Ahdistaako muita tämä maailmanloppu?

Vierailija kirjoitti:

Eikö muka kukaan muu ole ahdistunut näistä jatkuvasti rikki menevistä lämpöennätyksistä, jäävuorien sulamisista, metsäpaloista ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellisista myrskyistä?

Ilmasto itse asiassa kylmenee, eikä lämpenee. Tässä on myös huijaus - koko ilmaston lämpeneminen.

🤣🤣🤣

Jo 38 vuotta käynyt kohti omaa maailmanloppua joten mikäs tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö muka kukaan muu ole ahdistunut näistä jatkuvasti rikki menevistä lämpöennätyksistä, jäävuorien sulamisista, metsäpaloista ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellisista myrskyistä?

Ilmasto itse asiassa kylmenee, eikä lämpenee. Tässä on myös huijaus - koko ilmaston lämpeneminen.

Kyllä se lämpenee ja sen mukana tulee tuholais ongelmia. Helteet ovat lisääntynet ja kirvat. Koti puutarhurina olen ilmaston muutokset huomannut. 

Älä koskaan tee mitään omaatuntoa vastaan, vaikka valtio sitä vaatisi.

Albert Einstein

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö muka kukaan muu ole ahdistunut näistä jatkuvasti rikki menevistä lämpöennätyksistä, jäävuorien sulamisista, metsäpaloista ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellisista myrskyistä?

Ilmasto itse asiassa kylmenee, eikä lämpenee. Tässä on myös huijaus - koko ilmaston lämpeneminen.

Kyllä se lämpenee ja sen mukana tulee tuholais ongelmia. Helteet ovat lisääntynet ja kirvat. Koti puutarhurina olen ilmaston muutokset huomannut. 

Maapalloa uhkaa pieni jääkausi. On käynyt ilmi, että Auringon aktiivisuus on vähentynyt jyrkästi, ja ajoittain sen pilkut katoavat. Sen vuoksi maapallon asukkaat voivat odottaa pitkien kylmien talvien sykliä ennätysalhaisine lämpötiloineen. Onko se todella totta?

Ihmiskunnan lähihistoriassa oli jo pieni jääkausi. 1645-1715. Tämän jälkeen William Tell hyökkäsi Pohjanmeren jäähän jäätyneiden espanjalaisten alusten kimppuun. Ja Thamesilla ihmiset kävelivät jäällä, kuten Hollannin jäätyneillä kanavilla. Kuten kuuluisien taidemaalareiden maalaukset osoittavat. Tämä dramaattinen jäähtyminen osui täsmälleen samaan aikaan niin sanotun "Maunderin minimin" kanssa. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet selitystä auringonpilkkujen määrän jyrkälle vähenemiselle. Siksi aurinkoenergia vähenee. Aurinko on maapallon tärkein lämmitin.

Vierailija kirjoitti:

Älä koskaan tee mitään omaatuntoa vastaan, vaikka valtio sitä vaatisi.

Albert Einstein

Jos se ei ole oikein, älä tee sitä. Jos se ei ole totta, älä sano sitä.

Marcus Aurelius

En tiedä, onko tämä totta, mutta tästä on myös kirja:

https://www.amazon.com/ice-Age-Coming-Prepare-freeze/dp/1980865108

Maapallo on nyt siirtymässä katastrofaaliseen jääkauteen. Vakuuttavat todisteet viittaavat siihen, että kaksitoista tuhatta vuotta kestänyt lämmin holoseeninen jääkausi on pian päättymässä. Maapallo palaa pian jääkauden olosuhteisiin. Kyseessä on suuri jääkausi eikä minijääkausi, josta on puhuttu laajalti tiedotusvälineissä. Viimeisimmän suuren jääkauden aikana suuri osa Ison-Britannian maa-alueesta hautautui jään alle. Jääpeite oli paikoin kilometrin paksuinen! Maapallollamme on joka 100 000. vuosi uusi jääkausi, joka kattaa laajoja alueita pohjoisista maamassoista, mukaan lukien Amerikan ja Ison-Britannian. Pohjoinen pallonpuolisko on suuren maamassansa vuoksi luonnostaan alttiimpi jääkaudelle, koska lumi laskeutuu maahan. Tässä kirjassa tarkastellaan varoitusmerkkejä, jotka viittaavat uuteen jääkauteen pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaikkien jääkausien äiti voi saapua vuoteen 2050 mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö muka kukaan muu ole ahdistunut näistä jatkuvasti rikki menevistä lämpöennätyksistä, jäävuorien sulamisista, metsäpaloista ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellisista myrskyistä?

