Käyttäjä2950

Tupakoivista aikuisista vain murto-osa haluaa oikeasti polttaa. Itse en halua polttaa ja vi***aa ihan suunnattomasti, että olen sen aikoinaan aloittanut. Työni on aina ollut stressaava ja arki noin yleensäkin. Pinna kireellä koko ajan. Tämä on suuri syy myös siihen, että lopettaminen on pirun vaikeaa. Asiaa ei auta se, että joka nurkalla joku kitisee hajusta ja mistä lie. Se, että leikitään parempia ihmisiä kun suhtaudutaan tupakkaan kuin mörköön,  on erittäin raivostuttavaa. Jokainen voi tulla mun saappaisiin kokeilemaan kuinka helppoa tästä heittää röökit roskiin ja aloittaa se ihana uusi terve elämä.... Lopettakaa kaikki itse ensin se kahvin, colan ja energia juomien juonti, sokerin käyttö jne... Kai tuo elimistö jatkuvasta kahvista ja energiajuomistakin menee ihan solmuun...

Vierailija kirjoitti:

Meillä työpaikalla valitettiin siitä jos ruokatunnilla meneekin 35min sen puolen tunnin sijasta. Tupakoitsijat käy vähintään kerran tunnissa tupakalla ja tupakkapaikalle/takaisin kävelyyn menee 5-10min + sen tupakin polttamiseen kuluva aika. Siitä ei kukaan valita. Tulee minullakin joskus viihteellä poltettua tupakkia, mutta ei tulisi mieleenkään että töissä kävisin tupakalla. Ihme että tuollainen sallitaan. Tupakoimattomille pitäisi olla lupa poistua kolmelta työpaikalta kun tupakoitsijat olisivat neljään.

Mun edellisessä työpaikassa kaikkien tupakalla käyvien piti leimata itsensä ulos. Eli sait käydä sen ruokatunnin 30min ja kahvitunnin 10 min aikana tupakalla. Niiden, jotka eivät käyneet tupakalla, ei tarvinnut myöskään leimata itseään ulos. Ruokala/kahvio sijaitsi samassa rakennuksessa. No ne jotka kävivät tupakalla tekivät yleensä sitten minuutit takaisin. Ne jotka eivät käyneet tupakalla niin istuivat hyvinkin 45minuuttia syömässä ja 20minuuttia kahvilla....

Mulla tulee myös toi syyllisyyden tunne. Kun tuntuu että ihmiset vaatii sen kuumeen tai mahataudin vähintään että voi jäädä kotiin. Osa menee töihin kuummessakin kun ei sekään ole kuulemma syy olla pois sisätöissä.  Mutta jos olo on kuin dissasisaatiöhäiriössä unettomuuden takia, onko järkeä mennä töihin, varsinkin jos työ on vähänkään ajatustyötä? 

Meillä koiran sisäsiisteyteen opettamiseen meni n. kk, ja meillä oli oma aidattu piha. Mutta kun tajus että ulos tehdään ei kertaakaan enää sisälle pissannut, jos yhtä "mielenosoituspissaa" ei huomioida. Me taidettiin tehdä niin että jos koira vähänkin näytti siltä että nyt tulee pissa niin äkkiä kantoon ja pihalle. Pihalle tehdyistä tarpeista aina kehut ja nami. Lisäksi säännöllisyys on tärkeää että koira oppii koska noin suurinpiirtein pääsee seuraavaksi ulos. Kärsivällisyyttää vaaditaan ja hermoja ei saisi menettää sillä siitä ei ole mitään hyötyä. Ja jos koira tekee sisälle sitä ei saa huomioida mitenkään, jätöksen siivoaminenkin kannattaa tehdä niin ettei koira sitä edes huomaa. 

Meidän koira myös söi kaiken minkä suuhunsa sai. Kengät, matot, listojen kulmat, lipastonkulmat, kirjat jne. No tähän ei auttanut muu kuin se että koira ei saanut mitään suuhunsa. Kaikki hyllyille koiran ulottumattomiin. No matot menivät myöhemmin kaatopaikalle, matot olivat onneksi jo ennestään arvottomia niin ei niillä mitään väliä ollut. Lattiaalle leluja, luita, sian korvia saparoita ym. Ja kyllä se sitten ajan kanssa oppi sen ei ja mitä sai tehdä ja mitä. Fiksu koira siitä tuli ja helposti koulutettava juuri ruokahalun takia. 

Jos koira on perso ruualle niin sehän on paras keino opettaa koiraa. Meidän koira ainakin oppi temput ihan hetkessä sen ruuan avulla. Istuikohan se jo neljännellä istu komennolla. Ruokaa kannattaa ehdottomasti pitää opetuksessa mukana, en ymmärrä miksi kasvattaja ollut toista mieltä. Meidän koira oli suhteellisen pieni, joten osa varsinaisesta ruuasta meni sitten koulutukseen ettei lihonnut. Maailman ihanin koira oli vaikka aluksi olikin täystuho. Saatettiin herra sateenkaarisillalle tossa alkusyksystä äkillisen sairastumisen vuoksi, 13 vuotta oli ikääkin jo oli.