Lukio etänä, tästä ei tuu mitään :(
Olen opiskelijana todella kyllästynyt kuulla kuinka opettajat eivät jaksa ja kokoajan muistuttavat meitä siitä kuinka raskasta on tehdä sitä ja tätä. Tulee opiskelijana syyllinen olo. Muuten vain tuntuu ettei opiskelusta tuu yhtään mitään.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on nuorten vastuu omasta opiskelusta? Kyllä sitä jo meidän aikaan toitotettiin, että jokaisella on vastuu omasta menestyksestä. Muutenkin nuoret jatkuvasti puhelimilla ja netissä niin miten nyt yhtäkkiä on kovin haastavaa? Kuulokkeet päähän, vihko esiin ja kuuntelemaan tunnille. Etäopetuksessa voi myös kysyä kesken tunnin jos on haasteita. Tai ottaa opettajaan suoraan yhteyttä sähköpostilla. Nyt kysytään sitä itseohjaautuvuutta, mikä pitää olla työelämässä. Tämä on loistava hetki alkaa valmistautumaan töihin ellet ole jo työelämässä. Sinäkin menet varmaan kesätöihin/päivätöihin niin voit laittaa yhdeksi positiiviseksi puoleksi itsessäsi, että olet itseohjautuva. Jos opettelet sen nyt. Lisäksi opettajan naukiset rankkuudesta voit ohittaa tai antaa palautetta, että tuo ei ole asiallista käytöstä.
Aika kohtuuttomia odotuksia kasataan nuorten niskaan! Lukio-opiskelua ei ole suunniteltu kokonaan itsenäisesti suoritettavaksi, vaan nykyinen oppimäärä on mitoitettu lähiopetukseen. Lukion suorittaa noin 50% ikäluokasta eivätkä he kaikki ole (eikä tarvitse olla) 100% itseohjautuvia neroja. Nuorimmat lukiolaiset ovat 15-16 vuotiaita, ihan teinejä vielä. He tarvitsevat aikuisen ohjausta.
Yliopisto-opiskelijoidenkin keskuudessa etäopiskelu on nostanut merkittävästi stressitasoja. Ihminen on sosiaalinen eläin eikä sitä ole tarkoitettu olemaan yksin omassa kopissaan 24/7 eikä videoruutu korvaa aitoa kanssakäymistä. Jopa aikuiset ammatti-ihmisetkin ovat kokeneet korona-aikana etätyöapatiaa kun etätyöskentely on jatkunut liian pitkään.
Eli sinun mielestäsi 15-16 vuotiaalta ei saa odottaa mitään vastuuta omasta työstään? Kiitän sinua tästä vastauksesta niin tiedän, että en tule palkkaamaan montaakaan omaa ikäluokkaani nuorempaa ihmistä, jos heiltä ei odoteta edes 15-vuotiaana vastuunkantoa. Lukio on omavalintainen, lukio on joskus maailmassa prepannut nuoria yliopistoon. Yliopistossa on tunnetusti akateeminen vapaus. Miten kuvittelet, että se nuori, joka on saanut kasvaa villinä ja vapaana alkaa ottamaan yht’äkkiä 18-19 vuotiaana vastuuta omasta työstään ja omasta elämästään?
En haasta sinua. Lähinnä ihmettelen tätä kasvatusta, jossa ei kehoiteta ottamaan vastuuta omasta elämästä ja hakemaan itse sitä parasta työskentely tapaa. 15-vuotiaalle on jossain vaiheessa annettu jopa mopokortti ja he ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt ei odoteta tälläistä nuorta ottavan vastuuta omasta työstään, joka sattuu olemaan lukio tai ammattikoulu. Työelämässäkin joudut kantamaan vastuusi siitä, että et esimerkiksi masennu korona-aikana ja pystyt tekemään työsi.
