Ihan kun varhaiskasvatuksen laadussa olisi tapahtunut huima pudotus kymmenessä vuodessa, kukaan huomannut samaa?

Meillä oli lapset ensin yhdessä päiväkodissa ja sitten jouduttiin toiseen, kun pyytivät että voitaisiinko vaihtaa kun lapsia on tulossa paljon. No vaihdos oli lottovoitto meille. Nykyisessä päiväkodissa on meininki paljon mukavampi. Edellisessä oli aina jotain ihme napinaa. Lapset ovat paljon rauhallisempia, tykkävät mennä päiväkotiin, eikä sieltä olla kokoajan puuttumassa johonkin epäolennaiseen. 

Mistä ero johtuu?

Voiko kahteen lähekkäin olevaan päiväkotiin sattua niin erillainen henkilökunta? Onko työilmapiiri erillainen? Edellisessä ainakin pari LTO:ta tuntui hakevan kaikkea huomautettavaa kokoajan, ihan kuin olisivat kerryttäneet jotain pistetiliä. Ehkä oli uratoiveita? Myös ei kanta-suolmalaisia on nykyisessä vähemmän. 

Mutta en osaa sanoa. Ehkä meidän perheessä on jotain muuttunut myös, mitä en huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi päivähoidossa pitäisi vaati jotain muuta kuin olemista ihmisiksi? Ennen päivähoito todella oli sitä, että koko ajan valmistauduttiin johonkin esitykseen, niitä oli pitkin vuotta. Oikein muuta mukavaa ei sitten tehtykään, koska laulaminen ja joku lyhyt runo oli pääasiassa, äitienpäiväksi sitten askarreltiin jotain lahjantynkää.

Nyt ryhmässä varhaiskasvatetaan eli työkokeilija on lasten kanssa, kaksi lastentarhanopettajaa kirjoittaa vasuja kuin Koneen säätiön apurahahakemuksia.

Miksikö? No koska lasten olisi hyvä saada kokemuksia vuoden kierrosta, siihen kuuluvista perinteistä, laulamisen ja musisoinnin kautta aivot muovautuvat ja lapsi oppii, käsityöt opettavat motoriikkaa, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja ryhmässä toimimisen taidot ovat valmiuksia, joita ilman ei elämässä pitkälle pötki. Kaikki vanhat, kunnon lastentarhanopettajat tämän tiesivät.

Mutta vuodenaikalaulun laulaminen ei edellytä sitä, että se pitää esittää yleisölle! Ennen kaikki toiminta tuntui tähtäävän siihen, että tämä pitää tehdä hyvin, koska tämä esitetään. Sama askartelujen kanssa: ne oli lahjoja, ei kädentaitojen harjoittamista. Muistan hyvin päiväkodin ikkunalla ne 20 samanlaista pääsiäiskukkoa, jotka LTO kärsivällisesti korjasi mallin mukaisiksi, jos lapsi teki jotain toisin kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja arkkitehdit/dippainssit haluavat tehdä lujuuslaskelmia ennenkuin rakennusmies rakentaa. Myös raksaukko saattaa haluta tehdä lujuuslaskelmansa itse, mutta sitten se työn jälki saattaa olla niin ja näin kun ouuttuu monesti se teoriatieto.

Lastenhoito on aivan erilaista työtä kuin talonrakennus. Ei siihen tarvita mitään viimeisen päälle tehtyjä kirjallisia suunnitelmia kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

"laadukkaita töitä kotiin (tyynyliinaa, kirjailtu pyyhe, kello, hilloa)"

Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole olla kodin lahja-automaatti. Toiminnan tulee olla lapsen kannalta mielekästä. Koko 4-vuotiaiden armeijan ei ole tarkoituksenmukaista vääntää otsa hiessä jonkun boomerin suunnittelemaa omenakuvioista leivontaliinaa. Melko vanhanaikaista haikailla tuollaista menoa takaisin.

