Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä. Jouluna jää kinkku kauppaan ja kesällä jätski kiskaan. Paremmin toimeentulevien syyllistäminen on turhaa ja kaverilta kerjääminen noloa.
Köyhyys on ihan erilainen kokemus, jos on nuori ja terve pari- tai kolmekymppinen opiskelija kuin jos on vaikka monisairas viisi-tai kuusikymppinen.
Olen tajunnut tällaisen itsestäänselvyyden jo teininä, joten hieman surulliseksi ja vihaiseksikin vetää, kun huomaa, että aikuiset, ilmeisesti varsin hyvin kouluttautuneet ihmiset eivat pysty tajuamaan tai ymmärtämään.
Yleisemminkin tästä ketjusta voi päätellä ainakin sen, että keski- ja hyvätuloiseksi voi päästä ihan uskomattoman vähäisillä älynlahjoilla ja ymmärryksellä elämästä - mikä toisaalta ei ole kylläkään yllätys tai uutinen. En tunne yhtään niin tolloa köyhää kuin miltä tänne kirjoittaneet keskituloiset vaikuttavat.
Anteeksi.
Mitä se ketään auttaa jos täällä ymmärretään ihan hirveästi? Ei sillä ole väliä miten erilainen kokemus on missäkin iässä. Ei sen ilmoittaminen auta ketään. Mutta jokin konkreettinen neuvo voi auttaa jotakuta, joka näitä lukee. Tuo sinun haukkumisesi ei varmasti auta. Korkeintaan vahvistaa sitä uskoa että mikään ei auta ja mitään ei kannata yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Sinä, yhteiskunnan armopalojen varassa elävä, arvotat aikaasi kuin joku kuningas, jonka ei tarvitse osallistua mihinkään, mutta muilla on velvollisuus kannatella sinua. Me työssäkäyvät joudumme 50% työajastamme käyttämään sinunlaistesi elättämiseen, ja sinä koet, että et halua tuhlata edes tuntia päivässä siihen, että itse voisit jotain tehdä oman elämäsi eteen. Tämä minua nettomaksajana ehkä kaikkein eniten tässä kuviossa ällöttää. Minä uhraan suurimman osan elämästäni ja vapaa-ajastani siihen, että sinä saat ruoan, terveydenhoidon ja muun tekemättä mitään ja kehtaat vielä valittaa, kun en kustanna sinulle siihen päälle vielä lisäluksusta. Häpeäisit.
Ehkä se firma jossa teet töitä saa hyviä tukia. Tai pitkälle opiskellut saa enemmän tukea ,koska opiskelu on Suomessa suht ilmaista. Toivottavasti jokainen muistaa sanomisensa, jos joskus joutuu kovan eteen. Esim. Minulla oli hyvät vakuutukset, mutta vakuutusyhtiö meni konkkaan ja sinne meni henki- ja saitaskuluvakuutus. Kroonikkona en uusia saanut ja jouduin siirtymään julkiselle puolelle. Vaikka minulla on ihan hyvät tulot ja kuvittelin etten almuja kaipaa, niin en nyt kuitenkaan pysty yksityistä terveydenhuoltoa itse maksamaan. Konkurssi tuli yllätyksenä. Kaverilla oli hyvä vakuutus, mutta ehdot meni niin tiukoiksi, että se oli pakko irtisanoa. Vaikka kuinka yrittää turvata selustansa, niin kaikkea yllättävää voi tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Sinä, yhteiskunnan armopalojen varassa elävä, arvotat aikaasi kuin joku kuningas, jonka ei tarvitse osallistua mihinkään, mutta muilla on velvollisuus kannatella sinua. Me työssäkäyvät joudumme 50% työajastamme käyttämään sinunlaistesi elättämiseen, ja sinä koet, että et halua tuhlata edes tuntia päivässä siihen, että itse voisit jotain tehdä oman elämäsi eteen. Tämä minua nettomaksajana ehkä kaikkein eniten tässä kuviossa ällöttää. Minä uhraan suurimman osan elämästäni ja vapaa-ajastani siihen, että sinä saat ruoan, terveydenhoidon ja muun tekemättä mitään ja kehtaat vielä valittaa, kun en kustanna sinulle siihen päälle vielä lisäluksusta. Häpeäisit.
Tämä! Käsittämätön ajatus, että kavereita pitäisi auttaa rahaa syytämällä. Välillä muutama tuttu on ollut tiukemmalla, mutta ovat aina kysyneet olisiko jotain töitä, mitä tehdä. Ja melkein aina on ollutkin; pihahommia, nikkarointijuttuja yms. Palkkaan oikein mieluusti ja autan sillä tavoin.
