Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olimme yhteen aikaan todella köyhiä, ja se on jäänyt jollakin tavalla pelkotilaksi, että se köyhyys tulee taas, jos tekee jonkun väärän ratkaisun elämässä. Muistan kun syynättiin tarkkaan kauppojen tarjouslehdet, ja laskettiin rahoja ja ostettiin viikoksi kerralla ruokaa. Ruoan puolesta jotenkin pärjättiin, ja pelastus oli pakastin täynnä itse poimittuja marjoja. Ne olivat meidän herkku. Luottotiedot meni, koska ei pystytty ajoissa laskuja maksamaan, mutta siitäkin selvittiin ajan kanssa, ja tulojen lisääntyessä puolison opiskelujen päätyttyä alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Kannatti opiskella, vaikka välillä oli rankkaa ja köyhää aikaa. Ylpeitä oltiin, eikä almuja pyydelty keneltäkään, vaan itse piti pärjätä. Nyt ovat asiat paremmin kuin hyvin, ja välillä muistutamme itseämme näistä köyhistä ajoista ettemme ala ainakaan kovin pröystäilemään.
Köyhyys voi hyvin olla myös mielentila. Joillekin ihmisille ei riitä mikään, aina tuntuu köyhältä.
Minullekin on jollain tavalla jäänyt tuo köyhyyden mielentila ja pelko päälle lapsuudesta ja nuoruudesta. Se ei ole sellaista, että aina pitäisi saada parempaa ja hienompaa, vaan sellainen taustalla oleva pelko siitä, että rahat loppuvat ja joutuu katuojaan. Joku syvällä oleva turvattomuus siitä, että elämä ei kanna. Vaikka meillä on tällä hetkellä ihan hyvä tilanne, noin 7000€ nettotulot ja mies saa siihen päälle vielä bonuksia, ja netto-omaisuuskin on jo ylittänyt miljoonan, niin silti tuo köyhän pelko on jollain tapaa läsnä.
Elämme ihan mukavasti emmekä nuukaile, mutta toki ilahdumme jos saamme ostettua vaikkapa kermaa tai maitoa -30% alennuksella. Vaikka toisaalta ajattelen, että tämä nykyinen omaisuus on jo liikaa yhdelle lapselle perinnöksi, niin toisaalta tuntuu että pitäisi säästää, että saisimme suuremmat osinkotulot eläkepäivien turvaksi.
Lapsemme ei ole koskaan kokenut samanlaista köyhyyttä kuin minä koin lapsena ja hänellä tuntuu olevan aivan erilainen mentaliteetti. Hyvin nuorella iällä hän on ottanut hampaisiin asti asuntolainaa puolisonsa kanssa ja ostivat vielä kalliin sähköautonkin uutena, joka minulle ja miehelleni olisi ollut aivan liian kallis (henkisellä tasolla), vaikka nettotulomme ovat nuoreenpariin verrattuna kaksinkertaiset.
Ette ainakaan rahan arvoa osanneet opettaa. Tuo on kallein auto ikinä mitä he tulevat koskaan ostamaan. Esim 80 000 euron auton todelliseksi hinnaksi heille tulee 841 570 €.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vähän vaarallista. Mitäs jos minun kaverini loukkaantuisi siitä, että tarjoudun ostamaan hänelle kinkun? Tai pitää jotenkin alentuvana käytöksenä sitä, että annan vanhoja vaatteita lapsilleen? Antaisin mielelläni ja ostaisin sen kinkunkin, mutta en jotenkin kehtaa olla tyrkky. Suomalainen on tottunut pärjäämään ihan ite. Toki mulla ei ole yhtään sellaista kaveria, joka olisi tiukilla, paitsi alkoholistipariskunta, sukua. Mutta heidän kanssaan emme ole tekemisissä. Joskus on toki heille ruokaa viety.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Oma veikkaukseni on, etteivät he voi kertoa totuutta, koska sitten siltä "sijoitat euron, niin olet jo ensi vuonna noussut pois köyhyydestä ja eläkkeellä olet jo rikas" -höpinältä menisi pohja pois. Kätevää, kun voi puhua vaan epämääräisesti "tuottoa tulee jo tammikuussa", kun ei tarvitse kertoa, miten minimaalinen se tuotto on. Kiinnostavaa myös, että sijoittamisen riskeistä ei kerro kukaan - no, eipä tietenkään. Jos tietämättömänä valitsee väärän tai huonon sijoituskohteen, voi edessä olla pettymys. Ai niin, mutta sellaistahan kukaan ei muista kenellekään käyneen...
Minä voin kertoa ihan konkreettisen esimerkin yhdestä tuntemastani yhtiöstä, joka maksaa kuukausittain osinkoa. Realty Income on REIT (Realty Investment Trust = kiinteistösijoitusyhtiö) joka sijoittaa lähinnä ostoskeskuksiin ympäri USA:ta. Tämä yhtiö on maksanut joka kuukausi osinkoa yli 40 vuoden ajalta ja osingon määrä nousee hiljalleen. Yhtiötä johdetaan sellaisella periaatteella, että tähän voi iskeä kaikki eläkerahansa kiinni ja luottaa tasaiseen osinkovirtaan. Riskit pidetään siis matalalla ja hallinnassa, ja vuokrasopimukset on todella pitkiä.
Yrityksen kurssi on tällä hetkellä 62,17 dollaria, euroissa 51,18. Nordeassa pienistä osakekaupoista menee 1% välityspalkkio ja lisäksi valuutanvaihdosta menee jotain pientä. Arvioidaan ostohinnaksi vaikkapa 51,25€ niin saadaan välityspalkkion kanssa 51,67€. Tälle yhdelle osakkeelle maksetaan osinkoa kuukausittain 0,2345 dollaria, eli 0,193 euroa. Nuo sentin osat pyöristyvät alaspäin, eli brutto-osinko on 19 senttiä. Tästä menee vielä 15% lähdevero, jonka USA perii ja omalle tilille jää 16 senttiä. Suomen valtio perii tuosta osingosta vielä 10,5% veroa eli vielä 2 senttiä pitää maksaa jälkeenpäin sitten kun verotus valmistuu. Jos ei muita veromätkyjä tule, niin noin pieni summa jätetään perimättä, mutta toki se otetaan huomioon verotuksen laskennassa.
Jos pystyy tuon yhden osakkeen kuukaudessa ostamaan, niin sillä saa käytännössä yhden tölkkipantin verran osinkoja. Vuoden päästä se on jo 12 tölkkipanttia, kahden vuoden päästä 24 tölkkipanttia jne. Todella pienituloisen voi olla helpompi kerätä niitä tölkkejä kuin osinkosalkkua. Tai yrittää myydä omaa työvoimaansa vaikka naapurin mummolle kauppa- tai siivousapuna.
No oikeasti aloittaja haluaa vain esitellä oppimaansa uutta englanninkielistä termiä humble brag...
Muuta asiaa ei ketjussa ole.
