Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
En tiedä täällä, mutta tuttuni (tuo fiktiiviseksi luultu eläkeläinen) myy sukkia 25 eurolla ja kaikki menee siis kaupaksi. Asutaan isossa kaupungissa ja kiertää kaikki mahdolliset myyjäiset (tosin nyt korona muutti suunnitelmia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yllättäviin menoihin ei voi varautua ennalta, en voi käsittää.
Sun äo on varmaan joku 50?
Mikä oudointa, hän on melko varmasti saanut töitä. Hänen työpaikkansa kuuluisi sinulle, koska olet viisaampi ja käsität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
En tiedä täällä, mutta tuttuni (tuo fiktiiviseksi luultu eläkeläinen) myy sukkia 25 eurolla ja kaikki menee siis kaupaksi. Asutaan isossa kaupungissa ja kiertää kaikki mahdolliset myyjäiset (tosin nyt korona muutti suunnitelmia).
Maksaako myyntipaikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vanha viisaus pätee kirjoitti:
Anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi. Opeta hänet kalastamaan ja ruokit hänet loppuelämäksi.
Teidän elämäntyylinne on tuhlaavaista, ei ihme, että rahat ovat vähissä.
Muilla on varaa, koska he hoitavat järkevämmin talouttaan.Epäilen, että aloitus on tahallaan tehty provo, oli niin räikeitä esimerkkejä.
Mikäli ei ole, niin mieti hyvä ihminen valintojasi ja mihin ne johtavat.
Kannattaisi ehkä varata aika jollekin talousneuvojalle, tai ottaa ystävien neuvot vastaan.Sanonta kuuluu tässä tapauksessa: "Anna ap:lle kala ja se valittaa kun ei saanut kinkkua, elämyksiä tai lapselle oikeanlaista jäätelöä"
Mikä sua vaivaa? Sanoisitko oikeasti jollekin kasvotusten näin?
Sanoisin, jos se puhuis kasvotusten sitä mitä ap. Todella nolo tyyppi.
Ja olet varmaan ylpeä itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
En tiedä täällä, mutta tuttuni (tuo fiktiiviseksi luultu eläkeläinen) myy sukkia 25 eurolla ja kaikki menee siis kaupaksi. Asutaan isossa kaupungissa ja kiertää kaikki mahdolliset myyjäiset (tosin nyt korona muutti suunnitelmia).
Maksaako myyntipaikka?
Joku iso tapahtuma maksaa, monet ovat ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Perusvillasukkaa tuskin pystyy keksimään uudelleen. Uusia kirjoneulemalleja voi toki suunnitella, mutta niitä ei käytännössä voi patentoida. Aika vaikea on keksiä mitään uutta. Villasukat ovat kuitenkin käyttötavaraa, harva on valmis maksamaan brändistä. Vähän sma kuin yrittäisi markkinoida pöytäluutuja rikkaille. Villasukat ovat sitä paitsi käsityötä ja niiden valmistaminen vaatii aikaa. Tietysti koneet on keksitty, mutta sitten se ei ole enää käsityötä.
Ohis: onko Myssyfarmi tuttu?
Jos joku pystyy luomaan menestyvän konseptin myymällä 100+€ peruspipoja ja 50+€ ompele itse pipo paketteja niin eiköhän saattaisi onnistua villasukissakin..?
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa miten jotkut kuvittelevat, että joistain itse näperrellyistä koruista tai korteista saa rahaa. Tai siis voittoa.
Täytyy olla jonkinmoinen taiteilija ja verkostot.
Tekotarpeet maksavat senverran, että eivät kata hävikkiä. Jos teet kymmenen korua tms. ja kolme menee kaupaksi jollain ihmeellä niin häviät rahallisesti.