En ole itse köyhä, mutta yritän muuten vaan elää kuluttamatta liikaa, ja yritän saada rahan riittämään. Itse en uskaltaisi ostaa kankaita tai lankoja tee-se-itse -käsitöihin tarkoituksena myydä ja saada lisätuloja, jos en olisi suunnilleen 100% varma, että myös saan ne myytyä. Olisi todella ärsyttävää köyhänä laittaa rahaa lankoihin ja käsityötarvikkeisiin ja tehtailla muovikassillinen villasukkia ja toinen kassillinen ties mitä käsitöitä, mitä täällä on ehdotettu, ja sitten joutua epätoivoisesti tyrkyttämään niitä eri some-kanavissa todetakseni, etten saakaan niitä myydyksi. Jos muutenkin tykkää tehdä käsitöitä eikä rahasta ole pulaa, tuskin tappio niin pahalta tuntuu, mutta jos ajatuksena oli hankkia perheelle lisärahaa, voi tuntua aika katkeralta todeta, että nipistettiin perheen joulubudjetista tai jätettiin väliin lasten toivoma Linnanmäki huonon bisnesidean takia.
Ja sitten lopultahan kaikkien mielestä syy on tietenkin oma - oli huono idea, ei ollut tarpeeksi hienoja, väärin markkinoitu...
Nämä käsityönmyynti-ideat ovat hyviä ainoastaan silloin, jos ihminen tekisi niitä muutenkin, jolloin se olisi oma harrastus. Kenelle tahansa ne eivät ole todennäköinen keino saada edes niihin satsattuja rahoja pois. Kuka tahansa myyjäisissä ollut tai kirppispöytää pitänyt tietää, että tuotteet eivät mene kaupaksi ihan noin vaan. Usein myynti suorastaan takkuaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä. Jouluna jää kinkku kauppaan ja kesällä jätski kiskaan. Paremmin toimeentulevien syyllistäminen on turhaa ja kaverilta kerjääminen noloa.
Mainitse nyt yksikin oikeasti hyvä neuvo, mitä tässä on mainittu. Enkä nyt tarkoita mitään haihattelua villasukkien neulomisesta, vaan todellisia neuvoja. "Laita joka kuukausi viisisataa säästöön, niin jouluna sinulla on 6000 euroa" ei ole myöskään validi neuvo.
Tee mitä tahansa mikä tuottaa. Laita ilmoitus mitä olet valmis tekemään rahasta. Ikkunanpesua, siivoamista, lastenvahtimista, korjauspalveluista, lumenluomista, myy voitolla ihan mitä tahansa. Muiden valmistamaa tai itse valmistamaasi.
Mitä ikinä se on, siitä pitää jonkun olla valmis maksamaan sinulle. On se sitten tavara tai taito ja myy se. Raha toimii niin. Joko teet sitä itse lisää jollain keinolla tai se vähenee.
Jos sinulle annetaan könttäsumma, kuten palkka ja tuet ovat, niin sinä itse valitset mihin sen käytät ja käytätkö kaiken. Joten jos sinä tiedostat, että siitä summasta voi jäädä yli rahaa, koska voit olla ostamatta asioita. Kykenet olemaan hemmottelematta itseäsi jne. Niin sinulle kertyy säästöä. Tämän rahan voit sitten joka sijoittaa, käyttää myöhemmin tai vaikka lahjoittaa muille köyhille.Sinulle kaikkein paras neuvo on, että opit ymmärtämään miten raha toimii, miksi sinulla on vaikeuksia säästää ja mitä tarkoittaa kun sijoittaa. Mitä on talous ja sen hallinta. Ennenkuin oikeasti edes kosket koko rahaan ja mietit kudonko vai ompelenko vai purkitanko silliä.
Mä teen monia hommia, mutta ainoastaan sellaisille ihmisille, jotka tunnen niin hyvin ja joista menen takuuseen, etteivät käräytä viranomaisille. En ota riskiä vieraiden ihmisten kanssa.
