Sisäilmaa-sarja, loistava:)

Kiroilua, huutoa, ylinäyttelemistä, seksiä työpaikalla. Vaihdoin kanavaa. Olen itse sairastunut astmaan ja reumaan ja monikemikalioallergiaan työpaikan homeen vuoksi. Ei siksi naurattanut. Ahdisti.

Kyllä jokaisen viraston odotussaliin pitäisi saada oma Lacto-Nalle -nurkkaus!

Vierailija kirjoitti:

Sari Siikanderin ja Elina Knihtilän hahmojen (Kaija ja Anneli) toimistostailaukset oli loistavia! Muutenkin hyvää näyttelyä molemmilta.

Vaatetus ja kampaukset oli kyllä spot on :)

Vierailija kirjoitti:

Aiheutuiko ne kaikki harhat siitä, että tiloissa oli oikeasti niin paljon hometta? Vai työstressi? Vai oliko ne metaforia?

Ehkä ne tosiaan oli myrkyttyneet sädesienestä niin että joutuivat joukkopsykoosiin... :)

Minusta tuntuu silti, että koska Eelis oli hyväntahtoinen aave, hänen ilmestymisensä ehkä vaan kuvastivat sitä, miltä työkavereista tuntui Eeliksen kohtalon noustessa mieleen. Annelia ahdisti hirveästi, ja hänhän sai Eeliksen ajattelemisesta useimmin paniikkikohtauksenkin. Muiden kohdalla ahdistus oli ehkä vähän lievempää, koska eivät olleet samalla tavalla vastuussa, mutta lopulta hyväksyivät kollektiivisen vastuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Oli kiva nähdä Vesa Vierikkoa pitkästä aikaa. Ja myös Satu Silvoa ja Santeri Kinnusta. Ostaisin kyllä lanttulonkea, vatsavaivojen uhallakin. Ihana Yhteiskunta-Anneli :--D

Santeri Kinnusta ei nykyään enää erota isästään mitenkään. Yhdennäköisyys on jo koomisella tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.

Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.

Tällaisia tyyppejä valtiolla juuri nostetaan esimiehiksi. Eivät puutu ongelmiin ja ovat mielin kielin ylöspäin.

Näin myös kunnilla

Minua häiritsi sarjassa joidenkin asioiden uskottavuus (tai sen puute). Onko tosiaan niin, että asiakkaita voi noin vain tietotekniikkakikkailulla siirtää vasta perustettuihin "tyhjiin" yrityksiin? Ja miten se uusi työntekijä oli niin innoissaan niistä tyhjistä yrityksistä, että tässä on nyt tehokas konserni? Mistä hän muka sellaiset tiedot näki, kun yrityksen perustamispäivämäärä ja muut tiedot tulevat ihan googlaamalla näkyviin ja uusien yrityksien kohdalla vieläpä ihan ensimmäisenä.

Ja alkaako te-toimiston työntekijöiden työpäivä tosiaan sillä, että kaikki katsovat ensimmäisenä jonkun asiakastilaston?

Ja miten vaikeaa on seurata vuoronumeroita ilman sitä konetta, kun kaikki asiakkaat varmaankin sen lapun sinne työntekijän pöydälle jättävät. Ja miksi asiakkaat muka raivostuivat siitä laitteen epäkuntoon menemättömyydestä, kun eihän niiltä asiakkailta ne laput kuitenkaan mihinkään kadonneet. Miksi oli ongelma, että olisi kyselty asiakkailta, mitä vuoronumeroita kenelläkin on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kiva nähdä Vesa Vierikkoa pitkästä aikaa. Ja myös Satu Silvoa ja Santeri Kinnusta. Ostaisin kyllä lanttulonkea, vatsavaivojen uhallakin. Ihana Yhteiskunta-Anneli :--D

Santeri Kinnusta ei nykyään enää erota isästään mitenkään. Yhdennäköisyys on jo koomisella tasolla.

Siis minäkin katsoin, että olikos se Heikki Kinnunen noin hyvin säilynyt, mutta Santeri Kinnunen se olikin vain jo hiukan ikääntynyt! 😂 Kyllä siinä ei jää sukulaisuus epäilyksen alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kiva nähdä Vesa Vierikkoa pitkästä aikaa. Ja myös Satu Silvoa ja Santeri Kinnusta. Ostaisin kyllä lanttulonkea, vatsavaivojen uhallakin. Ihana Yhteiskunta-Anneli :--D

Santeri Kinnusta ei nykyään enää erota isästään mitenkään. Yhdennäköisyys on jo koomisella tasolla.

