Suomalaiset ikimetsät

Vierailija kirjoitti:

taas on kalliossa asuvat ympäristötytöt vouhkaamassa. hupaisaa.

samaan aikaan juovat soijalattea kertakäyttökupista ja syövät avocadoleipää chiansiemenillä 

Itse olen nähnyt ketjussa useita artikkeleita, tutkimuksia ja tieteellisiä julkaisuja vanhojen metsien tilasta ja uhanalaisista lajeista. Jos tuo on sun argumentti, niin vautsi miten nokkekasti servasitkaan typerät soijalattepiiperöt. By the way, asun maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Jep Meilläkin piti estää lehmien pääsy rantametsän kautta järveen kun mökkileiset raivosi järveen paskantavista lehmistä vaikka sitä on tehty vuosisadat.

Helsinkiin voisi kasvattaa ikimetsää vaikka sinne Hanasaaren kivihiilikasojen päälle. Muutama susi sinne myös.

No onhan se aina ollut niin, että täällä ei arvosteta eikä kunnioiteta kotimaista omaisuutta tai kansalaisista.

Metsä on pientä, odottakaas kun myyvät pohjavedet ulkomaisille suuryrityksille.

Siinä Päijännekin on kohta kuiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Parasta olisi, että valtio omistaisi kaikki Suomen metsät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Kuka tai mikä maksaa sen perinnemaiseman niittämisen? Pientilojen aikaan se tuli automaattisesti sivutuotteena. Nykyään jos laskisi satapäisen karjan metsää muokkaamaan, niin tulisi pystyyn kaluttuja puita ja tampattua maanpohjaa vailla mitään vihreää.

Näistä asioista on tullut väännettyä ennenkin ja tässäkin keskustelussa sain bingon "iskevistä" vasta-argumenteista.

"Olet Kalliossa asuva viherpiiperö, joka juo soijalattea eikä ole edes nähnyt oravaa"

MIksi teet oletuksia toisen ihmisen asuinpaikasta? Miksi maalla asuva ei voisi nähdä ikimetsien arvoa ja suojella niitä? Ja miten se muuttaa sen tosiasian, että ikimetsiä on Suomessa tosi vähän, vaikka tänne kirjoitteleva asuisi siellä Kalliossa?

"Et ole ikinä kävellyt metsässä!!!"

Aika moni ikimetsien puolustaja on liikkunut koko ikänsä metsissä. Osa jopa erottaa eri metsätyypit toisistaan, havainnoi luontoa ja lukee paljon aiheesta.

"Suomi ja suomalaiset romahtaa , jos "

Kukaan ei ole puhunut, että puita ei saisi YHTÄÄN käyttää. Vaan kyse on siitä, MITEN niitä käytetään. Useat tutkimukset osoittavat, että nykymenolla monimuotoisuus on köyhtynyt ja monilla lajeilla menee huonosti, myös Suomessa. Mitä tapahtuu, kun oikeasti useat ekosysteemit romahtavat? En halua edes ajatella seurauksia. Eiköhän se metsäteollisuus sillä yli 95 prosentilla pärjää.

"Mut kun vihreät, tuulimyllyt ja vihreät!" Mä en kuulu vihreisiin, mä en kannata tuulimylyljen rakentamista luonnonsuojelualueelle enkä ymmärrä, miten jonkun puoluekanta nyt liittyy aiheeseen. Voin kuitenkin sanoa, ettei sitä ole, koska en koe mitään puoluetta omakseni.

Voitteko lakkaa olettamasta? Maalla asuminen ei tee kenestäkään mitään asiantuntijaa. Ja asun itse maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taas on kalliossa asuvat ympäristötytöt vouhkaamassa. hupaisaa.

samaan aikaan juovat soijalattea kertakäyttökupista ja syövät avocadoleipää chiansiemenillä 

Itse olen nähnyt ketjussa useita artikkeleita, tutkimuksia ja tieteellisiä julkaisuja vanhojen metsien tilasta ja uhanalaisista lajeista. Jos tuo on sun argumentti, niin vautsi miten nokkekasti servasitkaan typerät soijalattepiiperöt. By the way, asun maalla.

Tämä. En ole nähnyt vastapuolen esittävän mitään perusteluita, mutta suojelijat ovat kyllä linkanneet valideja lähteitä. Teette noilla ad hominemeilla itsestänne typeryksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taas on kalliossa asuvat ympäristötytöt vouhkaamassa. hupaisaa.

samaan aikaan juovat soijalattea kertakäyttökupista ja syövät avocadoleipää chiansiemenillä 

Itse olen nähnyt ketjussa useita artikkeleita, tutkimuksia ja tieteellisiä julkaisuja vanhojen metsien tilasta ja uhanalaisista lajeista. Jos tuo on sun argumentti, niin vautsi miten nokkekasti servasitkaan typerät soijalattepiiperöt. By the way, asun maalla.

