Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Mä voin auttaa konkreettisesti: Voin antaa ruutupaperia ja kynän. Kirjaa siihen paperiin kaikki ostot vaikkapa kuukauden ajalta. Sinisellä pakolliset, kuten sähkölasku, ruoka jne. Vihreällä ei-pakolliset, kuten Netflix, jätski, ripsipidennykset, take away -kahvit, veikkauksen arvat jne. Laske sitten ne vihreällä olevat yhteen, ja pohdi paljonko pistät täysin turhaan kuukaudessa rahaa kiinni. Tämän analyysin jälkeen kannattaa miettiä, mitä kannattaisi tehdä toisin, jotta vastaisuudessa ei tarvitsisi toivoa, että joku tuttu toisi kinkun jouluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Taas näkyy että palstalla on ihmisiä eri sosiaaliluokista. Käytöstavat ovat normaaleja, ja minun lapseni eivät pyydä toisilta ihmisiltä asioita. He kiittävät, jos tarjotaan, mutta osaavat myös kieltäytyä, jos tuntuu tilanne siltä, että asian vastaanottaminen olisi jotenkin noloa.
Omilta vanhemmiltaan lapset saavat kysyä (eivät vaatia eivätkä inttää) voisivatko saada jotain, ja vanhemmat ostavat jos ostavat. Mutta kummitädeiltä ei pyydetä mitään. Eikä muiltakaan.
Aloittaja tosin ei vaikuta kovin hyväkäytöksiseltä itsekään, jos yrittää kertoa tutuilleen nyyhkytarinoita almujen toivossa.
Jos on oikea tarve, kertokaa se vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Heillä on keinoja auttaa, ja johdattaa nimettömästi apua antavien antamat jutut avuntarvitsijoille.
Ok, ihan vilpittömästi nyt kysyn: Onko ylemmissä sosiaaliluokissa ihan oikeasti noloa ja huonoa käytöstä, jos lapsi pyytää k u m m i t ä d i l t ä ä n joskus harvoin jotain niin pientä kuin jätskitötterö?
On outoa ja hyvin rajatonta käytöstä. Vieraille tarjotaan, heille ei esitetä vaateita.
Eli kummitäti on siis vieras ihminen lapselle? Voiko kummitäti ylemmissä sosiaaliluokissa olla sukulainen? Ilmeisesti ei perheelle ainakaan kovin läheinen?
Omien ystävieni kummit ovat olleet hyvin läheisiä heille ja koko perheelle, usein myös esim. serkkuja tai jommankumman vanhemman sisaruksia, tai vaikka äidin paras ystävä. Omat kummitätini olivat serkkuni ja äidinäitini. Siksi minusta tuntuu niin oudolta ajatella, että kummi on vieras, johon tulee suhtautua asiaankuuluvalla etäisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei ne keskituloiset voi ostaa jonkun käytettyä pesukonetta FB-ryhmästä, jos köyhien kerran pitäisi tehdä niin? Miksi pitää säästää siihen parempaan koneeseen?
Olen keskituloinen ja olen hankkinut aina pesukoneeni joko käytettyinä FB-ryhmästä tai sitten esim. ostanut asunnon edelliseltä vuokralaiselta asunnossa olevan koneen, joka on ollut vuokralaisen oma. Yleensä FB:n kautta hankitut olen vaihtanut kahvipapuihin tms. Jonkun 5-7 vuotta ne ovat palvelleet ja sitten uusi käytettynä.
Keskituloisena joutuu budjetoimaan menonsa yllättävän tiukasti, kun juurikin päivähoitomaksut ym. ovat tapissa, veroprosentti on tiukka ja palkasta joutuu maksamaan vuokran, jonka taso määräytyy yleisen asumistuen tason mukaan. Kun Kela nostaa asumistukea, myös vuokrat markkinoilla nousevat järjestään. Mitään tukia keskituloinen ei kuitenkaan saa, toisin kuin köyhät ja pienituloiset.
Kuinka paljon sinulla jää vuokran, sähkön, veden ja päivähoitomaksujen jälkeen rahaa käytettäväksi kuukaudessa?
Olen eri, mutta itselläni jää vuokran ym jälkeen ruokaan, vaatteisiin ja muihin menoihin noin tonni. Mikä on vähemmän kuin työttömän kahden lapsen yh:n perheen toimeentulotuen perusosa.
Saatko sen lisäksi vielä lapsilisiä tai jotain muuta? Tai onko vuokrasi erityisen korkea? Nimittäin jos kaikesta huolimatta käteenjävä summa on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa, niin sittenhän sinäkin olisit oikeutettu toimeentulotukeen. Jos taas vuokrasi on erityisen korkea, niin silloin et huomioi sitä, että se työtönkin joutuisi maksamaan osan sellaisesta vuokrasta siitä perusosasta. Ja tietysti perhekoko vaikuttaa, eli jos oletkin lapseton sinkku, voi tällainen tilanne tietysti tulla - ja pienien palkkojen kohdallahan usein onkin vähän ongelma siinä, että palkka ei riittävästi nosta elintasoa suhteessa siihen, jos olisi työtön. Työttömällä sinkullahan jäisi käyttörahaa ehkä joku 600 euroa, mikäli ei joudu laittamaan perusosaansa vuokraan.
