"Pekka kulta, siinä on TYTÖN paikka"
Istun hämmentyneenä täydessä junassa. VR lykkäsi paikkani lapsivaunuun.
Olen 29-vuotias nainen, ja odottaessani pääsyä paikalleni, joku emonen kehotti lastaan siirtymään paikaltani sanomalla "Pekka kulta, siinä on tytön paikka". Nainen on ehkä muutaman vuoden itseäni vanhempi.
Nyt on pakko todeta, että vaikka yleensä karsastan lapsia heidän hillitsemättömän käytöksensä vuoksi, niin saivat lapset nyt minulta reilusti paremmat pisteet käytöksellään kuin äitinsä.
En kuole tytöttelyyn, mutta kieltämättä hämmennyin. Mitä hittoa te aikuiset naiset noilla sanavalinnoilla haette? Onko lastenhankinta pehmittänyt sanavaraston? Tai sumentanut näön?
Kommentit (128)
Ap, miten sinä olisit halunnut itseäsi puhuteltavan? Kuten viesti 11 selvittää, sopivaa puhuttelua ei ole helppo löytää.
Mä oisin sanonut että tätin paikka. Ei sekään varmaan ois ollut ap:n mielestä hyvä.
Pääsiäisenä sanoin taaperolleni lähijunassa että niin, isommalla lapsella on sellainen, kun taapero osoitteli jonkun teinitytön suklaamunaa. Sain tältä teiniltä niin vittumaisen, avoimen halveksivan ja vihaisen ilmeen, että opin, etten enää koskaan kutsu teiniä (arviolta 13v?) isommaksi lapseksi. Ehkä se tytöttely olisi sitten tuossa kohtaa kelvannut.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:28"]Mitä teinimäsitä tekstissäni oli? En kertonut loukkaantuneeni, vaan ihmetelleeni sanojan ajatuksenkulkua.
[/quote]
No itsehän sä sanoit että lapset sai enemmän käytöspisteitä kuin äitinsä, vaikkeivät he tekstisi perusteella tehneet mitään erikoisen hienoa. Eli johtopäätöksenä äiti teki jotain typerää/loukkaavaa.
Suomen kielestä puuttuu sopiva sana tähän tilanteeseen. Pitäisi keksiä sana kuvaamaan naista riippumatta siviilisäädystä ja iästä.
mikä siis olisi ollut sopiva puhuttelu ap:lle?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:37"]
Suomen kielestä puuttuu sopiva sana tähän tilanteeseen. Pitäisi keksiä sana kuvaamaan naista riippumatta siviilisäädystä ja iästä.
[/quote]
Tai sitten ihan vaan sopia, että rouvaksi sanotaan kaikkia aikuisia naisia riippumatta siviilisäädystä.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:37"]
Suomen kielestä puuttuu sopiva sana tähän tilanteeseen. Pitäisi keksiä sana kuvaamaan naista riippumatta siviilisäädystä ja iästä.
[/quote]
Hän? Henkilö? Toinen matkustaja?
Miksi lapsille puhuessa pitää jotenkin korostaa henkilön sukupuolta?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:13"]
Se äiti oli varmaan av-mamma, joka on täältä oppinut, että naispuolista ihmistä ei saa milloinkaan sanoa tädiksi.
Ehkä Pekka on juuri oppinut, että on tyttöjä ja poikia. Isi on poika niin kuin Pekka, äiti taas on tyttö niin kuin Maija-siskokin. Pekalle sinä olet tyttö etkä poika.
Enemmän olisikin ihmetellyt, jos kyseinen nainen olisi sanonut noin miehelleen, joka olisi istunut sinun paikallasi.
Miten sen äidin olisi pitänyt sanoa? Pekka-kulta, siinä on naisen paikka? Pekka-kulta, siinä on ihmisen istuin?
[/quote]
Lapseni [Sukupuolineutraali nimi], siinä on henkilön paikka. Ettei vaan loukkaisi ketään.
Henkilökohtaisesti näen sanan "nainen" ihan neutraalina, mutta jos se yleisesti käsitetään epäneutraalina, niin sitten taitaa olla paikallaan hakea Suomeenkin joitakin toimivia käytäntöjä tähän asiaan. Kenenkään täti en ole, joten ei "tätikään" lienisi ensimmäinen valinta. Se on kuitenkin siinä mielessä parempi, ettei se käsitä kohdettaan lapsena. Tytöksi kutsuminen kun ei enää tässä iässä voi olla pelkkä vahinko.
