Sisäilmaa-sarja, loistava:)

Vierailija kirjoitti:

Alku oli lupaava, mutta miksi pitää pilata jollain yliluonnollisella elementillä? Hahmot ovat liian karikatyyrisiä, ainakin Milkan ja Hannu Pekan hahmot, se vie uskottavuutta. Ihan TE-toimiston arki ja etenkin ne asiakkaiden kohtalot olisivat olleet tosi kiva lisä. Ylen Sykkeessähän tärkeässä mutta pienissä rooleissa olivat potilaat. Miksei Lymi tuonut Sisäilmaan työkkärin asiakkaiden kohtaloita edes vähän? On vaikea tuntea sympatiaa hahmoja kohtaan kun heidän työnkuvansa todellisuus ei välity. 500 asiakasta joo, on paljon, mutta millaisia asiakkaita?

Myös Sveholmin rasistinen (?) TE-pomo on yliampuva. Miksi hän on niin kireä? Tai Silvo, mikä hahmo hän on? Tässä on paljon potentiaalia, mutta tarina jää ontoksi. 

Tässä ne asiakkaat ei oo pääosissa vaan työntekijät, ja niiden kohtalot. Oot ymmärtynät täysin väärin. Tässä niihin asiakkaisiin ei oo tarkotus tutustua koska kysees on komedia.

Alkoi hyvin kuten Mieheni vaimo- sarja.

Loppujen lopuksi Knihtilän hahmon liiallista sekoilua. Miksi aina pilataan kaikki?

En nauranut mutta kyllä sarjassa jotain hyviä elementtejä oli.

Katoinpas tän Queen of Everythingin perään tänään uusiksi. Huvittavaa miten samoin sanankääntein näitä sarjoja kritisoidaan, ilmeisesti Lymin tyyli ei vain sovi kaikille.

Lopun missanneilta on ilmeisesti Annelin tavoin Matrix katsomatta.

Suosittelen myös M/S Romanticia. YLEä parhaimmillaan samoin kuin "Sisäilmaa".

Olen nyt vasta katsonut tämän sarjan, asiakkaan vinkistä. 

Olen siis itse TE-asiantuntija ensin valtiolla ja nyt kaupungilla.  Meillä ei mitään lukkoon hyötyjä tulostavoitteita ole, koska niitä ei kuitenkaan voida toteuttaa. Joku niitä välillä väläyttää ylätasolla ja ministeriöstä mutta ne unohtuu heti. Nyt kaupungilla on kaikki vielä hankalampaa kun päätökset tehdään poliittisesti ja kaikkea jarrutetaan ja vaikeutetaan joidenkin täysin oppimattomien junttivaltuutettujen takia joilla ei mitään edellytyksiä mihinkään päätöksentekoon. Tietty tuo toimistomalli on mennyttä ja fiktiota, oli joskus 40 v sitten tuollaista kun itse olin työtön. 

Mutta tuo jatkuva moneen suuntaan repiminen on niin tuttua. Pitäisi olla asiakastyössä, ja samalla noudattaa lakia ja yhteydenpitoa  ja samalla kuitenkin osallistua jatkuviin tiimipalavereihin, infoihin ja koulutuksiin, että pysyisi kärryillä asiakasprosessista, jota muutellaan muuttamisen vuoksi ilman järkeä. Asiakastyö on se joka jää toissijaiseksi.  

Työhyvinvointipaasaus kuulostaa niin naurettavalta. Joku henkilöstön liikunta- ja kehypäivä, jossa joristaan joutavia eikä niissä kehity mikään, kuin vain rästitöiden määrä, on pois nekin asiakkailta.   

Tämä on raskasta kun haluaisi toimia asiakkaan hyväksi ja hänen asiansa takia itse olen työssä. Hahmot on tuttuja arkkityyppejä ja yliluonnollinen aspekti oli paikallaan, todellisuus ja kuvittelu alkaa sekoittua kuormituksessa. Ei tiedä enää mitä uskoa.

Vika on paljolti myös työntekijöissä: jotkut virkailijat, jotka ovat vain ajankulukseen töissä, eivät vain hoida virkavastuutaan ja istuvat suurimman osan päivää taukohuoneessa patsastelemassa ja viisastelemassa, valittamassa ja keksimässä jotain viini-iltaa ja seurustelemassa. Asiakkaat on vain joku joita joskus voi ottaa jos jaksaa ja jotkut jättävät ns vaikeat asiakkaat vain hoitamatta ja siirtävät jollekin toiselle, joka taas siirtää jollekin toiselle uudessa virkailijavaihdoksessa.  Kunnes se tunnollinen hoitaa ja kantaa lopulta vastuun.

Asiakkaita on liikaa. Kahden lain ristiriitaisuus ja omituisuus että näitä pitäisi pystyä noudattamaan on aivan skitso. Ja taas A-TMT on muutettu monimutkaisemmaksi että virkailijan aika menee yhteydenottojen ja tunnisteiden merkkaamiseen ja suunnitelmien ja raporttien tekemiseen että asiakasta kohti vaadittava aika on taas pidentynyt ja asiakkaan työnhaun tukemiseen aika silti on enää mitätön. Pitäisi hallita koko systeemi ja vaatimuksia tukee joka puolelta lisää. Kun joku sairastuu, tulee sairastuneenkin työt omille niskoille.  

Se itsemurhan tehnyt  oli juuri sitä tyyppiä, joka tuntee vastuuta asiakkaistaan, tekee monen ihmisen työt, ei näe systeemissä mitään järkeä, kerää itseensä kaiken ja uupuu, menettää kosketuksen itseensä.

Oli niin osuvaa fiktiolla sekoitettuna kaikki erilaisine tyyppeineen jotka meilläkin edustettuina.