Siksi me nykyäidit otamme paljon mieluummin vastaan paperimassasta muotoillun pallon, joka on värjätty vihreäksi ja jonka nimi on Möykky. Sitä pitää säilyttää olohuoneessa (siinä konmaritetussa), koska lapsihan loukkaantuu, jos ei kuukausien luomistyönsä tulos ole esillä ja ihailtavissa.

Titteli edellä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se enää puuttuisi, että lissukin suunnittelisi. Päinvastoin sen toisen paperinpyörittelijämaisterinkin pitäisi hoitaa lapsia. Paperinpyörittelijöitä on liikaa ja hoitajia liian vähän. Ylikoulutus on vääristänyt lastenhoidon.

Ei se raksakaan pyörisi, jos siellä olisi yksi suunnittelija, yksi työnjohtaja ja vain yksi, joka rakentaisi.

Ei siellä maistereita, tai edes kandeja, ole joka ryhmässä, tuskin edes joka toisessa talossa. Sosionomeja senkin edestä.

Jopa johtajina, olen kuullut. Ja se on kyllä väärin.

Ketä kohtaan väärin? Maistereita vai lapsia?

Maisterit ne siellä päiväkodissa nykyään pääosassa ovat, eivät lapset. Lapset ovat vain välineitä heidän hienoille pedagogisille suunnitelmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Suunnittelu voitaisiin keskittää koko kunnassa yhteen pisteeseen. Turha rasittaa päivähoitoryhmää, parempi, että aikuiset on lasten kanssa eikä ikuisesti suunnittelemassa toimintaa. Raamit ja määrittelyt suunniteltaisiin keskitetysti, päiväkodissa riittäisi soveltaminen. Silloin LTOt olisi lasten kanssa eikä toimistossa. Säästettäisiin vuositasolla todella paljon rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsi ainakin voi pahoin päivähoidossa. Hän on sellaisessa ryhmässä missä suurin osa ma mu ja jotka eivät puhu suomea ja jossa ei ole hänen ikäisiään kuin muutama ja nekin kehitysviiveisiä. Lapseni on siis Suomen kielen ja käytöksen esimerkiksi siellä. Mitä hän itse oppii? Kotiin tullessa jotain outoja sanoja, lyömistä ja meluamista.

Olen miettinyt etten vie enää häntä päiväkotiin kun puhuu että tädit ei kuuntele, puhuvat epäkunnioittavasti ja nauravat lapsen kysymyksille, luottamus puuttuu hoitajiin.

Mennään kuin liukuhihnalla ja jos jotain poikkeavaa tapahtuu kuten se että lapsi kakkaa päiväkodissa housuun ( on jo 6) niin se on vanhempien vika ja siitä keskustellaan sitten vasussa kunhan aikaa vasulle sattuu löytymään.

Aina on päivä kuulemma mennyt hyvin ja hyvin on syönyt mutta kotona purkaa pahaa oloaan ettei enää halua mennä päiväkotiin eikä tehdä kortteja viittä kappaletta joista kotiin tuo yhden ja varhaiskasvatuksen opettaja vie loput jonnekki omiin juttuihinsa.

Nämä ma mu t saavat ruokansa tarjottimella vaikka tulevat myöhässä päiväkotiin mutta lapsemme eivät saa. Lisäksi lapsemme on pakko alkaa leikkimään heidän kanssaan vaikka kieli on eri, miksi pakotetaan? Hän on sanonut että ei halua ja he ovat pelottavia. Ulkona lapsi leikkii kolme vuotiaan kanssa koska muita kavereita ei ole ellei lasketa nämä ma mu t ja kehitys häiriöiden.