Ei keskituloinen saa toimeentulotukea vaikka päällään seisoisi. Onko tukiporukka todella näin normaalista elämästä vieraantunutta? Kela katsoo hyvin tarkasti tulorajat ja moni pienituloinen elää tässä maassa paljon köyhemmin kuin tukisyöttiläät. En tiedä millä joku lähärikin motivoi aamulla nousemaan ylös, viemään lapsensa maksulliseen päivähoitoon ja paiskivan kovaa työtä 40 vuotta, kun naapurissa maataan päivät pitkät ilmaiseksi eläen prameammin kuin työtä tekevät. Tienaan itse piirun verran yli keskitulon, maksan siitä tonnin veroa, asumiseen menee toista tonnia. Reilu tonni jää muuhun elämiseen.
Olen tuo, joka esitti sulle kysymyksen. Ja en ole itse mitään "tukiporukkaa". Mutta mikä on pointtisi - lääkärin elintaso on huonompi kuin toimeentulotukea saavan? En nyt oikein käsitä logiikkaasi. Itse en ole hyvätuloinen, jos tilastoista katsoo, mutta elintasoni on silti parempi kuin jos eläisin toimeentulotuella. Joten miten voi olla mahdolista tuo väitteesi siitä, että tukea saavan elintaso on leveämpi kuin keskituloisen?
Vai unohdettiinko kertoa jotain? Että meneekö rahaa jonnekin, mitä ei ole nyt mainittu?
Palkkatuloa saava maksaa itse lastensa päivähoidon, lastensa harrastukset, ne rikkoutuvat kodinkoneensa, sähkölaskunsa, vakuutuslaskunsa jne. Kaikki nämä hoituu tukiporukalle yhteiskunnan pussista.
Ei toimeentulotuesta saa kuin kotivakuutuksen, eikä sekään kata koko vakuutusta, rikkoutuneiden kodinkoneiden tilalle ei pääsääntöisesti saa uutta toimeentulotuesta (lapsiperhe voi saada pyykkikoneen, mikäli muuta pyykkäysmahdollisuutta ei ole, esim. pesutupaa taloyhtiössä, mutta esim. pölynimuria, tiskikonetta, pienkodinkoneita tms ei todellakaan saa). Ja muita vakuutuksia ei huomioida toimeentulotuessa kuin kotivakuutus tiettyyn summaan asti. Lasten harrastuksia ei itsestään selvästi saa. Tapauskohtaisesti saatetaan maksaa yksi harrastus /lapsi, mutta ei minkä tahansa hintaista. Mutta tämä ei ole automaatio.
Eli olet osittain väärässä. Kaikkea tuota mainitsemaasi ei "tukiporukka" suinkaan saa yhteiskunnan maksamana.
Tässä sen taas näkee, että ihmisillä on aivan vääristyneitä käsityksiä siitä, mihin saa tukea ja mitä maksetaan, ja sitten ollaan katkeria, kun luullaan muiden saavan tuhansien eurojen edestä ekstrana jotain kodinkoneita, harrastuksia, vakuutuksia, milloin mitäkin.
Niin eli pyykinpesukoneen saa ja harrastuksiakin, mutta ei useampaa kuin yksi per lapsi eikä välttis jääkiekkoa, ja vakuutuksistakin kotivakuutus, mutta ei matkavakuutusta. Me työssäkäyvät maksamme nuo aina ihan itse. Lisäksi maksamme lastemme päivähoidon ja asumisemme aivan itse.
Olen tuo, jolle vastasit ja kyllä - olen ihan tietoinen, että itse maksetaan - itse joudun minäkin kaiken maksamaan. En kuitenkaan koe olevani huono-osaisempi kuin joku, jolle maksetaan ehkä yksi harrastus/lapsi ja pyykkikone. Kyllähän pyykinpesumahdollisuus niin perusasia on, että kyllä kaikilla soisi siihen olevan mahdollisuus joko omalla tai taloyhtiön koneella. Ei minusta ole kohtuutonta lainkaan. Ja kyllä harrastukset sen verran hyödyllisiä ovat, yhteiskunnan näkökulmasta ehkäisevät syrjäytymistäkin, joten minusta on ihan järkevää myöntää tukea lapsen harrastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut nuorempana holtiton rahankäyttäjä ja kateellinen niille, joilla näytti olevan varaa kaikkeen. Lomarahat oli käytetty jo kuukausia etukäteen ja koska elämä oli niin ankeaa, aina oli oikeus hankkia "jotain kivaa", jos sai esim. lahjaksi rahaa. Kotoa ei taloudenhoitoon eväitä saanut, koska äitini on samanlainen.
