Lue keskustelun säännöt.
"Pekka kulta, siinä on TYTÖN paikka"
01.06.2014 |
Istun hämmentyneenä täydessä junassa. VR lykkäsi paikkani lapsivaunuun.
Olen 29-vuotias nainen, ja odottaessani pääsyä paikalleni, joku emonen kehotti lastaan siirtymään paikaltani sanomalla "Pekka kulta, siinä on tytön paikka". Nainen on ehkä muutaman vuoden itseäni vanhempi.
Nyt on pakko todeta, että vaikka yleensä karsastan lapsia heidän hillitsemättömän käytöksensä vuoksi, niin saivat lapset nyt minulta reilusti paremmat pisteet käytöksellään kuin äitinsä.
En kuole tytöttelyyn, mutta kieltämättä hämmennyin. Mitä hittoa te aikuiset naiset noilla sanavalinnoilla haette? Onko lastenhankinta pehmittänyt sanavaraston? Tai sumentanut näön?
Kommentit (128)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:20"]
Meidän 2,5v kutsuu kaikkia naisia tytöiksi, jopa naapurin mummoa :D
[/quote]
Samoin meidän pikkuneiti ( 2,5 v) ilmoittaa mökillä, että nyt on tyttöjen saunavuoro ja se tarkoittaa, että mummi-tyttö tulee myös saunaan : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:13"]
Mulla oli parikymppisenä tosi lyhyet hiukset. Leikkaamisen jälkeen hämmennyinkin siitä, että näytin tosi androgyyniseltä - ilman meikkiä olisin käynyt pojasta jos ääni ei olisi selkeästi naisen. Aiheutti hämmentäviä tilanteita lasten kanssa. Mutta en syytä lapsia mistään - sen sijaan esim. sen pikkulapsen äiti, joka istui vieressä sanomatta yhtään mitään kun poika hoki että "tyttö vai poika, tyttö, poika," jne. ei kyllä mun arvostusta saa.
Kasvatinkin sitten hiukset takaisin pitkiksi, heh.
[/quote]
No joo, minäkin muistan kun 13-vuotiaana leikkautin tukkani ihan lyhyeksi. Minulla oli tytön ääni, tytön naama ja vieläpä tytön vaatteet, mutta silti minua sanottiin aina pojaksi. Pahoitin kyllä mieleni, epävarma 13-vuotias herkkis kun kerran olin. Koin olevani ihan älyttömän ruma ja kasvatin kyllä tukkani todella pitkäksi sen jäleen :D
Jälkeenpäin lähinnä huvittaa, mutta siitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen sen pojaksi kutsumisen tarpeettomuus. Yhdelläkään kerralla ei ollut mitenkään oleellista tietoa, olenko minä poika vai tyttö. Tapaukset olivat kaikenlaisia tyyliin äiti sanoi lapselleen "sano pojalle kiitos" tai tarjoilija kysyi minulta "ja mitäs pojalle tulisi". Se aiheutti täysin turhaan pahaa mieltä.
Pakko vielä sanoa, että en pidä sitä mitenkään outona tai paheksuttavana, jos pieni lapsi tädittelee tai tytöttelee vieraita ihmisiä. Outona pidän sitä, että normaalijärkinen aikuinen sitä tekee.
Junassa kutsutaan toisia ihmisiä matkustajiksi.
Miksi se muuten mahtaa olla juuri se sukupuoli joka nostetaan satunnaisesti kohdatusta henkilöstä esiin? Miksi yleensä "Jouduin väistymään naisen tieltä", miksi ei "Jouduin väistymään kiireisen henkilön tieltä"? Kuitenkin se kiireisyys on kuulijalle olennaisempi syy väistämisen motiiveista kuin väistettävän sukupuoli. Jännä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:19"]
Siis oliko kyse siitä että Pojan piti antaa paikka sinulle, koska olet nainen ja naiset istuvat jos miehellä on paikka tarjota. Jos näin niin herrasmiestä hänestä yritetään kasvattaa, joten ihan sama kutsuttiinko sinua tytöksi vai naiseksi.
[/quote]Eiköhän lapsi istunut aloittajalle varatulla paikalla.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:57"]
Pakko vielä sanoa, että en pidä sitä mitenkään outona tai paheksuttavana, jos pieni lapsi tädittelee tai tytöttelee vieraita ihmisiä. Outona pidän sitä, että normaalijärkinen aikuinen sitä tekee.