On köyhiä ja sitten on "köyhiä". Tätä jälkimmäistä ryhmää olen tavannut liian usein. Eräs pariskunta jaksaa aina kertoa, että hädin tuskin raha riitää ruokaan ja lääkkeisiin, mutta silti rahaa riittää isännän tupakoihin, kolmesti viikossa kesäterassiantimiin ja rouvan sitten pitää ostaa uudet sesonkikoristeet jokainen uusivuosi, pääsiäinen, vappu, juhannus, pyhäinpäivä, joulu, synttärit, nimpparit, lasten ja lastenlasten juhlat. Lisäksi kampaajalla pitää käydä kerran kuussa ja kesäisin sitten kesäteattereissa sun muissa tapahtumissa. Matot ostetaan uudet joka vuosi: toisena vuonna kesäkauden matot ja toisena talvikauden matot. Ja sitten selitetään silmät suurina ettei ole rahaa ruokaan ja lääkkeisiin, että juuri ja juuri voidaan vuokra ja sähkö maksaa, että byhyy ollaan köyhiä. En koskaan kysynyt heiltä, että mistä ne rahat löytyvät tupakkaan, alkoholiin, turhiin koristeisiin (niitä saa lähestulkoon ilmaiseksi kirppareilta) ja mattoihin. Nyt molemmat ovat kuolleet syöpään, kiitos isännän tupakoinnin.
eräs ikäiseni kaveri selittää ettei rahaa riitä normaalin elämiseen ja sitten kun aloin kysellä asiasta, niin hän kertoi, että työttömyystukien tullessa ensin maksetaan laskut, sitten ostetaan kuukauden oluet ja jos jotain jää jäljelle, niin niillä sitten makkaraa ja makaronia - ne kun on halvinta ruokaa. Sossu maksaa lääkkeet alkoholisteilla kun on suomessa oikeus käyttää rahansa ensin viinaan ja sossu auttaa sitten loppukuusta, jotta voivat taas ensi kuussa ryypätä.
Yksi ikäiseni pariskunta + 3 lasta valittavat ettei rahaa ole ruokaan, mutta kummasti rahaa riittää pitää kahta tila-autoa ja isännällä on aina rahaa ostaa uudet pleikkapelit ja lapsilleen uusimmat lelut. ah, valintoja, valintoja...
Näitä esimerkkejä riittää.
Itse olen suhteellisen hyvin toimeentuleva, mutta olen ollut myös hyvin köyhä. Opiskeliaikana oli pakko kittuuttaa vain sen vuoksi ettei kesällä yksinekrtaisesti saanut mistään sentin pyörylää. Ei saanut asumistukea, koska kuului asumislisän piiriin ja kesäkuukausille ei asumislisää myönnettt. Ei saanut olla työtön, koska olisi tullut kolmen kuukauden karenssi, ja sitten kesä olisikin ollut ohi eikä saanut toimeentulotukea, koska saisi valtion takaamaa opintolainaa. Minä päätin etten nosta opintolainaa, joten se merkitsi sitä, että ihan jokainen sentti laskettiin ja säästettiin opintorahakuukausilta. Sitä vain selvisi, kunoli pakko selvitä. kuluja sai olla 4 euroa päivässä, siitä meni muistaakseni 2euroa opiskelijaruokalan aterioihin, onneksi sellainen paikka oli olemassa. Senkin vuoksi ihmettelen näitä nykyajan "köyhiä", jotka valittavat köyhyyttä, mutta on varaa maksaa silti nettiliittymät ja netti-tv palvelut sekä tilata kotiin aikakauslehtiä ja ostaa uudet vaatteet kaupoista. en näe tuollaista elämää köyhyytenä, jossa on varaa maksaa kymppejä johonkin jota ilmankin voi elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ette ainakaan rahan arvoa osanneet opettaa. Tuo on kallein auto ikinä mitä he tulevat koskaan ostamaan. Esim 80 000 euron auton todelliseksi hinnaksi heille tulee 841 570 €.
Olen opettanut rahan arvon, tietenkin. Ja vielä lukiossa tytär oli tarkka ja fiksu rahankäyttäjä. Mutta ilmeisesti hän on vaikutuksille altis ja puoliso sai hänet mukaan autonostoon. Ei se maksanut kuin 43000€ mutta onhan tuo nyt jäätävän hintainen nuorille ihmisille, joilla ei ole vielä mitään merkittävää omaisuutta. Asuntolaina on järkevä laina, mutta autolaina ihan hullutusta, vaikka siinäkin on vain 1% korko.
Tietenkin olen toitottanut molemmille ja useaan kertaan, että tämä nuoruudessa tuhlattu raha on kaikkein kalleinta rahaa. Mutta heillä on aivojen kehittyminen vielä hieman vaiheessa, erityisesti riskien hallinnan osalta, ja nuoruuteen liittyy myös usein tuollaista malttamattomuutta. Tietenkin harmittaa näin sivusta katsottuna, kun näyttävät heittävän hukkaan kaikki vaurastumisen mahdollisuudet ja valitsevat tällaisen kädestä suuhun -elämän, joka tulee pitämään heidät ikuisessa niukkuudessa. Mutta aikuinenset ihminen tekee omat valintansa, vaikka kuinka olisi järkeväksi rahankäyttäjäksi kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma sijoittamisessa. En rahoita luonnon tuhoamista, enkä eläinkokeita, en turkistarhausta, lapsityövoimaa jne. Ennemmin tosiaan olen köyhä kun sijoitan arvojeni vastaiseen toimintaan.
Mulla sama. Siksi juuri sijoitan koska haluan niilläkin valinnoillani vaikuttaa. Ja älä nyt vaan väitä ettei yritykselle ole mitään väliä sen markkina-arvolla. Jos pörssissä on jokin epäeettinen yritys jonka markkina arvostaa roskapaperiksi niin se on kuin myrkkypilleri mille tahansa yritysvaltaajalle ja onnistuu kannibalisoimaan tämän valtaajankin markkinoiden niin katsoessa. Tällainen epäeettinen yritys voi siis toki roikkua pörssissä ja omata oman pienen tuotemarkkinansa mutta ei voi ikinä lähteä ns. lentoon. Ja siinä voi olla itsekin vaikuttamassa. Ihan mahtavaa eiks ookki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pienituloinen pätkätöillä elävä joutuu edes satunnaisesti kitiuuttelemaan toimeentulotuella, niin osakkeiden ostaminen ei ole vaihtoehto. Osakkeet on realisoitava, koska ne katsotaan omaisuudeksi/säästöiksi. Pitkäaikainen säästäminen voi tuossa tilanteessa olla mahdotonta. Voi myös tulla kalliiksikin.
