Suomalaiset ikimetsät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä asioista on tullut väännettyä ennenkin ja tässäkin keskustelussa sain bingon "iskevistä" vasta-argumenteista.

"Olet Kalliossa asuva viherpiiperö, joka juo soijalattea eikä ole edes nähnyt oravaa"

MIksi teet oletuksia toisen ihmisen asuinpaikasta? Miksi maalla asuva ei voisi nähdä ikimetsien arvoa ja suojella niitä? Ja miten se muuttaa sen tosiasian, että ikimetsiä on Suomessa tosi vähän, vaikka tänne kirjoitteleva asuisi siellä Kalliossa?

"Et ole ikinä kävellyt metsässä!!!"

Aika moni ikimetsien puolustaja on liikkunut koko ikänsä metsissä. Osa jopa erottaa eri metsätyypit toisistaan, havainnoi luontoa ja lukee paljon aiheesta.

"Suomi ja suomalaiset romahtaa , jos "

Kukaan ei ole puhunut, että puita ei saisi YHTÄÄN käyttää. Vaan kyse on siitä, MITEN niitä käytetään. Useat tutkimukset osoittavat, että nykymenolla monimuotoisuus on köyhtynyt ja monilla lajeilla menee huonosti, myös Suomessa. Mitä tapahtuu, kun oikeasti useat ekosysteemit romahtavat? En halua edes ajatella seurauksia. Eiköhän se metsäteollisuus sillä yli 95 prosentilla pärjää.

"Mut kun vihreät, tuulimyllyt ja vihreät!" Mä en kuulu vihreisiin, mä en kannata tuulimylyljen rakentamista luonnonsuojelualueelle enkä ymmärrä, miten jonkun puoluekanta nyt liittyy aiheeseen. Voin kuitenkin sanoa, ettei sitä ole, koska en koe mitään puoluetta omakseni.

Voitteko lakkaa olettamasta? Maalla asuminen ei tee kenestäkään mitään asiantuntijaa. Ja asun itse maalla.

Oikein hyviä ja järkeviä argumentteja sinulla - kiitos niistä! Ikävä kyllä moni näkee metsät vain puupeltoina eikä edes yritä ymmärtää isompaa viitekehystä. Ja on niin helppo kuitata epämieluisat argumentit viherpiipertäjien propagandana. En tiedä, miten näitä asioita käsitellään nykyisin kouluissa, mutta toivottavasti ovat edelleen opetusohjelmassa.

Ei varmaan mitenkään opeteta, mutta tuossa olis sellainen oppikirja, jonka asiat täytyisi opettaa kaikille ihmisille:

http://www.ylakuu.com/suomi/sisluettelo_rakentaminen.htm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Niittäminen on äärettömän epäluonnonmukaista enkä ymmärrä, miksi meillä väkisin pidetään hengissä niittyjä, joita ilman ihmisen toimia ei olisi. Luonto toimii niin, että se hiljalleen itse tukahduttaa osan kasveista ja niittyjen niittäminen on kuin tekohengitystä. Tuollainen hoitoniitty on keinotekoinen elinympäristö, jolla estetään luontoa toimimasta omalla tavallaan. Jos niityllä ei laidunneta, sen pitäisi saada antaa hiljalleen kadota. Sitä niittyä tuskin oli siinä 150 vuotta sitten, alueen on aika antaa kasvaa umpeen.

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, että valtio omistaisi kaikki Suomen metsät.

Valtio ne viimeiset ikimetsät enimmäkseen omistaakin?

Ei kun aivan kaikki, omaisuuden kansallistaminen. Kenelläkään yksityisihmisellä ei ole tarvetta omistaa metsää.

Tuossa rajan takana tehtiin noin ja sitten vedettiin Karjala aika lailla sileäksi. Valtiollistaminen aiheuttaisi vain sen, että hakattaisiin lisää taikaseinän takia.

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Niittäminen on äärettömän epäluonnonmukaista enkä ymmärrä, miksi meillä väkisin pidetään hengissä niittyjä, joita ilman ihmisen toimia ei olisi. Luonto toimii niin, että se hiljalleen itse tukahduttaa osan kasveista ja niittyjen niittäminen on kuin tekohengitystä. Tuollainen hoitoniitty on keinotekoinen elinympäristö, jolla estetään luontoa toimimasta omalla tavallaan. Jos niityllä ei laidunneta, sen pitäisi saada antaa hiljalleen kadota. Sitä niittyä tuskin oli siinä 150 vuotta sitten, alueen on aika antaa kasvaa umpeen.