Siis minäkin katsoin, että olikos se Heikki Kinnunen noin hyvin säilynyt, mutta Santeri Kinnunen se olikin vain jo hiukan ikääntynyt! 😂 Kyllä siinä ei jää sukulaisuus epäilyksen alle.

Kiva tietää, että kun Heikki Kinnunen siirtyy joskus ajasta ikuisuuteen, hänen poikansa voi jatkaa upeiden vanhojen miesten roolien vetämistä. Heikki Kinnunen on suosikkiteatterinäyttelijäni Suomessa, aivan upea näyttelijä. Ja Santerissa on paljon samaa.

Tykkäsin. Joku aiemmin kommentoikin hienosti, että tämä sarja on kuin taideteos. Mielestäni tarkoitus ei olekaan seurata jaksoja niinkuin piru raamattua, ja miettiä, että mikä kaikki ei olisi todellisuudessa mahdollista. Aivan kuten yleensäkin hyvän taide-elämyksen nähtyäni/kuultuani, jäin miettimään monia metaforia vielä jälkeenpäin.

Muutkin olivat tästä jo kommentoineet, mutta minä en myöskään löytänyt sarjasta mitään yliluonnollista, vaan ne kaikki kummallisuudet oli mielestäni hahmojen pään sisällä. 

Olisi hauska kuulla lisää, mitä kaikkia tulkintoja olette sarjasta löytäneet. Sänkykaupasta ja harhoista olikin jo hyviä huomioita. Entä esim. laktonalle?

Lactonalle on tempputyöllistetty ja kaikilla toimistotyöläisillä on suoli sekaisin stressistä ja istumisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kiva nähdä Vesa Vierikkoa pitkästä aikaa. Ja myös Satu Silvoa ja Santeri Kinnusta. Ostaisin kyllä lanttulonkea, vatsavaivojen uhallakin. Ihana Yhteiskunta-Anneli :--D

Santeri Kinnusta ei nykyään enää erota isästään mitenkään. Yhdennäköisyys on jo koomisella tasolla.

Siis minäkin katsoin, että olikos se Heikki Kinnunen noin hyvin säilynyt, mutta Santeri Kinnunen se olikin vain jo hiukan ikääntynyt! 😂 Kyllä siinä ei jää sukulaisuus epäilyksen alle.

Kiva tietää, että kun Heikki Kinnunen siirtyy joskus ajasta ikuisuuteen, hänen poikansa voi jatkaa upeiden vanhojen miesten roolien vetämistä. Heikki Kinnunen on suosikkiteatterinäyttelijäni Suomessa, aivan upea näyttelijä. Ja Santerissa on paljon samaa.

Mitkä helkutin Mänttä-Vilppula-paidat noilla lanttulonkerotyypeillä oli päällä:D

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsi sarjassa joidenkin asioiden uskottavuus (tai sen puute). Onko tosiaan niin, että asiakkaita voi noin vain tietotekniikkakikkailulla siirtää vasta perustettuihin "tyhjiin" yrityksiin? Ja miten se uusi työntekijä oli niin innoissaan niistä tyhjistä yrityksistä, että tässä on nyt tehokas konserni? Mistä hän muka sellaiset tiedot näki, kun yrityksen perustamispäivämäärä ja muut tiedot tulevat ihan googlaamalla näkyviin ja uusien yrityksien kohdalla vieläpä ihan ensimmäisenä.

Ja alkaako te-toimiston työntekijöiden työpäivä tosiaan sillä, että kaikki katsovat ensimmäisenä jonkun asiakastilaston?

Ja miten vaikeaa on seurata vuoronumeroita ilman sitä konetta, kun kaikki asiakkaat varmaankin sen lapun sinne työntekijän pöydälle jättävät. Ja miksi asiakkaat muka raivostuivat siitä laitteen epäkuntoon menemättömyydestä, kun eihän niiltä asiakkailta ne laput kuitenkaan mihinkään kadonneet. Miksi oli ongelma, että olisi kyselty asiakkailta, mitä vuoronumeroita kenelläkin on? 

Ei se ollut dokumentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.

Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.

Tällaisia tyyppejä valtiolla juuri nostetaan esimiehiksi. Eivät puutu ongelmiin ja ovat mielin kielin ylöspäin.

Puun ja kuoren välissä budjettien ja ohjeiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpinä oli kuin suoraan eduskunnan täysistunnosta.
Sälekaihdinta räpläävä ja sen lopulta rikkova Knihtilä oli ilmetty Sanna Marin.