Matalakuluisiin indeksirahastoihin, joissa ei ole kaupankäuntikuluja, ovat mielestäni parempi vaihtoehto. Hajautus tulee automaattisesti ja voi myydä kulutta. Itselläni rahastot toimittavat suurelta osin säästötilin virkaa, joista voi pahan päivän tullen nostaa varat. Rahastot myös sijoittavat osingot uudelleen ja verottaja ei pääse väliin. Osakkeet ovat minulle pitkän tähtäimen sijoituksia ja näitä ei myydä kuin katastrofi tilanteessa tai sijoitussuunnitelman mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Oma veikkaukseni on, etteivät he voi kertoa totuutta, koska sitten siltä "sijoitat euron, niin olet jo ensi vuonna noussut pois köyhyydestä ja eläkkeellä olet jo rikas" -höpinältä menisi pohja pois. Kätevää, kun voi puhua vaan epämääräisesti "tuottoa tulee jo tammikuussa", kun ei tarvitse kertoa, miten minimaalinen se tuotto on. Kiinnostavaa myös, että sijoittamisen riskeistä ei kerro kukaan - no, eipä tietenkään. Jos tietämättömänä valitsee väärän tai huonon sijoituskohteen, voi edessä olla pettymys. Ai niin, mutta sellaistahan kukaan ei muista kenellekään käyneen...
Minä voin kertoa ihan konkreettisen esimerkin yhdestä tuntemastani yhtiöstä, joka maksaa kuukausittain osinkoa. Realty Income on REIT (Realty Investment Trust = kiinteistösijoitusyhtiö) joka sijoittaa lähinnä ostoskeskuksiin ympäri USA:ta. Tämä yhtiö on maksanut joka kuukausi osinkoa yli 40 vuoden ajalta ja osingon määrä nousee hiljalleen. Yhtiötä johdetaan sellaisella periaatteella, että tähän voi iskeä kaikki eläkerahansa kiinni ja luottaa tasaiseen osinkovirtaan. Riskit pidetään siis matalalla ja hallinnassa, ja vuokrasopimukset on todella pitkiä.
Yrityksen kurssi on tällä hetkellä 62,17 dollaria, euroissa 51,18. Nordeassa pienistä osakekaupoista menee 1% välityspalkkio ja lisäksi valuutanvaihdosta menee jotain pientä. Arvioidaan ostohinnaksi vaikkapa 51,25€ niin saadaan välityspalkkion kanssa 51,67€. Tälle yhdelle osakkeelle maksetaan osinkoa kuukausittain 0,2345 dollaria, eli 0,193 euroa. Nuo sentin osat pyöristyvät alaspäin, eli brutto-osinko on 19 senttiä. Tästä menee vielä 15% lähdevero, jonka USA perii ja omalle tilille jää 16 senttiä. Suomen valtio perii tuosta osingosta vielä 10,5% veroa eli vielä 2 senttiä pitää maksaa jälkeenpäin sitten kun verotus valmistuu. Jos ei muita veromätkyjä tule, niin noin pieni summa jätetään perimättä, mutta toki se otetaan huomioon verotuksen laskennassa.
Jos pystyy tuon yhden osakkeen kuukaudessa ostamaan, niin sillä saa käytännössä yhden tölkkipantin verran osinkoja. Vuoden päästä se on jo 12 tölkkipanttia, kahden vuoden päästä 24 tölkkipanttia jne. Todella pienituloisen voi olla helpompi kerätä niitä tölkkejä kuin osinkosalkkua. Tai yrittää myydä omaa työvoimaansa vaikka naapurin mummolle kauppa- tai siivousapuna.
Parempituottoisia yhtiöitä on kuin O reit. O on mielestäni hiukan yliarvostettu tällä hetkellä. Minullakin sitä kyllä on merkittävä siivu. Mutta unohdit tässä sen että sijoittamalla se raha tulee "itsestään" ja siihen ei kulu aikaa, noihin mainitsemiisi asioihin menee aikaa, eli niitä ei voi lisätä määrättömästi. Sijoituksissa on tosiaan se hyvä puoli että sen tuoton saamiseksi ei itse tarvitse tehdä mitään kuukausittain jotta raha tulisi. On totta että pienillä sijoituksilla tuottokin on pieni, mutta varsinkin vähävaraisella jokainen euro tuottoa on kotiinpäin.
Minä siis olen oikeasti aloittanut osinkosijoittajan urani alle toimeentulonormin mukaislla tuloilla ja nyt minulle tulee satoja euroja kuukausittain. Elämäni aikana olen saanut kymmeniä tuhansia euroja osinkoja, ja nämäkin rahat olisivat saamatta jos en olisi koskaan aloittanut. Vaikka alussa olisikin pientä tuloa, voi tuo tulo oikeasti olla juuri se tulo joka SIINÄ kuukautena pitää nenän pinnan päällä, eikä huku. Ja tuo tuotto kumuloituu, ja ehkäpä intoutuu miettimään myös muuten kulutuskäyttäytymistään. 100-200 euroa ei ole temppu eikä mikään aina silloin tällöin säästää. Eli päättää minimisumman ja sitten tekee aika-ajoin isompia ostoja.
Toinen esimerkki taas voisi olla AT&T, joka myös on osinko yhtiö. "jenkkilän telia" Tylsä, ei paljon arvonnousua, mutta osinko korkea. Riskejäkin on mutta riskit oli 2 vuotta sitten korkeammat kuin nyt. velkojaan hoitanut erinomaisesti viimeaikoina vaikka historiassa velkaantunut järkyttävästi. Samalla summalla saa noin 3 ATT:n osakett, millä yhden O. Yhdellä osakkeella saa 52 us cnt osinkoa, eli 1,56 $/Q. Eli tilille tulee 1,33 / kvarttaali. Eli kuukautta kohden 0,44 €. Tuota 10.5% ei kannattane huomioida,koska vähennyksiä todennäköisesti ainakin jonkun verran on, ja ne tulee sitten ensi vuonna maksuun (jos on saanut tähän saakka veronpalautuksia, niin palautukset ehkä muutamilla senteillä pienenee). Nyt puhutaankin jo heti reilummasta tuotosta.
Minulla on kumpaakin ja Att:tä olen vielä vähän lisäämässä position täyteen saamiseksi (75 kpl puuttuu). O:ta en ole tällä hetkellä lisäämässä liian korkean hinnan ja sen takia että positio siitä tuli täyteen kesäkuussa. Katson aika-ajoin uusiksi että mitä salkuuni otan ja millä hinnalla sitä haluan. Nyt ei MINULLA ole O:n aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä ekana olisi köyhälle sijoittamista ehdottelemassa. Sijoittaa pitäisi se määrä rahaa, mikä on myös pahimmassa tapauksessa varaa menettää. Sen sijaan jos vaan suinkin mahdollista niin puskuria kannattaa yrittää riipiä kasaan vaikka siinä menisi aikaa. Jonkunlainen puskuri tuo ainakin itselleni mielenrauhaa ja vähentää stressiä. Itse kyllä sijoitankin, mutta siihen on myös varaa.
-Jos tilaa netflixiä ON vara hävitä tämä raha
-Jos pelaa veikkauksen pelejä ON vara hävitä tämä raha
-Jos tilaa aikakausilehtiä ON vara hävitä tämä raha
....
Tajusitko? Sen sijaan että VARMASTI häviää rahat, sen voi sijoittaa jolloin on PIENI riski että häviää sen rahan mutta SUURI todennäköisyys että se tuottaa TULOA tulevaisuudessa, mitä ei muuten olisi saanut koskaan.