Johtajalle on tästä soitettu mutta tuntuu ettei meitä kuunnella ja laitetaan kaikki vanhempien syyksi. Ihan oikeasti, tälläisen väsyy 😥

Tämän kirjoittajan tulisi välittömästi ottaa lapsensa pois kys. pväkodista ja tehdä kantelu toiminnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja arkkitehdit/dippainssit haluavat tehdä lujuuslaskelmia ennenkuin rakennusmies rakentaa. Myös raksaukko saattaa haluta tehdä lujuuslaskelmansa itse, mutta sitten se työn jälki saattaa olla niin ja näin kun ouuttuu monesti se teoriatieto.

Lastenhoito on aivan erilaista työtä kuin talonrakennus. Ei siihen tarvita mitään viimeisen päälle tehtyjä kirjallisia suunnitelmia kaikesta.

Näinhän se maalaisjärjellä ajateltuna menisi, mutta ei.

Nimenomaan se suunnittelu, dokumentointi ja arviointi vie järkyttävästi aikaa. Kaikki se aika on pois lapsiryhmältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

”Näin se vain on.” Siinäpä kattava perustelu!

On toisten (alemmin koulutettujen työntekijöiden) aliarvioimista väittää, että ainoastaan korkeastikoulutetut tekisivät ajattelutyötä työajan ulkopuolella. Minä ihmeen idiootteina sinä hoitajia oikein pidät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Kerropa vielä miksi päiväkodin lastenhoitajilta sitten vaaditaan koulutusta siihen suunnitteluun?

PS. Mahtavat ryhmiksissä lapset kasvaa kieroon, kun siellä ei ole yhtään akateemista suunnittelemassa.

On se kyllä kumma 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi päivähoidossa pitäisi vaati jotain muuta kuin olemista ihmisiksi? Ennen päivähoito todella oli sitä, että koko ajan valmistauduttiin johonkin esitykseen, niitä oli pitkin vuotta. Oikein muuta mukavaa ei sitten tehtykään, koska laulaminen ja joku lyhyt runo oli pääasiassa, äitienpäiväksi sitten askarreltiin jotain lahjantynkää.

Nyt ryhmässä varhaiskasvatetaan eli työkokeilija on lasten kanssa, kaksi lastentarhanopettajaa kirjoittaa vasuja kuin Koneen säätiön apurahahakemuksia.

Miksikö? No koska lasten olisi hyvä saada kokemuksia vuoden kierrosta, siihen kuuluvista perinteistä, laulamisen ja musisoinnin kautta aivot muovautuvat ja lapsi oppii, käsityöt opettavat motoriikkaa, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja ryhmässä toimimisen taidot ovat valmiuksia, joita ilman ei elämässä pitkälle pötki. Kaikki vanhat, kunnon lastentarhanopettajat tämän tiesivät.

Mutta vuodenaikalaulun laulaminen ei edellytä sitä, että se pitää esittää yleisölle! Ennen kaikki toiminta tuntui tähtäävän siihen, että tämä pitää tehdä hyvin, koska tämä esitetään. Sama askartelujen kanssa: ne oli lahjoja, ei kädentaitojen harjoittamista. Muistan hyvin päiväkodin ikkunalla ne 20 samanlaista pääsiäiskukkoa, jotka LTO kärsivällisesti korjasi mallin mukaisiksi, jos lapsi teki jotain toisin kuin muut.

Yleisölle esiintyminen on oma kokemuksensa ja siinä on myös hyödyllisiä sisältöjä, sen lomassa opitaan monia muita metataitoja. Lapselle esiintyminen opettaa valmistautumista ja arvopohjaa, jonka mukaan hänellä on jotain sellasta osaamista ja sellaisia taitoja, joita muut haluavat nähdä ja kokea.

Nykyään voi esiintyä myös sähköisesti, ei tarvitse järjestää yleisötapahtumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Silloin kun oli vielä päivähoito eikä varhaiskasvatusta oli toiminta korkealaatuisempaa, koska oikeasti riitti aikaa tehdä asioita lasten kanssa.