-eri
Siis mistä he käräyttäisivät? Jos teet hommia toiselle ja hän maksaa sinulle palkkaa virallisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Sinä, yhteiskunnan armopalojen varassa elävä, arvotat aikaasi kuin joku kuningas, jonka ei tarvitse osallistua mihinkään, mutta muilla on velvollisuus kannatella sinua. Me työssäkäyvät joudumme 50% työajastamme käyttämään sinunlaistesi elättämiseen, ja sinä koet, että et halua tuhlata edes tuntia päivässä siihen, että itse voisit jotain tehdä oman elämäsi eteen. Tämä minua nettomaksajana ehkä kaikkein eniten tässä kuviossa ällöttää. Minä uhraan suurimman osan elämästäni ja vapaa-ajastani siihen, että sinä saat ruoan, terveydenhoidon ja muun tekemättä mitään ja kehtaat vielä valittaa, kun en kustanna sinulle siihen päälle vielä lisäluksusta. Häpeäisit.
Höpsis, sinäkin hyödyt itse yhteiskunnan palveluista. Olisi älyllistä epärehellisyyttä muuta väittää. Aikahan on oikeastaan ainoa resurssi mitä mellä on. Sinä käyt työssä, olet siis tehnyt vaihtokaupan ajastasi työnantajasi kanssa. Se, että miten yhteiskunnassa varallisuutta jaetaan ei ole minun päätökseni, mutta en kai ole niin hullu, että jättäisin mahdollisuuteni selvitä hengissä käyttämättä? Enkä ole vaatimassa luksusta itselleni. Koen, että Suomessa on hyvä sosiaaliturva, mutta näen myös, että väliinputoakia on. Olen työkyvytön tahtomattani.
Juu, tuossa siis taas sanottiin, että pitäisi hävetä ja antaa itsensä kuolla.
Ennenkuin ottaa vastaa yhteiskunnan tukia.
Pitääkö siis silloinkin hävetä jos antaa itsensä suosiolla kuolla?
Mitähän varten ne tuet on sitten oikein laissa säädetty? Jotkut viisaat ne ovat säätäneet ja tarpeellisiksi katsoneet.
Miksi ei sitten käytettäisi, ihan hullua kun kerran on tarkoitettu huono-osaisille avuksi.
Miksi aina huudetaan siitä lisäluksuksen vaatimisesta.
Uskon, että tavallinen arki kelpaa, samanlainen kuin muillakin, mutta monien mielestä köyhille ei kuulu muuta kuin äärimmäisen niukka ja iloton elämä.
Ilon ja mielihyvän tunteminen on erittäin paha asia köyhien kohdalla. En minä tiedä miksi se niin harmittaa, eihän se ole keltään pois. Jos sillä 500 eurolla joku sitä pystyy tuntemaan ja kokemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä. Jouluna jää kinkku kauppaan ja kesällä jätski kiskaan. Paremmin toimeentulevien syyllistäminen on turhaa ja kaverilta kerjääminen noloa.
Köyhyys on ihan erilainen kokemus, jos on nuori ja terve pari- tai kolmekymppinen opiskelija kuin jos on vaikka monisairas viisi-tai kuusikymppinen.
Olen tajunnut tällaisen itsestäänselvyyden jo teininä, joten hieman surulliseksi ja vihaiseksikin vetää, kun huomaa, että aikuiset, ilmeisesti varsin hyvin kouluttautuneet ihmiset eivat pysty tajuamaan tai ymmärtämään.
Yleisemminkin tästä ketjusta voi päätellä ainakin sen, että keski- ja hyvätuloiseksi voi päästä ihan uskomattoman vähäisillä älynlahjoilla ja ymmärryksellä elämästä - mikä toisaalta ei ole kylläkään yllätys tai uutinen. En tunne yhtään niin tolloa köyhää kuin miltä tänne kirjoittaneet keskituloiset vaikuttavat.
Anteeksi.
Mitä se ketään auttaa jos täällä ymmärretään ihan hirveästi? Ei sillä ole väliä miten erilainen kokemus on missäkin iässä. Ei sen ilmoittaminen auta ketään. Mutta jokin konkreettinen neuvo voi auttaa jotakuta, joka näitä lukee. Tuo sinun haukkumisesi ei varmasti auta. Korkeintaan vahvistaa sitä uskoa että mikään ei auta ja mitään ei kannata yrittää.