Miksi lukiossa ei enää käytetä kirjoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on nuorten vastuu omasta opiskelusta? Kyllä sitä jo meidän aikaan toitotettiin, että jokaisella on vastuu omasta menestyksestä. Muutenkin nuoret jatkuvasti puhelimilla ja netissä niin miten nyt yhtäkkiä on kovin haastavaa? Kuulokkeet päähän, vihko esiin ja kuuntelemaan tunnille. Etäopetuksessa voi myös kysyä kesken tunnin jos on haasteita. Tai ottaa opettajaan suoraan yhteyttä sähköpostilla. Nyt kysytään sitä itseohjaautuvuutta, mikä pitää olla työelämässä. Tämä on loistava hetki alkaa valmistautumaan töihin ellet ole jo työelämässä. Sinäkin menet varmaan kesätöihin/päivätöihin niin voit laittaa yhdeksi positiiviseksi puoleksi itsessäsi, että olet itseohjautuva. Jos opettelet sen nyt. Lisäksi opettajan naukiset rankkuudesta voit ohittaa tai antaa palautetta, että tuo ei ole asiallista käytöstä.
Aika kohtuuttomia odotuksia kasataan nuorten niskaan! Lukio-opiskelua ei ole suunniteltu kokonaan itsenäisesti suoritettavaksi, vaan nykyinen oppimäärä on mitoitettu lähiopetukseen. Lukion suorittaa noin 50% ikäluokasta eivätkä he kaikki ole (eikä tarvitse olla) 100% itseohjautuvia neroja. Nuorimmat lukiolaiset ovat 15-16 vuotiaita, ihan teinejä vielä. He tarvitsevat aikuisen ohjausta.
Yliopisto-opiskelijoidenkin keskuudessa etäopiskelu on nostanut merkittävästi stressitasoja. Ihminen on sosiaalinen eläin eikä sitä ole tarkoitettu olemaan yksin omassa kopissaan 24/7 eikä videoruutu korvaa aitoa kanssakäymistä. Jopa aikuiset ammatti-ihmisetkin ovat kokeneet korona-aikana etätyöapatiaa kun etätyöskentely on jatkunut liian pitkään.
Eli sinun mielestäsi 15-16 vuotiaalta ei saa odottaa mitään vastuuta omasta työstään? Kiitän sinua tästä vastauksesta niin tiedän, että en tule palkkaamaan montaakaan omaa ikäluokkaani nuorempaa ihmistä, jos heiltä ei odoteta edes 15-vuotiaana vastuunkantoa. Lukio on omavalintainen, lukio on joskus maailmassa prepannut nuoria yliopistoon. Yliopistossa on tunnetusti akateeminen vapaus. Miten kuvittelet, että se nuori, joka on saanut kasvaa villinä ja vapaana alkaa ottamaan yht’äkkiä 18-19 vuotiaana vastuuta omasta työstään ja omasta elämästään?
En haasta sinua. Lähinnä ihmettelen tätä kasvatusta, jossa ei kehoiteta ottamaan vastuuta omasta elämästä ja hakemaan itse sitä parasta työskentely tapaa. 15-vuotiaalle on jossain vaiheessa annettu jopa mopokortti ja he ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt ei odoteta tälläistä nuorta ottavan vastuuta omasta työstään, joka sattuu olemaan lukio tai ammattikoulu. Työelämässäkin joudut kantamaan vastuusi siitä, että et esimerkiksi masennu korona-aikana ja pystyt tekemään työsi.
HALOO TÄSTÄ EI NYT PUHUTA VASTUUSTA VAAN SIITÄ ETTEI NYKYÄÄN KUKAAN OPI MITÄÄN! Miten hitossa luulet että nuori edistyy kun ei saa enää arvioida edistymistä, ei saa antaa arvosanoja, tunneista tehdään ELÄVIÄ ja täynnä elämyksiä ja ilmiöitä.
Ihan oikeasti nyt jotain rotia tähän!! Aikuisten vastuu on kasvattaa lapset ja tarjota heille mahdollisuudet kehittyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäopetuksen voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Ihan niin kuin lähiopetuksenkin.
Hyvässä etäopetuksessa on vuorovaikutusta mukana. Tämä toki vaatii opettajalta enemmän vaivaa etukäteen mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kyllähän normaalistikin tunneilla hyödynnetään pelejä yms. Opiskelijat voi jakaa etänäkin pieniin ryhmiin tekemään tehtäviä yhdessä tai keskustelemaan.