Liika suunnittelu vie hommaa vain huonompaan suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja arkkitehdit/dippainssit haluavat tehdä lujuuslaskelmia ennenkuin rakennusmies rakentaa. Myös raksaukko saattaa haluta tehdä lujuuslaskelmansa itse, mutta sitten se työn jälki saattaa olla niin ja näin kun ouuttuu monesti se teoriatieto.

Lastenhoito on aivan erilaista työtä kuin talonrakennus. Ei siihen tarvita mitään viimeisen päälle tehtyjä kirjallisia suunnitelmia kaikesta.

Näinhän se maalaisjärjellä ajateltuna menisi, mutta ei.

Nimenomaan se suunnittelu, dokumentointi ja arviointi vie järkyttävästi aikaa. Kaikki se aika on pois lapsiryhmältä.

Turha paperinpyörittely tulisi lopettaa. Vertaus rakentamiseen oli hölmö, mutta sama lainalaisuus toimii molemmissa: Homma ei toimi, ellei suorittavan työn tekijöitä ole reilusti enemmän kuin toimistossa istuvia.

Toki ymmärrän mikä tässä on taustalla, eli hoitotyön arvostuksen ja sitä kautta palkan nostaminen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"laadukkaita töitä kotiin (tyynyliinaa, kirjailtu pyyhe, kello, hilloa)"

Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole olla kodin lahja-automaatti. Toiminnan tulee olla lapsen kannalta mielekästä. Koko 4-vuotiaiden armeijan ei ole tarkoituksenmukaista vääntää otsa hiessä jonkun boomerin suunnittelemaa omenakuvioista leivontaliinaa. Melko vanhanaikaista haikailla tuollaista menoa takaisin.

Siksi me nykyäidit otamme paljon mieluummin vastaan paperimassasta muotoillun pallon, joka on värjätty vihreäksi ja jonka nimi on Möykky. Sitä pitää säilyttää olohuoneessa (siinä konmaritetussa), koska lapsihan loukkaantuu, jos ei kuukausien luomistyönsä tulos ole esillä ja ihailtavissa.

Kun 4-vuotias saa tehdä paperimassasta Möykyn, jota arvostetaan, hän oppii käyttämään mielikuvitusta, luottamaan kykyihinsä ja ajattelemaan luovasti tuottaen jonain päivänä maailmaan jotain aivan uutta, jota aiemmat sukupolvet eivät ole osanneet kuvitella.

Jos hän jäljentää boomerin suunnitteleman omenakuvioisen leivontaliinan, hän oppii... Noh, jäljentämään ja havaitsemaan, ettei pysty yhtä tarkkaan työhön kuln aikuiset. Sekä odottamaan valmiita malleja niiden kehittelyn sijaan.

Haukutaanko siellä punavihreän kasvatustieteellisen tiedekunnan käytävillä paljonkin näitä "boomereita"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Kerropa vielä miksi päiväkodin lastenhoitajilta sitten vaaditaan koulutusta siihen suunnitteluun?

PS. Mahtavat ryhmiksissä lapset kasvaa kieroon, kun siellä ei ole yhtään akateemista suunnittelemassa.

Koska lähihoitajakoulutus ei ole millään tavalla ajan tasalla. Harjoittelujaksoilla vaaditaan (koulun suunnalta) tekemään tuokiosuunnitelmia, vaikka valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa kokopäiväpedagogiikkaan ja nimenomaan tuokioista pois. Suunnitelmien ei edellytetä edes pohjautuvan vasuun tai lapsituntemukseen vaan mikä tahansa tuulesta temmattu kiva käy. Aivan kestämätön lähtökohta!

