Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet vain että mitä sinä itse arvostat etkä ymmärrä että jollekin toiselle pieni pala jäätelöä voi kruunata ilmaiseksi puistossa vietetyn päivän, kun kokonaiseen ravintola-ateriaan ei todellakaan ole varaa? Onko se todellakin niin outoa että köyhäkin ihminen haluaisi edes joskus pienen herkun, tai suoda sen lapsilleen?
Nämä ovat sellaisia peruspsykologisia juttuja, joiden kanssa me kaikki painimme.
Pistänkö mielihyvän etusijalle nyt, ja kärsin myöhemmin. Vai lykkäänkö omaa mielihyvääni, ja saan tuplasti enemmän myöhemmin.
Asiaa on tutkittu eräässä psykologian klassikoihin kuuluvassa kokeessa.
Lapsi sai valita, ottaako karkin heti, kun aikuinen poistuu huoneesta. Tai olla ottamatta, ja sai tuplasti enemmän myöhemmin.
Myöhemmin lapsia tutkittiin. Arvaa, ketkä olivat menestyneet elämässä ja ketkä eivät?
Nyky-yhteiskunnan ongelma on se, että se ruokkii välitöntä mielihyvää ja suorastaan kannustaa ihmisiä elämään velaksi.
Lapsia pitäisi kasvattaa kärsivällisyyteen ja omien halujen syrjään laittamiseen, ei siihen, että he kuvittelevat olevansa oikeutettuja kaikkeen kivaan ilman mitään ponnisteluja.
Sellaisella kasvatuksella on tuhoisat seuraukset koko yhteiskunnalle.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Koko Suomi elää velaksi tällä hetkellä, koska emme pysty karsimaan mistään. Sipilä yritti, ja hänet lytättiin.
Kotitaloudet eivät ikinä ole olleet niin velkaantuneiksi kuin nyt. Todella suuri osa tästä porukasta ei tule ikinä selviytymään veloistaan.
On kivempaa vain nautiskella ja antaa velan kasvaa... kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan....No minä hyvätuloisena ja hyväsydämisenä ajattelen että jos se lapsi on jo 364 päivää odottanut sitä yhtä jäätelöä, niin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden vaatimus on jo täytetty moninkertaisesti. Että jos nyt sittenkin antaisit pikkuisen syodä sen yhden jäätelön? Et sinäkään voi niin kovasydäminen olla? Jopa pula-aikaan saivat lapset kerran vuodessa jotain hyvää jouluna, vaikka pari karamellia, omenan tai appelsiinin, vaikka takuulla vanhemmilla olisi muitakin rahanreikiä ollut niillekin roposille. Nyt yltäkylläisyyden aikaan ei suotaisi köyhälle lapselle mitään.
Jos olisin diktaattori, niin määräisin kaikki palstan köyhyyspoliisit katsomaan "saiturin joulu" -elokuvan 10 kertaa peräkkäin. Ehkä joku pieni omantunnon piikki saattaisi edes muutamalle nousta.
Muuten, ihmettelen suuresti ettei kukaan täällä ole vielä ottanut leipäjonoja hampaisiinsa. Sen perusteella mitä olen lukenut, olisi joka jumalan ruokapussi syynättävä tarkkaan, ja jos siellä on mitään muuta kuin nahistuneita perunoita, punalaputettua jauhelihaa ja kauraryynejä niin heti pois ne, ja lahjoitetaan hyvätuloisille jotka nekin sapuskat ovat välillisesti varmaan maksaneet. No ehkä joulun kunniaksi voisi armosta antaa desilitran riisiryynejä per lärvi ja sen verran maitojauhetta (tarkasti annosteltuna tietysti, ei pussikaupalla) että saavat keitettyä surkean joulupuuronsa. Muuten köyhät tuhlarit tottuvat liian hyvälle ja laiskistuvat entisestään.
Yksikään lapsi Suomessa ei joudu odottamaan jäätelöä kokonaista vuotta. Jäätelöä saa vaikka kuinka halvalla ja vapun aikaan jos kerää muutaman tunnin tölkkejä puhumme jo useammasta gourmetjäätelöstä, mutta se ei kelpaa. sen pitää olla linnanmäeltä ja sen pitää olla sen päivän päätteeksi.
Se on tabu, että oikeasti sitä rahaa on vuoden mittaan annettu köyhille perehille, vaikka kuinka paljon, mutta suuri osa niistä menee ties mihin. Koska mistään ei haluta luopua. Ne menivät merkkivaatteisiin, koska muuten kiusataan. Ne meni uuteen kännyyn, koska muuten kiusataan. Ne meni alkoholin, koska muuten ei jakseta. Ne meni suoratoistoon, koska sellainen kuuluu. Ne meni harrastuksiin, koska ilman ei voi elää. Ne meni kampaajalle, koska tarvitaan piristystä. ne meni meikkeihin, koska muuten näyttää harmaalta jne.
Suomessa on köyhiä. heillä ei ole edes kännykkää tai kotia. He eivät joulun sanoisi, kuinka eivät suostu syömään samaa ruokaa pitkin vuotta tai useampaa päivää putkeen. Näille ihmisille viikko jouluruokia on luksusta. Ei ilkeilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Ei ole normaalia opettaa lapsille käytöstapoja? Jos se on ylpeyttä, niin olen ylpeästi ylpeä.
Mun lapset pyytää asioita minulta tai isältään, jos jompi kumpi meistä on paikalla. Meidän lapset, meidän asia hoitaa heidät. Jos lapset ovat vaikka kummin tai isovanhempien matkassa ilman vanhempiaan, silloin tietysti pyytävät apua tai muuta kaipaamaansa kummilta tai mummilta.
Kyllä minullekin on käytöstavat opetettu, enkä minäkään lapsena olisi pyytänyt vierailta ihmisiltä mitään. En vain ymmärrä sitä, että kummitätiä pidetään vieraana.
Meillä kotona ja läheisten kesken oltiin aika rennosti ja elämä oli kaikin tavoin välitöntä. Ei ollut niin jäykkiä rooleja, kuka saa tehdä mitäkin missäkin tilanteessa. Mutta minä olenkin aika paljon myös isovanhempieni, tätieni ja setieni "kasvattama" (minkä olen aina kokenut hyväksi ja itse asiassa isoksi rikkaudeksi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ei kannattaisi olettaa, että kukaan hankkii hänelle mitään, mutta oon kyllä ihmeissäni monista vastauksista, että tavallinen keskituloisten perhe ei ikinä osta mitään kivaa ekstraa. Ei ikinä esim. kioskijäätelöä tai suoratoistopalvelua. Tai kai niinkin voi elää tietysti, mutta kyllä mulle (korkeakoulutettu akateeminen yh) tuottaa iloa joskus ostaa joku jäde tai "ylihintainen" skumppa kalliissa ravintolassa. Talous aika tiukilla mutta toimii.
Onko koskaan mieleesi juolahtanut, että on ihmisiä, joille kioskijäätelö ja ylihintainen skumpoa tai suoratoistopalvelu ei ole kivaa ekstraa vaan silkkaa turhuutta, jota ei arvosta eikä kaipaa.
Kyllä on juolahtanut. Sain kuitenkin alkupuolen joistakin viesteistä vaikutelman, että jotkut ihan hyvin toimeentulevat perheet eivät ikinä laita rahaa MIHINKÄÄN ylimääräiseen, vain peruselinkustannuksiin. Tietenkään kaikki eivät ole kiinnostuneet skumpasta ja luksusjädestä. Mutta millaista on elämä, jos ikinä ei ole mitään ekstraa tai erilaista? Ja haluaako pariskunnan kumpikin tyyppi vain asua, lämmittää asuntoa ja syödä perusruokaa koko ajan? Jos näin on, niin eihän se minua haittaa. T. Tuo, jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Niin juuri. Ja lisäksi onhan se aika ankeaa, että kun haluaisi nähdä vaikka Netflixin hienon shakista kertovan sarjan Musta kuningatar, pitäisikin katsoa telkkarista vaan Temppareita ja Ensitreffejä. Kuitenkin sen Netflix-sarjan saa nähtäväkseen 8 eurolla (kuukaudessa ehtinee katsoa), niin jos oikeasti kiinnostaa ja saa siitä sisältöä elämään, niin on se fiksu sijoitus päämäärättömän kanavasurffailun sijaan.