Silti hyvin toteutettu lähiopetus voittaa 6-0 hyvin toteutetun etäopetuksen. Kun oman lapseni koulussa lähiopetuksen taso on erinomainen, niin eivät hyvällä tahdollakaan voi päästä samaan nyt etäopetuksen aikana. Ja se myös näkyy oppimistuloksissa.
Vaikka kuinka olisi tekniikka kunnossa ja sitä osattaisiin puolin ja toisin käyttää, jää etäopetuksesta aina pois isoja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Useimmille nuorille vertaistuki on tärkeä osa oppimista. Etäopiskelu eristää nuoret kotiin yksin, mikä lisää stressiä ja vähentää opiskelumotivaatiota.
Toki hyvin toteutettu lähiopetus on se paras vaihtoehto suurimmalle osalle. Mutta hyvin toteutettuna etäopetuksella pääsee lähelle sitä mitä lähiopetus monesti on. Valitettavasti myös se lähiopetus voi olla opettajan yksinluennointia. Onneksi lapsesi koulussa lähiopetus on erinomaista, niinkuin sen kuuluisikin olla.
Oppimistuloksiin etäopiskelussa vaikuttaa moni muukin asia kuin opetuksen laatu. Juuri tuo mainitsemasi vertaistuen puuttuminen, opiskelumotivaation väheneminen ja monella myös se ajanhallinta. Kotona on paljon pienempi kynnys selata kännykkää tai nettiä oppituntien aikana ja, kun siinä samalla työpisteellä on jo oltu koko päivä, niin motivaatio läksyjen tekoon voi olla vähissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäopetuksen voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Ihan niin kuin lähiopetuksenkin.
Hyvässä etäopetuksessa on vuorovaikutusta mukana. Tämä toki vaatii opettajalta enemmän vaivaa etukäteen mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kyllähän normaalistikin tunneilla hyödynnetään pelejä yms. Opiskelijat voi jakaa etänäkin pieniin ryhmiin tekemään tehtäviä yhdessä tai keskustelemaan.
Silti hyvin toteutettu lähiopetus voittaa 6-0 hyvin toteutetun etäopetuksen. Kun oman lapseni koulussa lähiopetuksen taso on erinomainen, niin eivät hyvällä tahdollakaan voi päästä samaan nyt etäopetuksen aikana. Ja se myös näkyy oppimistuloksissa.
Vaikka kuinka olisi tekniikka kunnossa ja sitä osattaisiin puolin ja toisin käyttää, jää etäopetuksesta aina pois isoja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Useimmille nuorille vertaistuki on tärkeä osa oppimista. Etäopiskelu eristää nuoret kotiin yksin, mikä lisää stressiä ja vähentää opiskelumotivaatiota.
Lähiopetusta on hierottu jo jokunen vuosi tässäkin maassa, nyt pitäisi vaan kyetä siirtämään se osaaminen etäopetukseen? Ymmärtääkseni keskiverto opettajalla ei ole juurikaan tietotekniikan osaamista, joten se tieto pitäisi nyt tulla esim. opetushallitukselta? Ei luulisi olevan vaikeaa tehdä muutaman sivun ohjeet, kuinka luot ryhmän esim. Teamssiin, ja kuinka jaat sen kautta videoita ja tietoa? Nuoriso on kuitenkin ymmärtääkseni hyvinkin tietotekniikka orientoitunutta, ja kykenevä ottamaan tuon alan työkaluja käyttöönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäopetuksen voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Ihan niin kuin lähiopetuksenkin.
Hyvässä etäopetuksessa on vuorovaikutusta mukana. Tämä toki vaatii opettajalta enemmän vaivaa etukäteen mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kyllähän normaalistikin tunneilla hyödynnetään pelejä yms. Opiskelijat voi jakaa etänäkin pieniin ryhmiin tekemään tehtäviä yhdessä tai keskustelemaan.
Silti hyvin toteutettu lähiopetus voittaa 6-0 hyvin toteutetun etäopetuksen. Kun oman lapseni koulussa lähiopetuksen taso on erinomainen, niin eivät hyvällä tahdollakaan voi päästä samaan nyt etäopetuksen aikana. Ja se myös näkyy oppimistuloksissa.