Monelle ne neuvot vain kuulostavat typeriltä. Osta koipiteisiä, ne on halvempia. Ihan kuin köyhä ei tietäisi mikä on halvinta. Osta käytettynä, kun ei ole varaa virheostoihin. Neulo sukkia, joista ei saa edes voittoa. Menen marjaan ja itse tietää, että se tulee kalliimmaksi kuin ostaa pakastemarjoja tarvittaessa. Alkoholistille on turha sanoa, että älä laita rahaa alkoholiin, niin ne riittää paremmin. Alkoholistin lapsi ei hyödy mitään siitä, että kävellen kerrotaan köyhyyden johtuvan vanhemman alkoholin käytöstä. Hän voi hyötyä siitä luksusjäätelötötyerösyä vaikka sillä, että päättää isona tulevansa rikkaaksi että voi ostaa herkkujäötelöä. Itsestään selviä neuvoja, jotka ei arjessaan toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Ei ne joilla on kymppejä heittää johonkin sukkiin tosta vaan missään myyjäisissä tai kirppareilla kuljekkaan. Mutta voivat ostaa jos tulee netissä jossain sopivassa paikassa, sopivasti markkinoituna vastaan. Se on kyllä totta, että tuo sopii nyt lähinnä vaan heille jotka niitä sukkia kutovat muutenkin omaksi ilokseen. Aikaa vievää hommaahan se on.
Villasta tehdystä villapaidassa voi pyytää vaikka 250€.
Kuulostaa hyvältä. Harmi vaan, että hintatietoiset ostajat hakevat tuolla hintaa jonkin merkkituotteen tai sitten halvemman villapaidan ketjuliikkeestä. Kuinka moni esim. tämän ketjun hyvätuloisista ostaisi tuosta noin vaan villapaidan joltain satunnaiselta myyjältä facebook-kirppiksellä tai myyjäisissä hintaan 250 euroa?
Tässä ketjussahan nimenomaan on puhuttu, että mahdollisimman halvalla on fiksua ostaa. Itse olen ostanut villapaitoja kirppikseltä vitosella. En usko, että raaskisin maksaa 250 euroa yhdestä vaatteesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Jos villasukkien kutominen olisi tuottava bisnes olisivat sen jo kaikki käsistään kätevät keksineet.
Se on tosiaan mukavaa puuhastelua ja sillä saa pientä lisätuloja jos hyvin käy. Mutta voi olla, että sukat jäävät käsiin. No niitähän voi antaa lahjaksi. Mutta eikö täällä ollut ketju, jossa kerrottiin, että villasukat ovat tylsä lahja ja niästä ja niitä ei pidetä jos sellaiset saa.Myös täytyy osata kutoa tosi siistiä ja kaunista ja osata tehdä hyvän malliset. Mikä tahansa sukka ei mene kaupaksi eikä kehtaa edes laittaa esille myyntiin.
Sukan kutominenkin taito eikä käy kaikilta. Vaikka kuinka on köyhä. Köyhyys ei tuo kädentaitoja.
No, köyhä voi opetella sanotaan nyt. Jos ei ole käsityöihminen niin ei koskaan saavuta sitä tasoa mitä niillä ihmisillä on jotka jo myyvät ja kutovat niitä sukkia. Ja ovat siinä taitavia jo valmiiksi.
On tuhansia asioita mitä voi yrittää myydä. Vaikka tosiaan niitä likaisia alushousuja. Mutta kuten ketjussa on selkeästi tullut esille, niin monella on ajatus, ettei kannata ellei rikastu.
Se, että sillä saa maksettua Netflixin ja käytyä Ruotsissa kerran vuodessa ja ostettua kummilapselle jäätelöä ei ole tarpeeksi. Siitä pitää saada kunnon tuntipalkka ja sen on oltava ihan pakosta villasukkia.
Selitystä selityksen perään, jossa kukaan ei osaa mitään ja materiaaleihin investointi on järkyttävän kallista ja maanomistajankaan lupaa ei ole ja sukatkin ovat liian rumat, että kukaan ostaisi.
Mitenkäs olisi niiden kaljapuollojen koristelu ja myydä niitä vaaseina? Ostat siitä kaupan edestä ihmisiltä ennenkuin laittavat ne siihen koneeseen, jos kotona ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan yhtä hyvin kuin täällä ehdotellaan noita 250 euron villapaitoja ja jotain uudenlaista villasukkabisnestä, niin voisihan täällä jaella sellaisiakin ohjeita kuin: "Osta öljyvärejä ja ala maalata upeita tauluja - parhaimmillaan joku voi maksaa tauluista vaikka kymmeniä tuhansia euroja, kunhan hankit vähän nimeä!" Onhan niitä esimerkkejä kuuluisissa taidemaalareissa. Ehkä kuka vaan voisi olla uusi Picasso?
Esim. jos myy joka kuukausi taulun hintaan 6000 euroa, rikastuu jo hyvinkin nopeasti!
