En olisi ikinä alkanut polttaa jos olisin tiennyt että jonain päivänä olen kakkosluokan kansalainen sen takia
Vuonna 1995 tupakointi oli jotain jota huippumallitkin teki. Jokaisen vanhemmatkin poltti ja ja samoin isovanhemmat. Minä olin 14 kun aloitin. En olisi ikinä uskonut näkeväni tätä päivää ,kun en saa enää polttaa omalla parvekkeellani ja julkisilla paikoilla ihmiset ottavat oikeudekseen mulkoilla sekä jopa huutaa että älä heitä sitä natsaa siihen! Taskuunko se palava natsa pitäisi laittaa kun ei ole tuhkista lähimailllakaan..
Ja ei, en lopeta. Tupakka poistaa stressiä ja on minulle osa päivärutiinia.
Kommentit (68)
Jatka vain urheasti! Muodin edelläkävijät tulevat usein ilkutuiksi, mutta kestävät sen pää pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, minä olen 1995 saanut jo tutkimustietoon perustuvaa koulutusta asiasta peruskoulussa ja avoimesti kerrottiin kaikki tupakan haitat. Tupakointi oli silloin nuorilla niiden juttu jotka yrittivät olla jotenkin suosiossa ja pysyä suosittuina ja joilla ei ollut itsetuntoa sanoa porukassa, että minä en halua polttaa.
Jo 70-luvulla kirjoiteltiin tupakan vaarallisuudesta ja 80-luvulla se tiedettiin! Asenteita vaan oli niiiiiin vaikea muuttaa!
Ja tupakasta pääsee irti kun on valmis kärsimään sen yhden viikon. Vastineeksi voi miettiä kuinka kauan joutuu kärsimään keuhkosyövästä!
Niinpä, tosin keuhkosyöpään kuolee aika nopeasti, tai massiiviseen sydänkohtaukseen.
Tiedetään, että tupakointi on suuri terveysriski tupakoitsijalle sekä niille jotka altistuvat tupakan savulle. Tupakointi EI OLE COOL, vaan täyttä typeryyttä. Itse kokeilin nuorena tupakkaa, ei sopinut minulle, pää tuli kipeäksi ja sen jälkeen kun lukiossa terveydenhoitaja näytti minulle tupakoitsijan sysimustat keuhkot, lopetin heti. Tupakkayhtiö rikastuu käyttäjän rahoilla ja käyttäjä kuolee keuhkosyöpään tai johonkin muuhun sairauteen.
Tunnen yhden tupakoivan, joka ei ilmeisesti uskalla yskiä kunnolla, vaan yskii varovasti, ihan kuin sen pahimman pois vain. Kuulostaa ihan hirveältä. Ei voi olla ajattelematta, mitä siellä keuhkoissa on meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä työpaikalla valitettiin siitä jos ruokatunnilla meneekin 35min sen puolen tunnin sijasta. Tupakoitsijat käy vähintään kerran tunnissa tupakalla ja tupakkapaikalle/takaisin kävelyyn menee 5-10min + sen tupakin polttamiseen kuluva aika. Siitä ei kukaan valita. Tulee minullakin joskus viihteellä poltettua tupakkia, mutta ei tulisi mieleenkään että töissä kävisin tupakalla. Ihme että tuollainen sallitaan. Tupakoimattomille pitäisi olla lupa poistua kolmelta työpaikalta kun tupakoitsijat olisivat neljään.
Mun edellisessä työpaikassa kaikkien tupakalla käyvien piti leimata itsensä ulos. Eli sait käydä sen ruokatunnin 30min ja kahvitunnin 10 min aikana tupakalla. Niiden, jotka eivät käyneet tupakalla, ei tarvinnut myöskään leimata itseään ulos. Ruokala/kahvio sijaitsi samassa rakennuksessa. No ne jotka kävivät tupakalla tekivät yleensä sitten minuutit takaisin. Ne jotka eivät käyneet tupakalla niin istuivat hyvinkin 45minuuttia syömässä ja 20minuuttia kahvilla....
Yksi 50-vuotias tuttuni on polttanut askin päivässä viimeiset 30 vuotta ja yskii välillä verta. Mutta lääkäriinhän ei kannata mennä.