Vaikka kuinka olisi tekniikka kunnossa ja sitä osattaisiin puolin ja toisin käyttää, jää etäopetuksesta aina pois isoja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Useimmille nuorille vertaistuki on tärkeä osa oppimista. Etäopiskelu eristää nuoret kotiin yksin, mikä lisää stressiä ja vähentää opiskelumotivaatiota.
Lähiopetusta on hierottu jo jokunen vuosi tässäkin maassa, nyt pitäisi vaan kyetä siirtämään se osaaminen etäopetukseen? Ymmärtääkseni keskiverto opettajalla ei ole juurikaan tietotekniikan osaamista, joten se tieto pitäisi nyt tulla esim. opetushallitukselta? Ei luulisi olevan vaikeaa tehdä muutaman sivun ohjeet, kuinka luot ryhmän esim. Teamssiin, ja kuinka jaat sen kautta videoita ja tietoa? Nuoriso on kuitenkin ymmärtääkseni hyvinkin tietotekniikka orientoitunutta, ja kykenevä ottamaan tuon alan työkaluja käyttöönsä.
Noita ohjeita on netti pullollaan. Ongelmana taitaa olla se, että yhteisiä toimintatapoja ei ole sovittu koulun sisällä ja jokainen sitten säveltää kykyjensä mukaan omaansa. Opettajille olisi kyllä pitänyt järjestää aiheesta jotain koulutusta, kun syksyllä tiedettiin jo, että etäopetusta tullaan todennäköisesti jatkamaan ainakin jossain määrin.
Eikä se nuorisokaan aina osaa. Osa ongelmista johtuu siitä, että koska opettajan oma osaaminen on sen yhden A4-ohjeen varassa, hän ei osaa neuvoa opiskelijaa.
Etätöissä olen seurannut lukiolaisen (eka vuosi) työskentelyä ja tehnyt pari huomiota. Suurin osa oppitunneista (myös kielten tunneista) menee niin, että opettaja luennoi kameran edessä ja oppilas istuu vain kuuntelemassa jalat pöydällä. Mitään keskustelua ei synny millään tunnilla, kielten tunneilla ei harjoitella lainkaan suullista ilmaisua tai muutakaan. Tehtäviä vain tehtävien perään. Ja ne tehtävät tehdään sitten yksin koulun jälkeen.
Psykologiassa olisi tarkoitus olla vapaamuotoisia ryhmäkeskusteluja, mutta koska mitään valvontaa/seurantaa, keskusteluihin ei osallistu kukaan. Opettajalta voi kysyä, mutta kysymykset pitää esittää kirjallisesti, joten kynnys kysymiseen on aika korkea. Ymmärrän hyvin, koska myös etätyössä sellainen vapaamuotoinen, ohimennen tapahtuva kommunikaatio (jota tavallisesti on vaikka kahvihuoneessa tai käytävällä nähtäessä) on jäänyt todella vähiin. Ei esimiehellekään viitsi lähettää hei, mitä kuuluu -viestiä. Opettajaan otetaan yhteyttä vasta kun on tosi tiukka paikka.
Luokattomassa, isossa lukiossa myös ryhmäytyminen on ollut todella vähäistä. Kun syyslukukausi loppui puoliväliin, tutuksi tuli lähinnä oma ryhmä, ja lähipiiri on se vanha yläkoulun luokka. Kovin syvällisiä keskusteluja/ryhmätöitä ei täysin vieraiden ihmisten kanssa helposti synny verkon kautta.
Ei käy kateeksi lukiolaisten opiskelu.
Niinpä. Voimme siis vain valittaa asiasta? Päin persettä menee, mutta kukaan ei voi tehdä asialle mitään? On siis aivan turha edes yrittää kehittää tätä asiaa, joten keskitymme siis muistelemaan sitä entistä aikaa, kun kaikki oli vielä niin hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Etäopetuksen voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Ihan niin kuin lähiopetuksenkin.
Hyvässä etäopetuksessa on vuorovaikutusta mukana. Tämä toki vaatii opettajalta enemmän vaivaa etukäteen mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kyllähän normaalistikin tunneilla hyödynnetään pelejä yms. Opiskelijat voi jakaa etänäkin pieniin ryhmiin tekemään tehtäviä yhdessä tai keskustelemaan.