[/quote]
Eikö tämä äiti kuitenkin puhunut lapselleen, kun sanoi että " Pekka-kulta jne..?"
Ei hän osoittanut sanojaan tälle "tytölle".
Joten, jos lapsi on tottunut siihen, että naisia kutsutaan "tytöiksi tai tädeiksi", olisi ollut lapselle hämmentävää, jos käytetäänkin vaikkapa sanaa "nainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 21:57"]
Pakko vielä sanoa, että en pidä sitä mitenkään outona tai paheksuttavana, jos pieni lapsi tädittelee tai tytöttelee vieraita ihmisiä. Outona pidän sitä, että normaalijärkinen aikuinen sitä tekee.
[/quote]
Eikö tämä äiti kuitenkin puhunut lapselleen, kun sanoi että " Pekka-kulta jne..?"
Ei hän osoittanut sanojaan tälle "tytölle".
Joten, jos lapsi on tottunut siihen, että naisia kutsutaan "tytöiksi tai tädeiksi", olisi ollut lapselle hämmentävää, jos käytetäänkin vaikkapa sanaa "nainen".
[/quote]
No tuskinpa lapsi olisi kovin paljon hämmentynyt, jos hänelle olisi sanottu vaikkapa "Pekka-kulta, siirryhän tänne, se paikka on varattu toiselle matkustajalle".
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:25"]
Miksi se muuten mahtaa olla juuri se sukupuoli joka nostetaan satunnaisesti kohdatusta henkilöstä esiin? Miksi yleensä "Jouduin väistymään naisen tieltä", miksi ei "Jouduin väistymään kiireisen henkilön tieltä"? Kuitenkin se kiireisyys on kuulijalle olennaisempi syy väistämisen motiiveista kuin väistettävän sukupuoli. Jännä.
[/quote]
Mistä sen taas näkee kenellä on kiire? Voihan nuo arkitilanteetkin saada monimutkaisiksi, jos ei voi sanoa enää edes sukupuolta. Saako kuitenkin sanoa ihminen? Vai ruvetaanko puhumaan "elollisista olioista"?
Ja se että väistetään ts annetaan tietä tarkoittanee sitä, että seisot tien tukkona vaikkapa oven edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiireisyyden nyt voi useinkin päätellä esim. tarmosta jolla henkilö etenee, askelluksen äänestä, kellon vilkuilusta jne. Miksi se sukupuoli olisi jotenkin erityisen tärkeä informaatio henkilöstä? =)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:43"]
Kiireisyyden nyt voi useinkin päätellä esim. tarmosta jolla henkilö etenee, askelluksen äänestä, kellon vilkuilusta jne. Miksi se sukupuoli olisi jotenkin erityisen tärkeä informaatio henkilöstä? =)
[/quote]
Ei toisaalta kuulu kenellekään millainen kiire minulla on tai ei ole.
Mutta jos minun edessäni vaikkapa junassa tai bussissa seisoo joku, joka ei huomaa siirtyä sivuun. Silloin on selvempää sanoa, esim " hyvä herra" menisin ohitsenne. Silloin on tärkeää osoittaa ne sanat juuri ko henkilölle, kuin epämääräisesti huhuilla sukupuolineutraalisti "kanssamatkustajalle".
En tiedä, miksi sukupuoli pitäisi häivyttää pois? Kun itse matkustan, teen havaintoja kanssamatkustajista, huomioin automaattisesti sukupuolen. Samoinhan pieni lapsikin tekee, aika varhain lapsi erottaa jo sukupuolen. Hän näkee miehiä ja naisia ympärillään ja näitä miehiä ja naisia kutsutaan perheissä eri tavalla.
Itsestäni on luontevaa puhua lapselle" kaupan tädistä" , koska monimutkaiset ammattinimikkeet eivät vielä uppoa kaksivuotiaan päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 17:43"]
Henkilökohtaisesti näen sanan "nainen" ihan neutraalina, mutta jos se yleisesti käsitetään epäneutraalina, niin sitten taitaa olla paikallaan hakea Suomeenkin joitakin toimivia käytäntöjä tähän asiaan. Kenenkään täti en ole, joten ei "tätikään" lienisi ensimmäinen valinta. Se on kuitenkin siinä mielessä parempi, ettei se käsitä kohdettaan lapsena. Tytöksi kutsuminen kun ei enää tässä iässä voi olla pelkkä vahinko.