Tällaisia vinkkejä voisi yhtä hyvin antaa kuin jotain "myy ihmisille käpyjä", "kudo villapaitoja ja myy niitä hintaan 250 euroa", "laita pystyyn onnittelukorttibisnes".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Ei ne joilla on kymppejä heittää johonkin sukkiin tosta vaan missään myyjäisissä tai kirppareilla kuljekkaan. Mutta voivat ostaa jos tulee netissä jossain sopivassa paikassa, sopivasti markkinoituna vastaan. Se on kyllä totta, että tuo sopii nyt lähinnä vaan heille jotka niitä sukkia kutovat muutenkin omaksi ilokseen. Aikaa vievää hommaahan se on.
Villasta tehdystä villapaidassa voi pyytää vaikka 250€.
Kuulostaa hyvältä. Harmi vaan, että hintatietoiset ostajat hakevat tuolla hintaa jonkin merkkituotteen tai sitten halvemman villapaidan ketjuliikkeestä. Kuinka moni esim. tämän ketjun hyvätuloisista ostaisi tuosta noin vaan villapaidan joltain satunnaiselta myyjältä facebook-kirppiksellä tai myyjäisissä hintaan 250 euroa?
Tässä ketjussahan nimenomaan on puhuttu, että mahdollisimman halvalla on fiksua ostaa. Itse olen ostanut villapaitoja kirppikseltä vitosella. En usko, että raaskisin maksaa 250 euroa yhdestä vaatteesta...
Luuletko, että jos kalastajan vaimo myisi näitä hänen neuleitaan, hän ei saisi niistä 250€? Sinä et raaskisi, mutta monet maksavat ihan helposti untuvatakista 500€, koska he ajattelevat sen kestävä vuosia. Kyllä neuleista maksetaan, jos se on mieleinen ja voihan niitä aina kysyä jos joku liike ottaa ne myyntiin. Merkkineuleet eivät ole mitään 250€ vaan paljon enemmän. https://www.mrporter.com/en-it/mens/product/the-row/clothing/crew-necks…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Jos villasukkien kutominen olisi tuottava bisnes olisivat sen jo kaikki käsistään kätevät keksineet.
Se on tosiaan mukavaa puuhastelua ja sillä saa pientä lisätuloja jos hyvin käy. Mutta voi olla, että sukat jäävät käsiin. No niitähän voi antaa lahjaksi. Mutta eikö täällä ollut ketju, jossa kerrottiin, että villasukat ovat tylsä lahja ja niästä ja niitä ei pidetä jos sellaiset saa.Myös täytyy osata kutoa tosi siistiä ja kaunista ja osata tehdä hyvän malliset. Mikä tahansa sukka ei mene kaupaksi eikä kehtaa edes laittaa esille myyntiin.
Sukan kutominenkin taito eikä käy kaikilta. Vaikka kuinka on köyhä. Köyhyys ei tuo kädentaitoja.
No, köyhä voi opetella sanotaan nyt. Jos ei ole käsityöihminen niin ei koskaan saavuta sitä tasoa mitä niillä ihmisillä on jotka jo myyvät ja kutovat niitä sukkia. Ja ovat siinä taitavia jo valmiiksi.On tuhansia asioita mitä voi yrittää myydä. Vaikka tosiaan niitä likaisia alushousuja. Mutta kuten ketjussa on selkeästi tullut esille, niin monella on ajatus, ettei kannata ellei rikastu.
Se, että sillä saa maksettua Netflixin ja käytyä Ruotsissa kerran vuodessa ja ostettua kummilapselle jäätelöä ei ole tarpeeksi. Siitä pitää saada kunnon tuntipalkka ja sen on oltava ihan pakosta villasukkia.
Selitystä selityksen perään, jossa kukaan ei osaa mitään ja materiaaleihin investointi on järkyttävän kallista ja maanomistajankaan lupaa ei ole ja sukatkin ovat liian rumat, että kukaan ostaisi.
Mitenkäs olisi niiden kaljapuollojen koristelu ja myydä niitä vaaseina? Ostat siitä kaupan edestä ihmisiltä ennenkuin laittavat ne siihen koneeseen, jos kotona ei ole.