Ilmasto itse asiassa kylmenee, eikä lämpenee. Tässä on myös huijaus - koko ilmaston lämpeneminen.

Kyllä se lämpenee ja sen mukana tulee tuholais ongelmia. Helteet ovat lisääntynet ja kirvat. Koti puutarhurina olen ilmaston muutokset huomannut. 

Maapalloa uhkaa pieni jääkausi. On käynyt ilmi, että Auringon aktiivisuus on vähentynyt jyrkästi, ja ajoittain sen pilkut katoavat. Sen vuoksi maapallon asukkaat voivat odottaa pitkien kylmien talvien sykliä ennätysalhaisine lämpötiloineen. Onko se todella totta?

Ihmiskunnan lähihistoriassa oli jo pieni jääkausi. 1645-1715. Tämän jälkeen William Tell hyökkäsi Pohjanmeren jäähän jäätyneiden espanjalaisten alusten kimppuun. Ja Thamesilla ihmiset kävelivät jäällä, kuten Hollannin jäätyneillä kanavilla. Kuten kuuluisien taidemaalareiden maalaukset osoittavat. Tämä dramaattinen jäähtyminen osui täsmälleen samaan aikaan niin sanotun "Maunderin minimin" kanssa. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet selitystä auringonpilkkujen määrän jyrkälle vähenemiselle. Siksi aurinkoenergia vähenee. Aurinko on maapallon tärkein lämmitin.

Ilmasto kylmenee.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se maailmanloppu aika väistämättömältä näyttää. Vuodesta 1980 lähtien maapallon keskilämpötila on noussut 0,67 asteella, mikä merkitsee n. 0,17 asteen lämpötilan nousua vuosikymmenessä. Lämpötilan nousu on ollut eksponentiaalista, niin että lämpöasteen kymmenysten määrä jolla maapallon keskilämpötila on noussut, on ollut tasaisesti n. 25 % vuosikymmenessä.

Jos lämpeneminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä samaa tahtia, maapallo lämpenee varsin nopeasti elinkelvottomaksi. Tässä lämpötilan nousu suhteessa esiteolliseen aikaan kunkin vuosikymmenen alussa:

1980: 0,445 °C

1990: 0,560 °C

2000: 0,705 °C

2010: 0,886 °C

2020: 1,115 °C ←tässä olemme nyt

2030: 1,394 °C ←tässä vaiheessa ongelmat kärjistyvät todella pahoiksi

2040: 1,742 °C ←tässä vaiheessa maailmantalous ja teollinen sivilisaatio ovat romahtaneet

2050: 2,178 °C

2060: 2,722 °C

2070: 3,403 °C

2080: 4,253 °C

2090: 5,317 °C ←kaikki suuret nisäkkäät mukaan lukien ihminen ovat kuolleet sukupuuttoon

2100: 6,646 °C ←kaikki elämä maapallolta on pyyhkiytynyt pois

Lämpeneminen tulee todellisuudessa tapahtumaan tätäkin nopeammin, olemme vielä nimittäin eksponentiaalisen kasvukäyrän alapäässä. Lämpeneminen tulee kiihtymään huomattavasti kahden asteen lämpenemisen tuntumassa, jolloin positiiviset takaisinkytkennät pääsevät kunnolla vauhtiin.

Ei ole.

Ilmaston lämpenemisen sijasta maapalloa saattaa uhata pieni jääkausi, sillä auringon aktiivisuus on viime aikoina muuttunut arvaamattomasti.

