Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanoisitko asiasta? Anoppi leipoo meille jouluksi aina kaikkea mitä itse leivomme
26.12.2020 |
Meillä leivotaan itse jouluksi aina piparit, joulutortut, taatelikakut, korvapuustit ym. Ja niitä tehdään paljon. Se on meidän jouluperinne, itse rakastan leipomista ja myös lapset haluavat että leivotaan kun tykkäävät kaikkia noita leipoa ja kokevat että se on meidän joulujuttu. Joka ikinen joulu anoppi kuitenkin tuo meille jouluksi (aattona tai joulupäivänä) hänen leipomia joulutorttuja, maustekakun, pipareita ja joulupullaa. Hän osaa tehdä kyllä hyviä leipomuksia, mutta koska me itse ollaan leivottu jo itselle niin paljon juuri noita samoja, niin eihän ne anopin tuomiset tule syödyksi, kun mahat on jo täynnä itse tekemiämme. Ei niitä makeita samoja juttu niin hirveästi edes lapset saa syötyä. Ja anoppi kyllä tietää, että leivomme. Joten: sanoisitko hänelle suoraan, että älä enää tuo meille leipomuksia vai heittäisitkö kaiken vain kaikessa hiljaisuudessa roskiin?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No voithan sä sanoa, mutta on siinä aika iso loukkaantumisriski. Anoppi ei ole catering, hän valitsee itse, mitä lahjoja teille tuo.
Mä vaan sinuna leipoisin itse vähemmän. Tai sitten ihan lahjoitatte niitä leipomuksia esim. jonnekin ruokajakeluun, saavat vähävaraiset tuoretta pullaa.
Jotenkin vähän first world problem. Itse en ikinä loukkaisi ihmistä, joka hyvää hyvyyttään tuo lahjoja, olivat ne mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks lapset vois mennä mummon luo leipomaan? Tulisi vaan yhdet leipomukset ja saisit itse vapaa-aikaa?
Tietenkin voisi, mutta ei ole mummo pyytänyt. Ja minä leivon joka tapauksessa, sillä se on minun tapa rentoutua vapaa-ajallani. Leipominen ei siis ole minulle mikään pakko tai rasite vaan tykkään sitä todella paljon tehdä, oli lapset kotona tai ei. ap
Ja et vain leivo, vaan leivot paljon? Et pysty sitä vähentämään tai tekemään jotain järkevämpää? Ainoastaan niitä joulutorttuja yms. mitkä ei kelpaa kenellekään? Mikset tee pasteijoita tai muuta suolaista? Vaihtoehdot on heittää roskiin tai lahjoittaa eteenpäin. Tiedän ihmisiä jotka ei ole saaneet tänäkään jouluna tortun torttua.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hyvissä ajoin ennen joulua sanoa anopille, että leivotte itse, ja kehottaa häntäkin leipomaan vain itselleen. Tai ehkä miehesi tehtävä olisi sanoa, voi olla että hänen äitinsä on siinä luulossa, että poika kaipaa nimenomaan äitinsä tekemiä joululeivonnaisia, eikä vaimon/lasten tekemät ole yhtä hyviä.
En tullut edes ajatelleeksi, että anoppi leipoisi ne nimenomaan pojalleen, kun jos poikansa kaipaa hänen mielestä nimenomaan äidin tekemiä eikä vaimon tai lasten. Saattaa olla kyllä näin. ap
Ap:lle ei käy mikään ehdotus. Taitaa olla provo. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Miksi ihmeessä? Lapset odottaa aina innolla, että ennen joulua leivomme jouluksi tortut ja piparit. Se on heille tärkeä perinne. Miksi siitä luopuisimme vai siksi, että joku keksii meille tuoda lahjaksi torttuja ja pipareita? ap
Älkää luopuko, vaan tehkää jotain erilaista. Nyt kuulostaa, että et edes halua kokeilla, koska olet päättänyt, että anopille pitää päästä asiasta sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antakaa jollekin tutuillenne, ystävillenne, naapureille leipomuksia. Sellaisille jotka eivät itse paljoa leivo tai eivät ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No voithan sä sanoa, mutta on siinä aika iso loukkaantumisriski. Anoppi ei ole catering, hän valitsee itse, mitä lahjoja teille tuo.