Kolmekymppisenä päätin muuttaa tilanteeni. Ensin säästin karsimalla ne "ansaitut" piristykset. Kun sain (pieniä) palkankorotuksia, laitoin korotuksen suoraan säästöön, myös lomarahat. Osoittamalla kykyni tulla toimeen pienillä menoilla sain tuloihini nähden suuren asuntolainan (100ke), jolloin säästöä alkoi syntyä myös omaisuuden karttumisen muodossa. Kun talous tuntui turvatummalta, riitti energiaa töiden ohessa opiskeluun ja sain sen myötä hyväpalkkaisen työn. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni on varsin hyvä, vaikka lähdin liikkeellle miinusmerkistä.
Ennenkuin joku keksii sanoa, etten ole kokenut vastoinkäymisiä, vaan päässyt helpolla, tähän aikaan mahtui avioero ja yksinhuoltajuus, erityislapsen yh:na kannettu stressi, murheet ja asioiden hoitamiset sekä oma sairastuminen krooniseen ja parantumattomaan hermokipua aiheuttavaan sairauteen.
Ei pidä alistua siihen, että kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, ei voi saada taloudellisesti hyvää elämää. Täytyy aloittaa sieltä, mistä voi.
Tämä on se asenne jota köyhiltä toivon. Tälläisellä asenteella varustettua viitsii auttaakin jos apua tarvitsee. Kun taas joku rutisee ettei saa joulukinkkua kun valitsi kaksi suoratoistopalvelua niin kuolkoon nälkään jouluna. Kuoleepa viihdytettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Taas näkyy että palstalla on ihmisiä eri sosiaaliluokista. Käytöstavat ovat normaaleja, ja minun lapseni eivät pyydä toisilta ihmisiltä asioita. He kiittävät, jos tarjotaan, mutta osaavat myös kieltäytyä, jos tuntuu tilanne siltä, että asian vastaanottaminen olisi jotenkin noloa.
Omilta vanhemmiltaan lapset saavat kysyä (eivät vaatia eivätkä inttää) voisivatko saada jotain, ja vanhemmat ostavat jos ostavat. Mutta kummitädeiltä ei pyydetä mitään. Eikä muiltakaan.
Aloittaja tosin ei vaikuta kovin hyväkäytöksiseltä itsekään, jos yrittää kertoa tutuilleen nyyhkytarinoita almujen toivossa.
Jos on oikea tarve, kertokaa se vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Heillä on keinoja auttaa, ja johdattaa nimettömästi apua antavien antamat jutut avuntarvitsijoille.
Ok, ihan vilpittömästi nyt kysyn: Onko ylemmissä sosiaaliluokissa ihan oikeasti noloa ja huonoa käytöstä, jos lapsi pyytää k u m m i t ä d i l t ä ä n joskus harvoin jotain niin pientä kuin jätskitötterö?
On outoa ja hyvin rajatonta käytöstä. Vieraille tarjotaan, heille ei esitetä vaateita.
Eli kummitäti on siis vieras ihminen lapselle? Voiko kummitäti ylemmissä sosiaaliluokissa olla sukulainen? Ilmeisesti ei perheelle ainakaan kovin läheinen?
Omien ystävieni kummit ovat olleet hyvin läheisiä heille ja koko perheelle, usein myös esim. serkkuja tai jommankumman vanhemman sisaruksia, tai vaikka äidin paras ystävä. Omat kummitätini olivat serkkuni ja äidinäitini. Siksi minusta tuntuu niin oudolta ajatella, että kummi on vieras, johon tulee suhtautua asiaankuuluvalla etäisyydellä.
Oma kummitätini on myös biologinen tätini. En ole koskaan pyytänyt häneltä mitään ja vanhempani olisivat kokeneet sen hyvin outona, että pyytäisin häneltä mitään etenkin, jos vanhemmistani edes toinen on läsnä. Kummilla on jonkinlainen uskonnollinen tehtävä ja hän kait yleisesti käy lasten juhlissa, antaa mitä antaa, ei häneltä mitään pyydetä. Joutuuko teillä moni muukin lastenne pyyntöjen kohteeksi kuin kummit, teidän itsenne lisäksi? Kuullostaa ihan hamekansan hommilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Taas näkyy että palstalla on ihmisiä eri sosiaaliluokista. Käytöstavat ovat normaaleja, ja minun lapseni eivät pyydä toisilta ihmisiltä asioita. He kiittävät, jos tarjotaan, mutta osaavat myös kieltäytyä, jos tuntuu tilanne siltä, että asian vastaanottaminen olisi jotenkin noloa.
Omilta vanhemmiltaan lapset saavat kysyä (eivät vaatia eivätkä inttää) voisivatko saada jotain, ja vanhemmat ostavat jos ostavat. Mutta kummitädeiltä ei pyydetä mitään. Eikä muiltakaan.