"Auringon aktiivisuuden maksimiarvo on nyt laskussa aktiivisen auringonpaisteen vuosina. He sanovat, että se ei ehkä ole kovin miellyttävää... Nyt ei puhuta vain ilmaston lämpenemisestä, vaan kuka tietää, ehkä tämä kaikki johtaa myös maailmanlaajuiseen viilenemiseen. Sama kuin XVII vuosisadalla".

Tähtitieteilijä totesi, että 1600-luvulla Thames-joki jäätyi Englannissa, ja Venäjällä satoi lunta elokuussa, minkä seurauksena maa menetti 15 prosenttia väestöstään sadonmenetysten vuoksi. Hänen mukaansa jopa Hollannissa oli mahdollista kuljettaa tavaroita satamakaupungista toiseen Pohjanmeren jäällä.

Eipä juuri. Ensimmäiset pari maailmanloppua ahdisti aika paljon, mutta nykyään nuo menee aika rutiinilla.

Auringonpurkausten ja maapallon lämpötilojen välistä yhteyttä ei ole vielä vahvistettu, ja monet tutkijat pitävät sitä sattumana, mutta jotkut "hyvin hienovaraiset ilmiöt" saattavat vaikuttaa säähän, sanoi tähtitieteilijä.

ihmiskunnalle tulee pieni jääkausi, arktisen alueen lämmin kausi on päättynyt, ja ilmasto on kääntynyt kohti kylmää jaksoa.

Ilmasto on syklinen, mutta nyt on havaittavissa viilenemistä, ei lämpenemistä.

Nyprepper youtube kanava teki taas toisen ydinhälytysvideon, jossa sanottiin ettei ollut harjoitus, vaikka myöhemmin selvisi ei ollut tositilanne. Siinä sitten ihmeteltiin kommenteissa asiaa. Tuli pieni shokki myös mitä tapahtuu hetkeksi, kunnes järki palasi.

Pieni jääkausi (Little Ice Age, LIA) on alueellinen jäähtymisjakso, joka oli erityisen voimakas Pohjois-Atlantilla ja joka seurasi keskiaikaista lämpökautta. Kyseessä ei ollut todellinen jääkausi maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Termin toi tieteelliseen kirjallisuuteen François E. Mattes vuonna 1939. Ajanjakso määritellään tavanomaisesti 1500-luvulta 1800-luvulle, mutta jotkut asiantuntijat pitävät parempana vaihtoehtoista ajanjaksoa noin vuodesta 1300 alkaen.

NASA:n maapallon observatorio on havainnut kolme erityisen kylmää jaksoa. Yksi alkoi vuoden 1650 tienoilla, toinen vuoden 1770 tienoilla ja viimeinen vuoden 1850 tienoilla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kolmannessa arviointiraportissa todetaan, että pienen jääkauden ajoitus ja sen vaikutusalueet ovat osoitus pikemminkin itsenäisestä alueellisesta ilmastonmuutoksesta kuin maailmanlaajuisesti synkronoidusta jäätiköitymisen lisääntymisestä. Ainakin tänä aikana pohjoinen pallonpuolisko viileni kohtalaisesti.

Syitä on ehdotettu useita: Auringon säteilyn syklinen väheneminen, lisääntynyt tulivuoritoiminta, muutokset valtamerten kiertokulussa, muutokset maapallon kiertoradassa ja sen aksiaalisessa kallistuksessa (orbitaalinen pakote), ilmaston luontainen vaihtelu ja väestön väheneminen (esim. mustan surman ja Amerikassa eurooppalaisten yhteydenoton jälkeen esiintyneiden epidemioiden vuoksi).