Opettajat kyllä keksivät kaikkea osallistavaa, mutta opiskelijat eivät halua tarttua siihen. Jos opiskelijat jakaa pieniin ryhmiin, on satavarma juttu, että kukaan ei puhu yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäopetuksen voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Ihan niin kuin lähiopetuksenkin.
Hyvässä etäopetuksessa on vuorovaikutusta mukana. Tämä toki vaatii opettajalta enemmän vaivaa etukäteen mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kyllähän normaalistikin tunneilla hyödynnetään pelejä yms. Opiskelijat voi jakaa etänäkin pieniin ryhmiin tekemään tehtäviä yhdessä tai keskustelemaan.
Opettajat kyllä keksivät kaikkea osallistavaa, mutta opiskelijat eivät halua tarttua siihen. Jos opiskelijat jakaa pieniin ryhmiin, on satavarma juttu, että kukaan ei puhu yhtään mitään.
Ja tämä on opettajan vika? Vai yhteiskunnan? Hallituksen? Pakkohan tähän on joku muu syylliseksi keksiä!
Vierailija kirjoitti:
Etätöissä olen seurannut lukiolaisen (eka vuosi) työskentelyä ja tehnyt pari huomiota. Suurin osa oppitunneista (myös kielten tunneista) menee niin, että opettaja luennoi kameran edessä ja oppilas istuu vain kuuntelemassa jalat pöydällä. Mitään keskustelua ei synny millään tunnilla, kielten tunneilla ei harjoitella lainkaan suullista ilmaisua tai muutakaan. Tehtäviä vain tehtävien perään. Ja ne tehtävät tehdään sitten yksin koulun jälkeen.
Psykologiassa olisi tarkoitus olla vapaamuotoisia ryhmäkeskusteluja, mutta koska mitään valvontaa/seurantaa, keskusteluihin ei osallistu kukaan. Opettajalta voi kysyä, mutta kysymykset pitää esittää kirjallisesti, joten kynnys kysymiseen on aika korkea. Ymmärrän hyvin, koska myös etätyössä sellainen vapaamuotoinen, ohimennen tapahtuva kommunikaatio (jota tavallisesti on vaikka kahvihuoneessa tai käytävällä nähtäessä) on jäänyt todella vähiin. Ei esimiehellekään viitsi lähettää hei, mitä kuuluu -viestiä. Opettajaan otetaan yhteyttä vasta kun on tosi tiukka paikka.
Minulla on kaikissa opetusryhmissä tässä jaksossa 30-34 opiskelijaa. Olen jakanut heidät pienryhmiin, joissa on tarkoitus keskustella, mutten voi mitään sille, etteivät opiskelijat puhu mitään! Kierrän koko ajan tuntien aikana noissa pienryhmissä ja 90% kerroista ryhmässä on hiirenhiljaista kun sinne menen. Sitten kun huomaavat open olevan paikalla, aletaan miettiä missä oltiin. Luokkatilanteessa kuulen ja näen koko ajan miten ryhmät toimivat, etänä yhden ryhmän kerrallaan. Jos ryhmiä on 6-10, ei 75 minuutin tunnista ehdi montaa minuuttia olla yhden pienryhmän kanssa, jos meinaa vähän muutakin tehdä kuin noita keskustelutehtäviä.
Kysyä saa tunnin pääkokouksessa, pienryhmässä, Teamsin henkilökohtaisessa chatissa, soittamalla Teamsissa ja tuntien ulkopuolella vielä Wilmankin kautta, mutta koskaan ei ole mitään kysyttävää! Eli kotiin varmasti näyttäytyy lukion englannin opiskelu pelkkänä opettajan yksinpuheluna.
Päästäisiinpä normaaliin lähiopetukseen PIAN! T. Lukion opettaja
Etäopetus on ammattikouluissakin mennyt siihen, että oppilaille jaetaan käytännössä loputon määrä materiaalia. Linkin takaa avautuu kymmenen uutta linkkiä.