Tämä. En ole nähnyt vastapuolen esittävän mitään perusteluita, mutta suojelijat ovat kyllä linkanneet valideja lähteitä. Teette noilla ad hominemeilla itsestänne typeryksiä.

Mistä nyt kiistelette? Siitä että lapset ei näe ikimetsiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Kuka tai mikä maksaa sen perinnemaiseman niittämisen? Pientilojen aikaan se tuli automaattisesti sivutuotteena. Nykyään jos laskisi satapäisen karjan metsää muokkaamaan, niin tulisi pystyyn kaluttuja puita ja tampattua maanpohjaa vailla mitään vihreää.

Pakkoko sitä satapäistä laumaa on sinne päästää? Päästää muutaman ja pitää loput siellä missä nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, että valtio omistaisi kaikki Suomen metsät.

Valtio ne viimeiset ikimetsät enimmäkseen omistaakin?

Vierailija kirjoitti:

"Metsätaloustoimet ovat heikentäneet suomalaisten metsien ekologista laatua jo pitkään. Esimerkiksi nuorissa metsissä kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto-osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti uudistuneisiin metsiin. Vanhat metsät puolestaan ovat uhanalaistuneet niiden pinta-alan vähenemisen seurauksena. Karujen kasvupaikkojen metsien pinta-ala on pienentynyt rehevöitymisen vuoksi. Lehtojen merkittävimpiä uhanalaistumisen syitä ovat raivaus peltomaiksi ja kuusettuminen."

Sivusto on ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Lähteet on merkattu loppuun.

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…

Tästä itseasiassa on luken raportti:

Pellonhankinnan vaihtoehdot, kustannukset ja peltomarkkinoiden toimivuus. Vuosina 2000-2012 metsää on laitettu peltomaaksi keskimäärin alle 8000ha. Eli omasta mielestäni ei hirveästi. Https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu… Tässä on teksti, että metsämaan koko on ollut suhteellisen vakio, että voisi ajatella, että tuo 8000 ha tulee takaisin metsäksi.

Suomessa on syntynyt noin 4000-11000 ha metsitettyä peltoa. Lähde: Maatalousmaan metsitys suomessa ja metsityksen kehitysnäkymät hiilinielupotentiaalina 2000-2012. Joka suurinpiirtein osoittaa uumoiluni oikeaksi.

Täten esimerkiksi tuo lehtojen uhanalaistuminen johtuu suurimmaksi osaksi kuusittumisesta, jota tuolla aikaisemmin joku kertoikin. Eli pitäisikö näitä lepikkoja suojata, hakkaamalla kuusia?

Niin tai näin, metsänhoitosuunnitelman mukaisesti se elo ja itku jatkuu.

Ne joilla on ja jotka voi, elää. Ne joilla ei ole, eivätkä voi, valittaa. Se on se maailman palkka. Ei minua kiinnosta yhdenkään piipertäjän tunteet, omilla valinnoilla tässä mennään omaa metsääni kunnioittaen ja kasvattaen.

Vierailija kirjoitti:

Näistä asioista on tullut väännettyä ennenkin ja tässäkin keskustelussa sain bingon "iskevistä" vasta-argumenteista.

"Olet Kalliossa asuva viherpiiperö, joka juo soijalattea eikä ole edes nähnyt oravaa"

MIksi teet oletuksia toisen ihmisen asuinpaikasta? Miksi maalla asuva ei voisi nähdä ikimetsien arvoa ja suojella niitä? Ja miten se muuttaa sen tosiasian, että ikimetsiä on Suomessa tosi vähän, vaikka tänne kirjoitteleva asuisi siellä Kalliossa?

"Et ole ikinä kävellyt metsässä!!!"

Aika moni ikimetsien puolustaja on liikkunut koko ikänsä metsissä. Osa jopa erottaa eri metsätyypit toisistaan, havainnoi luontoa ja lukee paljon aiheesta.

"Suomi ja suomalaiset romahtaa , jos "

Kukaan ei ole puhunut, että puita ei saisi YHTÄÄN käyttää. Vaan kyse on siitä, MITEN niitä käytetään. Useat tutkimukset osoittavat, että nykymenolla monimuotoisuus on köyhtynyt ja monilla lajeilla menee huonosti, myös Suomessa. Mitä tapahtuu, kun oikeasti useat ekosysteemit romahtavat? En halua edes ajatella seurauksia. Eiköhän se metsäteollisuus sillä yli 95 prosentilla pärjää.