Ja jos kerran, kaksi kesästä antaa lapselleen sen kivan kokemuksen, että voi ostaa pallojätskin, niin eipä sekään ihan hirveää tuhlausta ole. Ankeaa se, jos lapselle ei koskaan voi antaa sitä, mitä tämä toivoo, vaan aina ohjaa sinne Pirkka- ja Rainbow-merkkeihin (joissa on hyviä jätskejä myös), mutta ankeaa sekin on, ettei koskaan mitään saa, ja kaiken perustelee aina niin, että käytetään vain nimimimäärä rahaa kaikkeen.
Siis yritätkö nyt kertoa että köyhyys on ankeaa? Sen PITÄÄKIN olla ankeaa. Ajatus on että teet jotain mistä muut ovat valmiita maksamaan, ja täten poistat itseltäsi sitä ankeutta. Tämä ihan sen takia että jos hyödyttämättä muita ja ihan vaan loisimalla eläminen on liian mukavaa niin niiden jotka tekee työtaakka nousee kestämättömäksi kun loisijoiden määrä kasvaa.
Itse asiassa meidän yhteiskuntamme ja sosiaaliturva perustuu toisenlaiseen ajatukseen. Meillä ei ole tarkoitus, että köyhän elämä olisi ankeaa, vaan meillä on ajatus, että köyhänkin elämä olisi mielekästä. Tuo sinun ajattelusi ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista, mutta ehkä johonkin amerikkalaiseen yhteiskuntaan se voisi sopia.
Meillä on ajatuksena, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on elämässään mielekkyyttäkin, tätähän on esim. vammaisharrastusten järjestely, päivätoiminnat jne. Terveelle toimeentulotukiporukalle mielekkyyttä ei ole ajateltu tarvittavan, kun koko viime sijaisella etuudella ei pitäisi pyöriä kuin satunnaisesti ja lyhyitä jaksoja ja samalla pyristellä sieltä kaikin voimin pois. Jostain syystä meillä nykyisin on tätä usein ylisukupolvista sakkia, jotka haluavat elää pysyvästi toimeentulotuella ja vaativat elämäänsä siellä viedlä huvituksia ja muuta mielekkyyttä.
Eli mitä tämä sinun mielestäsi tarkoittaa käytännössä? Millaista pitäisi olla sellaisen ihmisen elämä, joka saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea? Pitäisikö elämän olla erilaista riippuen siitä, onko hän työtön vai saako esim. toimeentulotukea palkkansa lisäksi? Tällaisia ihmisiä on yllättävän paljon, joiden palkka on niin pieni, ettei se riitä perheen elatukseen.
Ei pidä olla edes mahdollista elää pitkiä aikoja toimeentulotuella. Pitää olla selvä ero elämässä niihin, jotka elättävät itse itsensä. Ne kalliit elämykset ei kuulu verovaroin kustannettavaksi.
Mutta tässä yhteiskunnassa se on näin. Töitä liian vähän, palkat liian pieniä, ensisijaiset tuet liian pieniä. Elämisen kustannuksiin nähden siis. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen syy. Kaikkein vähiten niiden, jotka ovat tt-tukilaisia vasten tahtoaan, olosuhteiden pakosta.
-eri
Älä höpötä. Peruselämisen kustannukset on minulla ollut 11 106,46 € vuonna 2020. En edes ole hirveämmin pihistellyt. Tässä on siis mukana kaikki autoilu, lainojen korot, viestintäkustannukset ja huvit ja harrastukset. Tarkistin juuri kirjanpidostani..
No kyllä minäkin pärjään, kun vuoden tulot on 10 775, mutta minulle se on jatkuvaa stressiä. Esim. terveydenhoitokuluihn tuosta menee jo runsas tonni.
Jos saisin kuukaudessa parisen sataa enemmän, stressi todennäköisesti katoaisi, koska silloin olisi jonkin verran "pelivaraa" ja mahdollista laittaa myös syrjään jotain. Tuosta summasta ei jää käytännössä mitään. Jos jotain vähäksi aikaa jää, niin ei kauan mene, kun tulee joku yllättävä juttu (kengät hajoaa ennen aikojaan, kännykkä hajoaa kun takuuaika juuri mennyt umpeen, sairauden oireet pahenevat, hampaasta lohkeaa paikka jne). Nähty ja koettu monta kertaa.
Ja jos puhutaan noista ensisijaisista tuista, niin esim. työmarkkinatuki on tällä hetkellä n. 8750 vuodessa.
+Asumistuki... Ja tuo oli minun Pihistelemättömtä menot. Siitä varmasti saisi leikattua autokuluista (3782,96), huveista (1399,64), viestinnästä (1092,60)....
Vierailija kirjoitti:
No älä kerjää. Mun rahojaha sä olet vailla.
Jos sinulla on lapsia, niin miksi sitten minä pienipalkkainen maksan heidän koulutuksestaan ja kouluruokailusta? Siis hyvätuloisethan voisi periaatteessa maksaa nuo itse, ei niihin tarvitsisi käyttää pienituloisilta kerättyjä veroja? Ja saadaanko me kaikki neuvoa maanviljelijöitä että millaista ruokaa niitten pitäis laittaa ja saako niitten lapset syödä jäätelöä, verovaroistahan niitä maataloustukiakin maksellaan? Entäs tuet yrityksille? Ja miksei kansanedustajien ruokaostokset ole syynissä, nehän elää verovaroista maksettavalla palkalla kokonaan. Kaurapuuroa vaan niillekin 7 päivää viikossa, eikös niin?
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet vain että mitä sinä itse arvostat etkä ymmärrä että jollekin toiselle pieni pala jäätelöä voi kruunata ilmaiseksi puistossa vietetyn päivän, kun kokonaiseen ravintola-ateriaan ei todellakaan ole varaa? Onko se todellakin niin outoa että köyhäkin ihminen haluaisi edes joskus pienen herkun, tai suoda sen lapsilleen?
Nämä ovat sellaisia peruspsykologisia juttuja, joiden kanssa me kaikki painimme.
Pistänkö mielihyvän etusijalle nyt, ja kärsin myöhemmin. Vai lykkäänkö omaa mielihyvääni, ja saan tuplasti enemmän myöhemmin.
Asiaa on tutkittu eräässä psykologian klassikoihin kuuluvassa kokeessa.
Lapsi sai valita, ottaako karkin heti, kun aikuinen poistuu huoneesta. Tai olla ottamatta, ja sai tuplasti enemmän myöhemmin.
Myöhemmin lapsia tutkittiin. Arvaa, ketkä olivat menestyneet elämässä ja ketkä eivät?
Nyky-yhteiskunnan ongelma on se, että se ruokkii välitöntä mielihyvää ja suorastaan kannustaa ihmisiä elämään velaksi.
Lapsia pitäisi kasvattaa kärsivällisyyteen ja omien halujen syrjään laittamiseen, ei siihen, että he kuvittelevat olevansa oikeutettuja kaikkeen kivaan ilman mitään ponnisteluja.
Sellaisella kasvatuksella on tuhoisat seuraukset koko yhteiskunnalle.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Koko Suomi elää velaksi tällä hetkellä, koska emme pysty karsimaan mistään. Sipilä yritti, ja hänet lytättiin.
Kotitaloudet eivät ikinä ole olleet niin velkaantuneiksi kuin nyt. Todella suuri osa tästä porukasta ei tule ikinä selviytymään veloistaan.