Lukiota ei ole suunniteltu itsenäisesti suoritettavaksi. Itse opiskelin suomalaisen lukion oppimäärän hyvin pitkälti yksin alle vuodessa, mutta se oli olosuhteiden pakottamana ja aikana ennen digiloikkaa. Ihan kirjoista luin, kotona ja kirjastossa sekä tein paljon muistiinpanoja ja erilaisia käsitekarttoja. Kirjoitin yhden L:n ja yhden E:n, muut ei sitten menneetkään niin hyvin, mutta olin itse ihan tyytyväinen ja ylpeä suoriutumisestani. Eräs opettaja sanoi, etten C:tä korkeampaa tule kirjoittamaan.
Oma suositus on yhä edelleen laittaa kaikki laitteet kiinni ja nurkkaan, lukea kirjoista, tehdä muistiinpanoja ja käsitekarttoja. Lukea ajatuksella, pohtia mitä lukee, miten edellisen luvun asiat liittyvät seuraavaan, miten ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin ja omin sanoin opetella muotoilemaan oppimaansa.
Älkää valittako sitten osaamattomuutta kun kerran ei nuorten asiat kiinnosta!!
Mä enkä sitä miksi ennen vanhaa osattiin opettaa asioita ja käytiin loogisesti kirjojen läpi aiheet. Nykyään on vaa Hesarin ja Youtuben selaamista. Kyllä runko pitää olla kunnossa, SEN jälkeen katotaan muut asiat.
Nauhoitettu luento on olisi varmaan ihan hyvä lisämateriaali (esim. matikkamatskut-kanava netissä), mutta eihän se mitään vuorovaikutteista opetusta ole. Etäopinnot toimii varmasti toisille hyvin, mutta on niitäkin jotka oppivat parhaiten luokassa. Etäopinnoissa tippuu varmaan sellaiset kelkasta jotka ovat arkoja kysymään tai niitä jotka saavat irti eniten kun asiasta keskustellaan luokassa ja kuuntelee keskustelua.
Itsellä kaksi poikaa, toinen vähän adhd tyyppinen, jolle etäopinnot sopi oikein hyvin kun ei ollut ylimääräisiä ärsykkeitä vieressä niin keskittyi paremmin. Toinen taas alkoi stressaamaan kun ei ymmärtänyt, eikä halunnut laittaa opelle viestiä kun kuulemma paljastaisi opelle että onkin tyhmä. Ja tämä poika oli tosi aktiivinen poika luokassa ja osallistui luokassa keskusteluun. Viestin lähetys ei kuulemma ole sama, kun luokassa keskustelu oli kevyttä ja opea helppo nykäistä hihasta sen kiertäessä luokassa ja se ei kuitenkaan tarkoittanut että on ihan pihalla. Mutta viestillä on vaikea pelkästää selvittää mitä ei tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Nauhoitettu luento on olisi varmaan ihan hyvä lisämateriaali (esim. matikkamatskut-kanava netissä), mutta eihän se mitään vuorovaikutteista opetusta ole. Etäopinnot toimii varmasti toisille hyvin, mutta on niitäkin jotka oppivat parhaiten luokassa. Etäopinnoissa tippuu varmaan sellaiset kelkasta jotka ovat arkoja kysymään tai niitä jotka saavat irti eniten kun asiasta keskustellaan luokassa ja kuuntelee keskustelua.
Itsellä kaksi poikaa, toinen vähän adhd tyyppinen, jolle etäopinnot sopi oikein hyvin kun ei ollut ylimääräisiä ärsykkeitä vieressä niin keskittyi paremmin. Toinen taas alkoi stressaamaan kun ei ymmärtänyt, eikä halunnut laittaa opelle viestiä kun kuulemma paljastaisi opelle että onkin tyhmä. Ja tämä poika oli tosi aktiivinen poika luokassa ja osallistui luokassa keskusteluun. Viestin lähetys ei kuulemma ole sama, kun luokassa keskustelu oli kevyttä ja opea helppo nykäistä hihasta sen kiertäessä luokassa ja se ei kuitenkaan tarkoittanut että on ihan pihalla. Mutta viestillä on vaikea pelkästää selvittää mitä ei tajunnut.
Tuo jälkimmäisessä kappaleessa kirjoittamasi asia on ihan totta! Luokassa kysyminen on sellaista kevyempää ja sen voi tehdä huomaamattomasti muun jutustelun ohessa. Asiaan on myös helppo palata luokkatilanteessa, jos huomaa ettei ymmärtänytkään.
