Omakotitalo, kaksi autoa, jne.. mistä ne rahat tulee?
”Kaikilla” lasten kavereilla näyttää olevan varakas perhe. On uudehkoa omakotitaloa, kaksi autoa pihassa (bmw, audi jne) ja näiden lisäksi sitten kakkosasuntoa, mökkiä sun muuta. Lapsilla on kalliit vermeet, jokainen lapsi saattaa saada samanlaiset vesipyssyt ihan heräteostoksena esim. 100€ pelkästään niihin.
No lasketaanpas vähän
Omakotitalo 500-600t€
Autot 50t€ x 2
Mökki 200t€
Näiden lisäksi taskuissa tuskin on pelkästään velkaa. Eli miljoonaomaisuus ja näitä perheitä on havaintojeni mukaan useita. Mielestäni yllä mainitut asiat ei edes ole mitään erityistä ökyilyö vaan ihan tavallisia asioita.
Mutta mistä ihmiset saa rahat hankkia kaiken tuon? Miljoonaa et saa velkaa pankista vaikka olisi pääministerin tulot.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
No, jos suomalaisista 10% lasketaan hyvin ansaitseviksi, niin tekeehän se jo liki 600 000 ihmistä.
Eli vaikka prosenttiosuus väestöstä on maltillinen, on 600 000 ihmistä kuitenkin aika paljon päänuppeja.
Jos keskimääräisellä omakotitaloalueella on 100 taloa, niin niissä asuu ehkä 150 hyvin ansaitsevaa. Vielä riittää 3999 asuinalueelle hyvin ansaitsevia.
Koko viisimiljoonainen kansa ei ole palkansaajia/yrittäjiä/tulonsaajia, joten 600 000 henkeä on väärin laskettu.
Vierailija kirjoitti:
No, jos suomalaisista 10% lasketaan hyvin ansaitseviksi, niin tekeehän se jo liki 600 000 ihmistä.
Eli vaikka prosenttiosuus väestöstä on maltillinen, on 600 000 ihmistä kuitenkin aika paljon päänuppeja.
Jos keskimääräisellä omakotitaloalueella on 100 taloa, niin niissä asuu ehkä 150 hyvin ansaitsevaa. Vielä riittää 3999 asuinalueelle hyvin ansaitsevia.
Lisäksi eläkeläiset, jotka ovat aikanaan olleet hyvätuloisia, vaikka eivät enää tilastoihin pääsekään. Heillä on säästöt ja omaisuudet, eli varaa elää leveästi.
Sitten kun joku pienempituloinen sattuu asumaan hyvätuloisten keskellä, tuntuu siltä, että kaikki tienaavat hyvin. Vaikka Suomessa on kuitenkin sellaiset 4 000 000 päänuppia, joilla ei ole varaa uuteen omakotitaloon eikä hienoihin autoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan työssä käymällä ja säästämällä olen saanut ostettua kaikkea kivaa. Tein ihan hulluna töitä vanhempien luona asuessani, jotta sain hyvän pesämunan omaa asuntoa varten. Vuokralla en asunut ollenkaan, ostin suoraan omistusasunnon kotoa muuttaessani 23 vuotiaana.
En juhlinut rahojani, en törsäillyt niitä hienoihin vaatteisiin ja kauneudenhoitoon, en matkustellut vaan säästin. Mökki on koko suvun yhteinen.Järkevästi kun elää nuoresta asti ja tekee reippaasti töitä kun silloin hyvin vielä jaksaakin, voi sitten myöhemmin taputtaa itseään olalle ja nauttia.
Ihanko tuollaisen miljoona netto-omaisuuden, kun huomioi palkansaajien ostovoiman ja maailman korkeimmat elinkustannukset?
Ja yleensä tuo on jo 35-45v.
Yleensä näistä jää puuttumaan jonkin oleellinen osa, esim. isohko perinto tai onnenpotku sijoitusmarkkinoilla tai epäsuora taloudellinen tuki kuten vanhempien omistamassa asunnossa asuminen ilmaiseksi samalla kun säästää jne.