On kivempaa vain nautiskella ja antaa velan kasvaa... kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan....No minä hyvätuloisena ja hyväsydämisenä ajattelen että jos se lapsi on jo 364 päivää odottanut sitä yhtä jäätelöä, niin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden vaatimus on jo täytetty moninkertaisesti. Että jos nyt sittenkin antaisit pikkuisen syodä sen yhden jäätelön? Et sinäkään voi niin kovasydäminen olla? Jopa pula-aikaan saivat lapset kerran vuodessa jotain hyvää jouluna, vaikka pari karamellia, omenan tai appelsiinin, vaikka takuulla vanhemmilla olisi muitakin rahanreikiä ollut niillekin roposille. Nyt yltäkylläisyyden aikaan ei suotaisi köyhälle lapselle mitään.
Jos olisin diktaattori, niin määräisin kaikki palstan köyhyyspoliisit katsomaan "saiturin joulu" -elokuvan 10 kertaa peräkkäin. Ehkä joku pieni omantunnon piikki saattaisi edes muutamalle nousta.
Muuten, ihmettelen suuresti ettei kukaan täällä ole vielä ottanut leipäjonoja hampaisiinsa. Sen perusteella mitä olen lukenut, olisi joka jumalan ruokapussi syynättävä tarkkaan, ja jos siellä on mitään muuta kuin nahistuneita perunoita, punalaputettua jauhelihaa ja kauraryynejä niin heti pois ne, ja lahjoitetaan hyvätuloisille jotka nekin sapuskat ovat välillisesti varmaan maksaneet. No ehkä joulun kunniaksi voisi armosta antaa desilitran riisiryynejä per lärvi ja sen verran maitojauhetta (tarkasti annosteltuna tietysti, ei pussikaupalla) että saavat keitettyä surkean joulupuuronsa. Muuten köyhät tuhlarit tottuvat liian hyvälle ja laiskistuvat entisestään.
Kummitätihän osti lapselle jäätelön, mutta tämä ei ollut riittävän hieno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Googlasin tässä nopeasti niitä ohjeita ja ainakaan minulla ei ole näitä: siirappi, muskottipähkinä, inkivääri, korppujauhoja. Ei tosin olisi kermaakaan. Ja mausteet maksaa ainakin meidän alueen kaupoissa (Prisma, Alepa, K-market) pikemminkin vajaan euron eikä "muutama kymmenen senttiä". Pointtinihan ei siis ollutkaan, että itse tehty maksaisi ylenpalttisesti, vaan että joskus se voi tulla jopa yhtä kalliiksi kuin valmiina ostettu, tai ainakaan se ei ole merkittävästi halvempi. Joululaatikot ovat oikeasti aika halpoja kaupoissa, joten minusta ei ole mitään tuhlailua ostaa niitä valmiina.
Ja kyllähän lopulta piparkakutkin kalliimmaksi tulevat itse tehtyinä ainakin valmistaikinasta, tosin siinä syy itse tekemiseen ei olekaan raha, vaan hauskuus ja perinne.
Mahtoikohan se siirappi maksaa kokonaiset 1,19 e 750 g. Sitä myös voi käyttää moneen muuhunkin leipomiseen ja ruuanlaittoon. Kun valmistaa laatikot itse, kannattaa tehdä isommat satsit ja pakastaa osa.
Minulla ei ole sitä siirappia siksi, että en tee sellaisia ruokia tai levonnaisia, jossa tarvitsisin sitä. Joten tuskin sille tulisi käyttöä joulun jälkeenkään. Ja miksi tekisin isommat satsit joululaatikkoa? Meillä niitä syödään parina päivänä jouluna, mutta ei haluta syödä pitkin vuotta eikä koko joululomaa. Kolme päivää on ihan max, ja siihen riittää kaupasta ostetut PIENET laatikot - sen verran paljon on muuta ruokaa, ettei noita todellakaan kulu paljon.
nuo laatikot voi tehdä ihan ilman kaikkia noita mausteita. Jopa ilman siirappia.
Tässä tekstissä tulee esille monen köyhän nirsous. "Emme syö kun pari päivää" "Ei haluta syödä pitkin vuotta", annat ymmärtää kuinka teillä on niin paljon kallista ruokaa, ettette halua ja tarvitse halpaa ruokaa.
Siinä vaiheessa, kun perhe on lähers alipainoinen ja pöydästä ei löydy muuta kuin puuroa, niin oikeasti olen sitä mieltä, että muiden velvollisuus on alkaa auttamaan. Kun voidaan vielä nirsoilla kyse on vain nirsoilusta. Teillä olisi ollut kinkku, jos olisit tyytynyt muissa halvempiin ruokiin ja pienempään kinkkuun.
Jos perhe on jo alipainon rajoilla ja syö pelkkää puuroa, he näkevät nälkää ja ovat nähneet jo hyvän aikaa. No kiitos, nyt ymmärrän missä lähimmäisenrakkauden raja menee nyky-Suomessa. Pilkkua ennen nälkäkuolemaa saa apua, ennen sitä ei tipu mitään. Tuossa vaiheessa köyhän kannattaa ennemminkin tehdä sen verran vakava rikos että pääsee vankilaan ja saa kerrankin mahansa täyteen.
Ehkä voisi jopa harkita jonkinlaisten pakolaisleirien perustamista köyhille. Siellä sitten jaettaisiin sapuskaa kerran päivässä tarkkaan annosteltu määrä, ja samat vaatteet saisi olla päällä koko viikon. Mihin se köyhä tarvitsee vaihtovaatteita? Jokohan tuo motivoisi köyhiä säästäväisyyteen ja ahkeruuteen?
Kyllä jokainen voi minusta auttaa vaikka rikkaita, mutta tuossa kohtaa se muuttuu minusta velvollisuudeksi. Siinä vaiheessa ne kalorit ovat oikeasti liian pienet, eivät väärin jaetut.
En näe mitään huonoa siinä, että ihmisiä motivoidaan säästämään ja olemaan ahkeria. Se on oikeastaan ainoa keino päästä pysyvästi pois köyhyydestä.
Jos sinä näet velvollisuuksia muilla, niin mikset näe sitten niitä myös köyhille? Jos sinulle annetaan kolme euroa, niin eikö se ole sinun velvollisuutesi pyrkiä saamaan riittämään ne mahdollisimman pitkälle? Vai näetkö sinä tämän niin, että muilla on vain aina velvollisuus antaa sitä rahaa enemmän, kun vanhat ovat menneet ja sinä vain odottelet, milloin sitä tulee?
Köyhän ja rikkaan ero on juuri tuossa. Köyhä haluaa sen kolmen euron jäätelön heti. Rikas toteaa, että onpas kallis ja jättää siihen, koska tietää, että lähikaupassa 6 kpl paketti on 3euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet vain että mitä sinä itse arvostat etkä ymmärrä että jollekin toiselle pieni pala jäätelöä voi kruunata ilmaiseksi puistossa vietetyn päivän, kun kokonaiseen ravintola-ateriaan ei todellakaan ole varaa? Onko se todellakin niin outoa että köyhäkin ihminen haluaisi edes joskus pienen herkun, tai suoda sen lapsilleen?
Nämä ovat sellaisia peruspsykologisia juttuja, joiden kanssa me kaikki painimme.
Pistänkö mielihyvän etusijalle nyt, ja kärsin myöhemmin. Vai lykkäänkö omaa mielihyvääni, ja saan tuplasti enemmän myöhemmin.
Asiaa on tutkittu eräässä psykologian klassikoihin kuuluvassa kokeessa.
Lapsi sai valita, ottaako karkin heti, kun aikuinen poistuu huoneesta. Tai olla ottamatta, ja sai tuplasti enemmän myöhemmin.
Myöhemmin lapsia tutkittiin. Arvaa, ketkä olivat menestyneet elämässä ja ketkä eivät?
Nyky-yhteiskunnan ongelma on se, että se ruokkii välitöntä mielihyvää ja suorastaan kannustaa ihmisiä elämään velaksi.
Lapsia pitäisi kasvattaa kärsivällisyyteen ja omien halujen syrjään laittamiseen, ei siihen, että he kuvittelevat olevansa oikeutettuja kaikkeen kivaan ilman mitään ponnisteluja.