T. Tuo aiemmin kirjoittanut lukion ope
Vierailija kirjoitti:
Toinen taas alkoi stressaamaan kun ei ymmärtänyt, eikä halunnut laittaa opelle viestiä kun kuulemma paljastaisi opelle että onkin tyhmä. Ja tämä poika oli tosi aktiivinen poika luokassa ja osallistui luokassa keskusteluun. Viestin lähetys ei kuulemma ole sama, kun luokassa keskustelu oli kevyttä ja opea helppo nykäistä hihasta sen kiertäessä luokassa ja se ei kuitenkaan tarkoittanut että on ihan pihalla. Mutta viestillä on vaikea pelkästää selvittää mitä ei tajunnut.
Juuri näin meilläkin lukiolainen kokee. Jos jotakin asiaa ei ymmärrä, mieluummin kysyy äidiltä tai stressaantuu pahasti. Jos opettajalle lähettää viestin, opettaja kuvittelee oppilaan olevan tyhmä ja ihan pihalla ja että kysyminen vaikuttaa heti laskevasti numeroihin. Ja edelleen ymmärrän oikein hyvin, koska ihan oikeissa aikuisten etätöissäkin vuorovaikutus muiden tiimin jäsenten kesken on vähentynyt huomattavasti. Sellainen kevyt keskustelu ja jutustelu puuttuu kokonaan. Kirjoitetussa viestissä myös opettajien vastaukset on helppo ymmärtää väärin - täysin viattomaksi tai kannustavaksi tarkoitettu vastaus voi tuntua oppilaasta moitteelta tai jopa suoranaisena v*ttuiluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on nuorten vastuu omasta opiskelusta? Kyllä sitä jo meidän aikaan toitotettiin, että jokaisella on vastuu omasta menestyksestä. Muutenkin nuoret jatkuvasti puhelimilla ja netissä niin miten nyt yhtäkkiä on kovin haastavaa? Kuulokkeet päähän, vihko esiin ja kuuntelemaan tunnille. Etäopetuksessa voi myös kysyä kesken tunnin jos on haasteita. Tai ottaa opettajaan suoraan yhteyttä sähköpostilla. Nyt kysytään sitä itseohjaautuvuutta, mikä pitää olla työelämässä. Tämä on loistava hetki alkaa valmistautumaan töihin ellet ole jo työelämässä. Sinäkin menet varmaan kesätöihin/päivätöihin niin voit laittaa yhdeksi positiiviseksi puoleksi itsessäsi, että olet itseohjautuva. Jos opettelet sen nyt. Lisäksi opettajan naukiset rankkuudesta voit ohittaa tai antaa palautetta, että tuo ei ole asiallista käytöstä.
Aika kohtuuttomia odotuksia kasataan nuorten niskaan! Lukio-opiskelua ei ole suunniteltu kokonaan itsenäisesti suoritettavaksi, vaan nykyinen oppimäärä on mitoitettu lähiopetukseen. Lukion suorittaa noin 50% ikäluokasta eivätkä he kaikki ole (eikä tarvitse olla) 100% itseohjautuvia neroja. Nuorimmat lukiolaiset ovat 15-16 vuotiaita, ihan teinejä vielä. He tarvitsevat aikuisen ohjausta.
Yliopisto-opiskelijoidenkin keskuudessa etäopiskelu on nostanut merkittävästi stressitasoja. Ihminen on sosiaalinen eläin eikä sitä ole tarkoitettu olemaan yksin omassa kopissaan 24/7 eikä videoruutu korvaa aitoa kanssakäymistä. Jopa aikuiset ammatti-ihmisetkin ovat kokeneet korona-aikana etätyöapatiaa kun etätyöskentely on jatkunut liian pitkään.
Eli sinun mielestäsi 15-16 vuotiaalta ei saa odottaa mitään vastuuta omasta työstään? Kiitän sinua tästä vastauksesta niin tiedän, että en tule palkkaamaan montaakaan omaa ikäluokkaani nuorempaa ihmistä, jos heiltä ei odoteta edes 15-vuotiaana vastuunkantoa. Lukio on omavalintainen, lukio on joskus maailmassa prepannut nuoria yliopistoon. Yliopistossa on tunnetusti akateeminen vapaus. Miten kuvittelet, että se nuori, joka on saanut kasvaa villinä ja vapaana alkaa ottamaan yht’äkkiä 18-19 vuotiaana vastuuta omasta työstään ja omasta elämästään?