Ja miksei lapsille voisi alusta saakka opettaa, että lapset ovat tyttöjä ja poikia, aikuiset naisia ja miehiä? En tiedä ketään lasta, joka kutsuisi vanhempiensa ikäisiä aikuisia tytöiksi ja pojiksi.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:25"]Suomessa ei ole korrektia puhutella satunnaista naishenkilöä 'naiseksi'. Lienee siksi, että sana nainen on samaa juurta verbin naida kanssa. Ja tällähän sanalla on tunnetusti kaksi merkitystä, avioitua ja harrastaa seksiä. Miestä voidaan kehua hyväksi mieheksi, mutta jos naisesta vastaavasti sanotaan, että tämä on 'hyvä nainen', mielenkiinoitisa sivumerkityksiä alkaa löytyä.
Suomessa ei ole neutraalia sanaa, täti on ehkä lähin vastine ladylle, madamelle, Fraulla jne. Rouva tarkoittaa täällä ennenkaikkea avioitunutta naista, ja voi armias jos neiti-ihmistä sanookin rouvaksi. Tai quelle horreur, toisinpäin. Itse toivoisin, että 'rouva' yleistyisi Suomessa lähentyen merkitykseltään Frauta ja madamea.
[/quote]
No vaikea tuossa tilanteessa sanoa vaikka: Pekka-kulta, siirryhän omalle paikallesi, kun tuo penkki on varattu muille?
En minäkään pidä siitä, kun mammat haukkuvat sedäksi.
No minä olen 38 ja vanhimmat lapsetkin aikuisia mutta niin vaan olen edelleenkin "tyttö" aina ja kaikkialla. Olenkin kyllä tyttömäinen ja nuoren näköinen. Ota kohteliaisuutena, vai olisko tädittely parempi?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:28"]Mitä teinimäsitä tekstissäni oli? En kertonut loukkaantuneeni, vaan ihmetelleeni sanojan ajatuksenkulkua.
[/quote]
Juu, heidän käytöksensä kieltämättä oli asiallisempaa kuin emonsa. En voi kuitenkaan sanoa loukkaantuneeni tällaisesta. Reaktioni oli enemmänkin hämmennys ja ihmetys.
No itsehän sä sanoit että lapset sai enemmän käytöspisteitä kuin äitinsä, vaikkeivät he tekstisi perusteella tehneet mitään erikoisen hienoa. Eli johtopäätöksenä äiti teki jotain typerää/loukkaavaa.
[/quote]
Aina valitetaan, kun sanotaan tädiksi. SIitä loukkaannutaan, koska se vanhentaa ihmistä. Nyt sitten tytöttelystä. Pitäisi sanoa, että se on akan/ämmän/eukon paikka.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:25"]
Itse toivoisin, että 'rouva' yleistyisi Suomessa lähentyen merkitykseltään Frauta ja madamea.
[/quote]
Jos joku sanoisi minua rouvaksi, löisin sitä turpaan.
Ja jos se olisi sanonut, että tädin paikka, olisit taas saanut syyn raivota.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:37"]
Suomen kielestä puuttuu sopiva sana tähän tilanteeseen. Pitäisi keksiä sana kuvaamaan naista riippumatta siviilisäädystä ja iästä.
[/quote]
Se sana on jo olemassa. Se on "nainen". Miksi pitää tästäkin asiasta yrittää tehdä niin vaikea?
Millainen ihminen oikeasti jaksaa ottaa stressiä siitä, kutsutaanko häntä tytöksi, pojaksi, naiseksi, mieheksi, sedäksi, tädiksi?
Minua ei ole haitannut ikinä paskan vertaa! Ei vaan siis aiheuta minkäänlaista reaktiota. Ehkä mulla on itsetunto?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:20"]Mieluummin tyttö vai täti?
[/quote]Ei kimpikaan. Mä sanoisin: "Pekka, pysy omalla paikallasi. Junassa ei saa istua toisten paikalla." Miksi sanoa kanssamatkustajaa tytöksi tai tädiksi, kun niin ei taatusti tulisi ilman lastakaan sanottua. "Anteeksi täti/tyttö, satutko tietämään mikä asema tulee seuraavaksi?
Miten olisi "Pekka kulta, siinä on jonkun muun paikka, mennään me istumaan omalle paikallemme". Ihan mitä vain, kyllä se lapsi nyt tuosta tajuaa.
Mitä teinimäsitä tekstissäni oli? En kertonut loukkaantuneeni, vaan ihmetelleeni sanojan ajatuksenkulkua.