Sellaisella kasvatuksella on tuhoisat seuraukset koko yhteiskunnalle.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Koko Suomi elää velaksi tällä hetkellä, koska emme pysty karsimaan mistään. Sipilä yritti, ja hänet lytättiin.
Kotitaloudet eivät ikinä ole olleet niin velkaantuneiksi kuin nyt. Todella suuri osa tästä porukasta ei tule ikinä selviytymään veloistaan.
On kivempaa vain nautiskella ja antaa velan kasvaa... kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan....No minä hyvätuloisena ja hyväsydämisenä ajattelen että jos se lapsi on jo 364 päivää odottanut sitä yhtä jäätelöä, niin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden vaatimus on jo täytetty moninkertaisesti. Että jos nyt sittenkin antaisit pikkuisen syodä sen yhden jäätelön? Et sinäkään voi niin kovasydäminen olla? Jopa pula-aikaan saivat lapset kerran vuodessa jotain hyvää jouluna, vaikka pari karamellia, omenan tai appelsiinin, vaikka takuulla vanhemmilla olisi muitakin rahanreikiä ollut niillekin roposille. Nyt yltäkylläisyyden aikaan ei suotaisi köyhälle lapselle mitään.
Jos olisin diktaattori, niin määräisin kaikki palstan köyhyyspoliisit katsomaan "saiturin joulu" -elokuvan 10 kertaa peräkkäin. Ehkä joku pieni omantunnon piikki saattaisi edes muutamalle nousta.
Muuten, ihmettelen suuresti ettei kukaan täällä ole vielä ottanut leipäjonoja hampaisiinsa. Sen perusteella mitä olen lukenut, olisi joka jumalan ruokapussi syynättävä tarkkaan, ja jos siellä on mitään muuta kuin nahistuneita perunoita, punalaputettua jauhelihaa ja kauraryynejä niin heti pois ne, ja lahjoitetaan hyvätuloisille jotka nekin sapuskat ovat välillisesti varmaan maksaneet. No ehkä joulun kunniaksi voisi armosta antaa desilitran riisiryynejä per lärvi ja sen verran maitojauhetta (tarkasti annosteltuna tietysti, ei pussikaupalla) että saavat keitettyä surkean joulupuuronsa. Muuten köyhät tuhlarit tottuvat liian hyvälle ja laiskistuvat entisestään.
Yksikään lapsi Suomessa ei joudu odottamaan jäätelöä kokonaista vuotta. Jäätelöä saa vaikka kuinka halvalla ja vapun aikaan jos kerää muutaman tunnin tölkkejä puhumme jo useammasta gourmetjäätelöstä, mutta se ei kelpaa. sen pitää olla linnanmäeltä ja sen pitää olla sen päivän päätteeksi.
Se on tabu, että oikeasti sitä rahaa on vuoden mittaan annettu köyhille perehille, vaikka kuinka paljon, mutta suuri osa niistä menee ties mihin. Koska mistään ei haluta luopua. Ne menivät merkkivaatteisiin, koska muuten kiusataan. Ne meni uuteen kännyyn, koska muuten kiusataan. Ne meni alkoholin, koska muuten ei jakseta. Ne meni suoratoistoon, koska sellainen kuuluu. Ne meni harrastuksiin, koska ilman ei voi elää. Ne meni kampaajalle, koska tarvitaan piristystä. ne meni meikkeihin, koska muuten näyttää harmaalta jne.
Suomessa on köyhiä. heillä ei ole edes kännykkää tai kotia. He eivät joulun sanoisi, kuinka eivät suostu syömään samaa ruokaa pitkin vuotta tai useampaa päivää putkeen. Näille ihmisille viikko jouluruokia on luksusta. Ei ilkeilyä.
Piupali paupali. Noista mainitsemistasi kohteista mulla on mennyt tänä vuonna rahaa harrastukseen. Se kustantaa noin 240 euroa vuodessa, mutta harrastuksen antamaa mielihyvää ei voi mitata rahassa. Kampaajalla olen käynyt... Piti oikein miettiä, vuonna 2016 viimeksi. Puhelin on tyttären vanha, uutena maksoi alle 200, kohta tämä kyllä hajoaa, akku vetelee viimeisiään. Joo, en tiedä missä piireissä te liikutte, mutta eivät nuo mainitsemasi asiat ihan arkipäivää ole vähävaraisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin lenkillä. Kesätennareilla, kun ainoat talvikengät vuotavat. En tiedä milloin mulla on varaa uusiin. Sellaista se välillä saattaa varattomalla olla. Kirpparit ei houkuttele, eikä bussilla matkustaminen, koska en halua koronaa. Olen ainoa aikuinen taloudessa. Toivottavasti lunta ei tule enempää.
Jos kirpparit ei houkuttele niin mitenkäs nettikirpparit? Tai yhteys aikuissosiaalityöhön ja tiedustelet, voitko saada harkinnanvaraista toimeentulotukea talvikenkiin, edellyttäen ettei sinulla ihan oikeasti ole mistään muualta taholta rahaa.
Taas toi perus köyhän: ei viitsi, ei jaksa, ei houkuta, nöyryytetään vaan. Sit tarvot menemään niissä käytetyissä kesäkengissä tai ostat tori.fi:stä postitettuna. Ihan samalla tavalla se parempi tuloisenkin perse ja suu joutuu liikkumaan jos jotain haluaa saada.
Torista ostetuissa ei ole palautusoikeutta ja mulla ei ole varaa vikaostoksiin, kai sen ymmärrät? Jos mulla olisi rahaa, niin olisin jo käynyt marketista uudet, siinähän se koko pointti on. Toimeentulotukea en saa, koska tulot ovat pari kymppiä päälle normin, näin ollen ei myöskään mahdollisuutta harkinnanvaraiseen. Näinpä olen näppärästi väliinputoaja.
Ilmeisesti vain toinen "väliinputoaja" tajuaa tuon. Ei ole varaa vikaostokseen, eikä ostaa tavaraa joka menee rikki. Varsinkin jos siihen kuuluu asennus. Joku sanoi, että muutto on halpa, kun ottaa 10-50€ maksavan pakettiauton. Muuttoon menee helposti 4h ja auton haku ja vienti päälle. 5 h, niin tuolla halvalla se on 50€ ja kalliilla 250€. Ja ihan niin kuin siihen olisi varaa noin vain. Ja harva omatoiminen muutto menee neljässä tunnissa. Kaverien pitää ajaa uudelle paikkakunnalle kantamaa tavaroista. Avaimet pitää hakea ennen muuttoa. Ei kannata muuttohinnalla niitä hakea. Kavereille pitää piffata pitsat, ei ihan pelkällä hyvällä kaveruudrlla voi kaikkia olettaa. Teoriassa on niin helppo heittää joitain, ja käytännössä se ei toimi. Köyhällä ei ole varaa kokeilla. Mennä turhaan hakemaan sopimattomia kenkiä jostain kauempaa yms yms.
Tää on niin parasta. Aina löytyy se jänkkääjä, jonka mielestä köyhän ei kannata tehdä mitään, koska vaivalloista, maksaa, ei käy mulle, ei kiinnosta, en jaksa, ei viiti, ei huvita, miksi mun pitäis tehdä ite kun joku muukaan ei tee, koska haluan vain parasta niin en edes yritä mitään muuta. Ei kelpaa kirpparit, ei kelpaa halvempi vaihtoehto, ei kelpaa käytetty. Tuossakin pitkä litania asioita mitkä myös parempituloisen pitää ihan itse tehdä, pitää hakea avaimet, pitää piffata muuttajille jotain ruokaa. Onko tullut mieleen, että esim hernekeitto riittäisi muuttopäivän ruoaksi? Pizzankin voi tehdä itse, jolloin maksaa murto-osan jostain kotipizzan lätystä. Ainiiin, mutta kun pitäisi nähdä vaivaa.