Mä vaan sinuna leipoisin itse vähemmän. Tai sitten ihan lahjoitatte niitä leipomuksia esim. jonnekin ruokajakeluun, saavat vähävaraiset tuoretta pullaa.
Jotenkin vähän first world problem. Itse en ikinä loukkaisi ihmistä, joka hyvää hyvyyttään tuo lahjoja, olivat ne mitä tahansa.
Ei tämä ole iso ongelma eikä mikään kriisi. Tätä on jatkunut jo vuosia, ja aina olen häntä kiittänyt ja laittanut lopulta hänen tietämättä leipomukset roskiin kun ei ne ole meillä kotona kenellekään sitten maistuneet. Satuinpa vain asiaa tänään ajattelemaan, ja päätin kirjoittaa siitä aloituksen jos saisin vinkkejä, mutta voin kyllä jatkaa kuin ennenkin myös. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Ai että jos vaikkapa 3 ja 5 vuotiaat lapset tykkäävät leipoa äitinsä kanssa piparia ja pullaa, niin tämä tapa vaihdetaan sitten lanttulaatikon tekemiseen, jotta anoppi saa tuoda joulupullat. Vaikka siis äiti ei itse osaa ja tykkää tehdä lanttulaatikkoa.
Ei ole kyllä helpoin ratkaisu. Helpointa on kiittää ja kieltäytyä. Käyttäydytte ihan niin kuin sana "ei" olisi joku pahin mahdollinen loukkaus toiselle ihmiselle, vaikka oikeasti sen sanomisen pitäisi olla helppoa ja lapsillekin pitää opettaa, että on asioita joihin voi sanoa ei. Riittää kun on kohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks lapset vois mennä mummon luo leipomaan? Tulisi vaan yhdet leipomukset ja saisit itse vapaa-aikaa?
Tietenkin voisi, mutta ei ole mummo pyytänyt. Ja minä leivon joka tapauksessa, sillä se on minun tapa rentoutua vapaa-ajallani. Leipominen ei siis ole minulle mikään pakko tai rasite vaan tykkään sitä todella paljon tehdä, oli lapset kotona tai ei. ap
Ja et vain leivo, vaan leivot paljon? Et pysty sitä vähentämään tai tekemään jotain järkevämpää? Ainoastaan niitä joulutorttuja yms. mitkä ei kelpaa kenellekään? Mikset tee pasteijoita tai muuta suolaista? Vaihtoehdot on heittää roskiin tai lahjoittaa eteenpäin. Tiedän ihmisiä jotka ei ole saaneet tänäkään jouluna tortun torttua.
Todella kurjaa, jos joku ei saanut torttuja. Itse en sellaisia tunne enkä tiedä mistä heitä löytäisin, voisin hyvin lahjoittaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks lapset vois mennä mummon luo leipomaan? Tulisi vaan yhdet leipomukset ja saisit itse vapaa-aikaa?
Tietenkin voisi, mutta ei ole mummo pyytänyt. Ja minä leivon joka tapauksessa, sillä se on minun tapa rentoutua vapaa-ajallani. Leipominen ei siis ole minulle mikään pakko tai rasite vaan tykkään sitä todella paljon tehdä, oli lapset kotona tai ei. ap
Ja et vain leivo, vaan leivot paljon? Et pysty sitä vähentämään tai tekemään jotain järkevämpää? Ainoastaan niitä joulutorttuja yms. mitkä ei kelpaa kenellekään? Mikset tee pasteijoita tai muuta suolaista? Vaihtoehdot on heittää roskiin tai lahjoittaa eteenpäin. Tiedän ihmisiä jotka ei ole saaneet tänäkään jouluna tortun torttua.
Miksi anoppi ei leivo pasteijoita? Miksi ei kysy mitä tarvitaan?
