Haluan eroon opamoxista!
Kirjoitan tänne jos jollakulla olisi kokemusta asiasta. Minulle määrättiin opamox 30mg ahdistukseen, syksyllä oli aluksi avioero ja sitten läheisen kuolema. Mutta olen huolestunut lääkkeestä. Olen käyttänyt sitä iltaisin, ehkä noin 2kk ja eilen päätin että yritän pärjätä muuten koska lääkkeet ei ole hyväksi. Tänä aamuna heräsin ihan järkyttävään ahdistukseen, pahempaa kuin ikinä, on todella vaikeaa selvitä tästä päivästä! Soitin psykiatrilleni johon hän vastasi että ei kannata lopettaa yhtäkkiä ja että pudotetaan annosta jossain vaiheessa?? Olo on kuin jollain narkomaanilla en ikinä olisi koskenut ks lääkkeeseen jos olisin tiennyt! En halua popsia tällaista mutta tosi ahdistunut olo. Hävettää :((
Kommentit (110)
Minulla on opamox ahdistukseen/paniikkihäiriöön. Silloin tällöin voi ottaa puolikkaan jos siltä tuntuu.
Pahentaa huomattavasti olotilaa ja seuraavana päivänä kahta kauheampi olo. Kun pääset eroon ei kannata ottaa edes silloin tällöin. Pakko oli itse lopettaa koko lääke, tuon olon pahenemisen takia.
Opamoxin hoitovaste on todella huono. Minä pääsin niistä eroon, kun sain lääkäriltä Diapameja sekä Lyricaa. Ei ahdista.
Vierailija kirjoitti:
Opamoxin hoitovaste on todella huono. Minä pääsin niistä eroon, kun sain lääkäriltä Diapameja sekä Lyricaa. Ei ahdista.
Oletko tosissas?
Kaksi koukuttavaa yhden tilalle?
Olen kysynyt monelta lääkäriltä + psykiatrilta, mutta eivät millään suostu vaihtamaan tuota opamoxia muuhun bentsoon.
Tietysti olen tosissani. Ja pameista ja lyricasta en todellakaan halua eroon. Päivät kuluu siivillä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opamox ahdistukseen/paniikkihäiriöön. Silloin tällöin voi ottaa puolikkaan jos siltä tuntuu.
Pahentaa huomattavasti olotilaa ja seuraavana päivänä kahta kauheampi olo. Kun pääset eroon ei kannata ottaa edes silloin tällöin. Pakko oli itse lopettaa koko lääke, tuon olon pahenemisen takia.
En vähättele kenenkään oireita. Mullekin on tätä lääkettä tyrkytetty, ihan julkisella puolella. Kaksi hoitajaa jopa sanoi että hae purkki, jo pelkkä purkin katsominen tai tieto siitä että se on kaapissa, voi auttaa ahdistukseen. Nyt vielä kun tuon kirjoittaa niin näkee miten älyttömiä asioita voi ammatin turvin päästää suustaan :D
Koukuttuminen on yksilöllistä. Itselläni oli Lyrica särkylääkkeenä. Yhtenä aamuna totesin: paskat, nyt riitti, vatsa tästä vain menee ummelle ja kipuihin tämä ei auta. Lopetin sen kerralla. Lääkäri oli hieman hölmönä, että miten se onnistui. Mitään oireita en saanut.
Työn puolesta voin todeta, että annosta kannattaa pienentää mahdollisimman pieninä annoksina ja uutta annosta syödä vähintäänkin viikko ennen uutta muutosta - kaksi viikkoa vielä parempi väli.
Vierailija kirjoitti:
Opamoxia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, näin sanoi minulle minun lääkäri. Ja missään nimessä käyttöä ei pidä lopettaa kuin seinään, jos olet tuollaista annosta syönyt pari kuukautta. Puolitat nyt annoksen viikoksi-kahdeksi ja sitten lopetat.
Itse kokeilin Opamoxia parin tabletin verran ja ei kyllä ollut sellainen vaikutus, että haluaisin yhtään enempää käyttää.
Koukuttaa vahvasti, mulle sanottii, että akuuttiin viiko parin käyttöön max!
Kamalaa mikä lääkäri sulla ollut, tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on opamox ahdistukseen/paniikkihäiriöön. Silloin tällöin voi ottaa puolikkaan jos siltä tuntuu.
Pahentaa huomattavasti olotilaa ja seuraavana päivänä kahta kauheampi olo. Kun pääset eroon ei kannata ottaa edes silloin tällöin. Pakko oli itse lopettaa koko lääke, tuon olon pahenemisen takia.
Mulla sama, vaikka annos on pieni.