Ja miksei lapsille voisi alusta saakka opettaa, että lapset ovat tyttöjä ja poikia, aikuiset naisia ja miehiä? En tiedä ketään lasta, joka kutsuisi vanhempiensa ikäisiä aikuisia tytöiksi ja pojiksi.
-Ap
[/quote] Minäpä tunnen kolmevuotiaan lapsen joka on kutsunut minua, isoäiti-ikäistä naista, tytöksi. Ehkä sinun kannattaisi miettiä, miksi märehdit ventovieraiden ohimeneviä lausahduksia.
Ongelmaa ei olisi, mikäli suomalaistet eivät aikanaan olisi hylänneet eurooppalaista tapakulttuuria ja tehneet puhuttelusta vaikeaa.
"Pekka, päästä herra/rouva istumaan omalle paikalleen, ole hyvä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:25"]
Miksi se muuten mahtaa olla juuri se sukupuoli joka nostetaan satunnaisesti kohdatusta henkilöstä esiin? Miksi yleensä "Jouduin väistymään naisen tieltä", miksi ei "Jouduin väistymään kiireisen henkilön tieltä"? Kuitenkin se kiireisyys on kuulijalle olennaisempi syy väistämisen motiiveista kuin väistettävän sukupuoli. Jännä.
[/quote]
Mä varmaan kyseisessä tilanteessa olisin käyttänyt sanaa "täti" tai arponut neidin ja rouvan välillä. Mutta muuten olen jotenkin vaistomaisesti alkanut käyttämään sanaa "ihminen". Esim. työtoverista olisi outoa sanoa, että "se on määrätietoinen nainen" tai "se on määrätietoinen mies", ja mä sanon vaistomaisesti että "määrätietoinen ihminen". Ja sen takia korvaan särähtää just nää "fiksu tyttö", "näppärä tyttö" jne. mitä työelämässä käytetään nuorista naisista - joskus nuoria miehiä pojitellaan, mutta useimmiten miehen ollessa kyseessä sanotaan vain että "hän on fiksu", ilman sukupuolimäärettä.
Mua on 3-vuotias kutsunut hississä mummoksi. Oli parikymppinen, mutta kasvoilla oli suuret aurinkolasit, ilmeisesti jollain tuntemallaan mummolla samanlaiset. Nauratti, mutta kyllä vähän suututtikin. Ei ole kiva, että lapset laukovat totuudentorvina muista ihmisistä erilaisia loukkaaviakin kommentteja."Äiti, miksi tuo vanha täti on noin lihava?"
Kuten aloitusviestistäni selviää, lapsi oli ostamalla, ja juna oli täynnä. Ei siinä silloin paikkaa vaihdetta.
Pohdin myös, että miksi lapsille ei voisi puhua normaalisti. Eivät tädit ja tytöt vieraista aikuisista ole kuitenkaan sitä, mitä heidän kielenkäytöltään odotetaan aikuisuudessa. Miksi sellaista pitäisi opettaa lapsille.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:16"]
Mua on 3-vuotias kutsunut hississä mummoksi. Oli parikymppinen, mutta kasvoilla oli suuret aurinkolasit, ilmeisesti jollain tuntemallaan mummolla samanlaiset. Nauratti, mutta kyllä vähän suututtikin. Ei ole kiva, että lapset laukovat totuudentorvina muista ihmisistä erilaisia loukkaaviakin kommentteja."Äiti, miksi tuo vanha täti on noin lihava?"
[/quote]
Näinpä ne lapse laukoo, eikä sille voi mitään. Lapset tekevät huomioita ja sanovat ne ääneen, tuntui se sitten mukavalta tai ei.
Siis lapsi oli ostamallani paikalla.
ap:n korjaus
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:16"]
Mua on 3-vuotias kutsunut hississä mummoksi. Oli parikymppinen, mutta kasvoilla oli suuret aurinkolasit, ilmeisesti jollain tuntemallaan mummolla samanlaiset. Nauratti, mutta kyllä vähän suututtikin. Ei ole kiva, että lapset laukovat totuudentorvina muista ihmisistä erilaisia loukkaaviakin kommentteja."Äiti, miksi tuo vanha täti on noin lihava?"