En haasta sinua. Lähinnä ihmettelen tätä kasvatusta, jossa ei kehoiteta ottamaan vastuuta omasta elämästä ja hakemaan itse sitä parasta työskentely tapaa. 15-vuotiaalle on jossain vaiheessa annettu jopa mopokortti ja he ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt ei odoteta tälläistä nuorta ottavan vastuuta omasta työstään, joka sattuu olemaan lukio tai ammattikoulu. Työelämässäkin joudut kantamaan vastuusi siitä, että et esimerkiksi masennu korona-aikana ja pystyt tekemään työsi.
Olipa ikävä ja asenteellinen teksti. Mihinkä tässä edes tarttuisi ensin?
-Minkä takia lukion opettajilta edellytetään 5 vuoden kasvatustieteen maisterin opintoja, tai/ja pedagogisia opintoja, jos joka jonne 15v kykenee koostamaan samat oppitunnit itsenäisesti? Aikamoista opettajan ammattitaidon ja työn aliarviointia.
- 15-vuotiaan aivojen kehitys ja kasvu aikuiseksi on vielä aika vaiheessa. Kyse on murrosikäisestä teinistä. Ihan lääketieteen oppikirjoista voit tämän tarkistaa.
On aikuisten tehtävä ohjata ja opettaa esim. 15v harjoittelijaa oikeanlaiseen työskentelyyn. Ei he itse ja yksin näitä asioita opi ilman, että joku näyttää esimerkkiä ja kertoo, mitä sekä miten toimitaan.
-On todella ikävää nuoria kohtaan, että ensin kielletään heiltä mahdollisuus oppia ja kehittyä ja sitten haukutaan lyttyyn. Ei näin!
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää näin sivusta katsoessa, että mikä tässä etäopetuksessa on niin vaikeaa?
Opettaja voi vetää sen opetuksensa putkeen videolle, ja vaikka nauhoittaa sen, jotta oppilaat voivat katsoa tunnin myöhemminkin. Oppilaat eivät pääse häiriköimään esitystä tai toisia opiskelijoita, koska heidän touhunsa eivät näy muille. Videoesityksen jälkeen opettajalla voi olla Q&A hetki, jossa vastataan tulleisiin kysymyksiin ja neuvotaan vaikka tehtävissä. Tämä tallenne kans talteen ja jakoon oppilaille. Tehtävät jaetaan verkossa, ja vastaukset myös palautetaan sinne. Opettaja tarkistaa tehtävät joskus, kuten tähänkin asti. Oppilailla voi olla joku yleinen kesksutelupalsta, jossa voi kysellä, kutn tunnillakin kysyttäisi. Opettaja vastailee sinne ja moderoi keskustelua.
Hieman enemmänhän tässä ehkä jää opiskelijan omalle vastuulle, mutta aivan yhtä lailla opettaja voi yhä seurata joka oppilaan aktiivisuutta tehtävien teossa ja tuolla kysely-palstalla.
Keskustelupalsta ei toimi, koska kukaan ei kysy mitään. Kysyä voi jo nyt suullisesti, kirjallisesti, anonyymisti, yksityisesti, kaikkien edessä jne. mutta hiljaista on paria opiskelijaa lukuun ottamatta.
Silti hyvin toteutettu lähiopetus voittaa 6-0 hyvin toteutetun etäopetuksen. Kun oman lapseni koulussa lähiopetuksen taso on erinomainen, niin eivät hyvällä tahdollakaan voi päästä samaan nyt etäopetuksen aikana. Ja se myös näkyy oppimistuloksissa.
Vaikka kuinka olisi tekniikka kunnossa ja sitä osattaisiin puolin ja toisin käyttää, jää etäopetuksesta aina pois isoja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Useimmille nuorille vertaistuki on tärkeä osa oppimista. Etäopiskelu eristää nuoret kotiin yksin, mikä lisää stressiä ja vähentää opiskelumotivaatiota.