Aloittaja tosin ei vaikuta kovin hyväkäytöksiseltä itsekään, jos yrittää kertoa tutuilleen nyyhkytarinoita almujen toivossa.
Jos on oikea tarve, kertokaa se vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Heillä on keinoja auttaa, ja johdattaa nimettömästi apua antavien antamat jutut avuntarvitsijoille.
Ok, ihan vilpittömästi nyt kysyn: Onko ylemmissä sosiaaliluokissa ihan oikeasti noloa ja huonoa käytöstä, jos lapsi pyytää k u m m i t ä d i l t ä ä n joskus harvoin jotain niin pientä kuin jätskitötterö?
On outoa ja hyvin rajatonta käytöstä. Vieraille tarjotaan, heille ei esitetä vaateita.
Eli kummitäti on siis vieras ihminen lapselle? Voiko kummitäti ylemmissä sosiaaliluokissa olla sukulainen? Ilmeisesti ei perheelle ainakaan kovin läheinen?
Omien ystävieni kummit ovat olleet hyvin läheisiä heille ja koko perheelle, usein myös esim. serkkuja tai jommankumman vanhemman sisaruksia, tai vaikka äidin paras ystävä. Omat kummitätini olivat serkkuni ja äidinäitini. Siksi minusta tuntuu niin oudolta ajatella, että kummi on vieras, johon tulee suhtautua asiaankuuluvalla etäisyydellä.
Mun lasten kummitädit on mun serkkuja, sisko ja miehen sisko. Kaikki asuvat satojen kilometrien päässä, joten valitettavan vieraiksi ovat jääneet lapsille. Kaikilla on myös oma elämä, joten ei vietetä aikaa tuntikaupalla videopuheluissa jne. Kyllä kummi saa jätski tai vaikka pizzan lapselle tarjota, mutta en tykkää, että lapsi pyytää näitä asioita kummilta, jos vanhemmat ovat paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voin auttaa konkreettisesti: Voin antaa ruutupaperia ja kynän. Kirjaa siihen paperiin kaikki ostot vaikkapa kuukauden ajalta. Sinisellä pakolliset, kuten sähkölasku, ruoka jne. Vihreällä ei-pakolliset, kuten Netflix, jätski, ripsipidennykset, take away -kahvit, veikkauksen arvat jne. Laske sitten ne vihreällä olevat yhteen, ja pohdi paljonko pistät täysin turhaan kuukaudessa rahaa kiinni. Tämän analyysin jälkeen kannattaa miettiä, mitä kannattaisi tehdä toisin, jotta vastaisuudessa ei tarvitsisi toivoa, että joku tuttu toisi kinkun jouluksi.
Moni tekeekin noin. Sitten kun he ovat karsineet niistä vihreistä kaikkia turhuuksia, he voivat viedä lapset Linnanmäelle, ostaa heille kesällä joskus pallojätskiä, hankkimaan kodinkoneita, jne. Ja sitten palstakyylät ovat heti kateellisena valittamassa, miten hyvin tukieläteillä on asiat, kun pääsevät Lintsille, jätkskikioskille ja saavat jopa oman imurin.
No, tuensaajahan tekee aina väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi maksaa sun eläminen? Kuulostaa loisimiselta. Parempi opettaa lapsille, että nyt eletään näillä tuloilla mitä on ja pyritään, että siihen joskus olisi vielä parempi rahatilanne ja sitten voidaan ostaa ne jäätelötötteröt tai kalliimmat joululahjat jne.
En ole loisimassa mitään. Onko kohtuuton toive, että kummitäti ostaisi kolmen euron jäätelön tytölle sen sijaan, että ensin etsitään ajan kanssa kauppa ja sieltä 1.5 euron jäätelö? Mikä järki?
Ja jos tuo on mahdoton toive niin eikö olisi ihan kohtuullista, että voisi edes jättää nuo opettavaiset luennot ja humble bragin väliin?
Ap
Tämä on juuri tätä. Sinusta kolmen euron jäätelö ei ole mitään ja kaikki pitää saada heti. Olisit ehdottanut, että ostatte litran paketin ja menette kaikki teille syömään myöhemmin. Pitää saada tyyliin joulukussa 800 euron puhelin ja sitten itketään kun ei ole varaa ostaa luistimia talvella ja lapset eivät saa kesällä jäätelöä.
Vaikka jos olisi ostettu 150 euron puhelin alesta. Tammikuussa alesta 35 eurolla luistimet, niin rahaa olisi vieläkin 625 euroa jäätelöön kesäkuussa. jopa sille kummitädille tarjottavaksi.