Vaivasta puhumattakaan vaikka tietysti köyhällä nyt ei ole muuta kuin aikaa. D
Voin kertoa sinulle salaisuuden, että olen askarrellut tuotteita myyntiin kävyistä. Tarvikkeet tulivat pääosin luonnosta, jotain tarvikkeita jouduin ostamaan siten, että alkuinvestoinnin hinta oli n. 20 euroa. Tuotto näistä artikkeleista oli noin 1200 euroa. Kyllä minuakin nauratti. Tosin, pakko sanoa, että olen kohtuullisen kätevä käsistäni ja luova, mutta nuo askartelut eivät olleet mitään sellaista, mitä ei joku muu olisi pystynyt tekemään, etenkään jos on paljon aikaa. Itse teen pienimuotoista taideprojektia ja käsitöitä ihan palkkatyön ohessa vähästä vapaa-ajastani ja usein rahoitan esim. joulun lahjat ja ruoat jollain pikku työrupeamalla. Aika paljon ekstraa jää taskun pohjalle, kun vaan vähän viitsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eli ap roikkuu niiden rikkaiden seurassa vain siksi, että yrittää saada niiltä rahaa
Voisin kuvitella että varakkaampi kaveri auttais mieluummin jos näkis ap:n aktiivisesti tekevän jotain parantaakseen taloudellista tilannettaan. Itse olen huomannut ettei kannettu vesi kaivossa pysy joten olen lopettanut auttamisen. Jos aina saa vastikkeetta apua, ei ole omaa motivaatiota yrittää. Jos avuntarvitsijalle antaa kalan sijaan ongen ja se alkaa kitistä että halusi kalaa niin se vaan haluaa kaiken valmiina.
Siinä vaan on semmonen juttu, että 2 katiskalla ei tee mitään, jos ei ole venettä tai omaa rantaa. Vilkasliikenteisellä rannalla (ihmiset) katiska ei kauaa pysy jos sen metrin päähän saa heitettyä. Sitten pitäisi olla kumpparit tai kahluusaappaat ja kalastuslupa.
Onkiminen puolestaan on kalan kidutusta ja lieneekö muuta edelleenkään koukkuun laitettavaksi kuin toinen kituva elukka (mato).
Tässä taas yksi viisastelija veistelemässä, kun ei tajua metsää puilta. Mutta noinhan se köyhillä menee. Jos annat ylimääräistä rahaa, se on yleensä välittömästi tuhlattu hemmotteluun, kun KERRANKIN on mistä tuhlata. Ei hetkeäkään mietitä, että jos nyt just ei tarvi ostaa sitä kinkkua, niin kannattaisiko raha laittaa vaikka kaappiin odottamaan sellaista hetkeä, jolloin sitä tarvitsee johonkin välttämättömään.
Tänään oli hesarissa hyvä juttu Puhoksen teineistä, joille vain kallein merkkitakki on kyllin hyvä. Kannattaa lukaista.
Tämä. Näillä ihmisillä on termi "ylimääräinen raha". Motkottavat, kun toiset ovat niin hyvässä asemassa, että voivat kerryttää säästöjä. Mutta kun tulee esim. veronpalautuksia tai lahjarahaa, se on sitä ylimääräistä rahaa, jolla kerrankin voi hemmotella itseään.
Jos ihminen on tehnyt pitkän ja raskaan työrupeaman ja sen jälkeen sillä on mahdollisuus levätä hetken, se todennäköisesti tekee niin. On ihanaa pitää taukoa tai lomaa pitkän aherruksen jälkeen.
Jos ihminen noudattaa ylitiukkaa dieettiä ja kieltää itseltään kaikki herkut, se tavoitteeseen päästyään todennäköisesti ainakin hiukan herkuttelee (joissain tapauksissa sortuu kunnon mässäilyyn). On ihanaa olla edes hetken miettimättä jokaista suupalaa.
Jos ihminen kituuttaa pidemmän ajan tosi pienillä rahoilla ja sitten saa hieman ylimääräistä, sen tekee mieli hieman hemmotella itseään. On ihanaa olla edes hetki kituuttamatta.
Nämä pätevät ylivoimaiseen enemmistöön ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa miten jotkut kuvittelevat, että joistain itse näperrellyistä koruista tai korteista saa rahaa. Tai siis voittoa.
Täytyy olla jonkinmoinen taiteilija ja verkostot.
Tekotarpeet maksavat senverran, että eivät kata hävikkiä. Jos teet kymmenen korua tms. ja kolme menee kaupaksi jollain ihmeellä niin häviät rahallisesti.
