoa elämää yksinhuoltajana. Lapsetkin tykkää asua uusioperheessä. Kyllä sitä pienemmästäkin on erottu.
Jsiisus tätä nykymenoa. Pienikin vastoinkäyminen, niin heti mietitään eroa. Mies käy kusella yöllä. Mikä sika. Kannattaa ottaa tämäkin puheeksi jo ensitreffeillä uutta kumppania hakiessa. Voi ihan kysyä, että et kai vaan virtsaa yöaikaan.
Itse kiinnitän aluksi uudessa kumppaniehdokkaassa eniten huomiota siihen että kykeneekö, pystyykö ja haluaako ottaa muut ihmiset huomioon. Jos olisin avioitunut nuorena enkä ymmärtänyt näitä asioita ajoissa niin oman terveyden vaarantuminen osaksi kumppanin väinpitämättömyyden ja yhteistyökyvyttömyyden vuoksi voisi hyvin johtaa eroon. Lapset kuitenkin tarvitsee jaksavan äidin vaikka se ei miestä kiinnostaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta saa käsityksen että kaikki aaveelaiset nukkuu Unikulman mittatilaussängyssä ja kaikki muu on kohtuutonta sortoa, lomiltakin jäädään suoraan saikulle koska mökillä, asuntoautossa, hotellissa, laivalla tai teltassa ei ole voitu nukkua omassa makuuhuoneessa omassa mittatilaussängyssä ja terveys on romahtanut.
Kyllä meillä on mökillläkin ihan mittatilaussängyt ja hotellissakin on ihan kunnolliset laatusängyt. Lomalla voi vaikka nukkua päivälläkin, eikä tarvitse hoitaa töitä, eli ei tarvitse olla niin skarppina koko aikaa. Mutta itse en lähtisi minnekään edes lomalle missä ei olisi laadukasta sänkyä.
Varmasti näin on kaikilla muillakin.
Kyllä ap:n tilanteessa olisi järkevää kokeilla sitä, että mies nukkuisi tilapäisesti olohuoneessa. Ap:n hermosto käy ylikierroksilla, ja siksi hän herää. Jos ap saisi nukuttua ja vaikkapa muutaman viikon "opetettua" hermostoaan siihen että saa nukkua yöt, hermoston toiminta alkaisi tasapainottua ja hän ehkä oppisi olemaan heräämättä miehen vessareissuihin tai ainakin nukahtamaan uudelleen. Tämä olisi järkevä ja helposti toteutettavissa oleva keino ratkaista ongelma. Ei ap:n miehen tarvitse loppuiäksi sohvalle muuttaa, kuukausi laadukkaalla patjalla ei tuhoa terveen ihmisen terveyttä ja unia.
Minä en tässä ketjussa ole nähnyt montaakaan järkevää keinoa, jotka auttaisivat ap:ta. Muutamaa lääkettä on ehdotettu ja yksiä korvatulppia, no korvatulpat ja mindfulness - harjoitukset kannattaa kyllä kokeilla, mutta helpoin ja edullisin keino olisi jos mies muuttaisi olkkariin muutamaksi viikoksi. Jos se ei ratkaise ongelmaa, on ehkä syytä kokeilla lääkehoitoa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.
Olen ihan samaa mieltä, että aloittajan ja miehensä pitäisi yrittää yhdessä ratkaista tämä asia ja molempien joustaa. Mutta ainakin tämän ketjun perusteella syntyy sellainen kuva, että aloittaja ei halua edes kokeilla itse mitään, vaan hänestä vika on miehessä ja ainoastaan miehen pitäisi tehdä asialle jotain. En siis ihmettele miehen reaktiota. Jos aloittajan asenne olisi toisenlainen, mieskin olisi varmasti valmiimpi joustamaan tässä asiassa.
Minä saan tästä kuvan, että ap on kokeillut jo monenlaista, sohvalla nukkumista, korvatulppia, lääkärissä käyntiä ym. tuloksetta, mutta mies ei suostu yhtään osallistumaan asiaan vaan ajattelee ainoastaan omaa oikeuttaan nukkua makuuhuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Olen sitä mieltä, että molemmat voivat tehdä asioita ja tulla vastaan. Kun eletään yhdessä, asioita on osattava myös ratkoa yhdessä. Kukaan ei tiedä, kärsiikö mies unistaan sohvalla vai nukkuisiko siinäkin hyvin. Tai olisiko erillinen, kunnollinen patja vaihtoehto. Ratkaisu voi olla myös väliaikainen, kunnes ap löytää keinoja nukkua paremmin (lääkkeet, itsen rauhoittaminen jne).