Resepti on ollut monta vuotta. Välillä on kausia, jolloin on tarvinnut useamman päivässä monta päivää putkeen. Muutaman kerran olen vieroittanut itseni ja se ahdistus ja epätodellisuuteen tuntu on järkyttävää. Muutama kuukausi ilman ja olo on ollut selkeämpi.
Tää lääke ainakin mulla ruokkii itseään, mutta vaihtoa ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Opamoxin hoitovaste on todella huono. Minä pääsin niistä eroon, kun sain lääkäriltä Diapameja sekä Lyricaa. Ei ahdista.
Höpsistä. Opamox ja Diapam ovat saman genren lääkkeitä, eli bentsoja.
Lyrica ei kuulu niihin, mutta siihen voi jäädä koukkuun. Lyricaa käytetään eniten hermosärkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olen tosissani. Ja pameista ja lyricasta en todellakaan halua eroon. Päivät kuluu siivillä.
Bentsoja määrätään hyvin nihkeästi ja varsinkin uudemman polven lääkäreitä ohjeistetaan aina antamaan kaikkea muuta paitsi bentsoja.
Kannattaa lakkaa valmistautumaan siihen, että reseptiä ei ikuisesti uusita.
Paras lääke ahdistukseen. Vaatii kuitenkin käyttäjältä kykyä käyttää oikein.
Jos osaa käyttää oikein eikä koukutu, voidaan ihan hyvin määrätä pidempään käyttöön. Psykiatri päättää ja osaa arvioida ihmistä, varsinkin pitkässä hoitosuhteessa. Hupikäyttäjät on ihan erikseen.
Tuleeko muille annosten välissä vieroitusoireet epätodellista oloa?
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olen tosissani. Ja pameista ja lyricasta en todellakaan halua eroon. Päivät kuluu siivillä.
Kuulostat sellaiselta, että sunkaltaisten takia oikeita lääkkeitä ei saa sit ne ketkä niitä oikeasti tarvitsevat, eikä hae vaan hyvää oloa niillä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että mieluummin myrkytätte itsenne näillä kuin haette keskusteluapua?? Sama kun murtuneeseen jalkaan liimaisi laastarin![/quote Koska suurin osa ei edes pysty keskustelemaan tunteistaan ym. Tietävätkö edes mitä tunteet on? Ja "ei mua mikkään vaivaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että mieluummin myrkytätte itsenne näillä kuin haette keskusteluapua?? Sama kun murtuneeseen jalkaan liimaisi laastarin![/quote Koska suurin osa ei edes pysty keskustelemaan tunteistaan ym. Tietävätkö edes mitä tunteet on? Ja "ei mua mikkään vaivaa".
Jouduin muutamaksi päiväksi osastolle itsemurhauhan takia. Ei siellä mitään juttuapua saanut. Kolmesti päivässä rauhoittavaa naamariin ja pihalle, kun "olo oli parempi".
Ei mitään hoitokontaktia, ei juttuapua, ei mitään.
Hoitoköytäntö nykyään on lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että mieluummin myrkytätte itsenne näillä kuin haette keskusteluapua?? Sama kun murtuneeseen jalkaan liimaisi laastarin![/quote Koska suurin osa ei edes pysty keskustelemaan tunteistaan ym. Tietävätkö edes mitä tunteet on? Ja "ei mua mikkään vaivaa".
Jouduin muutamaksi päiväksi osastolle itsemurhauhan takia. Ei siellä mitään juttuapua saanut. Kolmesti päivässä rauhoittavaa naamariin ja pihalle, kun "olo oli parempi".
Ei mitään hoitokontaktia, ei juttuapua, ei mitään.
Hoitoköytäntö nykyään on lääkkeet.Ja mitä useammin ketiapiini eikä rauhoittavat. Ei väliä sopiiko lääkkeet vai ei, "apua on otettava vastaan jos haluaa parantua".
Vierailija kirjoitti:
Opamoxia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, näin sanoi minulle minun lääkäri. Ja missään nimessä käyttöä ei pidä lopettaa kuin seinään, jos olet tuollaista annosta syönyt pari kuukautta. Puolitat nyt annoksen viikoksi-kahdeksi ja sitten lopetat.
Itse kokeilin Opamoxia parin tabletin verran ja ei kyllä ollut sellainen vaikutus, että haluaisin yhtään enempää käyttää.
Sulla ei ollut todellista tarvetta siihen. Minulla se sai taas tuntemaan oloni normaaliksi.
Elin pitkään stressaavassa tilanteessa ja se sai tuntemaan oloni normaaliksi, jonka tunteen olin jo ehtinyt unohtamaan.
Entäs kun kaikki on kokeiltu, eikä mikään muu auta?