Vaivasta puhumattakaan vaikka tietysti köyhällä nyt ei ole muuta kuin aikaa. DVoin kertoa sinulle salaisuuden, että olen askarrellut tuotteita myyntiin kävyistä. Tarvikkeet tulivat pääosin luonnosta, jotain tarvikkeita jouduin ostamaan siten, että alkuinvestoinnin hinta oli n. 20 euroa. Tuotto näistä artikkeleista oli noin 1200 euroa. Kyllä minuakin nauratti. Tosin, pakko sanoa, että olen kohtuullisen kätevä käsistäni ja luova, mutta nuo askartelut eivät olleet mitään sellaista, mitä ei joku muu olisi pystynyt tekemään, etenkään jos on paljon aikaa. Itse teen pienimuotoista taideprojektia ja käsitöitä ihan palkkatyön ohessa vähästä vapaa-ajastani ja usein rahoitan esim. joulun lahjat ja ruoat jollain pikku työrupeamalla. Aika paljon ekstraa jää taskun pohjalle, kun vaan vähän viitsii.
Niin mutta sinä oletkin TYÖSSÄKÄYVÄ, joten sinulle ei tule tuosta ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa miten jotkut kuvittelevat, että joistain itse näperrellyistä koruista tai korteista saa rahaa. Tai siis voittoa.
Täytyy olla jonkinmoinen taiteilija ja verkostot.
Tekotarpeet maksavat senverran, että eivät kata hävikkiä. Jos teet kymmenen korua tms. ja kolme menee kaupaksi jollain ihmeellä niin häviät rahallisesti.
Vaivasta puhumattakaan vaikka tietysti köyhällä nyt ei ole muuta kuin aikaa. DVoin kertoa sinulle salaisuuden, että olen askarrellut tuotteita myyntiin kävyistä. Tarvikkeet tulivat pääosin luonnosta, jotain tarvikkeita jouduin ostamaan siten, että alkuinvestoinnin hinta oli n. 20 euroa. Tuotto näistä artikkeleista oli noin 1200 euroa. Kyllä minuakin nauratti. Tosin, pakko sanoa, että olen kohtuullisen kätevä käsistäni ja luova, mutta nuo askartelut eivät olleet mitään sellaista, mitä ei joku muu olisi pystynyt tekemään, etenkään jos on paljon aikaa. Itse teen pienimuotoista taideprojektia ja käsitöitä ihan palkkatyön ohessa vähästä vapaa-ajastani ja usein rahoitan esim. joulun lahjat ja ruoat jollain pikku työrupeamalla. Aika paljon ekstraa jää taskun pohjalle, kun vaan vähän viitsii.
Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan veny rajattomasti. Marjojen, sienten, rauhoittamattomien kasvien sekä maahan pudonneiden kuivien risujen ja käpyjen lisäksi käytännössä mitään muuta ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.
Kasvavasta tai tuulen kaatamasta tuoreesta puusta ei saa luvatta ottaa oksia.
Sama kielto koskee myös varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, havuja, pihkaa, mahlaa, terhoja, käpyjä, kuusenkerkkiä, pähkinöitä sekä hakkuujätteitä.
Saunavihdan ja pajunkissakimpun tekemiseen tarvitaan siis maanomistajan lupa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä. Jouluna jää kinkku kauppaan ja kesällä jätski kiskaan. Paremmin toimeentulevien syyllistäminen on turhaa ja kaverilta kerjääminen noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Katsoin vinkistä myssyfarmin. Siinä eläkeläismummot (papalle on paikka auki) neulovat nuo myssyt urakkapalkalla. Käytössä on suomenlampaan villa.
Ei tarvitse kuin 300 suomenlampaan tila ja sata mummoa, niin brändi on valmis! Ihan kuka tahansa tt-tuella saa tuollaisen tilan pystyyn :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Markkinointi ja brändääminen on nykyään aika helppoa kun on some. Vähän kuvia ja pöhinää faceen ja instaan, ehkä linkkariin. Nyt ekologisesti tuotettuja lähivillasukkia toimistoihin. Hipsteritoimistorotat ostaa mielissään kun tukevat samalla jotain "startuppia". Ostaisin itsekkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Anteeksi, mutta nyt on pakko kysyä, että jääkö tuollakaan hinnalla tekijälle mitään? Jos on kauniit kirjoneulevillasukat, niin mielellään maksan niistä 40-50 euroa.