Köyhän ongelma on nimenomaan tuo ikuinen aikaansaamattomuus ja henkinen köyhyys. Kaikki pitäisi kantaa naamaneteen kun weetee ei osaa itse suunnitella tai tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet vain että mitä sinä itse arvostat etkä ymmärrä että jollekin toiselle pieni pala jäätelöä voi kruunata ilmaiseksi puistossa vietetyn päivän, kun kokonaiseen ravintola-ateriaan ei todellakaan ole varaa? Onko se todellakin niin outoa että köyhäkin ihminen haluaisi edes joskus pienen herkun, tai suoda sen lapsilleen?
Nämä ovat sellaisia peruspsykologisia juttuja, joiden kanssa me kaikki painimme.
Pistänkö mielihyvän etusijalle nyt, ja kärsin myöhemmin. Vai lykkäänkö omaa mielihyvääni, ja saan tuplasti enemmän myöhemmin.
Asiaa on tutkittu eräässä psykologian klassikoihin kuuluvassa kokeessa.
Lapsi sai valita, ottaako karkin heti, kun aikuinen poistuu huoneesta. Tai olla ottamatta, ja sai tuplasti enemmän myöhemmin.
Myöhemmin lapsia tutkittiin. Arvaa, ketkä olivat menestyneet elämässä ja ketkä eivät?
Nyky-yhteiskunnan ongelma on se, että se ruokkii välitöntä mielihyvää ja suorastaan kannustaa ihmisiä elämään velaksi.
Lapsia pitäisi kasvattaa kärsivällisyyteen ja omien halujen syrjään laittamiseen, ei siihen, että he kuvittelevat olevansa oikeutettuja kaikkeen kivaan ilman mitään ponnisteluja.
Sellaisella kasvatuksella on tuhoisat seuraukset koko yhteiskunnalle.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Koko Suomi elää velaksi tällä hetkellä, koska emme pysty karsimaan mistään. Sipilä yritti, ja hänet lytättiin.
Kotitaloudet eivät ikinä ole olleet niin velkaantuneiksi kuin nyt. Todella suuri osa tästä porukasta ei tule ikinä selviytymään veloistaan.
On kivempaa vain nautiskella ja antaa velan kasvaa... kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan....No minä hyvätuloisena ja hyväsydämisenä ajattelen että jos se lapsi on jo 364 päivää odottanut sitä yhtä jäätelöä, niin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden vaatimus on jo täytetty moninkertaisesti. Että jos nyt sittenkin antaisit pikkuisen syodä sen yhden jäätelön? Et sinäkään voi niin kovasydäminen olla? Jopa pula-aikaan saivat lapset kerran vuodessa jotain hyvää jouluna, vaikka pari karamellia, omenan tai appelsiinin, vaikka takuulla vanhemmilla olisi muitakin rahanreikiä ollut niillekin roposille. Nyt yltäkylläisyyden aikaan ei suotaisi köyhälle lapselle mitään.
Jos olisin diktaattori, niin määräisin kaikki palstan köyhyyspoliisit katsomaan "saiturin joulu" -elokuvan 10 kertaa peräkkäin. Ehkä joku pieni omantunnon piikki saattaisi edes muutamalle nousta.
Muuten, ihmettelen suuresti ettei kukaan täällä ole vielä ottanut leipäjonoja hampaisiinsa. Sen perusteella mitä olen lukenut, olisi joka jumalan ruokapussi syynättävä tarkkaan, ja jos siellä on mitään muuta kuin nahistuneita perunoita, punalaputettua jauhelihaa ja kauraryynejä niin heti pois ne, ja lahjoitetaan hyvätuloisille jotka nekin sapuskat ovat välillisesti varmaan maksaneet. No ehkä joulun kunniaksi voisi armosta antaa desilitran riisiryynejä per lärvi ja sen verran maitojauhetta (tarkasti annosteltuna tietysti, ei pussikaupalla) että saavat keitettyä surkean joulupuuronsa. Muuten köyhät tuhlarit tottuvat liian hyvälle ja laiskistuvat entisestään.
Yksikään lapsi Suomessa ei joudu odottamaan jäätelöä kokonaista vuotta. Jäätelöä saa vaikka kuinka halvalla ja vapun aikaan jos kerää muutaman tunnin tölkkejä puhumme jo useammasta gourmetjäätelöstä, mutta se ei kelpaa. sen pitää olla linnanmäeltä ja sen pitää olla sen päivän päätteeksi.
Se on tabu, että oikeasti sitä rahaa on vuoden mittaan annettu köyhille perehille, vaikka kuinka paljon, mutta suuri osa niistä menee ties mihin. Koska mistään ei haluta luopua. Ne menivät merkkivaatteisiin, koska muuten kiusataan. Ne meni uuteen kännyyn, koska muuten kiusataan. Ne meni alkoholin, koska muuten ei jakseta. Ne meni suoratoistoon, koska sellainen kuuluu. Ne meni harrastuksiin, koska ilman ei voi elää. Ne meni kampaajalle, koska tarvitaan piristystä. ne meni meikkeihin, koska muuten näyttää harmaalta jne.
Suomessa on köyhiä. heillä ei ole edes kännykkää tai kotia. He eivät joulun sanoisi, kuinka eivät suostu syömään samaa ruokaa pitkin vuotta tai useampaa päivää putkeen. Näille ihmisille viikko jouluruokia on luksusta. Ei ilkeilyä.
No mutta. Kirjoittajathan ovat nimenomaan selittäneet että sitä jäätelöä nimenomaan pitää odottaa. Siis köyhän lapsen.
Luulen että tälle palstalle kirjoittaneilla ei tosiasiassa ole hajuakaan siitä miten suurin osa köyhistä perheistä oikeasti elää. Kuvitellaan että kaikki ostelevat holtittomasti viinaa, tupakkaa ja merkkivaatteita. Leimataan kaikki köyhät muutaman elämäntaidottoman takia. Vähän sama kuin sanoisin että ihan kaikki suomalaiset ovat juoppoja eikä yksikään osaa hallita alkon käyttöään, koska näen baarissa ja festareilla kännisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Niin juuri. Ja lisäksi onhan se aika ankeaa, että kun haluaisi nähdä vaikka Netflixin hienon shakista kertovan sarjan Musta kuningatar, pitäisikin katsoa telkkarista vaan Temppareita ja Ensitreffejä. Kuitenkin sen Netflix-sarjan saa nähtäväkseen 8 eurolla (kuukaudessa ehtinee katsoa), niin jos oikeasti kiinnostaa ja saa siitä sisältöä elämään, niin on se fiksu sijoitus päämäärättömän kanavasurffailun sijaan.
Ja jos kerran, kaksi kesästä antaa lapselleen sen kivan kokemuksen, että voi ostaa pallojätskin, niin eipä sekään ihan hirveää tuhlausta ole. Ankeaa se, jos lapselle ei koskaan voi antaa sitä, mitä tämä toivoo, vaan aina ohjaa sinne Pirkka- ja Rainbow-merkkeihin (joissa on hyviä jätskejä myös), mutta ankeaa sekin on, ettei koskaan mitään saa, ja kaiken perustelee aina niin, että käytetään vain nimimimäärä rahaa kaikkeen.
Siis yritätkö nyt kertoa että köyhyys on ankeaa? Sen PITÄÄKIN olla ankeaa. Ajatus on että teet jotain mistä muut ovat valmiita maksamaan, ja täten poistat itseltäsi sitä ankeutta. Tämä ihan sen takia että jos hyödyttämättä muita ja ihan vaan loisimalla eläminen on liian mukavaa niin niiden jotka tekee työtaakka nousee kestämättömäksi kun loisijoiden määrä kasvaa.
Itse asiassa meidän yhteiskuntamme ja sosiaaliturva perustuu toisenlaiseen ajatukseen. Meillä ei ole tarkoitus, että köyhän elämä olisi ankeaa, vaan meillä on ajatus, että köyhänkin elämä olisi mielekästä. Tuo sinun ajattelusi ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista, mutta ehkä johonkin amerikkalaiseen yhteiskuntaan se voisi sopia.