Jos vielä ostaa hyviä osinkoyhtiöitä, eli Osinko on kohtuullisen korkea, osingonmaksu on turvattu hyvällä liiketoiminnalla ja tulovirralla, sekä yhtiö nostaa säännöllisesti osinkoa niin todennäköisyys tappioille on pieni. Minulla on 20 vuoden aikana ollut varmasti yli 100 yhtiötä salkussani, ja tälläkin hetkellä 60 yhtiötä, ja VAIN yhdessä tapauksessa olen menettänyt kaikki SIIHEN sijoittamani rahat. Ja tämän tappion merkitys on alle 1% sijoitetusta pääomasta. Ja jos tämän jakaa mitä tarkoittaa tuottohistoriassani tuottoprosprosentille niin vaikutus on 0,04% p.a.
minulla on yhtiöitä salkussani jotka maksavat minulle joka vuosi enemmän osinkoja kuin olen niistä aikoinaan maksanut. Nämä ovat tietenkin harvinaisia mutta aina silloin tällöin tapahtuu. Miettikää vaikka nestettä. Jos olisitte ostaneet vuonna 2009 nesteen osakkeita, sen sijaan että käyttäneet 200 euroa (vuodessa) humputuksiin, teillä olisi nyt noin 3200 euroa nesteessä kiinni JA olisitte saaneet yhteensä osinkoja tänä aikana 462 euroa. En tarkistanut splittien vaikutusia että oliko ne huomitoitu jo tuolla kauppalehden datassa huomioitu, jos ei ollut niin saadut hyödyt ovat liian pienet. Eli nesteen kohdalla 5 vuoden jälkeen osingoista on jo saanut sijoittamansa 200 euroa takaisin tilille ja kaikki loppu siitä ikuisuuteen puhdasta rahavirtaa kotiinpäin.
Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma sijoittamisessa. En rahoita luonnon tuhoamista, enkä eläinkokeita, en turkistarhausta, lapsityövoimaa jne. Ennemmin tosiaan olen köyhä kun sijoitan arvojeni vastaiseen toimintaan.
Mulla sama. Siksi juuri sijoitan koska haluan niilläkin valinnoillani vaikuttaa. Ja älä nyt vaan väitä ettei yritykselle ole mitään väliä sen markkina-arvolla. Jos pörssissä on jokin epäeettinen yritys jonka markkina arvostaa roskapaperiksi niin se on kuin myrkkypilleri mille tahansa yritysvaltaajalle ja onnistuu kannibalisoimaan tämän valtaajankin markkinoiden niin katsoessa. Tällainen epäeettinen yritys voi siis toki roikkua pörssissä ja omata oman pienen tuotemarkkinansa mutta ei voi ikinä lähteä ns. lentoon. Ja siinä voi olla itsekin vaikuttamassa. Ihan mahtavaa eiks ookki!
Ikävä kyllä suurin osa ihmisistä paskat nakkaa eettisyydestä. Kiva, että sinä olet tutkinut asioita :)
Vierailija kirjoitti:
Jos pienituloinen pätkätöillä elävä joutuu edes satunnaisesti kitiuuttelemaan toimeentulotuella, niin osakkeiden ostaminen ei ole vaihtoehto. Osakkeet on realisoitava, koska ne katsotaan omaisuudeksi/säästöiksi. Pitkäaikainen säästäminen voi tuossa tilanteessa olla mahdotonta. Voi myös tulla kalliiksikin.
Matalakuluisiin indeksirahastoihin, joissa ei ole kaupankäuntikuluja, ovat mielestäni parempi vaihtoehto. Hajautus tulee automaattisesti ja voi myydä kulutta. Itselläni rahastot toimittavat suurelta osin säästötilin virkaa, joista voi pahan päivän tullen nostaa varat. Rahastot myös sijoittavat osingot uudelleen ja verottaja ei pääse väliin. Osakkeet ovat minulle pitkän tähtäimen sijoituksia ja näitä ei myydä kuin katastrofi tilanteessa tai sijoitussuunnitelman mukaan.
ihan samalla tavalla nuo matalakuluiset indeksirahastot on realisoitava....
Indeksirahastot ovat todennäkoisempi tie vaurastumiseen (eli omaisuuden kartuttamiseen) mutta en tiedä onko tuotto-osuuksia maksavia (ja vieläpä useamman kerran vuodessa) indeksirahastoja olemassa? Kyllä pienituloisella ensin rakentaisin hiukan sitä parempaa tulopohjaa, vaikkakin pienistä tuloista ja sitten miettisin sitä vaurastumista. Toisinkin päin voi tehdä ja toisinpäin tehdessä se onkin nopeampaa, mutta jos aika-ajoin on tilanne että keikkuu tuossa toimeentulotuen rajoilla, ainakin itse hankkisin vähän tuloja, että nenä tosiaan pysyy pinnalla (ettei joudu turvautumaan toimeentulotukeen). Toimeentulotuki tosiaan tuhoaa aina varallisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma sijoittamisessa. En rahoita luonnon tuhoamista, enkä eläinkokeita, en turkistarhausta, lapsityövoimaa jne. Ennemmin tosiaan olen köyhä kun sijoitan arvojeni vastaiseen toimintaan.[/quote] Eettiset ja moraaliset tekijät ovat ongelma KAIKESSA toiminnassa.
Sitten et sijoita noita harrastaviin yhtiöihin. Eettinen sijoittaminen on aika trendikästä tällä hetkellä.[/quote]
"Vastuullinen sijoittaminen" on kyllä trendikästä, esim. fossiilisiin polttoaineisiin liittyvää liiketoimintaa monet suursijoittajat pitävät nykyään riskialttiina, kun taas ympäristöhaittojen torjunnassa nähdään tuottomahdollisuuksia. "Eettinen sijoittaminen" taas on sitä, ettei tuottoa kovin tärkeänä pidetäkään, kunhan saadaan tukea hyvää asiaa omilla varoilla.
HBO, Netflix, Spotify, sekä kaikki lehtitilaukset ja vastaavat, OVAT täysin ylimääräisiä kuluja pienituloiselle. Vai että ilmaiset ohjelmat eivät ”riitä”. Kyllä ilmaiskanavilta varmasti ohjelmaa tulee ihan riittämiin, ja jos viihtyminen on pelkistä ohjelmista kiinni, niin on mielikuvituksen puutteesta kyse. Kuulostat mielestäni siltä, että on olemassa asioita joista voisit säästää mutta et halua. Kuulutkohan niihin pienituloisiin, jotka käyvät myös laitattamassa ripsien pidennykset ja tekokynnet ja sitten ei ole muka ruokaan rahaa🤔 toki kaikilla ei ole jotain mistä säästää, mutta sinulla tuntuu vielä olevan. Ja valitettavasti tuttavasi eivät ole millään lailla velvollisia auttamaan rahallisesti eikä sellaista tunnetta kannata heille aiheuttaa, siinä menettää sitten ystävyyssuhteenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkea lukenut, mutta neuvot ovat ristiriitaisia.
Syytetään köyhiä lyhytnäköisyydestä ja huonoista valinnoista. Pitäisi miettiä mitä hankkii. Tarkkaan.