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuoden 2001 kolmannessa arviointiraportissa (TAR) kuvataan alueita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa:

    Vuoristojäätikkötiedot osoittavat jäätiköitymisen lisääntyneen useilla Euroopan ulkopuolisilla laajoilla alueilla ennen 1900-lukua, kuten Alaskassa, Uudessa-Seelannissa ja Patagonian alueella. Suurimman jäätiköitymisen alkamisajankohta vaihtelee kuitenkin huomattavasti näillä alueilla, mikä viittaa siihen, että ne saattavat edustaa suurelta osin toisistaan riippumattomia alueellisia muutoksia ilmastossa eivätkä niinkään maailmanlaajuisesti synkronoitua jäätiköitymisen lisääntymistä. Nykyaikaiset tiedot eivät siis tue maailmanlaajuisesti synkronisia epätavallisen viilenemisen tai lämpenemisen jaksoja tällä ajanjaksolla, ja yleisesti käytettyjä termejä "pieni jääkausi" ja "keskiaikainen lämpökausi" voidaan käyttää vain rajoitetusti kuvaamaan viime vuosisatojen suuntauksia pallonpuoliskon keskilämpötilassa tai maailmanlaajuisessa lämpötilassa.

Pienen jääkauden alkamisajankohdasta ei vallitse yksimielisyyttä, mutta usein viitataan tapahtumasarjaan, joka edelsi tunnettuja ilmastollisia matalasuhdanteita. 1300-luvulla pakkajäät alkoivat siirtyä etelään Pohjois-Atlantilla, samoin kuin Grönlannin jäätiköt. Anekdoottiset todisteet viittaavat siihen, että jäätiköt laajenivat lähes maailmanlaajuisesti. Miller et al. perustuivat radiohiiliajoitukseen, joka tehtiin noin 150 näytteestä, jotka oli kerätty Baffinin saaren ja Islannin jääpeitteiden alta ja joissa oli ehjiä juuria, ja jotka olivat peräisin kuolleesta kasvimateriaalista. (2012) väittävät, että kylmät kesät ja jään kasvu alkoivat yhtäkkiä vuosien 1275 ja 1300 välillä, minkä jälkeen ne "voimistuivat merkittävästi" vuosina 1430-1455.

Sitä vastoin jäätiköiden pituuksiin perustuva ilmastorekonstruktio ei osoita suuria vaihteluita vuodesta 1600 vuoteen 1850, mutta sen jälkeen ilmasto vetäytyy voimakkaasti.

Näin ollen mikä tahansa useista päivämääristä 400 vuoden sisällä voi viitata pienen jääkauden alkamiseen:

Pieni jääkausi päättyi 1800-luvun jälkipuoliskolla tai 1900-luvun alussa.

Itämeri jäätyi kahdesti, vuosina 1303 ja 1306-1307, minkä jälkeen seurasivat vuodet, jolloin sää oli poikkeuksellisen kylmää, myrskyjä ja sateita ja Kaspianmeren pinta nousi. Pieni jääkausi toi kylmempiä talvia osissa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Jäätiköiden eteneminen tuhosi 1600-luvun puolivälissä maatiloja ja kyliä Sveitsin Alpeilla. Britanniassa ja Alankomaissa kanavat ja joet jäätyivät usein niin syvälle, että niissä voitiin luistella ja järjestää talvifestivaaleja. Ensimmäiset hallafestivaalit järjestettiin Thames-joella vuonna 1608 ja viimeiset vuonna 1814. Muutokset siltoihin ja Thames Embankmentin lisääminen vaikuttivat joen virtaukseen ja syvyyteen ja vähensivät huomattavasti uusien pakkasten mahdollisuutta.

Vuonna 1658 Ruotsin armeija matkusti Suuren Beltin yli Tanskaan hyökätäkseen Kööpenhaminaan.

Talvi 1794-1795 oli erityisen vaikea: Pischegruen johtama Ranskan hyökkäysarmeija marssi Alankomaiden jäätyneiden jokien läpi, ja Alankomaiden laivasto jäi jään alle Den Helderin satamaan.

Islantia ympäröivä merijää ulottui kilometrien päähän kaikkiin suuntiin ja sulki satamat laivaliikenteeltä. Islannin väkiluku puolittui, mutta tämä saattoi johtua luuston fluoroosista Lakin purkauksen jälkeen vuonna 1783. Grönlannin norjalaissiirtokunnat nääntyivät nälkään ja katosivat 1400-luvun alkuun mennessä, koska sadot olivat pettäneet ja karjaa ei pystytty elättämään yhä ankarampina talvina. Grönlanti oli suurelta osin jäässä vuodesta 1410 vuoteen 1720.