Suomessa palkkatyön verotus on niin kireää, että pitää olla todella kova kuukausipalkka että siitä jää mitään merkittävää käteen elinkustannusten jälkeen tai että saa riittävän ison lainan. Näin ainakin suuremmissa kasvukeskuksissa. Jos tuntuu pienempiin paikkakuntiin niin elinkustannukset on halvemmat, mutta toisaalta pysyvän työpaikan löytäminen on huomattavasti vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen työkavereita, jotka ovat täysin samassa työssä kuten minä ja vielä lapsiakin. On iso omakotitalo, 2 autoa, sijoitusasunto ja vielä ennen koronaa matkustivat ulkomailla ja kotimaassa 5- hnekisenä perheenä. Rahasta ei kuulemma pulaa, vaikka kumpikin huoltaja alle 40-v. Palkka kummallakin siis noin 2500 e/kk nettona. Ei itsellä ole mitään rahkeita tuollaiseen.
Helsingissä noin pienillä tuloilla ei voi elää tuollaista elämää. Asutte ilmeisesti maalla? Sieltähän saa omakotitalon samalla hinnalla mitä Helsingissä maksaa yksiöt.
Kun talo on halpa, jää rahaa autoihin ja muuhun kivaan.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jos suomalaisista 10% lasketaan hyvin ansaitseviksi, niin tekeehän se jo liki 600 000 ihmistä.
Eli vaikka prosenttiosuus väestöstä on maltillinen, on 600 000 ihmistä kuitenkin aika paljon päänuppeja.
Jos keskimääräisellä omakotitaloalueella on 100 taloa, niin niissä asuu ehkä 150 hyvin ansaitsevaa. Vielä riittää 3999 asuinalueelle hyvin ansaitsevia.
Koko viisimiljoonainen kansa ei ole palkansaajia/yrittäjiä/tulonsaajia, joten 600 000 henkeä on väärin laskettu.
Juu totta.
Olen itse terveydenhuoltoalalla. Palkka on 2600 e.
Minulla on ollut 3 miesystävää/avomiestä:
- DI joka oli miljoonaperijä, palkka n 6500 e kk
- putkimies, jonka palkka oli 5 000 e kk
- nörtti, jonka palkka oli 0-10 000 e kk
Jos olisin kenen kanssa tahansa jäänyt yhteen ja olisin itse hieman kunnianhimoisempi niin yhteiset kuukausitulot olisivat n 10 000 e niin kyllähän siinä olisi varaa tähän kahteen autoon ja omakotitaloon.
Vierailija kirjoitti:
Ihan työssä käymällä ja säästämällä olen saanut ostettua kaikkea kivaa. Tein ihan hulluna töitä vanhempien luona asuessani, jotta sain hyvän pesämunan omaa asuntoa varten. Vuokralla en asunut ollenkaan, ostin suoraan omistusasunnon kotoa muuttaessani 23 vuotiaana.
En juhlinut rahojani, en törsäillyt niitä hienoihin vaatteisiin ja kauneudenhoitoon, en matkustellut vaan säästin. Mökki on koko suvun yhteinen.Järkevästi kun elää nuoresta asti ja tekee reippaasti töitä kun silloin hyvin vielä jaksaakin, voi sitten myöhemmin taputtaa itseään olalle ja nauttia.
Ja sitten kuolet virtsarakon syöpään 46 vuotiaana ja se on siinä.
Miehellä nettopalkka 3500e/kk ja itsellä 2700e/kk. Säästettiin vuosia että saatiin ostettua iso rivari Espoosta, lainaa 290 000e, loput 70 000 säästöjä. Lisäksi säästöillä ostettu auto. Säästäminen on kannattanut, koska sillä saatiin kustannukset kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan työssä käymällä ja säästämällä olen saanut ostettua kaikkea kivaa. Tein ihan hulluna töitä vanhempien luona asuessani, jotta sain hyvän pesämunan omaa asuntoa varten. Vuokralla en asunut ollenkaan, ostin suoraan omistusasunnon kotoa muuttaessani 23 vuotiaana.
En juhlinut rahojani, en törsäillyt niitä hienoihin vaatteisiin ja kauneudenhoitoon, en matkustellut vaan säästin. Mökki on koko suvun yhteinen.Järkevästi kun elää nuoresta asti ja tekee reippaasti töitä kun silloin hyvin vielä jaksaakin, voi sitten myöhemmin taputtaa itseään olalle ja nauttia.