Vierailija kirjoitti:
Selitin lopettamisen ihan samassa tilanteessa kuin olet nyt näin: mikään ei elämässä pysy samana loputtomiin. Lapsuudenkodin huolettomuudesta luovutaan. Bilettämiseytä luovutaan, kun tullaan raskaaksi ja tilalle tulee vanhemman vastuu. Voi joutua työttömäksi, kun työpaikka menee alta esim. konkurssin takia. Voi joutua luopumaan monista unelmista, koska elämäntilanne ei vain sovi niiden toteuttamiseen jne. Luopuminen ja uudelleen orientointi kuuluu osana aikuisen elämää. Se on hyväksyttävä. Jonain päivänä joudun hoivakotiin ja aion sinn mennä, enkä aio ryhtyä kapinoivaksi mummoksi, jonka mökki sortuu päälle.
Lopetin tupakoinnin, kun missään ei enää saanut polttaa. Ulkona tai parvekkeella talvella värjöttely oli niin kamalaa, että ajattelin, että tämä on tehty niin vaikeaksi, ettei polttaminen ole enää kivaa. Se tuntuu järjettömältä. Lopetin ja olen nyt savuton ollut vuosikaudet. Elämä on luopumista.
En ole ikinä halunnut bilettää, ei tarvinnut luopua. Enkä mene vapaaehtoisesti hoivakotiin, vaippoihin pakotetuksi, mieluummin saa katto sortua päälleni. Tupakoinut en ole onneksi.
Miksi oletat, ap, että sinulla on oikeus syytää tumppisi mihin sattuu?
Jos minä syön suklaapatukan, onko minulla oikeus syytää käärepaperit kuin lehmä paskansa?
Muuten olen kyllä vähän samoilla linjoilla ap:n kanssa, tupakan savuun suhtaudutaan ihan liian vainoharhaisesti.
Määrä myrkyn tekee.
En itse polta.
Minun mieheni on kuolemaisillaan leukemiaan. Siksi alkoi polttaa uudelleen. Hermosavuja vetelee kuolemaa odotellessaan ja myös kahvia kuluu pannukaupalla.
Koko huush8lli lemuaa tupakalle, vaatteet ja kissakin.
Mutta ei häntä nyt raaski enää kieltääkään.
Vierailija kirjoitti:
Yksi 50-vuotias tuttuni on polttanut askin päivässä viimeiset 30 vuotta ja yskii välillä verta. Mutta lääkäriinhän ei kannata mennä.
Saisko siellä apua. Kuinka ne syyllistää, kun sellaisiakin syyllistetään keuhkosyövästä, jotka ei ole koskaan polttaneet. Tupakoimattomien keuhkosyöpä yleistynyt. Ennen ajattelin ettei mun sentään tartte keuhkosyöpää pelätä, kun en tupakoi. Nykyään tiedän että mullakin riski saada se.
Tupakoivista aikuisista vain murto-osa haluaa oikeasti polttaa. Itse en halua polttaa ja vi***aa ihan suunnattomasti, että olen sen aikoinaan aloittanut. Työni on aina ollut stressaava ja arki noin yleensäkin. Pinna kireellä koko ajan. Tämä on suuri syy myös siihen, että lopettaminen on pirun vaikeaa. Asiaa ei auta se, että joka nurkalla joku kitisee hajusta ja mistä lie. Se, että leikitään parempia ihmisiä kun suhtaudutaan tupakkaan kuin mörköön, on erittäin raivostuttavaa. Jokainen voi tulla mun saappaisiin kokeilemaan kuinka helppoa tästä heittää röökit roskiin ja aloittaa se ihana uusi terve elämä.... Lopettakaa kaikki itse ensin se kahvin, colan ja energia juomien juonti, sokerin käyttö jne... Kai tuo elimistö jatkuvasta kahvista ja energiajuomistakin menee ihan solmuun...
Jännä juttu. Minun suvussani kukaan ei tupakoi. Ei kummaltakaan puolelta sukua. Osa on polttanut aiemmin, mutta onnistunut lopettamaan jo vuosikymmeniä sitten. Kyllä sinäkin ap pystyt lopettamaan! Tsemppiä!