Meillä minä kärsin unettomuudesta, ja mies kuorsaa tai muuten vaan pitää unissaan meteliä, mikä häiritsee untani. Itsellä on lääkitys uniongelmiin ja teen oman osani nukkuakseni paremmin, mutta mies menee kyllä tarvittaessa sohvalle, vaikkei siitä innoissaan olekaan. Hän on kuitenkin huomannut, mitä unettomuus voinnilleni tekee, joten tulee kyllä vastaan. Olemme myös ostaneet hänelle uuden tyynyn, mikä vähentää kuorsaamista.
Ap:lle viekö sen verran, että ovatko lapsesi kovinkin pieniä? Olen kuullut, että joillekin äideille käy niin, että kun on tottunut lasten heräilyjen takia olemaan valppaana havahtumaan pieneenkin ääneen, se tavallaan jää päälle, eikä saavuta enää samanlaista syvää unta kuin ennen. Nukuitko paremmin ennen lapsia? Pitkävaikutteinen väsyttävä lääke voisi auttaa tuohon (ketiapiini, Triptyl). Joskus lääke on välttämätön, jos muu ei auta, eikä saa nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.
Olen ihan samaa mieltä, että aloittajan ja miehensä pitäisi yrittää yhdessä ratkaista tämä asia ja molempien joustaa. Mutta ainakin tämän ketjun perusteella syntyy sellainen kuva, että aloittaja ei halua edes kokeilla itse mitään, vaan hänestä vika on miehessä ja ainoastaan miehen pitäisi tehdä asialle jotain. En siis ihmettele miehen reaktiota. Jos aloittajan asenne olisi toisenlainen, mieskin olisi varmasti valmiimpi joustamaan tässä asiassa.
Mistä sä tuon aloittajan asenteen repäisit? Sehän on jo itse juossut sohvalla, miettinyt lasten huoneeseen muuttamistakin, raastanut korvia tulpilla, käynyt lääkärissä yms kaikkea mahdollista mitä nyt kävelevänä zombiena pystyy miettimään. Mies voisi auttaa mutta ei halua auttaa, se on hänen reaktionsa ja sitä täällä ymmärretään, unettomuutta ei.
Olet selvästi epätoivoinen, koska ehdotat eroa tuollaiseen. Uni on toki tosi tärkeä.
Keksikää jotakin yhdessä. Ihan turhaa aina miettiä eroa. Teillä on asiat ihan hyvin. Nyt siihen unihomnaan vaan sitten ratkaisua. Se on hienoa, että nukahdat illalla.
Voittehan te muuttaa.
Korvatulpat?
Onhan niitä unilääkkeitä, jotka auttavat siihen aamuyön uneen. Joskus itse yritin niitä syödä, mutta en kokenut niitä hyviksi.
Lasten saamisen myötä minullakin tuli uusia uniongelmia. Enkä saanut unta.
Nyt ne ovat korjaantuneet kun on omaa tilaa jo enemmän.
Tsemppiä sinulle ja teille tuohon vaiheeseen.
Molemmat eri huoneeseen nukkumaan. Aivan sama kuka sinne olohuoneeseen menee. Onpa naurettava aloitus ja typeriä vastauksia myös. Silloin kun meillä oli pieni lapsi, oli kaikkein helpointa että jompi kumpi nukkui olohuoneessa, ettei molempien tarvinnut herätä vauvan heräilyyn. Miten aikuiset ihmiset eivät keksi ratkaisuja näin helppoon ongelmaan? Ihan kuin se olisi jokin tabu, että toinen nukkuu olohuoneessa? Hankkikaa vaikka sohvapeti sinne olohuoneeseenne. Tai vielä parempi; vaihtakaa kämppää niin että molemmilla on oma huone. Eihän tuosta tule mitään, että toinen herättää toisen joka yö vessakäynneillään. Naurettavaa!
Vierailija kirjoitti:
Olet selvästi epätoivoinen, koska ehdotat eroa tuollaiseen. Uni on toki tosi tärkeä.
Keksikää jotakin yhdessä. Ihan turhaa aina miettiä eroa. Teillä on asiat ihan hyvin. Nyt siihen unihomnaan vaan sitten ratkaisua. Se on hienoa, että nukahdat illalla.Voittehan te muuttaa.
Korvatulpat?
Onhan niitä unilääkkeitä, jotka auttavat siihen aamuyön uneen. Joskus itse yritin niitä syödä, mutta en kokenut niitä hyviksi.
