Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset ikimetsät
26.12.2020 |
Dokkari Ylellä nyt.
Sillä aikaa kun huolestuttiin maailman sademetsistä, Suomalaista aarnimetsää tuhottiin.
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa on olla huolissaan hömötiaisista ja vähän heristää sormea pahoille metsänomistajille. Ja sitten jatkaa kevään Balin matkan suunnittelua ja katsella haikeana viime joulun Vietnamin ja uuden vuoden Sri Lankan reissun kuvia...
Sinähän sen kai tiedät? Vai teitkö argumentaatiovirheen?
En juuri matkustele. Olen ollut elämässäni muutaman kerran lentokoneessa ja nekin oli Eurooppaan. Asun maalla. Kehitän omaa ekologisuuteen perustuvaa luontoyritystä.
Puolustan ikimetsiä ja hömötiaista. Muita kysymyksiä?
Samat sanat. Miksi sitten piirrät meistä ihmeellistä irvikuvaa maailmanmatkaajina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän nuoren metsän vieressä kasvaa Natura-alueella vanhaa metsää. Tai oikeastaan se kuolee pystyyn kun tuholaiset iskevät vanhaan kuolevaan puuhun. Myrskyt hoitelevat loput. On karmeaa katsettavaa. Nuoreen kasvavaan ja terveeseen metsään eivät tuholaiset pysty.
Luonnollisia prosesseja, joita luonnosta vieraantunut nykyihminen ihmettelee. Tuholainen on aika asenteellinen sana, nehän vain mahdollistavat lukuisille muille eliölajeille mahdollisuuden elää ja olla olemassa.
Tutustuppa kirjanpainajaan, joka on vallannut Suomen kuusimetsiä. Se on ihan puhtaasti tuholainen. Sen jälkeen voitkin katsoa mitä ne ovat saaneet aikaan Saksassa. Näinkö ne ikimetsät kasvaa...? Näissä keskusteluissa aina unohtuu, että ilmasto muuttuu ja kun ei ole enää kunnon pakkasia, niin myös tuholaisten määrä kasvaa vauhdikkaasti. Niiden vaikutuksia voidaan ehkäistä vaurioituneiden puiden ja metsäalueiden hakkuilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa on olla huolissaan hömötiaisista ja vähän heristää sormea pahoille metsänomistajille. Ja sitten jatkaa kevään Balin matkan suunnittelua ja katsella haikeana viime joulun Vietnamin ja uuden vuoden Sri Lankan reissun kuvia...
Ihanaa rakentaa netissä argumentteja olkiukkoja vastaan. Mistä hittoa sinäkin tiedät täällä keskustelevien ihmisten elämäntavasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostakaa kommunistit omaa metsää niin paljon kuin on myynnissä.
Suomi elää metsästä, teidänkin asumistuet ym. syöttämistuki on sieltä komukoille ojennettu.
Vau mikä argumentti, nimitellä muita ad hominem -tyyppisillä ilmaisuilla! Miksi ihminen on ylennetty siihen asemaan, että hän voi nousta luonnon yläpuolelle omistajaksi ja tehdä sille mitä lystää, joka on johtanut useiden lajien uhanalaistumiseen? Etkö näe tässä oikeasti mitään väärää? Köyhillä ei ole vai oikeutta puolustaa Suomen viimeisiä ikimetsiä, koska heillä ei ole varaa ostaa omaa metsää? Eikö ihmisellä ole mitään vastuuta siitä, miten kohtelee muita lajeja? Ymmärrätkö, millaiset vaikutukset sillä on, kun lajeja alkaa oikeasti kadota ja sitten se heijastuu kirjaimellisesti esimerkiksi ruolasatoihin? Monimuotoisuus on kaiken perusta. Minä säästän omaan metsään. Se tosin ei tule koskaan olemaan mun, koska mä en ole metsän yläpuolella. Se on eläinten, kasvien, lintujen, sienten ja muiden lajien koti.