Jotenkin tosi surullinen sarja, josta yhden jakson näkeminen riitti paremmin kuin hyvin.

Minustako tuo Knihtilä oli kuin ilmetty Krista Kiuru. 

Todellakin👍

Vierailija kirjoitti:

Lactonalle on tempputyöllistetty ja kaikilla toimistotyöläisillä on suoli sekaisin stressistä ja istumisesta?

Ehkä lactonalle oli vain yksi kosmeettinen muutos, jolla yritettiin hillitä hiukan pask an määrää. Lopultahan sitä ihmisen paskaa oli odotustilan lattiallakin, ja ihmispaskaa ylipäätään. Paska pursui suorastaan yli äyräiden, ja Annelin pomo ei tainnut enää ehtiä vessaan. Onneksi aulassa ei ollut tuulettimia.

Se lopun vessakohtaus, missä koko porukka manasi ringissä sitä Eeliksen haamua pois, oli ihan kuin joku tyhy-päivien hassuttelurinki, jolla yritetään kerran vuodessa ratkoa jotain paljon suurempaa ongelmaa. :D

Vierailija kirjoitti:

Se lopun vessakohtaus, missä koko porukka manasi ringissä sitä Eeliksen haamua pois, oli ihan kuin joku tyhy-päivien hassuttelurinki, jolla yritetään kerran vuodessa ratkoa jotain paljon suurempaa ongelmaa. :D

Tyhyringit ovat juuri siksi niin hyödyttömiä, että niissä ei ikinä päästä totuuksien äärelle, kuten tässä lopulta tiimi pääsi. Kaikki tunnustivat omat vikansa ja vapautuivat te-teatterin esittämisestä. Totuus puhdisti ilman. 

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsi sarjassa joidenkin asioiden uskottavuus (tai sen puute). Onko tosiaan niin, että asiakkaita voi noin vain tietotekniikkakikkailulla siirtää vasta perustettuihin "tyhjiin" yrityksiin? Ja miten se uusi työntekijä oli niin innoissaan niistä tyhjistä yrityksistä, että tässä on nyt tehokas konserni? Mistä hän muka sellaiset tiedot näki, kun yrityksen perustamispäivämäärä ja muut tiedot tulevat ihan googlaamalla näkyviin ja uusien yrityksien kohdalla vieläpä ihan ensimmäisenä.

Ja alkaako te-toimiston työntekijöiden työpäivä tosiaan sillä, että kaikki katsovat ensimmäisenä jonkun asiakastilaston?

Ja miten vaikeaa on seurata vuoronumeroita ilman sitä konetta, kun kaikki asiakkaat varmaankin sen lapun sinne työntekijän pöydälle jättävät. Ja miksi asiakkaat muka raivostuivat siitä laitteen epäkuntoon menemättömyydestä, kun eihän niiltä asiakkailta ne laput kuitenkaan mihinkään kadonneet. Miksi oli ongelma, että olisi kyselty asiakkailta, mitä vuoronumeroita kenelläkin on? 

Itseäni saattaa myös alkaa ärsyttää epäuskottavuus, ellei ohjelma ole niin vetävä, että sen antaa heti anteeksi. Kiinnitin huomiota esimerkiksi siihen, että 400 asiakasta * vartti asiakkaalle ei täytä vielä kuukauden työtunteja (ainakaan normaalia 7,5 h päivää).

Mutta noista vuoro vuoronumeroista, niin niitähän alettiin kysellä, mutta se keskeytyi, kun Eelis mätkähti katolta. Ja kyllä minuakin hermostuttaa jonottaa, jos vuoronumerot menevät sekaisin. Viimeksi juuri taas kävi niin, että joku tuli jostain sivusta ja alkoi vaatia pääsyä luukulle, vaikka oli itse kuppaillut muualla, kun hänen numeroaan huudeltiin. Suomessa mennään järjestyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se lopun vessakohtaus, missä koko porukka manasi ringissä sitä Eeliksen haamua pois, oli ihan kuin joku tyhy-päivien hassuttelurinki, jolla yritetään kerran vuodessa ratkoa jotain paljon suurempaa ongelmaa. :D

Tyhyringit ovat juuri siksi niin hyödyttömiä, että niissä ei ikinä päästä totuuksien äärelle, kuten tässä lopulta tiimi pääsi. Kaikki tunnustivat omat vikansa ja vapautuivat te-teatterin esittämisestä. Totuus puhdisti ilman. 

Tämä oli kiireinen työpaikka. Ei ihmisten yksityieslämä kuulu sinne, esimiehelle korkeintaan.