Tämä on totta, sellaista kuin luonnonniitty ei koskemattomassa luonnossa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Niittäminen on äärettömän epäluonnonmukaista enkä ymmärrä, miksi meillä väkisin pidetään hengissä niittyjä, joita ilman ihmisen toimia ei olisi. Luonto toimii niin, että se hiljalleen itse tukahduttaa osan kasveista ja niittyjen niittäminen on kuin tekohengitystä. Tuollainen hoitoniitty on keinotekoinen elinympäristö, jolla estetään luontoa toimimasta omalla tavallaan. Jos niityllä ei laidunneta, sen pitäisi saada antaa hiljalleen kadota. Sitä niittyä tuskin oli siinä 150 vuotta sitten, alueen on aika antaa kasvaa umpeen.

Luonnon kun pitää miellyttää myös ihmisen silmää ollakseen sille arvokas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Telepatiaako käytät, kun noin tarkkaan tiedät eläinten tuntemukset? Entäpä hyönteiset? Miten tarkkaan tiedät niiden ravintotilanteesta?

Plantaasiviljelmät eivät tarjoa luonnoneläinten tarvitsemaa suojaa, kasvustoa ja elinpiiriä. Sumatralla plantaasiviljelmiltä ajetaat apinat sun muut pois "haittaa" tekemästä ja sama hommahan se on Suomessa, että hirvitornit on hakkuuaukioilla, missä hirvet syö. Etteivät vaan jäisi oleileen noille paikoille ja tuhoaisi taimia myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Telepatiaako käytät, kun noin tarkkaan tiedät eläinten tuntemukset? Entäpä hyönteiset? Miten tarkkaan tiedät niiden ravintotilanteesta?

Onko nälkä tuntemus? Kyllä se ketusta näkyy, onko se saanut ruokaa vai ei.

Hyönteisten sielunelämästä en tiedä, mutta muurahaispesiä, hämähäkinseittejä kuusissa ja hyttysiä rantapusikoissa on viime vuosina näkynyt enemmän kuin vaikka 10 vuotta sitten.

Suurin ongelma ovat maan- ja rautatiet, jotka estävät eläinten normaalin liikkumisen. Jo pelkkä rautatieliikenteen lopettaminen kohentaisi luonnon tilaa huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Niittäminen on äärettömän epäluonnonmukaista enkä ymmärrä, miksi meillä väkisin pidetään hengissä niittyjä, joita ilman ihmisen toimia ei olisi. Luonto toimii niin, että se hiljalleen itse tukahduttaa osan kasveista ja niittyjen niittäminen on kuin tekohengitystä. Tuollainen hoitoniitty on keinotekoinen elinympäristö, jolla estetään luontoa toimimasta omalla tavallaan. Jos niityllä ei laidunneta, sen pitäisi saada antaa hiljalleen kadota. Sitä niittyä tuskin oli siinä 150 vuotta sitten, alueen on aika antaa kasvaa umpeen.

Tämä on totta, sellaista kuin luonnonniitty ei koskemattomassa luonnossa ole.

Totta kai on. Aina on ollut avoimempia paikkoja, joissa puut eivät ole kasvaneet (sillä hetkellä). Nyt ihminen vain on muokannut niin paljon maata, ettei niittyjä niillä paikoin ole enää. Soita on ojitettu ja ne ovat pusikoituneet, rantoja on rakennettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Telepatiaako käytät, kun noin tarkkaan tiedät eläinten tuntemukset? Entäpä hyönteiset? Miten tarkkaan tiedät niiden ravintotilanteesta?

Onko nälkä tuntemus? Kyllä se ketusta näkyy, onko se saanut ruokaa vai ei.

Hyönteisten sielunelämästä en tiedä, mutta muurahaispesiä, hämähäkinseittejä kuusissa ja hyttysiä rantapusikoissa on viime vuosina näkynyt enemmän kuin vaikka 10 vuotta sitten.

Suurin ongelma ovat maan- ja rautatiet, jotka estävät eläinten normaalin liikkumisen. Jo pelkkä rautatieliikenteen lopettaminen kohentaisi luonnon tilaa huomattavasti.

Generalistina ketulla harvemmin tulee nälkä. Spesialistilajit ovat niitä, joista on oltava huolissaan. Ne kun eivät voi elää millä tahansa ravinnolla ja missä tahansa ympäristössä. Et sinä kaikkia lajeja ja yksilöitä ole näkemässä. Kuten et niitä hyönteisiäkään, jotka myllertävät lahopuussa (jos lahopuuta olisi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Hitto mitä biologian erityisasiantuntijoita täällä on :D

Juhani Kaisanlahti kertoo Tuntsan valtavista metsäpaloista, kun sinne täytyi n.100 vuotta sitten tai aikaisemminkin saada valtavasti työmiehiä keräämään sitä puuta. Siitä varmaan joku muukin on kuullut, mutta eihän siellä ennestään niitä hevosia ollut eikä metsureille asuntojakaan...!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Luonnossa käytännössä kaikki eläimet kokevat nälkää. Usein populaatiosta kuolee kymmeniä prosentteja ihan puhtaasti siihen että ruokaa ei löydy. Tilanne on täsmälleen sama ihan kaikissa metsissä, kuten myös muissa elinympäristöissä.