Rikkailla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehän niitä ole tuhottu, puut vain on kaadettu ja puita kasvaa uusia tilalle.
Tajuatko, kauan siinä menee ennen kuin se metsä on taas aarniometsä? Satoja vuosia! Ja joku hömötiainen ei elä välttämättä kymmentä vuottakaan. Mitäpä luulet, miten tintille käy, kun viimeisetkin ikimetsät kaadetaan? Se ei enää löydä uutta elinympäristöä ja kuolee sukupuuttoon. Sitä paitsi talousmetsät ovat usein yksitoikkoisempia ja lajistoltaan yksipuolisempia. Tästä syystä monet vanhojen metsien lajit ovat uhanalaisia. Joka kolmas lintulaji Suomessa on uhanalainen. Eikö tämän pitäisi olla kansallinen kriisi?
Lintu sinne tai tänne. Jos pelastetaan linnut näivettämällä metsäteollisuutemme, niin kohta suomalaiset kuolevat sukupuuttoon tai ainakin hyvinvointimme taas kärsii. Oletko siitä huolissasi?
Tässäpä se tuli se "suomalaisten erityinen luontosuhde" Mitäpä väliä jostain linnuista tai toisista lajeista? Ihminen on tärkein. Yli 95 prosenttia metsistä on puupeltoja. Onko tosiaan niin, että jos pyrimme suojelemaan viimeiset ikimetsät, viisi miljoonaa suomalaista kuolee sukupuuttoon? Luonnon monimuotoisuus on hyvinvoinnin perusta. Kun se menetetään, me menetämme myös ruokasatoja, marjoja ja sieniä.
Olin joulupäivänä kävelemässä isäni metsässä, osa palstoista on hakattua, osa istutettua, osa vanhaa koskematonta ja osa päätehakkuuta odottavaa. Yhdessäkään kohdassa mieleeni ei tullut huoli, vaan enemmin ylpeys metsästä. Metsä oli täynnä talvista linnun laulua, eläimien jälkiä..
Alueella on kaksi riistakameraa jotka kuvaa alueella viliseviä eläimiä, riistapolkuja menee useita. Myös muutama tuulenkaato tuli vastaan, vanhoja ja sairaita puita usein, jotka pitää maan jäätyessä käydä hakemassa ensi talven takanlämmikkeeksi.
Oman elämänkokemukseeni peilaten, en tiedä saati ymmärrä että mistä tsernobylistä tämä dokumentti on oikein kertonut, ei ainakaan suomalaisesta metsästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostakaa kommunistit omaa metsää niin paljon kuin on myynnissä.
Suomi elää metsästä, teidänkin asumistuet ym. syöttämistuki on sieltä komukoille ojennettu.
Ihminen tuhoaa ihan tietoisesti luonnon ekosysteemit ja sitä myöten ennen pitkää itsensä, mutta enää en pidä sitä surullisena asiana. Ihminen loppujen lopuksi saa juuri sellaisen maailman kuin on tilannut.
Näin. Tässäkin ketjussa tuli mainiosti esiin se, että ihminen tulee tuhoamaan itsensä ja suojelijoita voi vain haukkua kommareiksi, idiooteiksi ja typeräksi kaupunkilaisiksi. Mitään tutkimusta tosin näillä ei ole linkata. Sen sijaan näiltä kommareilta on tullut linkkejä tutkimuksiin ja uhanalaisuusarviointeihin. Oon miettinyt, että onko toi joku defenssi. Ei haluta uskoa tosiasioita...?
Ikimetsä on kyllä kaunista katseltavaa. Itse olen aikanaan kerran käynyt tällaisessa metsässä ratsastusreissulla. Pieni plänttihän se oli, mutta kokemuksena sitäkin ihmeellisempi. Onko näistä mitään tietoa, että missä niitä sijaitsisi?