Ajattelen tässä ihan vaan ostajan näkökulmasta... esim. nyt jouluna askarreltiin kyllä lasten kanssa itse joulukortteja sukulaisille, ja lopputulokset näyttivätkin juuri lasten tekemiltä. Jos ei olisi ehditty itse askarrella, en olisi kyllä maksanut joulukorteista jollekin muulle, vaan hakenut sitten jostain kaupasta mahdollisimman halvalla tavallisia kortteja, tyyliin "10 kpl eurolla". Kai minulla pitäisi olla joku syy, miksi ostaisin jonkun itse tekemiä isommalla hinnalla? Voisihan se syy tietysti olla se, että ovat hienoja, mutta toisaalta kun eivät ne ole rumia ne kaupankaan kortit, ja ne saa paljon halvemmalla... Eikös se hyvä taloudenpito toisaalta ollut juuri säästäväisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Maailmassa nyt on monenlaisia ihmisiä. Myös henkisesti köyhiä. Osa on äö:lta heikompia ja osalla oppimisvaikeusia. Sitten on niitä, jotka eivät tajua, että maailmassa on ihmisiä joilla ei ole samaa kapasiteettia kuin itsellä on. Jos itse on pystynyt opiskelemaan ja saanut hyvän työpaikan ja elämänkumppanin, voi lukea itsensä hyväosaiseksi. Itse olen hyväosainen, mutta lapsellani on vaikea oppimisvaikeus. Näen kuinka vaikea hänen on selvitä tässä maailmasta. Onneksi hänellä on hyväosaiset vanhemmat. Hänen lapsellaan ei tule olemaan hyväosaisia vanhempia, niin toivotaan että geenit riittää ei tule varioita synnytyksessä. Hänellä olisi silloin hyväosaiset geenit ja mahdollisuus pärjätä. Entäs sitten jos kaikki suvussa on vähillä lahjoilla siunattu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväosaiset eivät osaa olla kiitollisia hyvästä osastaan, vaan ajattelevat kärsivänsä enemmän kuin huono-osaiset. Saavansa kaiken vaikeimman kautta, verrattuna huono-osaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä hyvin kuin täällä ehdotellaan noita 250 euron villapaitoja ja jotain uudenlaista villasukkabisnestä, niin voisihan täällä jaella sellaisiakin ohjeita kuin: "Osta öljyvärejä ja ala maalata upeita tauluja - parhaimmillaan joku voi maksaa tauluista vaikka kymmeniä tuhansia euroja, kunhan hankit vähän nimeä!" Onhan niitä esimerkkejä kuuluisissa taidemaalareissa. Ehkä kuka vaan voisi olla uusi Picasso?
Esim. jos myy joka kuukausi taulun hintaan 6000 euroa, rikastuu jo hyvinkin nopeasti!
Tällaisia vinkkejä voisi yhtä hyvin antaa kuin jotain "myy ihmisille käpyjä", "kudo villapaitoja ja myy niitä hintaan 250 euroa", "laita pystyyn onnittelukorttibisnes".
Koska on ihmisiä, jotka ihan oikeasti saa lisätienestiä noilla jutuilla, niin vaikealta kuin se sinusta tuntuukin uskoa.
Sinusta tuntuu ihan mahdottomalta ajatella, kuinka koruja myymällä, maalauksia maalaamalla tai vaikka villapaitoja kutomalla voi tienata ja niin vaan tienataan.
Minusta tuntuu, ettei sinunlaisille ole oikeastaan olemassa vinkkiä miten saada enemmän rahaa, koska mikään neuvo ei pääse tuosta sinun asenteestasi ohi. Tulet olemaan ikuisesti köyhä. Joten ainoa vinkkini on, että opi elämään sen asian kanssa. Se tulee olemaan sinun seuranasi loppuun asti ellei joku sinusta riippumaton ihme tapahdu. Koska jos se riippuu sinusta, se ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä. Jouluna jää kinkku kauppaan ja kesällä jätski kiskaan. Paremmin toimeentulevien syyllistäminen on turhaa ja kaverilta kerjääminen noloa.
Mainitse nyt yksikin oikeasti hyvä neuvo, mitä tässä on mainittu. Enkä nyt tarkoita mitään haihattelua villasukkien neulomisesta, vaan todellisia neuvoja. "Laita joka kuukausi viisisataa säästöön, niin jouluna sinulla on 6000 euroa" ei ole myöskään validi neuvo.
Tee mitä tahansa mikä tuottaa. Laita ilmoitus mitä olet valmis tekemään rahasta. Ikkunanpesua, siivoamista, lastenvahtimista, korjauspalveluista, lumenluomista, myy voitolla ihan mitä tahansa. Muiden valmistamaa tai itse valmistamaasi.
Mitä ikinä se on, siitä pitää jonkun olla valmis maksamaan sinulle. On se sitten tavara tai taito ja myy se. Raha toimii niin. Joko teet sitä itse lisää jollain keinolla tai se vähenee.