Meillä on ajatuksena, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on elämässään mielekkyyttäkin, tätähän on esim. vammaisharrastusten järjestely, päivätoiminnat jne. Terveelle toimeentulotukiporukalle mielekkyyttä ei ole ajateltu tarvittavan, kun koko viime sijaisella etuudella ei pitäisi pyöriä kuin satunnaisesti ja lyhyitä jaksoja ja samalla pyristellä sieltä kaikin voimin pois. Jostain syystä meillä nykyisin on tätä usein ylisukupolvista sakkia, jotka haluavat elää pysyvästi toimeentulotuella ja vaativat elämäänsä siellä viedlä huvituksia ja muuta mielekkyyttä.
Eli mitä tämä sinun mielestäsi tarkoittaa käytännössä? Millaista pitäisi olla sellaisen ihmisen elämä, joka saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea? Pitäisikö elämän olla erilaista riippuen siitä, onko hän työtön vai saako esim. toimeentulotukea palkkansa lisäksi? Tällaisia ihmisiä on yllättävän paljon, joiden palkka on niin pieni, ettei se riitä perheen elatukseen.
Ei pidä olla edes mahdollista elää pitkiä aikoja toimeentulotuella. Pitää olla selvä ero elämässä niihin, jotka elättävät itse itsensä. Ne kalliit elämykset ei kuulu verovaroin kustannettavaksi.
Mutta tässä yhteiskunnassa se on näin. Töitä liian vähän, palkat liian pieniä, ensisijaiset tuet liian pieniä. Elämisen kustannuksiin nähden siis. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen syy. Kaikkein vähiten niiden, jotka ovat tt-tukilaisia vasten tahtoaan, olosuhteiden pakosta.
-eri
Älä höpötä. Peruselämisen kustannukset on minulla ollut 11 106,46 € vuonna 2020. En edes ole hirveämmin pihistellyt. Tässä on siis mukana kaikki autoilu, lainojen korot, viestintäkustannukset ja huvit ja harrastukset. Tarkistin juuri kirjanpidostani..
No kyllä minäkin pärjään, kun vuoden tulot on 10 775, mutta minulle se on jatkuvaa stressiä. Esim. terveydenhoitokuluihn tuosta menee jo runsas tonni.
Jos saisin kuukaudessa parisen sataa enemmän, stressi todennäköisesti katoaisi, koska silloin olisi jonkin verran "pelivaraa" ja mahdollista laittaa myös syrjään jotain. Tuosta summasta ei jää käytännössä mitään. Jos jotain vähäksi aikaa jää, niin ei kauan mene, kun tulee joku yllättävä juttu (kengät hajoaa ennen aikojaan, kännykkä hajoaa kun takuuaika juuri mennyt umpeen, sairauden oireet pahenevat, hampaasta lohkeaa paikka jne). Nähty ja koettu monta kertaa.
Ja jos puhutaan noista ensisijaisista tuista, niin esim. työmarkkinatuki on tällä hetkellä n. 8750 vuodessa.
+Asumistuki... Ja tuo oli minun Pihistelemättömtä menot. Siitä varmasti saisi leikattua autokuluista (3782,96), huveista (1399,64), viestinnästä (1092,60)....
kun tuo autokuluihin laittamasi summa jaetaan 12. Tekee se 315 euroa kuukaudessa ja olet työtön. Kyllähän tuo näin ulkopuolisena kuulostaa aika järjettömältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Taas näkyy että palstalla on ihmisiä eri sosiaaliluokista. Käytöstavat ovat normaaleja, ja minun lapseni eivät pyydä toisilta ihmisiltä asioita. He kiittävät, jos tarjotaan, mutta osaavat myös kieltäytyä, jos tuntuu tilanne siltä, että asian vastaanottaminen olisi jotenkin noloa.
Omilta vanhemmiltaan lapset saavat kysyä (eivät vaatia eivätkä inttää) voisivatko saada jotain, ja vanhemmat ostavat jos ostavat. Mutta kummitädeiltä ei pyydetä mitään. Eikä muiltakaan.
Aloittaja tosin ei vaikuta kovin hyväkäytöksiseltä itsekään, jos yrittää kertoa tutuilleen nyyhkytarinoita almujen toivossa.
Jos on oikea tarve, kertokaa se vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Heillä on keinoja auttaa, ja johdattaa nimettömästi apua antavien antamat jutut avuntarvitsijoille.
Ok, ihan vilpittömästi nyt kysyn: Onko ylemmissä sosiaaliluokissa ihan oikeasti noloa ja huonoa käytöstä, jos lapsi pyytää k u m m i t ä d i l t ä ä n joskus harvoin jotain niin pientä kuin jätskitötterö?
On outoa ja hyvin rajatonta käytöstä. Vieraille tarjotaan, heille ei esitetä vaateita.
Eli kummitäti on siis vieras ihminen lapselle? Voiko kummitäti ylemmissä sosiaaliluokissa olla sukulainen? Ilmeisesti ei perheelle ainakaan kovin läheinen?
Omien ystävieni kummit ovat olleet hyvin läheisiä heille ja koko perheelle, usein myös esim. serkkuja tai jommankumman vanhemman sisaruksia, tai vaikka äidin paras ystävä. Omat kummitätini olivat serkkuni ja äidinäitini. Siksi minusta tuntuu niin oudolta ajatella, että kummi on vieras, johon tulee suhtautua asiaankuuluvalla etäisyydellä.
Oma kummitätini on myös biologinen tätini. En ole koskaan pyytänyt häneltä mitään ja vanhempani olisivat kokeneet sen hyvin outona, että pyytäisin häneltä mitään etenkin, jos vanhemmistani edes toinen on läsnä. Kummilla on jonkinlainen uskonnollinen tehtävä ja hän kait yleisesti käy lasten juhlissa, antaa mitä antaa, ei häneltä mitään pyydetä. Joutuuko teillä moni muukin lastenne pyyntöjen kohteeksi kuin kummit, teidän itsenne lisäksi? Kuullostaa ihan hamekansan hommilta.
Kuulostaa kyllä aivan hirveältä touhulta. Itseltäni on kummini kysynyt mitä haluaisin lahjaksi ja sen lisäksi antanut mitä on sattunut mieleen juolahtamaan. Ei-kummitätini ovat myös antaneet minulle vaatteita, liinavaatteita, viikon ylöspidon ja muonat ihan vaan siksi, että sukulaisia ollaan ja on tahdottu sukulaisia nähdä. Aika hirveältä kuulostaa kaiken maailman yhdet pallojäätelöt :D
Ihan köyhästä savolaisperheestä kaikki alunperin lähteneet Suomen maailmalle.
-eri
Kukaan ei ole ottanut huomioon miten kallista sähkö on nykyään.
Yksinasuvana ostan takuuvarmasti pari pientä joululaatikkoa halvemmalla kuin porottamalla sähköuunia päällä tuntikausia.
Ja tosiaan ostamalla kaikki ne tarvittavat aineet.
Minulla ei ole kaapissa mitään ylimääräistä.
Niin, eihän siirappi maksa paljon mitän, ei muutama pussi mausteita, ei korppujauho, ei kerma, ei lanttu, peruna, porkkana jne. Ei yksittäinen asia mutta yhteenlaskettuna varmaan ainakin liki kympin, pari valmislaatikkoa ehkä 3-4 euroa, ei ehkä sitäkään. Plus se sähkö.
Siinä taas ei ole mitään järkeä tehdä itse vaivalla mauttomia laatikoita jättämällä kaikki ne makua antavat aineet ja mausteet pois, kuten on jossain sanottu. Täyspöhköä hommaa, ei kukaan niin tekisi.
Kun halvempi valmislaatikko on tehty ja maustettu niinkuin pitääkin.
Tuskin kukaan välittää syödä liikaa tehtyä joululaatikkoa joulun jälkeen, ei se köyhäkään. Miksi siinäkin nyt pitää syyllistää.