Suomessa on pääasiassa talousmetsää nykyisin ja hyvää metsänhoitoa ensiharvennuksineen ei saisi unohtaa. Hyvä metsänhoito ei ole yhtä kuin isot aukot, vaan pienet aukot eivät varsinaisesti haittaa ainakaan oman kokemuksen mukaan metsän eläimiä. Luulen, että ikimetsän syntymistä ja säilymistä estää jo lämmennyt ilmasto ja leudot talvet. Ikimetsät ovat ymmärtääkseni vähentynyt myös ilman moottorisahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehän niitä ole tuhottu, puut vain on kaadettu ja puita kasvaa uusia tilalle.
Tajuatko, kauan siinä menee ennen kuin se metsä on taas aarniometsä? Satoja vuosia! Ja joku hömötiainen ei elä välttämättä kymmentä vuottakaan. Mitäpä luulet, miten tintille käy, kun viimeisetkin ikimetsät kaadetaan? Se ei enää löydä uutta elinympäristöä ja kuolee sukupuuttoon. Sitä paitsi talousmetsät ovat usein yksitoikkoisempia ja lajistoltaan yksipuolisempia. Tästä syystä monet vanhojen metsien lajit ovat uhanalaisia. Joka kolmas lintulaji Suomessa on uhanalainen. Eikö tämän pitäisi olla kansallinen kriisi?
Lintu sinne tai tänne. Jos pelastetaan linnut näivettämällä metsäteollisuutemme, niin kohta suomalaiset kuolevat sukupuuttoon tai ainakin hyvinvointimme taas kärsii. Oletko siitä huolissasi?
Tässäpä se tuli se "suomalaisten erityinen luontosuhde" Mitäpä väliä jostain linnuista tai toisista lajeista? Ihminen on tärkein. Yli 95 prosenttia metsistä on puupeltoja. Onko tosiaan niin, että jos pyrimme suojelemaan viimeiset ikimetsät, viisi miljoonaa suomalaista kuolee sukupuuttoon? Luonnon monimuotoisuus on hyvinvoinnin perusta. Kun se menetetään, me menetämme myös ruokasatoja, marjoja ja sieniä.
Olin joulupäivänä kävelemässä isäni metsässä, osa palstoista on hakattua, osa istutettua, osa vanhaa koskematonta ja osa päätehakkuuta odottavaa. Yhdessäkään kohdassa mieleeni ei tullut huoli, vaan enemmin ylpeys metsästä. Metsä oli täynnä talvista linnun laulua, eläimien jälkiä..
Alueella on kaksi riistakameraa jotka kuvaa alueella viliseviä eläimiä, riistapolkuja menee useita. Myös muutama tuulenkaato tuli vastaan, vanhoja ja sairaita puita usein, jotka pitää maan jäätyessä käydä hakemassa ensi talven takanlämmikkeeksi.
Oman elämänkokemukseeni peilaten, en tiedä saati ymmärrä että mistä tsernobylistä tämä dokumentti on oikein kertonut, ei ainakaan suomalaisesta metsästä.
Miksi käyt noukkimassa pois ne metsien arvokkaimmat puut, eli vanhat ja "sairaat" eli sienien ja hyönteisten kodit? Muutamia biologeja lukuunottamatta suomalaisilla on niin huono lajintuntemus, ettei uhanalaisia lajeja tunnisteta, vaikka ne tanssisivat sambaa nenän edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehän niitä ole tuhottu, puut vain on kaadettu ja puita kasvaa uusia tilalle.
Tajuatko, kauan siinä menee ennen kuin se metsä on taas aarniometsä? Satoja vuosia! Ja joku hömötiainen ei elä välttämättä kymmentä vuottakaan. Mitäpä luulet, miten tintille käy, kun viimeisetkin ikimetsät kaadetaan? Se ei enää löydä uutta elinympäristöä ja kuolee sukupuuttoon. Sitä paitsi talousmetsät ovat usein yksitoikkoisempia ja lajistoltaan yksipuolisempia. Tästä syystä monet vanhojen metsien lajit ovat uhanalaisia. Joka kolmas lintulaji Suomessa on uhanalainen. Eikö tämän pitäisi olla kansallinen kriisi?