"Mut kun vihreät, tuulimyllyt ja vihreät!" Mä en kuulu vihreisiin, mä en kannata tuulimylyljen rakentamista luonnonsuojelualueelle enkä ymmärrä, miten jonkun puoluekanta nyt liittyy aiheeseen. Voin kuitenkin sanoa, ettei sitä ole, koska en koe mitään puoluetta omakseni.

Voitteko lakkaa olettamasta? Maalla asuminen ei tee kenestäkään mitään asiantuntijaa. Ja asun itse maalla.

Oikein hyviä ja järkeviä argumentteja sinulla - kiitos niistä! Ikävä kyllä moni näkee metsät vain puupeltoina eikä edes yritä ymmärtää isompaa viitekehystä. Ja on niin helppo kuitata epämieluisat argumentit viherpiipertäjien propagandana. En tiedä, miten näitä asioita käsitellään nykyisin kouluissa, mutta toivottavasti ovat edelleen opetusohjelmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, että valtio omistaisi kaikki Suomen metsät.

Valtio ne viimeiset ikimetsät enimmäkseen omistaakin?

Ei kun aivan kaikki, omaisuuden kansallistaminen. Kenelläkään yksityisihmisellä ei ole tarvetta omistaa metsää.

Jatkuvasta kasvatuksesta ei kannata odottaa ikimetsille helpotusta: koska valtio aikoo repiä metsistään saman verran rahaa kuin ennenkin, joudutaan entistä suurempia alueita käsittelemään vuosittain.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtion-metsista-hamutaan-nyt-yhta-…

"Kun hakkuut eivät juurikaan pienene, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta yritetään vahvistaa muilla tavoin.

Yksi näistä tavoista on jatkuvan kasvatuksen menetelmän lisääminen ja avohakkuiden vähentäminen.

Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että metsästä hakataan vain osa puista, yleensä suurimmat. Jatkuvan kasvatuksen alueita aiotaan lisätä 15 prosentista 25 prosenttiin Metsähallituksen metsissä.

Tämä menetelmä lisää sen alueen kokoa, jolla puuta hakataan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisillä metsänomistajilla ei ikimetsiä juurikaan ole kuin korkeintaan kallioiden päällä, saarissa ja soiden saarekkeissa koska aikoinaan heitä jopa rangastiin sakoin jos "haaskasivat" metsiään hoitamatta niitä. Valtio ja suuret yhtiöt ne viimeiset vanhat koskemattomat metsät omistaa.

Tuo dokumentti oli kyllä räikeän asenteellinen eikä mistään käynyt ilmi edes sitä, että oliko nuo auratut metsät edes olleet ikimetsiä? Meillä kotitilalla oli lähemmäs satavuotiasta talousmetsää(Kuusta ja mäntyä) jossa oli runsaasti noita hömötiaisia ja muita vanhojen metsien eläimiä. Lahopuutakin oli siellä seassa koska niitä olisi ollut kannattamatonta käydä korjaamassa pois vaikean maaston takia. Noin kymmenen vuotta sitten myrsky niitti koko metsän nurin ja sen jälkeen hävisi eläimetkin sieltä. Minusta tuossa dokumentissä esiintyvä talousmetsän demonisointi oli kyllä virheellistä koska vanha talousmetsäkin on arvokasta luonnolle. Samoin löytyy vanhoille pelloille istutettua kuusikkoa josta ei ravinne epätasapainon takia kasva koskaan mitään avokasta sahatavaraa, mutta on täynnä linnuille ihanteellisia pösilöityneitä kuusia ja mäntyjä.

Totta kai talousmetsissäkin elää lajeja ja niilläkin on luonnolle arvoa. Nämä talousmetsissä pärjäävät lajit ovatkin usein elinvoimaisia. Pointti on nyt tässä se, että niitä talousmetsiä on yli 95 prosenttia ja vanhoja metsiä alle viisi prosenttia. Tässä on aikamoinen epätasapaino, että ikimetsiä on noin vähän ja talousmetsiä noin paljon enemmän. Talousmetsistä ei siis ole pulaa, vaan ikimetsistä ja niiden useista lajeista on. Sen takia niistä vouhkataan ja puhutaan. Uhanalaisuus ei tarkoita etteikö kyseistä lajia enää näkisi missään. Hömötiaisia on edelleen esimerkiksi Lapissa jonkin verran. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ne ovat todella uhanalaisia. Tässä täytyy nyt katsoa kokonaiskuvaa eikä yksittäisen omistajan tai suvun metsää.