Sinä koet tämän humblebragina ja luennoimisena. Ehkä se on sitä, mutta miksi luulet, että sitä on juuri sinulle alettu tekemään? Ehkä kaikki kokevat, että siihen on tarvetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Taas näkyy että palstalla on ihmisiä eri sosiaaliluokista. Käytöstavat ovat normaaleja, ja minun lapseni eivät pyydä toisilta ihmisiltä asioita. He kiittävät, jos tarjotaan, mutta osaavat myös kieltäytyä, jos tuntuu tilanne siltä, että asian vastaanottaminen olisi jotenkin noloa.
Omilta vanhemmiltaan lapset saavat kysyä (eivät vaatia eivätkä inttää) voisivatko saada jotain, ja vanhemmat ostavat jos ostavat. Mutta kummitädeiltä ei pyydetä mitään. Eikä muiltakaan.
Aloittaja tosin ei vaikuta kovin hyväkäytöksiseltä itsekään, jos yrittää kertoa tutuilleen nyyhkytarinoita almujen toivossa.
Jos on oikea tarve, kertokaa se vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Heillä on keinoja auttaa, ja johdattaa nimettömästi apua antavien antamat jutut avuntarvitsijoille.
Ok, ihan vilpittömästi nyt kysyn: Onko ylemmissä sosiaaliluokissa ihan oikeasti noloa ja huonoa käytöstä, jos lapsi pyytää k u m m i t ä d i l t ä ä n joskus harvoin jotain niin pientä kuin jätskitötterö?
On outoa ja hyvin rajatonta käytöstä. Vieraille tarjotaan, heille ei esitetä vaateita.
Eli kummitäti on siis vieras ihminen lapselle? Voiko kummitäti ylemmissä sosiaaliluokissa olla sukulainen? Ilmeisesti ei perheelle ainakaan kovin läheinen?
Omien ystävieni kummit ovat olleet hyvin läheisiä heille ja koko perheelle, usein myös esim. serkkuja tai jommankumman vanhemman sisaruksia, tai vaikka äidin paras ystävä. Omat kummitätini olivat serkkuni ja äidinäitini. Siksi minusta tuntuu niin oudolta ajatella, että kummi on vieras, johon tulee suhtautua asiaankuuluvalla etäisyydellä.
Vieras on tässä tapauksessa ydinperheen ulkopuolinen. Esim isän tai äidin sisko. Vaikka olisi miten läheinen lapsen kanssa, silti hyviin käytöstapoihin kuuluu pyytää haluamaansa asiaa vanhemmiltaan eikä ydinperheen ulkopuolisilta. Tottakai silloin, jos lapsi on kumminsa tai vaikka mumminsa kanssa esim ulkomaanreissulla, mökillä tms paikassa ilman vanhempiaan, silloin lapsi voi pyytää kummiltaan tai mummiltaan. Muilta kuin läheisiltä - esim lapsen kaverin vanhemmilta, vaikka olisikin heidän mukanaan jossain - ei koskaan pyydetä mitään. Korkeintaan lasillinen vettä, jos janottaa. Muuten odotetaan, että kyseiset aikuiset päättävät, milloin on ruoka-aika, mitä syödään ja ostetaanko mahdollisesti vielä jätskit vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
No eipä nuo pienetkään maksa kuin 2€ laatikoita, vaikka sitä parempaa laatua ottaa. Siirappia ei lanttulaatikkoa tarvita, jos sitä jaksaa pitää pitkään uunissa. Mutta iso vaiva on kuorimisessa jne, jos menekki on se pikkulaatikko /joulu. Joskus on järkevintä oikaista. Eri asia, jos on samanlainen lanttulaatikkohirmu kuin mä. 6 kg lanttua prosessoitu laatikoksi, pieni kerta-annos jäljellä. On sitä toki muukin perhe syönyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin auttaa konkreettisesti: Voin antaa ruutupaperia ja kynän. Kirjaa siihen paperiin kaikki ostot vaikkapa kuukauden ajalta. Sinisellä pakolliset, kuten sähkölasku, ruoka jne. Vihreällä ei-pakolliset, kuten Netflix, jätski, ripsipidennykset, take away -kahvit, veikkauksen arvat jne. Laske sitten ne vihreällä olevat yhteen, ja pohdi paljonko pistät täysin turhaan kuukaudessa rahaa kiinni. Tämän analyysin jälkeen kannattaa miettiä, mitä kannattaisi tehdä toisin, jotta vastaisuudessa ei tarvitsisi toivoa, että joku tuttu toisi kinkun jouluksi.
Moni tekeekin noin. Sitten kun he ovat karsineet niistä vihreistä kaikkia turhuuksia, he voivat viedä lapset Linnanmäelle, ostaa heille kesällä joskus pallojätskiä, hankkimaan kodinkoneita, jne. Ja sitten palstakyylät ovat heti kateellisena valittamassa, miten hyvin tukieläteillä on asiat, kun pääsevät Lintsille, jätkskikioskille ja saavat jopa oman imurin.
No, tuensaajahan tekee aina väärin.