Jos sinulle annetaan könttäsumma, kuten palkka ja tuet ovat, niin sinä itse valitset mihin sen käytät ja käytätkö kaiken. Joten jos sinä tiedostat, että siitä summasta voi jäädä yli rahaa, koska voit olla ostamatta asioita. Kykenet olemaan hemmottelematta itseäsi jne. Niin sinulle kertyy säästöä. Tämän rahan voit sitten joka sijoittaa, käyttää myöhemmin tai vaikka lahjoittaa muille köyhille.Sinulle kaikkein paras neuvo on, että opit ymmärtämään miten raha toimii, miksi sinulla on vaikeuksia säästää ja mitä tarkoittaa kun sijoittaa. Mitä on talous ja sen hallinta. Ennenkuin oikeasti edes kosket koko rahaan ja mietit kudonko vai ompelenko vai purkitanko silliä.
Ööh, olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Se tarkoittaa, että en pysty työhön. Elätän tässä ohella kahta teiniä, että rahat ovat tiukilla. Ennen kuin joku ehtii länkättämään, nin lapseni ovat säästäväisiä eivät osta käytännössä ikinä mitään, eivät vaadi merkkivaatteita, hiusvärejä, meikkejä tai muutakaan. Toinen ostaa joskus karkkia, toinen askartelutarvikkeita, se heille suotakoon. Vanhempi maksaa kesätyöstään ansaitsemillaan rahoilla lukiokirjansa. Nuoremman ei onneksi tarvitse. Pitkän tähtäimen säästösuunnitelmissa on molemmilla ajokortit.
Tässä on tilanne, jonka vuoksi kannatan toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta ja maksan mielelläni palkastani veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Jaa, meilläpäin kyllä myydään myyjäisissä villasukkia ja kirppispöydiltä löytää hyvin. Hinnat kympistä kahteen eli ei kannata lähteä kilpailemaan. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, niin mulla on muutakin elämää kuin antautua villasukkabisnekseen. Villasukkien tuottaminen vain on niin aikaavievää, ettei siitä ole juuri mitään taloudellista apua. Mä arvotan aikaani. Ja niin tekevät työssäkäyvätkin.
Jos villasukkien kutominen olisi tuottava bisnes olisivat sen jo kaikki käsistään kätevät keksineet.
Se on tosiaan mukavaa puuhastelua ja sillä saa pientä lisätuloja jos hyvin käy. Mutta voi olla, että sukat jäävät käsiin. No niitähän voi antaa lahjaksi. Mutta eikö täällä ollut ketju, jossa kerrottiin, että villasukat ovat tylsä lahja ja niästä ja niitä ei pidetä jos sellaiset saa.Myös täytyy osata kutoa tosi siistiä ja kaunista ja osata tehdä hyvän malliset. Mikä tahansa sukka ei mene kaupaksi eikä kehtaa edes laittaa esille myyntiin.
Sukan kutominenkin taito eikä käy kaikilta. Vaikka kuinka on köyhä. Köyhyys ei tuo kädentaitoja.
No, köyhä voi opetella sanotaan nyt. Jos ei ole käsityöihminen niin ei koskaan saavuta sitä tasoa mitä niillä ihmisillä on jotka jo myyvät ja kutovat niitä sukkia. Ja ovat siinä taitavia jo valmiiksi.On tuhansia asioita mitä voi yrittää myydä. Vaikka tosiaan niitä likaisia alushousuja. Mutta kuten ketjussa on selkeästi tullut esille, niin monella on ajatus, ettei kannata ellei rikastu.
Se, että sillä saa maksettua Netflixin ja käytyä Ruotsissa kerran vuodessa ja ostettua kummilapselle jäätelöä ei ole tarpeeksi. Siitä pitää saada kunnon tuntipalkka ja sen on oltava ihan pakosta villasukkia.
Selitystä selityksen perään, jossa kukaan ei osaa mitään ja materiaaleihin investointi on järkyttävän kallista ja maanomistajankaan lupaa ei ole ja sukatkin ovat liian rumat, että kukaan ostaisi.