Eri asia kun siinä uunissa tehdään isoja määriä ruokaa perheelle muutenkin. Menee laatikot siinä mukana ja varmaan kaapeissa tarvittavia aineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi että ehkä kavereillasikaan ei ole niin paljoa ylimääräistä rahaa? Asuntolainat ym. on yleensä mitoitettu sen mukaan miten monta maksajaa sille on. Jollain sairaanhoitajan palkoilla nyt ei ostella jatkuvasti luksusta, vaan he luultavasti joutuvat itsekin pitämään kukkaron nyörejä tiukalla. Silloin sitä luksusta ei makseta myöskään kaltaisillesi kerjäläisille.
Mitenköhän tää keskustelu on kääntynyt siihen, että mä olen joku kerjäläinen? En ole ikinä pyytänyt kavereilta tai keneltäkään mitään! Jos kaverit ITSE haluaisivat auttaa kun näkevät että meillä on tiukkaa, niin se olisi eri. Jos mulla ja miehellä olisi molemmilla joku 3500€/kk palkka ja nähtäisiin että kavereilla on tiukkaa niin varmasti voitaisiin jeesata sen sijaan että luennoitsijan punajuurten olevan edullisia.
Lisäksi toi, että mun 7-vuotiasta syytetään kerjäämistä niin Haloo?!? Jos lapsi näkee jätskikiskan niin kuka EI kysyisi että saako jäätelöä?
Ap
Meidän 7-v pyytäisi sitä jäätelöä multa tai isältään. Ei varmasti muilta. Kyllä se jo ymmärtää ettei ole sopivaa pyytää muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No älä kerjää. Mun rahojaha sä olet vailla.
Jos sinulla on lapsia, niin miksi sitten minä pienipalkkainen maksan heidän koulutuksestaan ja kouluruokailusta? Siis hyvätuloisethan voisi periaatteessa maksaa nuo itse, ei niihin tarvitsisi käyttää pienituloisilta kerättyjä veroja? Ja saadaanko me kaikki neuvoa maanviljelijöitä että millaista ruokaa niitten pitäis laittaa ja saako niitten lapset syödä jäätelöä, verovaroistahan niitä maataloustukiakin maksellaan? Entäs tuet yrityksille? Ja miksei kansanedustajien ruokaostokset ole syynissä, nehän elää verovaroista maksettavalla palkalla kokonaan. Kaurapuuroa vaan niillekin 7 päivää viikossa, eikös niin?
Kaikki kunnan ja valtion työntekijät kaurapuurokuurille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettäisi, jos mun 7-vuotias alkaisi rantareissulla kinuamaan jätskiä kummiltaan, jos mä olen paikalla! Mistä lie lapsi oppinut kerjäämään?
Me ollaan keskituloisten perhe, ja mä ostan lapsille irtojätskiä kerran tai kaksi kesässä. Muuten mennään niillä "pirkka-tuuteilla". Lapsille olen samalla opettanut rahan käyttöä. Kyllä lapsia harmittaa joskus, mutta ymmärtävät saavansa jätskiä useammin, kun ei aina valita kalleinta vaihtoehtoa.
Ja nuo suoratoistot. Yhden kuukauden olen maksanut, kun kokeilujakson aikana unohdin irtisanoa tilauksen. Muuten mennään ilmaisilla, ihan riittävästi löytyy katsottavaa muutenkin. Jos oikeasti tulee käytettyä rahapulassa useampaa maksullista suoratoistopalvelua, niin olisi varmasti hyvä hetki pohtia paljonko aikaa siinä ruudun edessä tulee vietettyä.
Ei ole todellista! Siis voiko joku kärsiä noin typerästä ylpeydestä? Että jos lapsii pyytää kummitädiltään jäätelöä, niin sinusta se on kerjäämistä?
Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole enää normaalia.
Ei ole normaalia opettaa lapsille käytöstapoja? Jos se on ylpeyttä, niin olen ylpeästi ylpeä.
Mun lapset pyytää asioita minulta tai isältään, jos jompi kumpi meistä on paikalla. Meidän lapset, meidän asia hoitaa heidät. Jos lapset ovat vaikka kummin tai isovanhempien matkassa ilman vanhempiaan, silloin tietysti pyytävät apua tai muuta kaipaamaansa kummilta tai mummilta.
Kyllä minullekin on käytöstavat opetettu, enkä minäkään lapsena olisi pyytänyt vierailta ihmisiltä mitään. En vain ymmärrä sitä, että kummitätiä pidetään vieraana.
Meillä kotona ja läheisten kesken oltiin aika rennosti ja elämä oli kaikin tavoin välitöntä. Ei ollut niin jäykkiä rooleja, kuka saa tehdä mitäkin missäkin tilanteessa. Mutta minä olenkin aika paljon myös isovanhempieni, tätieni ja setieni "kasvattama" (minkä olen aina kokenut hyväksi ja itse asiassa isoksi rikkaudeksi).
Ainakin meillä kummit ovat kuin ketä hyvänsä perhetuttuja. Yhtä vieraita lapsille kuin muutkin vanhempien kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "persaukinen" , niin kuin jotkut armollisesti toisia kutsuu, jättää netflixin ja ostaa sillä rahalla kinkun, niin sitten valitetaan kun ja ne laittaa rahat kinkkuun, kun voisi ostaa linssejä. Joku mainitsi, että pitää olla kunnon köyhä. Köyhä ei saa aukaista suutaan, muuta kuin hernekeitolle.
Näinhän siinä käy. Ja sitten kun ostaa joululaatikot valmiina, tullaan päsmäröimään, että tulisi halvemmaksi tehdä itse - mikä ei välttämättä edes pidä paikkaansa, kun laatikoita varten joutuu ostamaan sellaisia ainesosia, joita ei muuten ostaisi, ja kun valmiinakin ovat halpoja.
Ja mitähän laatikoihin tulevaa ainesosaa ihmisillä ei yleensä ole valmiina? Kermaa, kananmunia vai suolaa? Mausteet maksaa muutaman kymmenen senttiä pussi.
Tein laatikoita tänä jouluna ekaa kertaa, kun oletin, että tulevat halvemmiksi. Kaupoissa myytiin sellaisia 2 kg:n pusseja lanttuja, porkkanoita ja punajuuria alle eurolla. Ajattelin, että nyt sitten laatikot ja rosollia noista edullisesti ja että niistä riittää vielä reilusti joulun jälkeenkin.
Ajattelin todellakin, että niin suuresta juuresmäärästä tulee todella paljon laatikoita, mutta eipä niistä tullut. :D No, on niitä vähän vielä jäljellä. Ja hyviä ovat, voittavat kaupan laatikot.
Mutta normaalisti en käytä mihinkään siirappia, puuroriisiä, maitoa, kermaa tai muskottipähkinää. Ja mausteet ovat vähän enemmän kuin muutama kymmenen senttiä. Tosin ainakin siirappi säilyy kyllä niin hyvin, että siitä saa ensi ja sitä seuraavankin joulun laatikot. En vain tiedä, teenkö niitä.
Ei tainnut tulla halvemmaksi, mutta ei kai hirveästi kalliimmaksikaan.
Ja minä en normaalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pidemmän päälle nämä "älä osta netflixiä katso nettitvtä ilmaitteeksi", "älä osta jäätelöpalloa kojusta osta kaupasta halvin tuutti" etc. ovat aika kuluttavia. Lapsena tarvi kaikesta säästää, mutta kun kerrankin pääsi syömään heseen, ostaa sen jäätelöpallon etc. oli se kyllä luksusta. Mielenterveys siinä ikuisessa pihistelyssä lähtee. Tietenkin pitää valita tarkoin mitä ostaa kun on tiukkaa, mutta ei sitä köyhyyttä kannata liikaa korostaa ainakaan lapsille.