Ihanko tuollaisen miljoona netto-omaisuuden, kun huomioi palkansaajien ostovoiman ja maailman korkeimmat elinkustannukset?
Ja yleensä tuo on jo 35-45v.
Yleensä näistä jää puuttumaan jonkin oleellinen osa, esim. isohko perinto tai onnenpotku sijoitusmarkkinoilla tai epäsuora taloudellinen tuki kuten vanhempien omistamassa asunnossa asuminen ilmaiseksi samalla kun säästää jne.
Suomessa palkkatyön verotus on niin kireää, että pitää olla todella kova kuukausipalkka että siitä jää mitään merkittävää käteen elinkustannusten jälkeen tai että saa riittävän ison lainan. Näin ainakin suuremmissa kasvukeskuksissa. Jos tuntuu pienempiin paikkakuntiin niin elinkustannukset on halvemmat, mutta toisaalta pysyvän työpaikan löytäminen on huomattavasti vaikeampaa.
Naurattaa aina kun ihmisille tulee yllätyksenä että joku ihan oikeasti voi säästää kunnianhimoisesti ilman että se vaatii almuja vanhemmilta tai perintöjä jne. Joillakin elinkustankukset ovat alempia kuin muilla.
Kyllähän se on ne menot. Hauska huomio on kun tämänkaltaisia aloituksia on aina joku muistaa kirjoittaa ei käydä baareissa. Aivan kuin se tekisi ihmisestä jonkun pyhimyksen. Harvoin kuitenkaan kukaan baarissa käy toisin kuin esimerkiksi opiskelijat.
Asuin hetken aikaa aikuisena sairauden vuoksi vanhempieni luona. Silloin ymmärsin kuinka fiksusti tietty ikäluokka käy kaupassa ja laittaa ruokaa. Peruselintarvikkeita myös sitä perunaa ja mitään ei heitetty roskiin. Ylipainoa ei myöskään ole. Itse ostan välillä mitä sattuu avokadoja , chiansiemeniä jne. Syön usein lounaita ulkona ja välillä jossain Hesessä. Ruokamenoni ovat melko suuret.
Iso rivari Espoosta- se on ihan nolla juttu! Omakotitalo se olla pitää, rivarilla ei ole statusta, silloin on parempi joku kaupungin vuokratalokin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei asu Helsingissä niin helposti kahden keskituloisen palkalla!!
Ongelma on vaan löytää se keskituloisella palkalla oleva työ jostain perähikiältä. Ei auta halpa mummonmökki jos työttömänä siellä kykkii.
Etätyöt ja pidemmät työmatkat, se on valintoja. Me emme myöskään juokse baareissa tai ostele turhaa tavaraa. Harvalla on varaa Helsingistä ostaa ok-taloa. Autoa ei myöskään missään nimessä kannata ostaa uutena.
Me asumme keskituloisena 40min junamatkan päässä Helsingin keskustasta, on ok-talo, kaksi autoa, sijoitusasunto (ainoa mistä velkaa jäljellä) ja 2 lasta. Olisi varaa mökkiin, mutta emme koe tarvetta. Ensin tosin maksoimme pienempää rivaria 10v ja perheen kasvettua muutimme ok-taloon. Ja käymme töissä Helsingissä kumpikin.
Miksi ihmeessä autoa ei kannattaisi ostaa uutena? Eihän muuten saa valita ominaisuuksia jota autoltaan tahtoo? Ei kannata ostaa hienompaa autoa mihin on varaa, mutta en menisi sanomaan etteikö autoa tulisi missään nimessä ostaa uutena.
Me on muutama auto uutena hankittu, sitten ostimme kokeeksi vuoden vanhan, oli kuitenkin sitä merkkiä ja mallia mitä aioimmekin , mutta , mutta.... se käytetty tuntui kuin olisi pitänyt jonkun muun käytettyjä alusvaatteita... Tuntui koko ajan jotenkin vieraalta....3 kk kuluttua tilasimme sitten uuden. Samaa merkkiä ja mallia niillä varusteilla jotka itse halusimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös työsuhdeauto ole karmea ratkaisu taloudellisesti?