Siis miksi AP:n siis pitää lopettaa oma jouluperinne? Miksi AP ei saisi päättää mitä omaan kotiinsa leipoo? En ymmärrä. En minä kyllä lopettaisi pipareiden tekoa omien lasten kanssa, jos se meistä kaikista olisi mukavaa.
Roskalavaryhmissä lahjoitetaan viimeinen pullansiivu tai kakunpala ja jonossa kymmeniä. Varmasti löytyy syöjiä, älä ainakaan roskiin heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äärettömän omituinen ehdotus: mitä, jos te leipoisitte ihan jotain muuta, vaikka lusikkaleipiä, kääretortun, pieniä suklaarouhekakkuja, lohipiirakkaa tms. ja anoppi leipoisi pullat, piparit jne.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Miksi ihmeessä? Lapset odottaa aina innolla, että ennen joulua leivomme jouluksi tortut ja piparit. Se on heille tärkeä perinne. Miksi siitä luopuisimme vai siksi, että joku keksii meille tuoda lahjaksi torttuja ja pipareita? ap
Älkää luopuko, vaan tehkää jotain erilaista. Nyt kuulostaa, että et edes halua kokeilla, koska olet päättänyt, että anopille pitää päästä asiasta sanomaan.
No minun yksi tärkeimmistä jouluperinteistä on ollut aina, jos kauan ennen kuin edes mieheni tapasin se, että leivon joulutortut, taatelikakut, piparit ja joulupullat itse, ja leivon niitä paljon. Joulu ei tunnu joululta ilman sitä. Ymmärrän, että joku ei tätä voi käsittää, mutta minulle se on hyvin tärkeä asia. Ja lapseni ovat siihen kasvaneet, ja nyt se on myös heille hyvin tärkeä asia. Ei minulla ole mitään kiinnostusta luopua minun tärkeistä jouluperinteistä siksi, että joku haluaa lahjoittaa meille torttuja. Eikä pahoittaa lasten mieltä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Miksi ihmeessä? Lapset odottaa aina innolla, että ennen joulua leivomme jouluksi tortut ja piparit. Se on heille tärkeä perinne. Miksi siitä luopuisimme vai siksi, että joku keksii meille tuoda lahjaksi torttuja ja pipareita? ap
Leipokaa niitä vaikka syyskuussa tai keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Äärettömän omituinen ehdotus: mitä, jos te leipoisitte ihan jotain muuta, vaikka lusikkaleipiä, kääretortun, pieniä suklaarouhekakkuja, lohipiirakkaa tms. ja anoppi leipoisi pullat, piparit jne.?
Voisiko joku selittää miksi näin pitäisi tehdä? Meillä on meidän perinteet ja tykätään niistä. Leipokoon anoppi ne lohipiirakat tai olkoon leipomatta. En käsitä miksi meidän pitäisi luopua meidän tärkeistä perinteistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks lapset vois mennä mummon luo leipomaan? Tulisi vaan yhdet leipomukset ja saisit itse vapaa-aikaa?
Tietenkin voisi, mutta ei ole mummo pyytänyt. Ja minä leivon joka tapauksessa, sillä se on minun tapa rentoutua vapaa-ajallani. Leipominen ei siis ole minulle mikään pakko tai rasite vaan tykkään sitä todella paljon tehdä, oli lapset kotona tai ei. ap
Ja et vain leivo, vaan leivot paljon? Et pysty sitä vähentämään tai tekemään jotain järkevämpää? Ainoastaan niitä joulutorttuja yms. mitkä ei kelpaa kenellekään? Mikset tee pasteijoita tai muuta suolaista? Vaihtoehdot on heittää roskiin tai lahjoittaa eteenpäin. Tiedän ihmisiä jotka ei ole saaneet tänäkään jouluna tortun torttua.