Niin juuri. Ja lisäksi onhan se aika ankeaa, että kun haluaisi nähdä vaikka Netflixin hienon shakista kertovan sarjan Musta kuningatar, pitäisikin katsoa telkkarista vaan Temppareita ja Ensitreffejä. Kuitenkin sen Netflix-sarjan saa nähtäväkseen 8 eurolla (kuukaudessa ehtinee katsoa), niin jos oikeasti kiinnostaa ja saa siitä sisältöä elämään, niin on se fiksu sijoitus päämäärättömän kanavasurffailun sijaan.
Ja jos kerran, kaksi kesästä antaa lapselleen sen kivan kokemuksen, että voi ostaa pallojätskin, niin eipä sekään ihan hirveää tuhlausta ole. Ankeaa se, jos lapselle ei koskaan voi antaa sitä, mitä tämä toivoo, vaan aina ohjaa sinne Pirkka- ja Rainbow-merkkeihin (joissa on hyviä jätskejä myös), mutta ankeaa sekin on, ettei koskaan mitään saa, ja kaiken perustelee aina niin, että käytetään vain nimimimäärä rahaa kaikkeen.
Siis yritätkö nyt kertoa että köyhyys on ankeaa? Sen PITÄÄKIN olla ankeaa. Ajatus on että teet jotain mistä muut ovat valmiita maksamaan, ja täten poistat itseltäsi sitä ankeutta. Tämä ihan sen takia että jos hyödyttämättä muita ja ihan vaan loisimalla eläminen on liian mukavaa niin niiden jotka tekee työtaakka nousee kestämättömäksi kun loisijoiden määrä kasvaa.
Itse asiassa meidän yhteiskuntamme ja sosiaaliturva perustuu toisenlaiseen ajatukseen. Meillä ei ole tarkoitus, että köyhän elämä olisi ankeaa, vaan meillä on ajatus, että köyhänkin elämä olisi mielekästä. Tuo sinun ajattelusi ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista, mutta ehkä johonkin amerikkalaiseen yhteiskuntaan se voisi sopia.
Meillä on ajatuksena, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on elämässään mielekkyyttäkin, tätähän on esim. vammaisharrastusten järjestely, päivätoiminnat jne. Terveelle toimeentulotukiporukalle mielekkyyttä ei ole ajateltu tarvittavan, kun koko viime sijaisella etuudella ei pitäisi pyöriä kuin satunnaisesti ja lyhyitä jaksoja ja samalla pyristellä sieltä kaikin voimin pois. Jostain syystä meillä nykyisin on tätä usein ylisukupolvista sakkia, jotka haluavat elää pysyvästi toimeentulotuella ja vaativat elämäänsä siellä viedlä huvituksia ja muuta mielekkyyttä.
Eli mitä tämä sinun mielestäsi tarkoittaa käytännössä? Millaista pitäisi olla sellaisen ihmisen elämä, joka saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea? Pitäisikö elämän olla erilaista riippuen siitä, onko hän työtön vai saako esim. toimeentulotukea palkkansa lisäksi? Tällaisia ihmisiä on yllättävän paljon, joiden palkka on niin pieni, ettei se riitä perheen elatukseen.
Ei pidä olla edes mahdollista elää pitkiä aikoja toimeentulotuella. Pitää olla selvä ero elämässä niihin, jotka elättävät itse itsensä. Ne kalliit elämykset ei kuulu verovaroin kustannettavaksi.
Mutta tässä yhteiskunnassa se on näin. Töitä liian vähän, palkat liian pieniä, ensisijaiset tuet liian pieniä. Elämisen kustannuksiin nähden siis. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen syy. Kaikkein vähiten niiden, jotka ovat tt-tukilaisia vasten tahtoaan, olosuhteiden pakosta.
-eri
Älä höpötä. Peruselämisen kustannukset on minulla ollut 11 106,46 € vuonna 2020. En edes ole hirveämmin pihistellyt. Tässä on siis mukana kaikki autoilu, lainojen korot, viestintäkustannukset ja huvit ja harrastukset. Tarkistin juuri kirjanpidostani..
No kyllä minäkin pärjään, kun vuoden tulot on 10 775, mutta minulle se on jatkuvaa stressiä. Esim. terveydenhoitokuluihn tuosta menee jo runsas tonni.
Jos saisin kuukaudessa parisen sataa enemmän, stressi todennäköisesti katoaisi, koska silloin olisi jonkin verran "pelivaraa" ja mahdollista laittaa myös syrjään jotain. Tuosta summasta ei jää käytännössä mitään. Jos jotain vähäksi aikaa jää, niin ei kauan mene, kun tulee joku yllättävä juttu (kengät hajoaa ennen aikojaan, kännykkä hajoaa kun takuuaika juuri mennyt umpeen, sairauden oireet pahenevat, hampaasta lohkeaa paikka jne). Nähty ja koettu monta kertaa.
Ja jos puhutaan noista ensisijaisista tuista, niin esim. työmarkkinatuki on tällä hetkellä n. 8750 vuodessa.
+Asumistuki... Ja tuo oli minun Pihistelemättömtä menot. Siitä varmasti saisi leikattua autokuluista (3782,96), huveista (1399,64), viestinnästä (1092,60)....
kun tuo autokuluihin laittamasi summa jaetaan 12. Tekee se 315 euroa kuukaudessa ja olet työtön. Kyllähän tuo näin ulkopuolisena kuulostaa aika järjettömältä.
Mistä sait päähäsi että olen työtön. En saa mitään tukia ja nettona ansaitsen vuodessa sellaisen 52721,87 €. Kommentoin vain että tuet ja palkat eivät mitenkään tolkuttoman pieniä elinkustannuksiin nähden ole. Kuten tästäkin nähdään. Elinkustannukset, eikä edes pihistellyt, tulee jo melkein katettua työmarkkinatuella yksistään. Ja kun nuo autoilukuluista, viihteestä ja viestinnästä karsisi niin jopa pelkällä työmarkkinatuellakin saisi elinkustannukset katettua. Eli ei ne tuet ja palkat mitenkään pieniä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No älä kerjää. Mun rahojaha sä olet vailla.
Jos sinulla on lapsia, niin miksi sitten minä pienipalkkainen maksan heidän koulutuksestaan ja kouluruokailusta? Siis hyvätuloisethan voisi periaatteessa maksaa nuo itse, ei niihin tarvitsisi käyttää pienituloisilta kerättyjä veroja? Ja saadaanko me kaikki neuvoa maanviljelijöitä että millaista ruokaa niitten pitäis laittaa ja saako niitten lapset syödä jäätelöä, verovaroistahan niitä maataloustukiakin maksellaan? Entäs tuet yrityksille? Ja miksei kansanedustajien ruokaostokset ole syynissä, nehän elää verovaroista maksettavalla palkalla kokonaan. Kaurapuuroa vaan niillekin 7 päivää viikossa, eikös niin?
Tiedätkö, mitä ruoka maksaisi, jos ei maanviljelyä tuettaisi, tai mikä olisi työllisyys, jos ei yrityksiä tuettaisi ja luuletko, että lait tulevat säädetyiksi ihan itsestään tai valtion budjetti käsitellyksi?
Jos perhe on jo alipainon rajoilla ja syö pelkkää puuroa, he näkevät nälkää ja ovat nähneet jo hyvän aikaa. No kiitos, nyt ymmärrän missä lähimmäisenrakkauden raja menee nyky-Suomessa. Pilkkua ennen nälkäkuolemaa saa apua, ennen sitä ei tipu mitään. Tuossa vaiheessa köyhän kannattaa ennemminkin tehdä sen verran vakava rikos että pääsee vankilaan ja saa kerrankin mahansa täyteen.
Ehkä voisi jopa harkita jonkinlaisten pakolaisleirien perustamista köyhille. Siellä sitten jaettaisiin sapuskaa kerran päivässä tarkkaan annosteltu määrä, ja samat vaatteet saisi olla päällä koko viikon. Mihin se köyhä tarvitsee vaihtovaatteita? Jokohan tuo motivoisi köyhiä säästäväisyyteen ja ahkeruuteen?