Riippuu siitä saako sen neuvoteltua palkan "päälle" vai joutuuko kustantamaan kokonaan itse bruttopalkasta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa palkka on auton verotusarvon verran isompi kuin jälkimmäisessä vaihtoehdossa. Joku tietysti kysyy, että mitä järkeä ottaa autoetua jos saisi saman verran enemmän rahana. No se juju tuossa on, että autoedun voi saada palkan lisäksi, mutta ei samanlaista palkankorotusta suoraan. Psykologiaa.
Lisäksi pitää huomioida onko kyseessä vapaa- vai käyttöetu. Nykyään verottaja on kuulemma aika nihkeä vapaan autoedun suhteen eli jos ajaa pelkät työmatkat kodin ja työpaikan välillä niin saisi olla vain käyttöetu. Vapaaseen etuun pitäisi olla paljon ajoja esim. eri kaupungeissa sijaitsevien toimipisteiden ja myyntitapahtumien välillä. Jos nyt katsotaan valkokaulusduunaria. Vapaassa edussa työnantaja siis maksaa kaikki auton kulut (sis. polttoaineet ja huollot/korjaukset) ja käyttöedussa työtekijä maksaa itse juoksevat kulut.
Sitä EI saada KOSKAAN palkan päälle, vaan on aina osa bruttopalkkaa. Näin siis Suomessa ja Suomen verottajan mukaan. Tarkoitit varmaan että "saako puhuttua itselleen PALKANKOROTUKSEN autoedun muodossa". Se autoetu on osa bruttopalkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin.
Meillä mies saa käteen palkkaa 2031e.
Minä saan Kelan rahan 698e,asumistuen 311e ja lapsilisän 498eSiitä vuokra vesimaksu een 1025e
Auto pakollinen miehen työn vuoksi. siihen tuli 1200e remppaa ja kusessa oltiin. Plus vero ja vakuutus kun osuu samaan kuuhun nii huh huh.Ei toivoakaan mistään asuntolainasta, kun työllistyn. Ikuisesti vuokralla.
Eli siis tulonne ovat jo nyt 3500€/kk netto josta asumiseen tonni. Jäljelle jääneellä 2500:lla pitäisi kyllä pärjätä ihan hyvin.
Kun työllistyt, yhteistulonne on varmaan 4000€ netto paremmalla puolella. Siitä voi maksaa esim lainaa tonnilla (20v maksaa reilu 200t€ kun huomioi koron) ja muuhun jää 3000. Miksei siis lainansaanti onnistuisi?
570e menee bensaan kuukaudessa. Miehen työ kaukana ja lähelle en muuta, koska lasten elämä ja kaverit täällä. Muutettiin viimeksi 600 km tämän työn perässä ja oli rankka teinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan alle kolmikymppisiä ja oma talo ja kaksi autoa löytyy. Talo pankin lainalla ja autot omalla rahalla. Töitä on tehty koko ikä ja oltu säästäväisiä. Omat eväät töihin, ei makseta netflixiä/spotifytä/lehtitilauksia tms. Fiksut valinnat tehty rakennusvaiheessa ja eläminen tässä talossa ei tule kalliiksi (maalämpö, oma porakaivo, imeytyskenttä). Ei matkustella ulkomailla vaan retkeillään Suomessa. Eikä osteta heräteostoksia, niin kyllähän sitä rahaa jää säästöön mukavasti.
Teillä on oikea tyyli, kun on talo maksettu kokonaan, niin sitten sitä rahaa alkaa jäämäänkin, oikeasti. Ja voi tehdä ihan mitä mielii, nauttia elämästä, omalla tavallaan kukin. Ei kaikkien ole tarvis pari kertaa vuodessa jossain ulkomailla rampata siksi, että saa kuvia faseen....en tiedä tyhmempää touhua.
No en kyllä usko että jengi facen takia ulkomaille lähtee. Matkailu vaan on niin ihanaa.
Ai maata hylkeenä muiden samanlaisten seassa rannalla tai altaalla...halpaa viinaa kiskoen, hotellista tuskin poistuen...joo onpa ihanaa.
Tietysti on sitten oikeita matkailijoita joita ei näihin voi verrata, mutta hinnatkin on sitten eritasoa kuin nämä muutaman kympin alkaen- matkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös työsuhdeauto ole karmea ratkaisu taloudellisesti?