[/quote]
Näinpä ne lapse laukoo, eikä sille voi mitään. Lapset tekevät huomioita ja sanovat ne ääneen, tuntui se sitten mukavalta tai ei.
[/quote]
Mutta vanhemman pitäisi tällöin heti ojentaa lasta ja sanoa, ettei toisten ihmisten ulkonäköä tai ikää sovi kommentoida julkisella paikalla. Nyt suurin osa vanhemmista pysyy hiljaa ja osa vain naureskelee lapsensa terävälle havaintokyvylle.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 19:27"]
Pointti nyt kuitenkin on, että kyllä ne luontevat kiertoilmaisut tulevat ihan itsestään, jos on jo alunperinkin asennoitunut niin, ettei tädittele ja tytöttele tai sedättele ja pojattele ketään. Miettikää nyt vaikka sitä, miten luontevasti esim. vanhoissa suomalaisissa elokuvissa tulevat tietyt kiertoilmaisut, kun kaikkien selkäytimeen oli iskostunut se asenne, että tuntemattomia ihmisiä ei sinutella.
Mutta jos ajattelee niin, että minä jumalauta tädittelen ja tytöttelen ketä haluan, niin ei kai siinä sitten muuta voi kuin täditellä ja tytötellä ja hyväksyä se, että monia ihmisiä se ärsyttää tai pahimmillaan jopa loukkaa.
[/quote]
Vanhoissa elokuvissa on kyllä tyyliä, mutta niissäkin neiditellään ja rouvitellaan. "Täällä on neiti Niskasen paikka", ventovieraitten ihmisten nimiä vaan ei voi tietää :).
Miksi muuten pitää päättää niin, että ei täditellä tai seditellä ketään? En ymmärrä, mitenkä sitä pienelle lapselle kuvaillaan ympäröivää maailmaa? Mitä pahaa on sanoa "setä tai täti"? En itse ainakaan ajattele "että jumalauta kyllä tädittelen" vaan käytän niitä sanoja, mitä on käytetty suomen kielessä pitkään ja ovat hyviä suomen kielen sanoja.
Minusta pointti on kyllä se, että ihmiset ovat ihmeen herkkähipiäisiä. Heti kun mieli pahoittuu rynnätään facebookkiin tai nettipalstalle kertomaan, mitä kauheaa taas sattui. Aiemmin ehkä asia oli vähän aikaa mielessä, mutta huomenna juttu oli jo unohtunut eikä sitä enää viitsinyt eteenpäin kertoa.
[/quote]
Niin, vanhoissa elokuvissa totta kai neiditellään ja rouvitellaan. (Eikä tarvitse olla "neiti Niskanen", voi olla ihan vain neiti, jos on tuntemattomasta kyse.) Se ei ollutkaan pointtini.
Tarkoitin vain, että sinuttelua ja teitittelyä yleensä vältellään ja keksitään sille kiertoilmaisuja. Esim.: vanhassa elokuvassa sanotaan kohteliaasti "neiti on hyvä ja istuu tähän", eikä "istu tähän".
En tietenkään tarkoita, että ihmisten pitäisi nykypäivänä alkaa puhua kuin 30-luvun elokuvissa! Eikä tässä sinuttelusta nyt puhuttukaan. Tarkoitin sitä, että kun mielessä on jokin periaate (esim. "vieraita ihmisiä ei sinutella") niin ne vaihtoehtoiset ilmaisut tulevat ihan miettimättä. Sama on tädittelyn ja tytöttelyn kanssa. Jos tiedostaa sen, että itselleen vieras ihminen saattaa pahastua tädittelystä tai tytöttelystä, vaihtoehtoiset sanamuodot tulevat aika automaattisesti. Esim. "väistyhän Pekka, jotta muutkin pääsevät tästä ohi" sen sijaan, että sanoisi välttämättä "väisty Pekka, jotta täti pääsee kulkemaan".
Ei se ole vaikeaa, ei aikaavievää, eikä mitenkään kömpelöäkään. Kömpelömmältä tuo tädittely ja tytöttely minusta kuulostaa - ja sen lisäksi vielä kovin tarpeettomalta, että lapselle täytyisi vieraiden ihmisten sukupuolta väkisin korostaa, silloin kun konteksti ei anna sille mitään aihetta.
P.S. En ole koskaan valittanut tädittelystä, mutta en silti itse tädittelisi koskaan ketään. Siinä on ero...