Varhainen ilmastotutkija Hubert Lamb totesi vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassaan, että monina vuosina "lumisateet olivat paljon suurempia kuin koskaan ennen tai sen jälkeen on mitattu, ja lunta oli maassa monta kuukautta pidempään kuin nykyään". Portugalin Lissabonissa lumimyrskyt olivat paljon yleisempiä kuin nykyään, ja eräänä 1600-luvun talvena oli kahdeksan lumimyrskyä. Monet keväät ja kesät olivat kylmiä ja märkiä, mutta vuosien ja vuosiryhmien välillä oli suuria eroja. Tämä oli erityisen huomattavaa "Grindelwaldin heilahtelun" aikana (nopean jäähtymisen vaiheeseen liittyi epäsäännöllisempi sää, kuten lisääntyneet myrskyt, kausiluonteiset lumimyrskyt ja kuivuus). Viljelykäytäntöjä oli muutettava kaikkialla Euroopassa, jotta ne olisivat sopeutuneet lyhentyneeseen ja epäluotettavampaan kasvukauteen, ja nälänhädän ja nälänhädän vuosia oli useita. Yksi näistä oli vuosien 1315-1317 suuri nälänhätä, mutta se saattoi olla ennen pienen jääkauden alkamista.

Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa toimivan antropologi Brian Faganin kirjassa The Little Ice Age (Pieni jääkausi) kerrotaan eurooppalaisten talonpoikien ahdingosta vuodesta 1300 vuoteen 1850: nälänhädästä, hypotermiasta, leipämellakoista ja alistavien johtajien noususta, jotka julmuuttivat yhä masentuneempaa talonpoikaisväestöä. Maanviljely väheni jyrkästi 1600-luvun lopulla: "Alppikylien asukkaat elivät leivällä, joka oli valmistettu ohran ja kaurahiutaleiden kanssa sekoitetuista pähkinänkuorista". Historiantutkija Wolfgang Behringer on yhdistänyt noitavainojen voimakkaat jaksot Euroopassa maatalouden epäonnistumiseen pienen jääkauden aikana.

Georgetownin yliopistossa toimivan ympäristöhistorioitsija Dagomar Degrutin kirja The Cold Golden Age (Kylmä kultakausi) osoittaa sitä vastoin, että jotkut yhteiskunnat menestyivät ja toiset romahtivat pienen jääkauden aikana. Erityisesti pieni jääkausi muutti Alankomaiden edeltäjää, Alankomaiden tasavaltaa, ympäröivää ympäristöä ja teki siitä alttiimman kaupankäynnille ja konflikteille. Hollantilaiset olivat sitkeitä ja jopa sopeutumiskykyisiä sääolosuhteissa, jotka koettelivat naapurimaita. Kauppiaat hyödynsivät sadonmenetyksiä, sotapäälliköt käyttivät hyväkseen epävakaita tuulia ja keksijät kehittivät teknologioita, joiden avulla he pystyivät hyödyntämään kylmyyttä. Siten 1600-luvun "Alankomaiden kulta-aika" johtui suurelta osin sen asukkaiden joustavuudesta selviytyä muuttuvasta ilmastosta.

Historioitsijat väittävät, että juutalaisväestöä syytettiin myös ilmaston huononemisesta pienen jääkauden aikana. Kristinusko oli Länsi-Euroopan virallinen uskonto, ja sen kansan keskuudessa oli paljon antisemitismiä. Juutalaisten ja sääolosuhteiden välillä ei ollut suoraa yhteyttä. Juutalaisia syytettiin vain epäsuorista vaikutuksista, kuten sairauksista. Esimerkiksi ruttoepidemioista syytettiin usein juutalaisia. Länsi-Euroopan kaupungeissa 1300-luvulla juutalaisväestö tapettiin ruttoruton leviämisen estämiseksi. Huhujen mukaan juutalaiset joko myrkyttivät itse kaivoja tai vehkeilivät kristittyjä vastaan neuvomalla lepraa sairastavia myrkyttämään kaivoja. Vastauksena tällaiseen ankaraan vainoon juutalaisyhteisöt ottivat toisinaan kristinuskon omakseen tai muuttivat Osmanien valtakuntaan, Italiaan tai Pyhään Rooman valtakuntaan.