Miksei jäisi. Ei villasukkien tai lapasten tekoon nyt mitään kiloja lankaa mene. Luulen, että ihan yhdellä kesällä pärjää riippuen langasta tietysti.
Eri asia onko siitä tuntipalkalliseksi työksi, josta pystyy vielä maksamaan verot. Minä olen ostanut villankoja 2€ kerä ja siitä kyllä tulee lapaset ihan helposti. Joten jos ne myy 15€ niin minä saan silloin 13€ voittoa. Ei se tietenkään ole 13€ tunnissa palkkaa, mutta kyllä sillä maksaa jo siis kuukauden Netflixin esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Markkinointi ja brändääminen on nykyään aika helppoa kun on some. Vähän kuvia ja pöhinää faceen ja instaan, ehkä linkkariin. Nyt ekologisesti tuotettuja lähivillasukkia toimistoihin. Hipsteritoimistorotat ostaa mielissään kun tukevat samalla jotain "startuppia". Ostaisin itsekkin.
Tämä nyt silleen esimerkkinä. Ennenkuin joku alkaa mölisemään. Ei ne millään kirpparien pöydillä varmaankaan mee kaupaksi, mutta tuolla tavalla ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa miten jotkut kuvittelevat, että joistain itse näperrellyistä koruista tai korteista saa rahaa. Tai siis voittoa.
Täytyy olla jonkinmoinen taiteilija ja verkostot.
Tekotarpeet maksavat senverran, että eivät kata hävikkiä. Jos teet kymmenen korua tms. ja kolme menee kaupaksi jollain ihmeellä niin häviät rahallisesti.
Vaivasta puhumattakaan vaikka tietysti köyhällä nyt ei ole muuta kuin aikaa. DVoin kertoa sinulle salaisuuden, että olen askarrellut tuotteita myyntiin kävyistä. Tarvikkeet tulivat pääosin luonnosta, jotain tarvikkeita jouduin ostamaan siten, että alkuinvestoinnin hinta oli n. 20 euroa. Tuotto näistä artikkeleista oli noin 1200 euroa. Kyllä minuakin nauratti. Tosin, pakko sanoa, että olen kohtuullisen kätevä käsistäni ja luova, mutta nuo askartelut eivät olleet mitään sellaista, mitä ei joku muu olisi pystynyt tekemään, etenkään jos on paljon aikaa. Itse teen pienimuotoista taideprojektia ja käsitöitä ihan palkkatyön ohessa vähästä vapaa-ajastani ja usein rahoitan esim. joulun lahjat ja ruoat jollain pikku työrupeamalla. Aika paljon ekstraa jää taskun pohjalle, kun vaan vähän viitsii.
Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan veny rajattomasti. Marjojen, sienten, rauhoittamattomien kasvien sekä maahan pudonneiden kuivien risujen ja käpyjen lisäksi käytännössä mitään muuta ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.
Kasvavasta tai tuulen kaatamasta tuoreesta puusta ei saa luvatta ottaa oksia.
Sama kielto koskee myös varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, havuja, pihkaa, mahlaa, terhoja, käpyjä, kuusenkerkkiä, pähkinöitä sekä hakkuujätteitä.
Saunavihdan ja pajunkissakimpun tekemiseen tarvitaan siis maanomistajan lupa.
:-) Voivoi, selvitä sinä nyt siinä niitä kateellisena niitä jokamiehen oikeuksiasi. Tuotteeni sisälsivät tuolloin pelkästään käpyjä ja maahanpudonneita risuja. Ihan turha tulla pätemään jotain netistä kopioituja listoja, tämä ei kuulu tähän keskusteluun. Saman tilin voisi toteuttaa kuka tahansa ilman, että omistaa metsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niitä yllättäviä juttuja sattuu meille muillekin, ei ne pelkästään köyhien viisauksia ole, että silmälasit hajoaa tai hammaslääkäriin täytyy päästä. Sen takia kannattaa pikkasen suunnitella sitä rahankäyttöä, eikä vaan elää kädestä suuhun.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Kyllä mäkin pystyisin säästämään palkasta, mutta en toimeentulotuen suuruisista tuloista. Köyhillä on sitä paitsi koko ajan suuri tarvelista, kun kaiken hankkimista on pakko lykätä koko ajan. Jos on rahaa, niin pystyy hankkimaan hyödykkeitä tarpeen vaatiessa, köyhä sinnittelee ilman niin kauan kuin mahdollista.