Seuraavaksi sanotaan, että eihän köyhän tarvitse uutena ostaa, ilmaiseksi saa jostain ja muutamalla kympillä vaikka mitä.
Sanotaan, että uutta ei köyhä tarvitse kun kerran ei ole rahaa siihen, vasta sitten kun on säästänyt, vaikka euron kuussa.
Sitten ihmetellään miten sillä köyhällä nyt ei ole pakastinta tai imuria tai kun niin ei osta kun hajoaa jne. Aina köyhältä jotain puuttuu ja valittaa.Köyhä ei tarvitse uutta vaan pitää ottaa se ilmainen tai kympin tavara. Mutta kuitenkin hankintojen pitää olla järkeviä, hyvin harkittuja ja kestää kauan, että ei ole aina rikki tai hajoa heti kättelyssä kun taas köyhä itkee kun hajosi. Tyhmä köyhä, olisi ostanut kestävän, kyllähän sen tietää, että jos ilmaiseksi tai halvalla ostaa niin hajoaa, pitää ostaa uusi niin kestää. Jne.
Loputon suo: pitää osata olla pitkänäköinen ja ostaa kestävää ettei ole aina rikki. Mutta kuitenkaan ei saa ostaa uutta vaan käytettyä ja muiden hylkäämiä tavaroita.
Totuushan on, että jos otat tai ostat minkä tahansa ilmaisen tai halvan käytetyn se ei välttämättä ole hyvä tuote. Voi olla, mutta yhtä hyvin ei.
Yleensä kun joku on jonkun tavaran hylännyt niissä on joku vika. Esimerkiksi kengät saattavat olla ulkoisesti ihan siistit, mutta huonot pitää jalassa ja siksi annetaan pois tai myydään halvalla.En ole köyhä, vaan keskituloinen, mutta jotenkin haluan kommentoida tähän. Itse pyrin olemaan todella taloudellinen ja välttämään elämäntapainflaatiota. Olen aiemmin joskus ollut toimeentulotuella, mikä mielestäni antoi aivan mahtavan pohjan tälle taloudelliselle ajattelulle. Siinä missä työkaverit ostavat merkkituotteita, kallista ruokaa jne ja tuhlaavat koko palkan menemään, osaan ajatella fiksummin.
Yksi asia on se, että vaikka kuinka haluaisin uuden 500 euron kännykän, niin puren kieltäni ja ostan vähän vanhemman tasokkaan puhelimen käytettynä. Sohvani ostin myös parilla kympillä tori.fi. Kerran ostin huonon kahvinkeittimen kahdella eurolla ja roskiinhan se meni. Sitten ostin halvimman mahdollisen keittimen uutena kaupasta 12 eurolla ja tykkään siitä kovasti.
Se, että ostaako uutta edullista tai halpaa käytettyä, ei ole se pointti. Jokaisen ihmisen täytyy koko ajan arvioida, kannattaako tämä ja tuo ostaa käytettynä vai uutena. Itse pidän enemmän uuden ostamisesta, mutta harkitusti ostan käytettyä jos todella teen hyvän diilin. Joskus onnistun, joskus en. Mun mielestä tärkeintä on että edes yrittää päästä mahdollisimman halvalla.
Uhriutuminen on typerää. Vaikka jotkut parempituloisten neuvot saattaisivatkin loukata tunteita tai tuntua alentuvilta, niin kannattaa kuunnella ihan kaikkia joilla on taloudellisia neuvoja annettavanaan. Kaikki neuvot eivät ole hyviä, mutta osasta voi oikeasti ottaa vaarin elämäänsä helpottamaan.
Taloustaitoja ei opeteta koulussa. Silti ne ovat elämänhallinnan kannalta ehkä tärkeimpiä taitoja mitä on.
Yksi tärkeä taito mitä itse olen oppinut on olla nöyrä uuden tiedon valossa. Sen tajuaminen, että on TYHMÄ ja asiat voisi hoitaa fiksumminkin, on auttanut enemmän kuin mikään muu. Aina kun meinaan huomata että olen tyhmä, käsken itseni pysähtymään ja miettimään hetken: onko tämä fiksu taloudellinen päätös?
Voi hyvä ihme sentään. Siksi ne neuvot tuntuvat alentuvilta ja nöyryyttäviltä kun ne ovat köyhälle jokapäiväisiä ja moneen kertaan jo koettuja. Ei ne ole mitään varakkaampien kultaisia älynvälähdyksiä ja itse hyväksi koettuja. Tai "uusia asioita" köyhälle.
Siksi köyhä niillä pienillä rahoillaan jotenkin pärjää: kun käyttää kaikki keinot ja konstit. Tietää, että kannattaa ostaa punalappuisia, kannattaa kerätä täökkeja. Minä kerään ihan kaikki, mutta niitä ei nykyään toden totta ole missään tai ovat pantittomia.
Siksi ne neuvot köyhiä harmittaa kun ne ovat hyvin monelle itsestäänselvyyksiä ja itse koettuja ja ovat koko ajan käytössä.
Ja ne muutamat ovat ihan todella niin typeriä tai ei ole mitään järkeä, uskokaa jo nyt.
Köyhät eivät ole sillätavoin tyhmiä, kuin luulette. Vaikka raha-asiat ovat heikoilla. Eivätkä elä jotenkin kuin pellossa tyhmänä sormi suussa avuttomana ja täysin epäkäytännöllisesti.Itse olen elänyt pitkän elämän jo nyt ja kokenut niin nousut ja laskutkin, elämänkokemusta on kertynyt.
"Tulee olla nöyrä uuden tiedon valossa": kun mikään näistä neuvoista ja asioista joita on tähän ketjuun kirjoitettu ei ole ainakaan minulle uuden tiedon valoa. Mikään lamppu ei näistä syty mikä ei ole jo aikaisemmin syttynyt.
Köyhä joutuu olemaan nöyrä jo muutenkin ihan tarpeeksi, emme enää kaipaa yhtään kehotusta olla nöyrä, minkään ja kenenkään edessä.Kyllä tässäkin ketjussa useimmat neuvojat ovat taatusti jossain vaiheessa joutuneet itsekin penniä venyttämään. Jos ei muuten niin opiskeluaikoina. Miksi tätä on niin vaikea uskoa? Moni hyvätuloinenkin elää suht vaatimattomasti koska täällä on kireä verotus ja varsinkin asuminen kallista. Kaikkien vuokraa ja asumista ei Kela maksaa.
Se voi olla. Mutta ne typerän itsestäänselvät neuvot "kannattaa ostaa tarjouksesta" tai "porkkana on halvempaa kuin kaviaari, suosi sitä" tai "itse tehtynä pinaattiletuista säästää euron" tai "jos ruokaa jää yli, sitä voi syödä seuraavana päivänä" ovat silti aivan hyödyttömiä. Kaikki tietävät nämä jo. Ja varmaan niitä tarjouslappuja metsästävää, budjettiaan jatkuvasti miettivää hyödyttävät sellaiset vinkit kuin "ei kannata ostaa sitten soijalattea joka päivä" tai "me ainakin säästettiin aika paljon kun jätettiin yksi Burberryn laukku ostamatta".
Kiitos ja kuulemiin.
