Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanoisitko asiasta? Anoppi leipoo meille jouluksi aina kaikkea mitä itse leivomme
26.12.2020 |
Meillä leivotaan itse jouluksi aina piparit, joulutortut, taatelikakut, korvapuustit ym. Ja niitä tehdään paljon. Se on meidän jouluperinne, itse rakastan leipomista ja myös lapset haluavat että leivotaan kun tykkäävät kaikkia noita leipoa ja kokevat että se on meidän joulujuttu. Joka ikinen joulu anoppi kuitenkin tuo meille jouluksi (aattona tai joulupäivänä) hänen leipomia joulutorttuja, maustekakun, pipareita ja joulupullaa. Hän osaa tehdä kyllä hyviä leipomuksia, mutta koska me itse ollaan leivottu jo itselle niin paljon juuri noita samoja, niin eihän ne anopin tuomiset tule syödyksi, kun mahat on jo täynnä itse tekemiämme. Ei niitä makeita samoja juttu niin hirveästi edes lapset saa syötyä. Ja anoppi kyllä tietää, että leivomme. Joten: sanoisitko hänelle suoraan, että älä enää tuo meille leipomuksia vai heittäisitkö kaiken vain kaikessa hiljaisuudessa roskiin?
Kommentit (101)
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pullaa on liikaa, niin pullasta voi tehdä pakastuksen jälkeen paljon muutakin kuin syödä pullana kuten pappilan hätävaraa Tai pullavanukasta.
Pyydät mummon teille leipomaan seuraavalla kerralla. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
Tämä on ainoa oikea vastaus. Leivo itse hieman vähemmän, vie töihin ylimääräisiä, pakasta ja syökää myöhemmin tai mitä tahansa missä tulet hieman vastaan etkä turhaan loukkaa ihmistä, joka haluaa osoittaa välittämistään.
Viette niille köyhille, jotka ei ikinä saa, eikä osaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heitä roskiin tai lahjoita jonnekin. Minusta olisi epäkohteliasta sanoa tuosta.
Ei kai sulle ole iso vaiva viedä roskiin yksi ylimääräinen roskapussi? Tai laita miehes viemään.
Itepäinen olet ja toista syytät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisainta ois lopettaa itse se turha leipominen.
Toinen vaihtoehto on sanoa anopille, että ei huoli niitä.
Siinä on sun vaihtoehtos, ei oo vaikeeta.
Tee itse vähemmän tai lahjoita ylimääräiset. Facebookissa ainakin voi oman paikkakunnan ryhmissä lahjoittaa jouluruokaa mitä on ostanut liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka kerta, kun kuulen että joku leipoo jouluksi pullaa. Ja nyt vieläpä anoppikin leipoo. Onpa sattuma.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veisin ne ylimääräiset vaikka työpaikalle, kavereille, naapurille tms. Sille anopille voisi koittaa sanoa, että kiitos, mutta miten nämä ehditään syödä, kun itsekin olen jo paljon leiponut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eka kerta, kun kuulen että joku leipoo jouluksi pullaa. Ja nyt vieläpä anoppikin leipoo. Onpa sattuma.
Kyllä meillä ainakin on joka jouluna pullapitkot ja välillä ollut pullakranssitkin.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin suoraan, mutta kannattaa tietysti laittaa siihen kontekstiin millainen anoppi on. Jos muuten mukava, eikä muita ongelmia ole, niin sanoisin jotain tällaista: "Ihania leipomuksia, mutta me olemme itse leiponeet niin paljon näitä samoja, että nyt emme ota näistä kuin osan/piparit/pullat. Meille ei kannata näin paljon tuoda, kun lapsetkin tykkäävät leipoa."
Jos taas anopin kanssa on vähän jokaikisen asian kanssa sellaista, että astuu tavallaan varpaiden päälle, niin sitten sanoisin vähän suoremmin ja ilmaisisin hämmästykseni vaikkapa näin: "Kiva että muistat meitä, mutta minun on kyllä pakko kysyä suoraan, että miksi tuot meille näitä lisää vaikka tiedät, että leivomme näitä paljon itsekin? Emme nyt ota vastaan näitä, kun niitä on jo ennestään niin paljon. Ehkä Pirkko/Maire/Tiina haluaisi nämä?"
Tämä! Jos tuo pullajuttu jouluna on ainut ongelma, niin antaisin olla. Jos taas anoppi haluaa "osallistua" joka asiaan, niin sitten sanoisin. Tuollainen *hyvää hyvyyttään" tehty juttu voi olla myös vallan käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Viette niille köyhille, jotka ei ikinä saa, eikä osaa tehdä.
Sopii. Mutta mistä me tällaisia ihmisiä löydetään? ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Kannattaa hyvissä ajoin ennen joulua sanoa anopille, että leivotte itse, ja kehottaa häntäkin leipomaan vain itselleen. Tai ehkä miehesi tehtävä olisi sanoa, voi olla että hänen äitinsä on siinä luulossa, että poika kaipaa nimenomaan äitinsä tekemiä joululeivonnaisia, eikä vaimon/lasten tekemät ole yhtä hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Toinen haluaa vaan kuulua joukkoon. Ikävä ihminen olet ,jos tuosta huomautat.
Joukkoon voi kuulua kysymällä, mahtuuko yksi mummokin joku ilta leipomaan. Tai tuomalla jotain sellaista, mitä tietää että toiset eivät ole jo tehneet. Esim. itsetehty glögi, jotain suolaista, sinappi yms.
On vähän vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa veisin vaikka kälylle arabialaisen maustekakun kun tietäisin hänen leiponeen itse juuri samanlaisen. Kyllähän se vaikuttaisi siltä, että yritän kilpailla, että tässä nyt teille niin voitte verrata kumman on parempaa.
Ei ne 60-70-vuotiaat mummot ole mitään pikkulapsia, joiden mielipahaa pitää kaikessa varjella. Ihan samalla tavalla voisi ajatella, että anoppi yrittää vihjata että miniän leipomukset on pahoja, kun tuo juuri samanlaisia tarjolle. Siis jos noin alkaa ajatella, että kaikkien pitää kaikessa miettiä, pahoittaako toinen mielensä. Vai onko se ainoastaan anoppi, jonka on mahdollista pahoittaa mielensä asioista?
Itse kyllä sanoisin, että ei kiitos tällä kertaa. Leivoimme juuri samoja itse. Tulehan huomenna/ensi viikolla kahville. Ei oma anoppini kyllä noin edes tekisi. Välit ovat hyvät.
Alue: Aihe vapaa
Leivo vaikka joka ikinen päivä muulloin (vaikkei teillä sanomasi mukaan kukaan leipomuksia syököön. Anna anopin olla myös. Kelpuuta hänet ja hänen leipomukset. Jos hän tulee vieraisille, tykkää taatusti tuoda jotain. Ää ole niin jäärä ja syytä anoppia.