Kaikesta päätellen AP ei ole tehnyt noin. Jos joku onnistuu tuista lintsireissun säästämään, niin hyvä heille. Heillä on homma hallinnassa.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet vain että mitä sinä itse arvostat etkä ymmärrä että jollekin toiselle pieni pala jäätelöä voi kruunata ilmaiseksi puistossa vietetyn päivän, kun kokonaiseen ravintola-ateriaan ei todellakaan ole varaa? Onko se todellakin niin outoa että köyhäkin ihminen haluaisi edes joskus pienen herkun, tai suoda sen lapsilleen?
Nämä ovat sellaisia peruspsykologisia juttuja, joiden kanssa me kaikki painimme.
Pistänkö mielihyvän etusijalle nyt, ja kärsin myöhemmin. Vai lykkäänkö omaa mielihyvääni, ja saan tuplasti enemmän myöhemmin.
Asiaa on tutkittu eräässä psykologian klassikoihin kuuluvassa kokeessa.
Lapsi sai valita, ottaako karkin heti, kun aikuinen poistuu huoneesta. Tai olla ottamatta, ja sai tuplasti enemmän myöhemmin.
Myöhemmin lapsia tutkittiin. Arvaa, ketkä olivat menestyneet elämässä ja ketkä eivät?
Nyky-yhteiskunnan ongelma on se, että se ruokkii välitöntä mielihyvää ja suorastaan kannustaa ihmisiä elämään velaksi.
Lapsia pitäisi kasvattaa kärsivällisyyteen ja omien halujen syrjään laittamiseen, ei siihen, että he kuvittelevat olevansa oikeutettuja kaikkeen kivaan ilman mitään ponnisteluja.
Sellaisella kasvatuksella on tuhoisat seuraukset koko yhteiskunnalle.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Koko Suomi elää velaksi tällä hetkellä, koska emme pysty karsimaan mistään. Sipilä yritti, ja hänet lytättiin.
Kotitaloudet eivät ikinä ole olleet niin velkaantuneiksi kuin nyt. Todella suuri osa tästä porukasta ei tule ikinä selviytymään veloistaan.
On kivempaa vain nautiskella ja antaa velan kasvaa... kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan....
No minä hyvätuloisena ja hyväsydämisenä ajattelen että jos se lapsi on jo 364 päivää odottanut sitä yhtä jäätelöä, niin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden vaatimus on jo täytetty moninkertaisesti. Että jos nyt sittenkin antaisit pikkuisen syodä sen yhden jäätelön? Et sinäkään voi niin kovasydäminen olla? Jopa pula-aikaan saivat lapset kerran vuodessa jotain hyvää jouluna, vaikka pari karamellia, omenan tai appelsiinin, vaikka takuulla vanhemmilla olisi muitakin rahanreikiä ollut niillekin roposille. Nyt yltäkylläisyyden aikaan ei suotaisi köyhälle lapselle mitään.
Jos olisin diktaattori, niin määräisin kaikki palstan köyhyyspoliisit katsomaan "saiturin joulu" -elokuvan 10 kertaa peräkkäin. Ehkä joku pieni omantunnon piikki saattaisi edes muutamalle nousta.
Muuten, ihmettelen suuresti ettei kukaan täällä ole vielä ottanut leipäjonoja hampaisiinsa. Sen perusteella mitä olen lukenut, olisi joka jumalan ruokapussi syynättävä tarkkaan, ja jos siellä on mitään muuta kuin nahistuneita perunoita, punalaputettua jauhelihaa ja kauraryynejä niin heti pois ne, ja lahjoitetaan hyvätuloisille jotka nekin sapuskat ovat välillisesti varmaan maksaneet. No ehkä joulun kunniaksi voisi armosta antaa desilitran riisiryynejä per lärvi ja sen verran maitojauhetta (tarkasti annosteltuna tietysti, ei pussikaupalla) että saavat keitettyä surkean joulupuuronsa. Muuten köyhät tuhlarit tottuvat liian hyvälle ja laiskistuvat entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
nuo laatikot voi tehdä ihan ilman kaikkia noita mausteita. Jopa ilman siirappia.
Tässä tekstissä tulee esille monen köyhän nirsous. "Emme syö kun pari päivää" "Ei haluta syödä pitkin vuotta", annat ymmärtää kuinka teillä on niin paljon kallista ruokaa, ettette halua ja tarvitse halpaa ruokaa.