Jotkut kansat syyttivät kylmyyttä ja siitä johtuvia nälänhätää ja tauteja pienen jääkauden aikana yleisestä jumalallisesta tyytymättömyydestä. Tietyt ihmisryhmät joutuivat kuitenkin kärsimään siitä, kun yritettiin parantaa sairauksia. Esimerkiksi Saksassa rajoitettiin uhkapelaamisen ja juomisen kaltaisia toimintoja, jotka koskivat suhteettomasti alemman luokan jäseniä, ja naisilta kiellettiin polvien näyttäminen. Muut säännöt koskivat laajempia väestöryhmiä, kuten tanssin ja seksuaalisen toiminnan kieltäminen sekä ruoan ja juoman kulutuksen rajoittaminen.

Irlannissa katolilaiset syyttivät huonosta säästä uskonpuhdistusta. Loch Se -kirjan vuodelta 1588 peräisin olevassa merkinnässä kuvataan keskikesän lumimyrskyä, jolloin "villi omena ei ollut isompi kuin jokainen luu", ja syytetään protestanttisen piispa Elphin John Lynchin, "jumalattoman ja harhaoppisen piispan läsnäoloa Oylfynnissä".

William James Burroughs analysoi talven kuvausta maalauksissa, samoin Hans Neuberger. Burroughs väittää, että se tapahtui lähes kokonaan vuosien 1565 ja 1665 välisenä aikana ja liittyi vuonna 1550 alkaneeseen ilmaston heikkenemiseen. Burroughs väittää, että talvea ei kuvattu taiteessa juuri lainkaan ennen tätä, ja hän "olettaa, että vuoden 1565 epätavallisen ankara talvi innoitti suuria taiteilijoita luomaan hyvin omaperäisiä kuvia ja että taantuma johtuu siitä, että 'teema' oli täysin paljastunut ja leudot talvet keskeyttivät maalaustaiteen virran". Taiteilijat ovat ainakin 1400-luvun alkupuolelta lähtien käsitelleet säännöllisesti ja hyvin tuulisia kohtauksia, joihin liittyy maalausteknisiä vaikeuksia, ja jotka on yleensä sijoitettu kellokirjojen kalenterisivuille. Tammikuu ja helmikuu kuvataan yleensä lumisina, kuten helmikuu kuuluisassa Les Très Riches Heures du duc de Berry -sarjassa, joka on maalattu vuosina 1412-1416 ja joka on kuvattu alla. Koska maisemamaalaus ei ole vielä kehittynyt itsenäiseksi taiteenlajiksi, muiden talvikuvien puuttuminen ei ole yllättävää. Toisaalta lumisista talvimaisemista ja erityisesti myrskyisistä merimaisemista tuli taiteellisia lajeja hollantilaisessa kultakauden maalaustaiteessa pienen jääkauden kylmimpien ja myrskyisimpien vuosikymmenten aikana. Useimmat nykyaikaiset tutkijat uskovat, että ne ovat täynnä symbolisia viestejä ja metaforia, jotka nykyaikaiset asiakkaat ymmärtäisivät.

Suotta maailmanlopusta murehtimaan, koska sen tuleminen on ollut selviö maailman ensimmäisestä päivästä alkaen. Kaikki loppuu aikanaan, mutta pitää tuottaa aloittajalle pettymys. Hän eikä hänen tulevat lapsensa pääse siitä vielä nauttimaan. Se on niin kaukana, että sille ei kannata uhrata puolta ajatustakaan. Parempi olla huolissaan vihervasemmiston vallasta nuoriin, joita ne näillä ilmastonmuutos/maailmanloppu puheillaan pelottelevat.