Riippuu siitä saako sen neuvoteltua palkan "päälle" vai joutuuko kustantamaan kokonaan itse bruttopalkasta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa palkka on auton verotusarvon verran isompi kuin jälkimmäisessä vaihtoehdossa. Joku tietysti kysyy, että mitä järkeä ottaa autoetua jos saisi saman verran enemmän rahana. No se juju tuossa on, että autoedun voi saada palkan lisäksi, mutta ei samanlaista palkankorotusta suoraan. Psykologiaa.
Lisäksi pitää huomioida onko kyseessä vapaa- vai käyttöetu. Nykyään verottaja on kuulemma aika nihkeä vapaan autoedun suhteen eli jos ajaa pelkät työmatkat kodin ja työpaikan välillä niin saisi olla vain käyttöetu. Vapaaseen etuun pitäisi olla paljon ajoja esim. eri kaupungeissa sijaitsevien toimipisteiden ja myyntitapahtumien välillä. Jos nyt katsotaan valkokaulusduunaria. Vapaassa edussa työnantaja siis maksaa kaikki auton kulut (sis. polttoaineet ja huollot/korjaukset) ja käyttöedussa työtekijä maksaa itse juoksevat kulut.
Sitä EI saada KOSKAAN palkan päälle, vaan on aina osa bruttopalkkaa. Näin siis Suomessa ja Suomen verottajan mukaan. Tarkoitit varmaan että "saako puhuttua itselleen PALKANKOROTUKSEN autoedun muodossa". Se autoetu on osa bruttopalkkaa.
Aika moni tarkoittaa bruttopalkasta puhuessaan rahapalkkaa. Ja siksi autoedusta usein sanotaan, että se tulee palkan päälle tai osaksi palkkaa. Veronalaista tuloa se toki on, siinä olet oikeassa.
T. palkanlaskija
Yhä useammin puoliso valitaan samasta tuloluokasta kuin mistä itsekin on. Ts hyvätuloinen valitsee puolisokseen toisen hyvätuloisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan työssä käymällä ja säästämällä olen saanut ostettua kaikkea kivaa. Tein ihan hulluna töitä vanhempien luona asuessani, jotta sain hyvän pesämunan omaa asuntoa varten. Vuokralla en asunut ollenkaan, ostin suoraan omistusasunnon kotoa muuttaessani 23 vuotiaana.
En juhlinut rahojani, en törsäillyt niitä hienoihin vaatteisiin ja kauneudenhoitoon, en matkustellut vaan säästin. Mökki on koko suvun yhteinen.Järkevästi kun elää nuoresta asti ja tekee reippaasti töitä kun silloin hyvin vielä jaksaakin, voi sitten myöhemmin taputtaa itseään olalle ja nauttia.
Ihanko tuollaisen miljoona netto-omaisuuden, kun huomioi palkansaajien ostovoiman ja maailman korkeimmat elinkustannukset?
Ja yleensä tuo on jo 35-45v.
Yleensä näistä jää puuttumaan jonkin oleellinen osa, esim. isohko perinto tai onnenpotku sijoitusmarkkinoilla tai epäsuora taloudellinen tuki kuten vanhempien omistamassa asunnossa asuminen ilmaiseksi samalla kun säästää jne.
Suomessa palkkatyön verotus on niin kireää, että pitää olla todella kova kuukausipalkka että siitä jää mitään merkittävää käteen elinkustannusten jälkeen tai että saa riittävän ison lainan. Näin ainakin suuremmissa kasvukeskuksissa. Jos tuntuu pienempiin paikkakuntiin niin elinkustannukset on halvemmat, mutta toisaalta pysyvän työpaikan löytäminen on huomattavasti vaikeampaa.
Kumma juttu. Me olemme keskituloinen pariskunta, ja meille Espoossa asuessa on jäänyt tänä vuonna säästöön 42 000, ilman mitään erityisempää ponnistelua. Kyllä tuolla jo jonkinmoista lainaa hoitaa.
Talo on usein perintö-kalleus ja sitä pitäisi yrittää kaikin keinoin ylläpitää ja vaalia, suhtautua siihen niinkuin se onkin: arvokkainta mitä ihmisellä on.
Vain idiootit huutokauppaavat perintö-omakotitalonsa ja käyttävät rahat johonkin kerrostalokämppään Espoossa.