Siinä vaiheessa, kun perhe on lähers alipainoinen ja pöydästä ei löydy muuta kuin puuroa, niin oikeasti olen sitä mieltä, että muiden velvollisuus on alkaa auttamaan. Kun voidaan vielä nirsoilla kyse on vain nirsoilusta. Teillä olisi ollut kinkku, jos olisit tyytynyt muissa halvempiin ruokiin ja pienempään kinkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin auttaa konkreettisesti: Voin antaa ruutupaperia ja kynän. Kirjaa siihen paperiin kaikki ostot vaikkapa kuukauden ajalta. Sinisellä pakolliset, kuten sähkölasku, ruoka jne. Vihreällä ei-pakolliset, kuten Netflix, jätski, ripsipidennykset, take away -kahvit, veikkauksen arvat jne. Laske sitten ne vihreällä olevat yhteen, ja pohdi paljonko pistät täysin turhaan kuukaudessa rahaa kiinni. Tämän analyysin jälkeen kannattaa miettiä, mitä kannattaisi tehdä toisin, jotta vastaisuudessa ei tarvitsisi toivoa, että joku tuttu toisi kinkun jouluksi.
Moni tekeekin noin. Sitten kun he ovat karsineet niistä vihreistä kaikkia turhuuksia, he voivat viedä lapset Linnanmäelle, ostaa heille kesällä joskus pallojätskiä, hankkimaan kodinkoneita, jne. Ja sitten palstakyylät ovat heti kateellisena valittamassa, miten hyvin tukieläteillä on asiat, kun pääsevät Lintsille, jätkskikioskille ja saavat jopa oman imurin.
No, tuensaajahan tekee aina väärin.
Miksi tätäkin on alapeukutettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Niin juuri. Ja lisäksi onhan se aika ankeaa, että kun haluaisi nähdä vaikka Netflixin hienon shakista kertovan sarjan Musta kuningatar, pitäisikin katsoa telkkarista vaan Temppareita ja Ensitreffejä. Kuitenkin sen Netflix-sarjan saa nähtäväkseen 8 eurolla (kuukaudessa ehtinee katsoa), niin jos oikeasti kiinnostaa ja saa siitä sisältöä elämään, niin on se fiksu sijoitus päämäärättömän kanavasurffailun sijaan.
Ja jos kerran, kaksi kesästä antaa lapselleen sen kivan kokemuksen, että voi ostaa pallojätskin, niin eipä sekään ihan hirveää tuhlausta ole. Ankeaa se, jos lapselle ei koskaan voi antaa sitä, mitä tämä toivoo, vaan aina ohjaa sinne Pirkka- ja Rainbow-merkkeihin (joissa on hyviä jätskejä myös), mutta ankeaa sekin on, ettei koskaan mitään saa, ja kaiken perustelee aina niin, että käytetään vain nimimimäärä rahaa kaikkeen.
Siis yritätkö nyt kertoa että köyhyys on ankeaa? Sen PITÄÄKIN olla ankeaa. Ajatus on että teet jotain mistä muut ovat valmiita maksamaan, ja täten poistat itseltäsi sitä ankeutta. Tämä ihan sen takia että jos hyödyttämättä muita ja ihan vaan loisimalla eläminen on liian mukavaa niin niiden jotka tekee työtaakka nousee kestämättömäksi kun loisijoiden määrä kasvaa.
Itse asiassa meidän yhteiskuntamme ja sosiaaliturva perustuu toisenlaiseen ajatukseen. Meillä ei ole tarkoitus, että köyhän elämä olisi ankeaa, vaan meillä on ajatus, että köyhänkin elämä olisi mielekästä. Tuo sinun ajattelusi ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista, mutta ehkä johonkin amerikkalaiseen yhteiskuntaan se voisi sopia.
Meillä on ajatuksena, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on elämässään mielekkyyttäkin, tätähän on esim. vammaisharrastusten järjestely, päivätoiminnat jne. Terveelle toimeentulotukiporukalle mielekkyyttä ei ole ajateltu tarvittavan, kun koko viime sijaisella etuudella ei pitäisi pyöriä kuin satunnaisesti ja lyhyitä jaksoja ja samalla pyristellä sieltä kaikin voimin pois. Jostain syystä meillä nykyisin on tätä usein ylisukupolvista sakkia, jotka haluavat elää pysyvästi toimeentulotuella ja vaativat elämäänsä siellä viedlä huvituksia ja muuta mielekkyyttä.
Eli mitä tämä sinun mielestäsi tarkoittaa käytännössä? Millaista pitäisi olla sellaisen ihmisen elämä, joka saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea? Pitäisikö elämän olla erilaista riippuen siitä, onko hän työtön vai saako esim. toimeentulotukea palkkansa lisäksi? Tällaisia ihmisiä on yllättävän paljon, joiden palkka on niin pieni, ettei se riitä perheen elatukseen.
Ei pidä olla edes mahdollista elää pitkiä aikoja toimeentulotuella. Pitää olla selvä ero elämässä niihin, jotka elättävät itse itsensä. Ne kalliit elämykset ei kuulu verovaroin kustannettavaksi.
Mutta tässä yhteiskunnassa se on näin. Töitä liian vähän, palkat liian pieniä, ensisijaiset tuet liian pieniä. Elämisen kustannuksiin nähden siis. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen syy. Kaikkein vähiten niiden, jotka ovat tt-tukilaisia vasten tahtoaan, olosuhteiden pakosta.