Luonto on pärjännyt jo noin 160 vuotta tuolla ikimetsämäärällä! Sama epätasapaino on jatkunut 1800-luvulta asti ja edelleen meillä on kaikenlaisia uhanalaisia lajeja, jotka eivät millään kuole, vaikka luonnonsuojeluväki niin pelkää.

Monet lajit ovat kuolleet. Lisäksi kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin "sukupuuttovelka". Se tarkoittaa sitä, että lajit katoavat viiveellä. Ne ovat siis edelleen olemassa, mutta ympäristö on muuttunut niin paljon, etteivät ne enää toivu vaan katoavat pois.

Jostain syystä meillä ei olla lainkaan kauhuissaan siitä, että lihakarjankasvatuksen vähentyessä noin40 hyönteislajia tulee kuolemaan alle 30 vuodessa. Ja vain siksi, että vihreät pitävät karjankasvatusta vaarallisena luonnolle. Kumpi sinusta on tärkeämpi, ikimetsässä vai lantakasassa elävä hyönteinen ja oletko valmis suojelemaan molempia?

Olen itseasiassa ollut vapaaehtoisena ylläpitämässä niittyjä ihan omin pikku kätösin, sekä omalla pihalla että muualla. Huoleni ei siis ole yksinomaan metsille varattu. Valitettavasti nykyisenlainen karjanhoito on tuhonnut perinnemaisemat monimuotoisine luontoineen. Miksi naudat ovat 1) sisällä ja 2) ylilaiduntavat laitumet? Perinnemaisemien hoitoon riittää huomattavasti nykyistä vähäisempi nautamäärä, tästä on Luke tehnyt laskelmat, jotka koitan löytää.

Perinnemaisema on muinaisuutta, sillä ei ole paljoakaan tekemistä sukupuuttoa odottavien kuoriaisten kanssa. Jos sinun niitylläsi ei ole lehmänpaskaa, niin kuoriainen ei siellä viihdy. Kuluttaja ei suostu maksamaan 4 euroa maitolitrasta, joka on lypsetty laitumella ja ollut ilman kylmäketjua ensimmäiset kaksi tuntia.

Lehmät ovat talvella pääosin sisällä, koska eivät halua ulos ja kun ne ulkoilevat, soittaa aina joku avulias ohiajaja eläinsuojelullisessa mielessä eläinlääkärille ja hälyttää tämän paikalle, koska on nähnyt rääkättyjä ja nälkäisiä eläimiä hangessa. Ylilaidunnusta ei olisi, jos valtiolla ja kunnalla olisi yhtenäinen ohjeistus. Siinä missä valtio edellyttää joenvarren niityn laidunnusta, kieltää kunta sen ehdottomasti ympäristörikoksena.

Luken laskelmat muuten ovat enemmän unelmahöttöä kuin faktaa.

Kappas keppanaa, ongelma ei taaskaan ollut viherpiiperössä vaan kepussa, vaikka jälkimmäinen kovasti koitti vierittää vastuuta piiperölle.

Oletkos tietoinen, että niittämällä suojellaan kasveja, jotka pärjäävät mainiosti ilman lehmänpaskaakin? Vai kannattaako jättää sekin tekemättä, kun koppis ei voi elellä niityllä?

Kuka tai mikä maksaa sen perinnemaiseman niittämisen? Pientilojen aikaan se tuli automaattisesti sivutuotteena. Nykyään jos laskisi satapäisen karjan metsää muokkaamaan, niin tulisi pystyyn kaluttuja puita ja tampattua maanpohjaa vailla mitään vihreää.

Pakkoko sitä satapäistä laumaa on sinne päästää? Päästää muutaman ja pitää loput siellä missä nytkin.

Eli karja pitäisi jakaa useampaan osaan ja järjestää näille erikseen vesihuolto ja rehut/kivenäiset tuplaten tilan työmäärän? Kukas sen maksaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, että valtio omistaisi kaikki Suomen metsät.

Valtio ne viimeiset ikimetsät enimmäkseen omistaakin?

Ei kun aivan kaikki, omaisuuden kansallistaminen. Kenelläkään yksityisihmisellä ei ole tarvetta omistaa metsää.

Onnea vaan niille jotka tuollaista uskaltaisi ehdottaa.

https://link.springer.com/article/10.1186/s40663-018-0142-2

Mielenkiintoinen tutkimus, josta löytyy myös hyvä kuva siitä, miten nykymetsien ikärakenne on käytännössä päinvastainen luonnontilaisen metsän ikärakenteeseen verrattuna.