Päiväkodinjohtajat tarvitsisivat enemmän koulutusta, tällä hetkellä vanha opistotasoinen lto-koulutus monella johtajalla edelleen. Aivan liian usein johtaminen on heikkoa ja henkilökunta voi huonosti työssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja arkkitehdit/dippainssit haluavat tehdä lujuuslaskelmia ennenkuin rakennusmies rakentaa. Myös raksaukko saattaa haluta tehdä lujuuslaskelmansa itse, mutta sitten se työn jälki saattaa olla niin ja näin kun ouuttuu monesti se teoriatieto.

Lastenhoito on aivan erilaista työtä kuin talonrakennus. Ei siihen tarvita mitään viimeisen päälle tehtyjä kirjallisia suunnitelmia kaikesta.

Näinhän se maalaisjärjellä ajateltuna menisi, mutta ei.

Nimenomaan se suunnittelu, dokumentointi ja arviointi vie järkyttävästi aikaa. Kaikki se aika on pois lapsiryhmältä.

Et varmasti ole alalla. Suunnittelu, dokumentointi ja arviointi on nimen omaan työtä ryhmän hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Titteli edellä kirjoitti:

Maisterit haluavat suunnitella eikä hoitaa, joten onko ihme?

Ja laitetaan sitten kaikki tekemään kaikkea, ettei tule lissulle paha mieli kun ei ole omaa pädiaikaa töissä.

Harmi vaan että maisterin ja lähärin koulutukset ovat melko kaukana toisistaan ja se lissulähärin ”suunnittelu”pädiaika ei ole kovin tehokasta..

Mutta hei, eipä ole huono mieli lissulla!

Se lastenhoitajakin on opiskellut suunnittelua useamman vuoden. Ei niille koulussa mitään vaipanvaihtotekniikkaa opeteta vaan nimenomaan sitä suunnittelua.

Väität tosissasi että lähihoitajalla on yhtä hyvä käsitys pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioimisesta ja kehittämisestä kuin kasvatustieteen maisterilla??

Tätä juuri tarkoitin. Tämä on toivotonta.

Lähihoitajalla? Mihin ovat unohtuneet lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat?

PS. Mitä varten heiltä sitten edes vaaditaan koulutusta, jos kerran ryhmän "akateemikko" on se joka ajattelee näiden pahaisten amisten puolesta asiat?

Lastenhoitajan työnkuvaan ei kuulu suunnitteluvastuu vaan max. suunnitteluun osallistuminen. Opettaja vastaa kokonaisuudesta ja esim. 21 lapsen ryhmässä on erittäin hyvä, että opettajia on kaksi jo vasukeskustelujen käymisenkin takia. Toiminta on korkealaatuisempaa, kun siitä vastaa useampi korkeakoulutettu henkilö. Näin se vain on. Suunnitteluajan lisäys ei myöskään ole huono asia, sillä yhden opettajan ryhmässä aika ei riitä kaikkeen, vaan opettajat tekevät monesti (ajattelu)työtä myös työajan ulkopuolella ja kuormittuvat. 2 korkeakoulutettua saisi olla vaatimus joka ryhmässä jo nyt.

Kerropa vielä miksi päiväkodin lastenhoitajilta sitten vaaditaan koulutusta siihen suunnitteluun?

PS. Mahtavat ryhmiksissä lapset kasvaa kieroon, kun siellä ei ole yhtään akateemista suunnittelemassa.

Koska lähihoitajakoulutus ei ole millään tavalla ajan tasalla. Harjoittelujaksoilla vaaditaan (koulun suunnalta) tekemään tuokiosuunnitelmia, vaikka valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa kokopäiväpedagogiikkaan ja nimenomaan tuokioista pois. Suunnitelmien ei edellytetä edes pohjautuvan vasuun tai lapsituntemukseen vaan mikä tahansa tuulesta temmattu kiva käy. Aivan kestämätön lähtökohta!

Kyllä meillä ainakin koulussa (lastenohjaaja) kerrottiin, etteivät tuokiot ole nykyisin poliittisesti korrekteja. Tosin eivät ne myöskään kiellettyjä ole, saati haitallisiksi osoitettuja.