Todella kurjaa, jos joku ei saanut torttuja. Itse en sellaisia tunne enkä tiedä mistä heitä löytäisin, voisin hyvin lahjoittaa. ap
Oletko facebookissa? Täällä on ainakin ollut paikallisissa ryhmissä joulun alla ilmoituksia, että on tullut ostettua liikaa leluja, jotain jouluruokaa, ylijääneitä joulukuusia tms. ja niitä on saanut sitten toiset hakea.
Kotihoito voi myös olla sellainen paikka.
Odota vaan ap kun omat lapset ovat isoja eivätkä asu enää kotona. Itse yhä haluaisit leipoa paljon ennen joulua mutta niin...mitäpä sitä nyt niin paljon yhdelle tai kahdelle leipoisi. ”Vaan lapsethan aina joka joulu rakasti meidän perinnereseptillä tekemiämme joululeivonnaisia joten teenpä isomman satsin ja vien lapsille. Varmasti ilahtuvat kun saavat lapsuuden joulumaustekakut yms”.
Ja sitten siellä lapsen kumppanit ovat kettuuntuneina että ”hemmetti taas toi sun äiti tuo noita joululeipomuksia eikä se voi jo lopettaa ja tajuta että me ostetaan mielellään omat leivonnaiset Fazerilta/leivotaan ne itse/tms”.
Anoppi rakastaa leipomista siinä missä ap nähtävästi ja yhdelle/kahdelle on ikävä leipoa. Haluaa ilahduttaa lastansa (=poikaansa) tuomalla hänelle lapsuuden joulumuistoja. Ap:lle ne ovat perus torttuja/pipareita. Anopille ne ovat muisto ajasta jolloin poika oli vielä pieni.
Oletko ap koskaan kutsunut anoppia leipomaan kanssanne? Siitä voisi tulla kiva uusi traditio. Muista että olet joskus itse se anoppi myös...ehkä voisi olla kiva päästä leipomaan yhä oman aikuisen lapsesi ja hänen lastensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että anopille tulee ihan todella hyvä mieli, kun saa antaa lahjaksi leipomuksia. Hän kokee olevansa tärkeä ja tarpeellinen ja hyödyllinen, mikä on sellainen tunne, jota me kaikki tarvitsemme. Mä katsoisin sen pintatason (liikaa pullaa) yli ehkä tätä leipomusten funktiota vähän syvällisemmin, enkä missään tapauksessa pahoittaisi anopin mieltä kieltäytymällä.
No kun tilanne on se, että arvostaisin kyllä anopin tuomisia, jos ne ei olisi ihan samaa kuin meillä lapset urakoi eli sitä joulutorttua ja piparia. Jos anoppi vaikka haluaisi tehdä meillä lanttulaatikon tms, niin ilolla otettaisiin se vastaan eikä ostettaisi valmislaatikkoa kaupasta. Anoppi on taitava laittamaan ruokaa, ja tekee heille kyllä laatikot itse. Ja tietää, että me ostetaan valmista kaupasta. Ja tietää että lapset haluaa kotona itse ne joulutortut leipoa. En oikein tiedä miten sanoa hänelle, että ei torttuja vaan jos haluat jotain tehdä meille niin tee vaikka laatikkoja, kun kai hän tämän olisi älynnyt itsekin. Ap
No tehkää te lasten kanssa jotain muuta. Oikeasti se olisi kaikkein helpoin ratkaisu.
Miksi ihmeessä? Lapset odottaa aina innolla, että ennen joulua leivomme jouluksi tortut ja piparit. Se on heille tärkeä perinne. Miksi siitä luopuisimme vai siksi, että joku keksii meille tuoda lahjaksi torttuja ja pipareita? ap
Leipokaa niitä vaikka syyskuussa tai keväällä.
Siis miksi?
ap
Itse leipoisin tietenkin jotain muuta, mutta Porvoossa ei ole tapana käyttää järkeä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmeessä? Lapset odottaa aina innolla, että ennen joulua leivomme jouluksi tortut ja piparit. Se on heille tärkeä perinne. Miksi siitä luopuisimme vai siksi, että joku keksii meille tuoda lahjaksi torttuja ja pipareita? ap