Jos sinä tiedät, se ei tarkoita, että kaikki tietää. Pitkältihän tämä tulee siitä opetuksesta, mitä kotoa on saanut. Kuitenkin Suomessakin on alkanut köyhyys siirtymään yli sukupolven. Vanhemmat ikäluokat monesti osaavat elää pihisti, nuoremmilla vaikuttaa olevan usein eri asia. Ei olla ahkeria vaan aika käytetään enemmän viihtymiseen eikä sen oman tilanteen parantamiseen. Onhan tälläkin palstalla dossurottia , jotka eivät edes halua työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt mitä yksi-viisi euroa kuukaudessa tuottaa sijoitettuna?
Ja mitä on kuluja ja verot.Se riippu täysin mihin sijoitat tai sijoitit. Jos olisit aikanasi sijoittanut vaikka bitcoiniin, niin nyt saattaisit olla miljonääri. Jos viidellä dollarilla sait vuonna 2009 5000 bitcoinia, niin nyt niiden arvo olisi 23 700x 5000 noin 118 miljoonaa. Joten siinä sinulle se 11 vuoden sijoitus viidellä dollarilla. Joka on siis aika lähellä euron arvoa. En tiedä onko tuosta summasta maksettava vero suurikin, mutta kyllä siitä jää verojenkin jälkeen niin paljon ettei köyhä tarvitse enää olla.
En ikinä kehottaisi pienituloisia sijoittamaan spekulatiivisiin instrumentteihin. En bitcoinkiin, enkä mihinkään optioihin tai viputuotteisiin... Tässä suhteessa olisin todellakin varovainen. Panostaisin kassavirtaan ja siihen että sijoitusten arvo todennäköisesti säilyy tai vain maltillisesti nousee. Kasvuosakkeet ja treidaus eivät ole oikeita keinoja tässä tapauksessa. Ne on sitten vaihtoehtoja kun on jo talous vakaalla pohjalla.
Nyt ei ole kyse siitä mihin kehottaa ja mihin ei, mutta miten voit vastata kysymykseen, ”kuinka paljon sijoittamisella voit tienata.”
Tuo on ääriesimerkki, mutta käytännössä siihen on lähes mahdotonta vasta, koska se riippuu täysin siitä mihin sijoittaa. Jos sijoittaa 5 euroa, niin se on oikeasti ihan yksi ja sama vaikka sijoittaisi siihen kaikkein korkeimpi riskeimpään sijoitukseen. Sen viiis euroa voi tosiaan menettää tai sitten sen voi voittaa. Sijoittavathan ihmiset lottokuponkiinkin. Jos puhumme osakkeista, niin niihin voidaan laskea jotain keskiarvoja, johonkin määrättyyn pörssiin tai ehkä johonkin määrättyihin rahastoihin. Mutta on paljon muutakin mihin voi sijoittaa. Vaikka kultaan. Senkin arvo on noussut.
Ehkä se 5 euroa kannattaisi sijoittaa ämpäriin ja hyödyntää se ämpäri kesällä marjojen keräämiseen ja myydä ne ja syksyllä sienien keräämiseen ja myydä ne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alat miettimään, niin mitä mielestäsi tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole sosiaalista verkostoa, jolla ei ole harrastuksia, eikä mitään virikkeitä?[/quote]Harrastukisa ja virikkeitä on edullisia ja jopa ilmaisia. Esimerkiksi tiettyihin urheiluporukkoihin pääsee ihan muutamalla eurolla kuussa (seuran jäsenmaksu), suoratoistojen ja lehtitilauksien korvikkeena on ilmaispalvelut (ruutu, areena, mtv, dplay , kirjaston lukusali jne). Minäkin harrastan yhtä urheilulajia aktiivisesti, mutta se on minulle ilmaista, koska saan jäsenmaksut kuitattua talkootyöllä seuran hyväksi. Ja varsinkin tämä talkootyö jos mikä on virikkeitä tarjoavaa.
Harrastusten tarkoitus on olla kiinnostavia. Ei sitä vain mennä jonnekin sen takia, että se on ilmaista tai hyvin edullista, ellei asiaan ole mitään mielenkiintoa.
No mitä ne virikkeet ja harrastukset on mitkä kelpaa köyhälle, jos ei ilmainen kelpaa? Kansalaisopistoissa on virikkeitä listatolkulla vähävaraisille ja muillekin pilkkahintaan. Voi opiskella jopa osatutkintoja ja näihin saattaa jopa saada sosiaalitoimistolta tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Siellä saa myös sosiaalisia verkostoja ja tapaa ihmisiä. On paljon erilaisia harrastusporukoita, urheiluryhmiä, päiväjumppaa, hiihtopolkua yms ja varmasti uimaankin pääsee, jos ei halliin, niin kesällä rannalle.
Köyhän ainoana kelpuuttama the virike on ilmeisesti lähikuppila, missä voi tupakka huulessa ja tuoppi kädessä mölytä ja valittaa elämäm kovaa kohtaloa kaltaistensa seurassa.
No minulle henkilökohtaisesti erilaiset luovat taide- ja askarteluprojektit ovat kaikkein tärkeimpiä. Niihin menee väistämättä rahaa. Onneksi niistä on myös hieman tullut takaisin.
Mitkään tavalliset jumpparyhmät eivät kiinnosta. Jumppaan ja venyttelen kotona. Ainoat ryhmäliikunnat, joissa olen ikinä käynyt ovat olleet tanssiryhmiä, mutta niissä olenkin käynyt sitten paljon (esim. lattareita, itämaista tanssia, argentiinalaista tangoa, Nia-tanssia). En muista, että olisin löytänyt sopivia kansalais- tai työväenopistosta. Tällä hetkellä voisin ehkä ajatella jotain jooga- tai qigong-ryhmää, jos tosi edullisesti löytyisi.
Ilmaisista tai hyvin edullisista jutuista kiinnostavat esim. taidenättelyt ja museot. Kirjastosta lainaan kirjoja ja leffoja. Liikun luonnossa. Opiskelen kieliä.
Valitettavasti kiinnostuksen kohteet eivät muutu tulotason mukaan, ei myöskään ihmisen perusluonne (mikä täällä näyttää täysin unohtuvan).
Luovat taide ja askarteluprojektit voivat kyllä olla todella halpoja. Materiaalia voi saada vaikka kuinka paljon ilmaiseksi. Monet valittavat esimerkiksi, että langat ovat kalliita. Vaikka monesta neuleesta ne voisi purkaa aivan helposti. Ja näitä ei kivannäköisiä neuleita löytyy kyllä kirppareilta pilkkahintaan. Purkaa ja pesee langat ja kutoo niistä. Kuten kankaiden kohdalla. Kun menee kangaskauppaan, niin uusi kangas on aina aika kallista, mutta käytettyjen vaatteiden kankaiden uudelleen käyttäminen ei maksa paljoakaan.
Luonto on täynnä materiaaleja. Eikä jotkut liimat ja ompelulangat kulu hetkessä loppuun, vaikka niitä ostaisikin.
Puuta on metsät täynnä jne. Joten jos on luova, niin kyllä niihin luoviin projekteihin pitäisi löytää myös luovia ratkaisuja.