-eri
Älä höpötä. Peruselämisen kustannukset on minulla ollut 11 106,46 € vuonna 2020. En edes ole hirveämmin pihistellyt. Tässä on siis mukana kaikki autoilu, lainojen korot, viestintäkustannukset ja huvit ja harrastukset. Tarkistin juuri kirjanpidostani..
No kyllä minäkin pärjään, kun vuoden tulot on 10 775, mutta minulle se on jatkuvaa stressiä. Esim. terveydenhoitokuluihn tuosta menee jo runsas tonni.
Jos saisin kuukaudessa parisen sataa enemmän, stressi todennäköisesti katoaisi, koska silloin olisi jonkin verran "pelivaraa" ja mahdollista laittaa myös syrjään jotain. Tuosta summasta ei jää käytännössä mitään. Jos jotain vähäksi aikaa jää, niin ei kauan mene, kun tulee joku yllättävä juttu (kengät hajoaa ennen aikojaan, kännykkä hajoaa kun takuuaika juuri mennyt umpeen, sairauden oireet pahenevat, hampaasta lohkeaa paikka jne). Nähty ja koettu monta kertaa.
Ja jos puhutaan noista ensisijaisista tuista, niin esim. työmarkkinatuki on tällä hetkellä n. 8750 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
nuo laatikot voi tehdä ihan ilman kaikkia noita mausteita. Jopa ilman siirappia.
Tässä tekstissä tulee esille monen köyhän nirsous. "Emme syö kun pari päivää" "Ei haluta syödä pitkin vuotta", annat ymmärtää kuinka teillä on niin paljon kallista ruokaa, ettette halua ja tarvitse halpaa ruokaa.
Siinä vaiheessa, kun perhe on lähers alipainoinen ja pöydästä ei löydy muuta kuin puuroa, niin oikeasti olen sitä mieltä, että muiden velvollisuus on alkaa auttamaan. Kun voidaan vielä nirsoilla kyse on vain nirsoilusta. Teillä olisi ollut kinkku, jos olisit tyytynyt muissa halvempiin ruokiin ja pienempään kinkkuun.
Mikä köyhän nirsous? En koe olevani köyhä. Meillä ei kaikki edes tykkää joululaatikoista, joten tottakai pitää olla muitakin ruokia. Itsekin syön vain perinteen vuoksi. Ja olemme kasvissyöjiä, eli kinkkua ei osteta. Sekoitatkohan minun tekstini nyt johonkin toiseen? Minulla ei ole vaikeuksia saada jouluruokia ostettua, olen tässä vaan ottanut kantaa siihen, etten ymmärrä miksi aina ehdotetaan laatikoiden tekemistä itse, vaikka ne ovat todella halpoja valmiinakin, eikä se itse tekeminen aina säästä juuri mitään.
Ja mitä järkeä on tehdä joululaatikoita ilman niitä mausteita, jotka antavat niille sen perinteisen, tutun maun? Sen perinteisen, tutun maun vuoksi niitä syödään, halutaan että ne maistuvat juuri oikeanlaiselle. Joten jos yksi olennainen osa on siirappi, niin eikö ole vähän tyhmää jättää se pois? Toki, jos se ei itseä haittaa, niin voihan niin sitten tehdä.
No älä kerjää. Mun rahojaha sä olet vailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
nuo laatikot voi tehdä ihan ilman kaikkia noita mausteita. Jopa ilman siirappia.
Tässä tekstissä tulee esille monen köyhän nirsous. "Emme syö kun pari päivää" "Ei haluta syödä pitkin vuotta", annat ymmärtää kuinka teillä on niin paljon kallista ruokaa, ettette halua ja tarvitse halpaa ruokaa.
Siinä vaiheessa, kun perhe on lähers alipainoinen ja pöydästä ei löydy muuta kuin puuroa, niin oikeasti olen sitä mieltä, että muiden velvollisuus on alkaa auttamaan. Kun voidaan vielä nirsoilla kyse on vain nirsoilusta. Teillä olisi ollut kinkku, jos olisit tyytynyt muissa halvempiin ruokiin ja pienempään kinkkuun.
Kommentoin tähän jo äsken, mutta lisään vielä tämän: Miksi sinusta on jotenkin nirsoutta, jos köyhä ei halua syödä joululaatikoita useana päivänä tai pitkään? Eihän nuo ainoa halpa ruoka ole, joten vastaavalla summalla voi sitten laittaa muuta ruokaa. En oikein ymmärrä logiikkaasi. Vai onko joku pakko syödä jouluruokia viikkokaupalla vain siksi, että neKIN ovat aika halpoja?
Alue: Aihe vapaa
Ei taida aika riittää kuin ruokajonossa seisomiseen kerran viikossa. Meidän keskiluokkaisten hävikkiruoan ostajien syytä, ettei ruokajonosta saanut viimeksi kuin vain yhden makkarapaketin kahden sijaan.