Lintu sinne tai tänne. Jos pelastetaan linnut näivettämällä metsäteollisuutemme, niin kohta suomalaiset kuolevat sukupuuttoon tai ainakin hyvinvointimme taas kärsii. Oletko siitä huolissasi?
Tässäpä se tuli se "suomalaisten erityinen luontosuhde" Mitäpä väliä jostain linnuista tai toisista lajeista? Ihminen on tärkein. Yli 95 prosenttia metsistä on puupeltoja. Onko tosiaan niin, että jos pyrimme suojelemaan viimeiset ikimetsät, viisi miljoonaa suomalaista kuolee sukupuuttoon? Luonnon monimuotoisuus on hyvinvoinnin perusta. Kun se menetetään, me menetämme myös ruokasatoja, marjoja ja sieniä.
Olin joulupäivänä kävelemässä isäni metsässä, osa palstoista on hakattua, osa istutettua, osa vanhaa koskematonta ja osa päätehakkuuta odottavaa. Yhdessäkään kohdassa mieleeni ei tullut huoli, vaan enemmin ylpeys metsästä. Metsä oli täynnä talvista linnun laulua, eläimien jälkiä..
Alueella on kaksi riistakameraa jotka kuvaa alueella viliseviä eläimiä, riistapolkuja menee useita. Myös muutama tuulenkaato tuli vastaan, vanhoja ja sairaita puita usein, jotka pitää maan jäätyessä käydä hakemassa ensi talven takanlämmikkeeksi.
Oman elämänkokemukseeni peilaten, en tiedä saati ymmärrä että mistä tsernobylistä tämä dokumentti on oikein kertonut, ei ainakaan suomalaisesta metsästä.
Yksi metsä ei ole yhtä kuin kaikki metsät. Tutkimusten mukaan edelleen Suomessa useat vanhojen metsien lajit ovat uhanalaisia, joka kolmas lintulaji on uhanalainen ja ikimetsiä on enää alle viisi prosenttia. Voi olla, että tuo metsä on yksi tämmöisistä ikimetsistä . Alkaa olla harvinaisuus Suomessa, joten pitäkää hyvä huolta siitä!
"Jokaisella metsän ikävaiheella on oma lajistonsa. Erityisen rikasta metsäluonnon monimuotoisuus on vanhoissa erirakenteisissa metsissä, joissa on nykyisin lähes aina myös metsän nuorempia vaiheita enemmän lahopuuta (ME6). Juuri lahopuu on metsälajiston monimuotoisuuden kannalta avainasemassa, sillä lahopuusta riippuvia lajeja on Suomessa 4 000–5 000 eli noin joka kymmenes kaikista maamme lajeista.
Uhanalaisista metsälajeista 35 % on ensisijaisesti vanhojen metsien lajeja (ME13). Lahopuun väheneminen on ensisijainen uhanalaisuuden syy 21 prosentille ja vanhojen metsien sekä kookkaiden puiden väheneminen 14 prosentille uhanalaisista lajeista. Kokonaisuudessaan näiden yhteen kietoutuvien tekijöiden vuoksi on uhanalaisiksi luokiteltu lähes 300 metsälajia, joista suurin osa on sieniä, jäkäliä tai hyönteisiä.
Vanhassa sulkeutuneessa metsässä on ympäröivistä alueista poikkeava pienilmasto, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lajien selviytymiseen. Vanhassa metsässä on myös tyypillisesti puiden kuolemisen ja kaatumisen synnyttämää aukkoisuutta, mikä lisää lajiston monimuotoisuutta. Koska puut ylläpitävät eri ikävaiheissaan erilaista lajistoa, on vanhan erirakenteisen metsän lajisto erityisen monipuolinen."
https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me8-metsien-ikarake…
Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin pitkään töissä metsäteollisuudessa. Mun omatunto ei lopulta kestänyt vaan otin loparit. Olen ollut edistämässä myös sademetsien hakkuita latinalaisessa Amerikassa. Luulen, että se liittyy ihan naiseuteen, että haluaa kantaa huolta elinympäristöstä ts. jälkeläisten hyvinvoinnista. Toisaalta itse en aio tehdä lapsia tähän maailmaan kärsimään, nyt jo Suomen talvet ovat ihan pilalla.