Jos ja kun harrastuksia on lukuisia, niin kalliiksi se tulee. Jo pelkkä meneminen niihin elleivät ole ihan vieressä.
Kaikkia noita tanssijuttuja voi myös harrastaa kotona tai pihalla YouTubesta katsomalla ja pariksi voi kysyä muita samasta asiasta kiinnostuneita.
Jos ja kun harrastuksiin menee vaikka 50€ kuussa, niin silloin ei voi valittaa ettei kotona ole oliiviöljyä 29. päivä ja tilillä 2€.En ole tuo, jolle vastasit, mutta veikkaan, ettei hänellä nyt ollut taideproggiksissa mielessä jotkut käpyaskartelut ja joulukorttitalkoot, vaan esimerkiksi öljyvärimaalaus tms. Tämä on palstalla aina ongelmallista, kun yrittää puhua taiteesta, luovuudesta, harrastuksista tms, niin jotkut ihmettelevät huuli pyöreänä, että "samahan se nyt on mitä väkertelee, kunhan jotenkin aikansa saa tapettua".
Ja nämä selittelyt ovat aina samoja. Harrastusten hinnoissa on eroja ja tosia harrastuksia voi harrastaa vain tosi rikkaat. Muut sitten etsivät vastaavia, mutta halvempia versioita. Maalaaminen on halpaa. Mutta tietenkin, jos pitää olla erikoisvärit ja erikoiskangaspohjata ja erikoissiveltimet niin kallistahan se on. Eikö se vesivärimaalaus voisi olla ihan yhtä virikkeellistä? Lidlistä saa ennen joulua öljyvärejä. Mutta eihän ne nyt köyhälle kelpaa harrastamiseen
Minä olen luova ihminen, enkä ole koskaan väisäillyt käpyjen kanssa, enkä edes joulukortteja. Mutta sen voin sanoa, ettei materiaaleista koskaan ole pula. On se sitten piirtämisen, maalaamisen tai ompeluun ja neulomiseen liittyvää. Mikä siinä on ettei lyijykynällä voi piirtää? Muutaman euron tusseilla? Tai hiilellä? Siinä sinulle taideproggiksia halvalla.
Ei, kun se pitää olla sitä 15€ tuubin maksavaa japanilaista erikoisväriä, jonka postimaksut ja tullit ovat 45€.Jos sinulla on varaa harrasta timanttisormusten tekemistä, niin harrasta, mutta ihan turha itkeä muille, kuinka kauheaa on kun on siihen harrastukseen on liian köyhä ja siksi loppukuusta ei ole rahaa ruokaan, kun sitä vaan on pakko harrastaa.
Jos taas haluat harrastaa korujen tekemistä, niin sitä voi kyllä tehdä halvalla. Materiaalit ovat vain eri, ei timantteja, mutta luovia ja nättejä ihan varmasti, jos itse vaan on taitava.En ole itse se taiteilijaihminen, mutta sen verran minäkin tiedän, että äöljyvärimaalaus ja vesivärimaalaus on ihan erilaista. Jotenkin naurettavaa ehdottaa jotain vesivärejä (ja varmaan mielessä vielä jotkut Tigerin vesivärit!) silloin, jos joku harrastaa vaikka öljyvärimaalausta. Mitä kunnianhimoisempi ja parempi on, sitä todennäköisemmin sillä ON hyvinkin paljon väliä, millä välineillä taidettaan tekee. Ja moni tietysti voi tehdä hyvin erilaisiakin töitä. Vähän sama juttu, jos joku soittaa kitaraa, tekee itse musiikkia ja yrittää löytää bändin jonka kanssa soittaa, niin ei sitä kitaraankaan noin vain voi vaihtaa nokkahuiluksi.
Lehdestä luin joskus ajat sitten jutun jostain taiteilijanuoresta. Hän oli siis jo saanut itselleen nimeä ja pidettiin suurena lupauksena (kuoli tosin nuorena), mutta hänkin sanoi, että tekee hyvin harvoin ja harkiten öljyväritöitä, koska materiaalit ovat todella kalliita. Teki paljon ihan lyijykynällä. Kyllä näissä asioissa on pakko pitää talouden reaaliteetit mukana. Itse haluaisin käyttää ihania käsinvärjättyjä artesaanilankoja neulomiseen, mutta maksavat paljon, joten ostan halvempaa (ja olen keskituloinen, mutta lapsiperhe-elämä ottaa omansa). Joulupukki toi onneksi taas pari kerää ihanuuksia.
Yleensä luovat ja taiteelliset ihmiset osaavat luoda taidetta myös ilmaisista materiaaleista ja jopa jätteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt mitä yksi-viisi euroa kuukaudessa tuottaa sijoitettuna?
Ja mitä on kuluja ja verot.Se riippu täysin mihin sijoitat tai sijoitit. Jos olisit aikanasi sijoittanut vaikka bitcoiniin, niin nyt saattaisit olla miljonääri. Jos viidellä dollarilla sait vuonna 2009 5000 bitcoinia, niin nyt niiden arvo olisi 23 700x 5000 noin 118 miljoonaa. Joten siinä sinulle se 11 vuoden sijoitus viidellä dollarilla. Joka on siis aika lähellä euron arvoa. En tiedä onko tuosta summasta maksettava vero suurikin, mutta kyllä siitä jää verojenkin jälkeen niin paljon ettei köyhä tarvitse enää olla.
En ikinä kehottaisi pienituloisia sijoittamaan spekulatiivisiin instrumentteihin. En bitcoinkiin, enkä mihinkään optioihin tai viputuotteisiin... Tässä suhteessa olisin todellakin varovainen. Panostaisin kassavirtaan ja siihen että sijoitusten arvo todennäköisesti säilyy tai vain maltillisesti nousee. Kasvuosakkeet ja treidaus eivät ole oikeita keinoja tässä tapauksessa. Ne on sitten vaihtoehtoja kun on jo talous vakaalla pohjalla.
Nyt ei ole kyse siitä mihin kehottaa ja mihin ei, mutta miten voit vastata kysymykseen, ”kuinka paljon sijoittamisella voit tienata.”
Tuo on ääriesimerkki, mutta käytännössä siihen on lähes mahdotonta vasta, koska se riippuu täysin siitä mihin sijoittaa. Jos sijoittaa 5 euroa, niin se on oikeasti ihan yksi ja sama vaikka sijoittaisi siihen kaikkein korkeimpi riskeimpään sijoitukseen. Sen viiis euroa voi tosiaan menettää tai sitten sen voi voittaa. Sijoittavathan ihmiset lottokuponkiinkin. Jos puhumme osakkeista, niin niihin voidaan laskea jotain keskiarvoja, johonkin määrättyyn pörssiin tai ehkä johonkin määrättyihin rahastoihin. Mutta on paljon muutakin mihin voi sijoittaa. Vaikka kultaan. Senkin arvo on noussut.
Ehkä se 5 euroa kannattaisi sijoittaa ämpäriin ja hyödyntää se ämpäri kesällä marjojen keräämiseen ja myydä ne ja syksyllä sienien keräämiseen ja myydä ne?