Mitenkäs olisi niiden kaljapuollojen koristelu ja myydä niitä vaaseina? Ostat siitä kaupan edestä ihmisiltä ennenkuin laittavat ne siihen koneeseen, jos kotona ei ole.Ajattelen tässä ihan vaan ostajan näkökulmasta... esim. nyt jouluna askarreltiin kyllä lasten kanssa itse joulukortteja sukulaisille, ja lopputulokset näyttivätkin juuri lasten tekemiltä. Jos ei olisi ehditty itse askarrella, en olisi kyllä maksanut joulukorteista jollekin muulle, vaan hakenut sitten jostain kaupasta mahdollisimman halvalla tavallisia kortteja, tyyliin "10 kpl eurolla". Kai minulla pitäisi olla joku syy, miksi ostaisin jonkun itse tekemiä isommalla hinnalla? Voisihan se syy tietysti olla se, että ovat hienoja, mutta toisaalta kun eivät ne ole rumia ne kaupankaan kortit, ja ne saa paljon halvemmalla... Eikös se hyvä taloudenpito toisaalta ollut juuri säästäväisyyttä?
No toiset arvostavat kotimaista ja käsin tehtyä ja ostavat ehkä yhden kortin. Toiset tykkäävät Kiinassa painetuista korteista. Mutta mieti kun sinun pitäisi ostaa ylioppilasonnittelukortti ja kaupassa ne on 5€ ja kaksi mistä valita ja hienompi käsintehty 6€ ja seitsemän mistä valita..
Nämä varakkaat ja keskituloiset täällä kilvan kertovat etteivät osta mitään turhaa. Ostetaan kaikki mahdollinen käytettynä tai haetaan jostain ilmaiseksi. Eletään siis niin taloudellisesti kuin mahdollista.
Joka ostos harkitaan.
Samoin köyhät neuvotaan samoille tavoille ja närkästytään kun joku köyhä sanoo joskus sortuvansa ostamaan jotain turhaa mitä tekee mieli.
Nyt sitten samat ihmiset kertovat, että kyllä köyhän neulomista villasukista mielellään maksaa montakin kymppiä, itsetehtyjä kortteja ihmiset ostavat pilvin pimein vaikka kaupasta tosiaan vaikka mitä kortteja saa todella halvalla. Satasien villapaitoja saa köyhä myydyksi tuosta vaan, kyllä niitä joku ostaa. Pitäisi tehdä brändituotteita jne.
Siis kuka niitä sitten ostaa? Varakkaat ja keskituloiset ei ainakaan kertomansa mukaan ostaisi ikinä ja köyhät eivät pysty tai ei ole todellakaan mitään järkeä köyhien köyhille jotain brändibisnestä perustaa.
Ja kun köyhienhän juuri on neuvottu olla ostamatta mitään turhaa.
Ja kun kaikki köyhät sitten neulovat itse niitä samoja tuotteita myydäkseen muille.
Vai ostaisivatko nämä varakkaat ja keskituloiset sittenkin (salaa) näitä kalliitakin tuotteita, mutta vaan täällä sanovat, että eivät mitään kallista ja turhaa koskaan osta.
Valehtelevatko he kun se on niin mukavaa täällä köyhille niin uskotella.
Mitä se luksus sitten kenellekin tarkoittaa. Itse olen aika iloinen, että pystyin hankkimaan uuden toppatakin, kun vanhasta alkoi vetoketju pränkkäämään. Sain jouluksi diakonilta lahjakortin, jolla takin ostin, muuten olisi pitänyt selviytyä hupparilla ja kevyellä takilla tai kulkea takki auki. Vaikka oon varaton, niin en haluaisi näyttää pultsarilta. Rahaa jäi yli, niin ostin tyynyliinoja, kun entiset jo repeilevät vanhuuttaan. Sellaista luksusta.
Jos villasukkien kutominen olisi tuottava bisnes olisivat sen jo kaikki käsistään kätevät keksineet.
Se on tosiaan mukavaa puuhastelua ja sillä saa pientä lisätuloja jos hyvin käy. Mutta voi olla, että sukat jäävät käsiin. No niitähän voi antaa lahjaksi. Mutta eikö täällä ollut ketju, jossa kerrottiin, että villasukat ovat tylsä lahja ja niästä ja niitä ei pidetä jos sellaiset saa.
Myös täytyy osata kutoa tosi siistiä ja kaunista ja osata tehdä hyvän malliset. Mikä tahansa sukka ei mene kaupaksi eikä kehtaa edes laittaa esille myyntiin.
Sukan kutominenkin taito eikä käy kaikilta. Vaikka kuinka on köyhä. Köyhyys ei tuo kädentaitoja.
No, köyhä voi opetella sanotaan nyt. Jos ei ole käsityöihminen niin ei koskaan saavuta sitä tasoa mitä niillä ihmisillä on jotka jo myyvät ja kutovat niitä sukkia. Ja ovat siinä taitavia jo valmiiksi.