Petetty pettäjä
Tapasin työpaikan juhlissa ihanan miehen, jonka kanssa alkoi puolisen vuotta pitkä suhde. Olemme molemmat tahoillamme naimisissa eli suhteemme oli ns. salasuhde. Suhteemme oli pitkälti viestisuhde, tapailimme silloin tällöin. Kävi "vanhanaikaisesti" eli rakastuimme toisiimme. Viestimme olivat ihania, kuumia rakkaudentunnustuksia. Tapaamisia oli kymmenkunta, mutta muutamaa lukuunottamatta ne kestivät korkeintaan puolisen tuntia. Olisin halunnut tavata vaikka joka päivä, mutta mies vetosi aina työkiireisiin. Tapaamisisa pussailimme ja vannoimme rakkauttamme syrjäisellä parkkipaikalla, jonka jälkeen tällä miehellä oli aina kiire takaisin töihin. Viestit kulkivat kymmeniä kertoja päivässä ja ne olivat aina ihania. Seksiä emme koskaan harrastaneet.
Koska tunsimme rakastavamme toisiamme, aloin suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Kerran sitten rohkaistuin ja kysyin mieheltä, olisiko meidän aika erota tahoillamme ja ruveta suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Järkytyksekseni mies ilmoitti, ettei aio erota vaimostaan. Lamaannuin. Voiko joku tosiaankin valehdella puoli vuotta päin naamaa? En kuitenkaan halunnut uskoa miestä ja viestittelymme jatkui. Halusin, että olisin saanut käännettyä miehen pään. Viesteissä mies kuitenkin vannoi edelleen rakkauttaan minuun. Sitten miehen vaimo sai tietää meistä ja yhteydenpitomme loppui. Sain parin kuukauden päästä tästä mieheltä viestin, että ei ole koskaan rakastanutkaan ketään muuta kuin vaimoaan.
Onko muilla kokemusta tällaisesta? Toinen vannoo ikuista rakkautta, mutta ei sitten olekaan valmis yhteiseen tulevaisuuteen. Olen todella surullinen ja masentunut ja koko ajan vaan tuntuu siltä, että mies oli oikea kusettajasika. Lohduttakaa sydämensä särkenyttä.
Kommentit (25)
Hei ei sun kannata tuota miestä enää ruinata itsellesi. Hän teki päätöksensä, ja vaikka nyt siinä horjuisi jälleen kerran ei se kerro välttämättä mitään hyvää hänestä. Vaikka olitkin ehkä rakastunut niin se menee vielä ohi ajan kanssa. Keskity omaan mieheesi tai etsi joku muu.
Tais olla niin että sinä olit rakastunut ja päättänyt että mieskin on yhtä syvästi rakastunut. Onhan hän saattanut ollakin ihastunut tai jopa alkurakkauden huumainen, mut ei niillä vielä lapsista erota ja toista parisuhdetta lähdetä rakentamaan.
Kai mieskin nyt hyvän tähden oli rakastunut minuun, koska rakkaudentunnustuksia tuli jopa satoja, lähinnä viesteissä. Ei kai kukaan sano toiselle rakastavansa, jos ei oikeasti rakasta :( Vai oletko sitä mieltä, että painostin hänet rakkaudentunnustuksiin?
Tosin kyllä ihmettelin koko ajan miehen vastahakoisuutta tapaamisiin, vaikka työpaikkamme ovat ihan lähekkäin. Vetosi jatkuvasti kiireeseen ja ne kymmenkunta tapaamista kesti aina vain alle puoli tuntia. Niissä kyllä sanoi rakastavansa ja antoi pusuja. Ei muuta. Eikö hän halunnut minulta muuta :( Sydämeni on surusta sairas.
Miehen lapset ovat jo aikuisia eli mitään etäisyyksiä ei olisi ollut. Samaten mies on varakas ja tietenkin vaimo olisi saanut puolet omaisuudesta. Mistään tuollaisista tuskin on kyse.
Mieleni tekisi vielä lähettää miehelle viestiä ja pyytää tapaamista vielä kerran. Saisi selittää, miksi teki tämän minulle. Ja onko mitään enää tehtävissä. Olisikohan tuossa mitään järkeä? Ja olisiko mahdollista, että mies peruisi päätöksensä jäädä vaimonsa kanssa yhteen?