Vierailija kirjoitti:

Juhani Kaisanlahti kertoo Tuntsan valtavista metsäpaloista, kun sinne täytyi n.100 vuotta sitten tai aikaisemminkin saada valtavasti työmiehiä keräämään sitä puuta. Siitä varmaan joku muukin on kuullut, mutta eihän siellä ennestään niitä hevosia ollut eikä metsureille asuntojakaan...!

http://eipalijonmissahan.blogspot.com/2015/07/suuret-savotat.html

Tuo ei ole se, mutta smalta seudulta kuitenkin asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsi pystyyn kuinka moni paasaaja asuu keskellä kaupunkia? Te kaadatte sieltä viimeisetkin puut ja rakennatte rumia laatikoita tilalle. Sitten tulette haukkumaan maanomistajia kun olette asfaltoineet kaiken.

Tulkaa tänne katsomaan kahtatoista ikimäntyä mun pihapiirissä. Asun täällä keskellä ei mitään. Niissä viihtyy palokärjet ja oravat. Joo, ja olen itsekin metsänomistaja.

Olisi parempi, kun et asuisi siellä häiritsemässä luontoa. Olisi parempi, ettei sinne olisi milloinkaan raivattu taloa, pihaa, tietä, sähköä ja muuta infraa. Jos sinäkin asuisit suuressa kaupungissa Suomessa, luonto ja metsät saisivat olla rauhassa.

No mun tontilla on ollut asutusta paljon pidempään kuin Helsingissä, joka on väkisin raivattu turmelemaan kauniin merenrannan. Haja-asutus ei aiheuta läheskään sellaisia ympäristöongelmia, kuin nämä ylisuuret keskittymät, vaikka piiperöt toista väittävät.

Vierailija kirjoitti:

Juhani Kaisanlahti kertoo Tuntsan valtavista metsäpaloista, kun sinne täytyi n.100 vuotta sitten tai aikaisemminkin saada valtavasti työmiehiä keräämään sitä puuta. Siitä varmaan joku muukin on kuullut, mutta eihän siellä ennestään niitä hevosia ollut eikä metsureille asuntojakaan...!

"Kemijärveltä maailmalle

Poromiehen poika muistelee

On sen kirjan nimi ja voi mennä jonkin aikaa, ennen kuin divareihin päätyy.

https://www.visitkemijarvi.fi/fi/voi_hyvin-ja_liiku/patikointi-luonto/

Kiitos hänelle, tämän kautta vaikka. Vanha kartta oli hyvä apu sitä lukiessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Surullista ad hominem argumentointia. Etkö osaa tarkastella asiaa neutraalisti? Kanalinnuista osaan kertoa sen, että tehometsätalous on romahduttanut kannat.

Metsästäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsät ovat plantaasiviljelmiä, missä eläimet näkee nälkää, kun kasvusto ei tarjoa normaalia elinpiiriä. Metsäsijoittajia on niin paljon, että Suomen metsät tuhoutuvat ihan kokonaan, plus niiden eläimet ja eliöt. Sitä ei estä enään mikään.

Metsissä on kauriita, peuroja, hirviä, susia, metsoja, kaikenlaisia muitakin kanalintuja, jäniksiä, villisikoja, mäyriä ja supikoiria sekä oravia. Yhtään nälkäistä eläintä en siellä ole vielä nähnyt, ei ollut nälissään kohtaamani ilveskään. Teillä vihreillä on omituinen elämänkatsomus.

Luonnossa käytännössä kaikki eläimet kokevat nälkää. Usein populaatiosta kuolee kymmeniä prosentteja ihan puhtaasti siihen että ruokaa ei löydy. Tilanne on täsmälleen sama ihan kaikissa metsissä, kuten myös muissa elinympäristöissä.

Niin on, mites muuten? Nykyään poroille syötetään rehuna sitä samaa ainetta, joka vedettiin energiajuomissa pois markkinoilta. Vanhusten nappuloissa ne ovat lisukkeena myös, joten ei ihan helppo ole tämä yhtälö ymmärtää. Kiertotalouttako se vaan on?

https://www.tivi.fi/aiheet/juhani-kaisanlahti