Niille jotka olivat nuoria 70-luvulla oli tupakointi täysin normaalia ja silloin kaikki polttivat. Ei tullut mistään tietoa tupakan vaaroista. Meille nuoremmille on toitotettu läpi meidän elämän tupakan vaaroista.
Vierailija kirjoitti:
No eivät kaikkien vanhemmat todellakaan polttaneet 90-luvulla (tai 80-luvullakaan). Kyllä ne olivat sitä elämänkouluporukkaa silloinkin.
Samaa mieltä. Ei minun vanhemmat ole koskaan polttaneet, olen syntynyt -80 luvulla, eikä myöskään kavereiden vanhemmat. Isovanhemmista kyllä ukki poltti, mutta ei mummi koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mene hajuetäisyydelle muista ihmisistä ja ota tällainen mukaasi:
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=portable+ashtray
Jep. Itsekin tupakoinnin lopettaneena -- ja ulkomailla noihin kannettaviin töhiksiin tottuneena -- ei voi kuin ihmetellä miksi ihmiset täällä ei voi laittaa paria euroa siihen, että ei tarvitse heittää niitä natsoja maahan.
Vastaus on tietysti itsekkyydessä, minä-minä-kulttuurissa. "Minulla on oikeus". Jos röökaavalle ehdottaa Suomessa tuollaista, katsotaan kuin ulkoavaruudesta tullutta.
Olen duunariperheestä ja meillä aika moni sukulainen poltti. Aloitin itse 90- luvulla 13- vuotiaana kavereiden mukana. Noin 20 vuotta poltin. On kyllä mielenkiintoista, miten aika on muuttunut. Omat vanhat sukulaiset on kaikki lopettaneet. Aika moni terveyden reistaillessa ja yrittävät liikuntaa harrastaa ja terveellisesti syödä. Koko kaveripiiri yhtä lukuunottamatta on lopettanut tupakoinnin. Minulle lopettaminen oli tosi vaikeaa, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin en osaa mitenkään kuvitella tupakkaa suuhuni. Kyllä siitä eroon pääsee halutessaan pysyvästi, vaikka ei se helppoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, tosin keuhkosyöpään kuolee aika nopeasti, tai massiiviseen sydänkohtaukseen.
Sedällä meni siihen kolme vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Niille jotka olivat nuoria 70-luvulla oli tupakointi täysin normaalia ja silloin kaikki polttivat. Ei tullut mistään tietoa tupakan vaaroista. Meille nuoremmille on toitotettu läpi meidän elämän tupakan vaaroista.
Kyllä tupakan terveyshaitoista tiedettiin jo -70 luvulla. Itselläni on neuvolasta saatu ohjekirjanen, missä ohjeistetaan siitä, että vauvan nukkumapaikan lähellä vanhemman ei ole hyvä polttaa.
Käyttäjä2950 kirjoitti:
Tupakoivista aikuisista vain murto-osa haluaa oikeasti polttaa. Itse en halua polttaa ja vi***aa ihan suunnattomasti, että olen sen aikoinaan aloittanut. Työni on aina ollut stressaava ja arki noin yleensäkin. Pinna kireellä koko ajan. Tämä on suuri syy myös siihen, että lopettaminen on pirun vaikeaa. Asiaa ei auta se, että joka nurkalla joku kitisee hajusta ja mistä lie. Se, että leikitään parempia ihmisiä kun suhtaudutaan tupakkaan kuin mörköön, on erittäin raivostuttavaa. Jokainen voi tulla mun saappaisiin kokeilemaan kuinka helppoa tästä heittää röökit roskiin ja aloittaa se ihana uusi terve elämä.... Lopettakaa kaikki itse ensin se kahvin, colan ja energia juomien juonti, sokerin käyttö jne... Kai tuo elimistö jatkuvasta kahvista ja energiajuomistakin menee ihan solmuun...
Pinna on kireällä vaikka poltat, ja lopettaa ei voi koska on stressaavaa. Joku ei täsmää...
Jos menee aski päivässä, eikö se ole noin 210e/kk?