Luuletko, ettei myös keskituloisten olisi joskus opiskellut, elänyt niukasti ja joutunut katsomaan, mihin raha riittää? Kyllä minäkin saisin palkkani menemään seuraavaan palkkaan mennessä, mutta opiskelun ajalta opin, missä säästää ja miten elää. Ei ole mitään yksinkertaista siinä, että on opiskellut itselleen ammatin, jonka ansiosta voi elättää perheensä ja elää mukavaa elämää.
On se nyt kumma, että tässä ketjussa on ollut hyviä neuvoja, joilla on pyritty auttamaan, mutta mikään ei kelpaa. Möllötellään toimeentulotuella. No sitten ei pidä valittaa, jos mitään muutosta ei halua elämäänsä tehdä.
Sinä vaan et suostu uskomaan, että toimeentulotuella ei saa hankkia lisätuloja. Et suostu myöskään uskomaan, että joillain tt-tukea saavilla on tutkinto tai kaksi hankittuna. Et suostu uskomaan, että kyseessä on myös aikuisia ihmisiä, joilla on vaihtelevaa työhistoriaa takana. Pidät edelleen kynsin hampain siitä stereotypiasta kiinni, että tt-tukilaiset ovat elämänsä tahallaan sössineitä laiskoja päihteiden käyttäjiä, jotka eivät ole koskaan elämänsä aikana yrittäneet mitään. Olet väärässä, joten ole hyvä ja myönnä tosiasiat ja muuta mielikuvaasi. Kaikki ammatin tai kaksi omaavat eivät työllisty, vaikka sitä haluaisivat ja sitä yrittäisivät. Ne päihteelliset ja elämäntapatyöttömät ovat asia erikseen. On monenlaista väliinputoajaa ja tt-tuelle on jouduttu useista eri syistä. Sieltä on vaan miltei mahdotonta pyristellä pois. Etenkin siksi, että itse ei saa myydä eikä tehdä mitään, mistä tuloja tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on oikeasti valmis maksamaan 25-30 euroa villasukista. Näkisin, että tuo hinta olisi sopiva mallista riippuen ja tekijällekin jäisi oikeasti jotakin. Pienemmällä hinnalla myyminen on lähinnä puuhastelua, eikä tuolla isommallakaan hinnalla tuntipalkoille pääse.
Voisin ostaa jos ois brändätty ja markkinoitu oikein.
Eli sukkien valmistamisen lisäksi olisi keskityttävä markkinointiin ja brändäämiseen saadakseen sukkaparista pari-kolme kymppiä. Ei lyö leiville. Ja mitä se brändääminen olisi? Villasukkia on myynnissä pilvin pimein, miten erottua joukosta? Jos villasukkabisnes olisi kannattavaa, sen olisi jo joku tehnyt.
Nyt meni taas henkisesti köyhien ulinaksi. Ensinnäkin markkinointi ja brändäys on nykyään käytännössä ilmaista. Toisekseen tässä kait ei tavoitellakkaan kannattavaa villasukkabisnestä vaan vähän sivutuloja. Ja käsittääkseni käsin neulottuja villasukkia ei kyllä ole myynnissä pilvin pimein.
Kyllä. Aina kun joku kummi tuli kylään, meille tuli vieraita. Meilläpäin vieraat oli ihmisiä, jotka eivät olleet perhettä. Kummit usein toi vähän paremman lahjan synttäreille, mutta ikinä niiltä en olisi kehdannut mitään erikseen alkaa vinkumaan. Enkä kyllä keneltäkään muulta kuin vanhemmiltani (eli elatusvelvollisilta perheenjäseniltä).