Se ämpärikään ei tuota kassavirtaa passiivisesti, vaan vaatii aikaa ämpärin omistajalta, jotta siitä saisi tuottoa. Järkevää sekin mutta mitä enemmän on näitä kohteita mistä tulee tuottoa ILMAN että itse tarvitsee käyttää aikaa tuoton tekemiseksi sen helpompaa on. Aluksi minimaalisen, jonkun ajan kuluttua enemmän. Hyvin suurella todennäkoisyydellä ei koskaan niin paljon etteikö joutuisi MYÖS noita aktiivisia asioita tehdä. Nimenomaan kyse on siitä tulojen lisäämisestä, ei passiivisilla tuloilla elämisestä. Helpoin tapa lisätä tuloja on lisätä passiivisia tuloja, kaikilla kun on vain 24h käytettävissä vuorokaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt mitä yksi-viisi euroa kuukaudessa tuottaa sijoitettuna?
Ja mitä on kuluja ja verot.Se riippu täysin mihin sijoitat tai sijoitit. Jos olisit aikanasi sijoittanut vaikka bitcoiniin, niin nyt saattaisit olla miljonääri. Jos viidellä dollarilla sait vuonna 2009 5000 bitcoinia, niin nyt niiden arvo olisi 23 700x 5000 noin 118 miljoonaa. Joten siinä sinulle se 11 vuoden sijoitus viidellä dollarilla. Joka on siis aika lähellä euron arvoa. En tiedä onko tuosta summasta maksettava vero suurikin, mutta kyllä siitä jää verojenkin jälkeen niin paljon ettei köyhä tarvitse enää olla.
En ikinä kehottaisi pienituloisia sijoittamaan spekulatiivisiin instrumentteihin. En bitcoinkiin, enkä mihinkään optioihin tai viputuotteisiin... Tässä suhteessa olisin todellakin varovainen. Panostaisin kassavirtaan ja siihen että sijoitusten arvo todennäköisesti säilyy tai vain maltillisesti nousee. Kasvuosakkeet ja treidaus eivät ole oikeita keinoja tässä tapauksessa. Ne on sitten vaihtoehtoja kun on jo talous vakaalla pohjalla.
Nyt ei ole kyse siitä mihin kehottaa ja mihin ei, mutta miten voit vastata kysymykseen, ”kuinka paljon sijoittamisella voit tienata.”
Tuo on ääriesimerkki, mutta käytännössä siihen on lähes mahdotonta vasta, koska se riippuu täysin siitä mihin sijoittaa. Jos sijoittaa 5 euroa, niin se on oikeasti ihan yksi ja sama vaikka sijoittaisi siihen kaikkein korkeimpi riskeimpään sijoitukseen. Sen viiis euroa voi tosiaan menettää tai sitten sen voi voittaa. Sijoittavathan ihmiset lottokuponkiinkin. Jos puhumme osakkeista, niin niihin voidaan laskea jotain keskiarvoja, johonkin määrättyyn pörssiin tai ehkä johonkin määrättyihin rahastoihin. Mutta on paljon muutakin mihin voi sijoittaa. Vaikka kultaan. Senkin arvo on noussut.
Ehkä se 5 euroa kannattaisi sijoittaa ämpäriin ja hyödyntää se ämpäri kesällä marjojen keräämiseen ja myydä ne ja syksyllä sienien keräämiseen ja myydä ne?Se ämpärikään ei tuota kassavirtaa passiivisesti, vaan vaatii aikaa ämpärin omistajalta, jotta siitä saisi tuottoa. Järkevää sekin mutta mitä enemmän on näitä kohteita mistä tulee tuottoa ILMAN että itse tarvitsee käyttää aikaa tuoton tekemiseksi sen helpompaa on. Aluksi minimaalisen, jonkun ajan kuluttua enemmän. Hyvin suurella todennäkoisyydellä ei koskaan niin paljon etteikö joutuisi MYÖS noita aktiivisia asioita tehdä. Nimenomaan kyse on siitä tulojen lisäämisestä, ei passiivisilla tuloilla elämisestä. Helpoin tapa lisätä tuloja on lisätä passiivisia tuloja, kaikilla kun on vain 24h käytettävissä vuorokaudessa.
Komppaan tätä. Minulle tulee osinkoja kuukaudessa peruspäivärahan verran. Ihan kiva lisä palkan päälle. Ja vieläpä kevyemmin verotettuna kuin palkkatulot. Työtunteja en halua lisätä, eikä verotus oikein kannusta enää palkkaakaan nostamaan muutenkaan, todennäköisesti palkannosto tarkottaisi työajoista luopumista. Helpoin ja paras keino saada lisää euroja kuukausittain on lisätä osinkoja. Toki ne verot tulee maksettavaksi, mutta minulla ei ole itseisarvona omaisuuden kasvattaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette ainakaan rahan arvoa osanneet opettaa. Tuo on kallein auto ikinä mitä he tulevat koskaan ostamaan. Esim 80 000 euron auton todelliseksi hinnaksi heille tulee 841 570 €.
Olen opettanut rahan arvon, tietenkin. Ja vielä lukiossa tytär oli tarkka ja fiksu rahankäyttäjä. Mutta ilmeisesti hän on vaikutuksille altis ja puoliso sai hänet mukaan autonostoon. Ei se maksanut kuin 43000€ mutta onhan tuo nyt jäätävän hintainen nuorille ihmisille, joilla ei ole vielä mitään merkittävää omaisuutta. Asuntolaina on järkevä laina, mutta autolaina ihan hullutusta, vaikka siinäkin on vain 1% korko.
Tietenkin olen toitottanut molemmille ja useaan kertaan, että tämä nuoruudessa tuhlattu raha on kaikkein kalleinta rahaa. Mutta heillä on aivojen kehittyminen vielä hieman vaiheessa, erityisesti riskien hallinnan osalta, ja nuoruuteen liittyy myös usein tuollaista malttamattomuutta. Tietenkin harmittaa näin sivusta katsottuna, kun näyttävät heittävän hukkaan kaikki vaurastumisen mahdollisuudet ja valitsevat tällaisen kädestä suuhun -elämän, joka tulee pitämään heidät ikuisessa niukkuudessa. Mutta aikuinenset ihminen tekee omat valintansa, vaikka kuinka olisi järkeväksi rahankäyttäjäksi kasvatettu.
Ongelmahan usein on, että lapset saadaan vanhempana kuin ennen vajaaseen taloudelliseen tilanteeseen. Lapsi tottuu tiettyyn elintasoon, eikä tajua ettei alle kolmikymppisellä useinkaan ole oikeasti varaa omilla tuloillaan siihen elintasoon mikä omilla vanhemmilla on.
Noiden kuvioiden selvittäminen vaatii tuhottomasti aikaa. Yhtiöt kun ovat mukana vaikka minkälaisessa toiminnassa ja rahoittavat vaikka mitä. Ei ole sen vuosittaisen 20 euron väärti. Ennemmin kannattaa mennä tunniksi pariksi pimeisiin töihin ja hommata se 20 e :p