Jos vanhat metsät on niin tärkeitä kuin aina väitetään, niin täytyy ihmetellä ettei niiden omistajille olla valmiita maksamaan penniäkään että puut pysyisi pystyssä? Kukaan ei hakkaa metsää jos saa tilileen normaalia metsätalouskiertoa vastaavan summan rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?
Mistä sinä tiedät? Itse perin nimenomaan juuri isäni hakkaamat (valitettavasti) metsät. Olen tosissani miettinyt myyväni ne ja ostavani tilalle vanhaa suojelun arvoista metsää. Se, ettet itse ole valmis pistämään pennin pyörylää metsien hyväksi, ei tarkoita ettemmekö me muut ole.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?
Olen kertonut tässä ketjussa, että Lahjoitan Luonnonperintösäätiölle ja säästän omaan metsään, jonka suojelen heti, kun voin. Mä en pidä koko metsänomistaja-sanasta, koska mä näen, ettei ihminen voi omistaa luontoa, vaan se on ennen kaikkea useiden lajien koti. Olen ehkä radikaali tässä mielessä.
Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta säästää. Eikö heillä ole oikeutta puolustaa ikimetsiä, missä käyvät ehkä marjassa ja sienessä? Antaako tarpeeksi iso määrää rahaa oikeuden tehdä mitä haluaa luonnossa? Esim. karpalosoita on tosi vähän enää Etelä-Suomessa, koska suurin osa niistä on ojitettu. Lapista kyllä sen sijaan löytyy, siellä tosin suojelutaso on paremmalla tolalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhat metsät on niin tärkeitä kuin aina väitetään, niin täytyy ihmetellä ettei niiden omistajille olla valmiita maksamaan penniäkään että puut pysyisi pystyssä? Kukaan ei hakkaa metsää jos saa tilileen normaalia metsätalouskiertoa vastaavan summan rahaa.
Tämä ihmetyttää minuakin. Puuselluloosa on aivan yliarvostettu ja täten ylihinnoiteltu materiaali, aikanaan ihmetytti miksei sellua tehdä esim. hampusta.
nro 73
Vierailija kirjoitti:
Paljonko luonnonsuojeliat ovat itse valmiita ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä? Vaikka ostaisitte halpaa hakkuuaukeaa tai vanhaa pellonpohjaa, niin siinäkin on ikimetsä jo parin sadan vuoden päästä kun sen suojelette? Tämä ei kuitenkaan ole koskaan vaihtoehto?
Miten niin ei ole koskaan vaihtoehto? Minä ainakin teen juuri noin enkä usko olevani ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhat metsät on niin tärkeitä kuin aina väitetään, niin täytyy ihmetellä ettei niiden omistajille olla valmiita maksamaan penniäkään että puut pysyisi pystyssä? Kukaan ei hakkaa metsää jos saa tilileen normaalia metsätalouskiertoa vastaavan summan rahaa.
Metso-ohjelma on nykyään olemassa, se maksaa siitä, että suojelee metsänsä erityisesti Etelä-Suomessa. Myös Luonnonperintösäätiölle voi myydä metsää. Nykyään myös jatkuva kasvatus alkaa olla nousussa, onneksi.
Näiden suojelijoidenkin kannattaisi tutustua metsälakiin, metsää ei saa jättää hoitamatta.
Trooppiset eliöt tunnetusti riehaantuvat taigavyöhykkeellä. Että sinänstä typerä argumentti, kun tuossa olisi niin paljon muuta kritisoitavaa.