Lasten saamisen myötä minullakin tuli uusia uniongelmia. Enkä saanut unta.Nyt ne ovat korjaantuneet kun on omaa tilaa jo enemmän.
Tsemppiä sinulle ja teille tuohon vaiheeseen.
Miksi ihmeessä alkaisi syömään unilääkkeitä siitä syystä että mies käy yöllä pissalla? Älytöntä. Eikö järkevämpi keino ole nukkua eri huoneissa? Ei kai kukaan nyt ala lääkkeitä syömään sen toisen ihmisen ja sen tottumusten takia? Satutko tietämään että unilääkkeistä on vaikea vieroittautua?
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttaa tuohon Triptyl 10 mg. Otan sen vasta kun menen nukkumaan koska en tarvitse nukahtamiseen lääkettä.
Mulla sama. Suuri apu on myös uusi sänky, ostettiin sellainen kotimainen Tempur-kopio, missä ei havaitse kun toinen lähtee sängystä kun se ei jousta yhtään. Entinen liian pehmeä ja pomppiva jenkkisänky oli kauhea. Korvatulpat laitan jos herään yöllä mihin tahansa, illalla ne ei mene korviin kun korvat on jotenkin liian kuivat.
Mies voisi opettaa rakkonsa pois yöjuoksuista. Monella se on vain tottumus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kommentoijista eivät selvästikkään ole itse kärsineet unettomuudesta. Pitkään jatkunut unettomuus (myös yöllä jatkuvasti heräily lasketaan unettomuudeksi) on vakava ongelma ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. JOs yöllä heräilee herkästi eikä sitten saa enää unta on mahdollista että yöunet jäävät muutamaan tuntiin ja kun noin lyhyillä yöunilla mennään riittävän pitkään on sillä merkittäviä vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen.
Parisuhteessa on aivan normaalia, että toista tuetaan ja autetaan terveydellisten ongelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka mies kuinka nukkuisi huonosti sohvalla, niin kyllä ainakin oma mieheni on valmis tekemään välillä sellaisia uhrauksia, jotta minä saisisin edes joskus nukuttua. Myös minä teen arjessa uhrauksia, jotka auttavat miestäni jaksamaan ja voimaan hyvin.
Mutta miksi sen toisenkin pitää uhrata se unensa, kun on paljonkin asioita joita unettomuudesta kärsivä puoliso voi tehdä tilanteelle?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.
Olen ihan samaa mieltä, että aloittajan ja miehensä pitäisi yrittää yhdessä ratkaista tämä asia ja molempien joustaa. Mutta ainakin tämän ketjun perusteella syntyy sellainen kuva, että aloittaja ei halua edes kokeilla itse mitään, vaan hänestä vika on miehessä ja ainoastaan miehen pitäisi tehdä asialle jotain. En siis ihmettele miehen reaktiota. Jos aloittajan asenne olisi toisenlainen, mieskin olisi varmasti valmiimpi joustamaan tässä asiassa.
Minä saan tästä kuvan, että ap on kokeillut jo monenlaista, sohvalla nukkumista, korvatulppia, lääkärissä käyntiä ym. tuloksetta, mutta mies ei suostu yhtään osallistumaan asiaan vaan ajattelee ainoastaan omaa oikeuttaan nukkua makuuhuoneessa.
Minä taas saan sen kuvan että ap on kokeillut muutamaa juttua kuten paria erilaista korvatulppaa, ei saanut nukahtamislääkettä, joka ei toki hänen tapauksessaan auttaisikaan ja nyt hänen mielestään miehen pitäisi nukkua olohuoneessa. Minusta olisi huomattavasti järkevämpää että ap koittaisi löytää jonkun ihan aidon ratkaisun ongelmiinsa eikä koittaisi mitään laastarihoitoa miehen kustannuksella, koska se tuskin on se oikea ratkaisu että mies laitetaan olohuoneeseen nukkumaan ilman kunnon sänkyä.
Ap:lle on annettu vaikka millä mitalla vaihtoehtoja. Jos ap käy nyt niin ylikierroksilla ettei jaksa edes alkaa ratkaisemaan asiaa, niin voihan hän mennä vaikka muutamaksi yöksi hotelliin, tai mies voi varmasti mennä ja he voivat alkaa miettiä ratkaisua sitten?
Miksi, miksi, miksi oi miksi? Lue aiemmat viestit. Ei tarvitse UHRAUTUA, voi yrittää etsiä RATKAISUITA YHDESSÄ. Ollakseen ihminen, ollakseen kummani haastavassakin tilanteessa. Miksi elämässä nyt ylipäänsä tehdään mitään.