Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni perhe ajaa mut hulluuteen
Taustaa sen verran, että olemme olleet yhdessä jo kauan. Meillä on oma talo ja omat tavat ja mieheni perhe on ollut hyvin etäinen aina. Eivät kyläile jne. edes lapsemme synttäreillä jne. Eilen heidät oli kutsuttu jouluaterialle kuten myös omat vanhempani, mutta mieheni perhe ei halunnut tulla. Halusivat viettää aattoa keskenään, mikä on tietysti ihan ok.
No tänään heräsin siihen, kun mieheni puhui puhelimessa. Sain sen verran selvää, että kello kolme käy hyvin ja ei tartte tuoda mitään. Puhelun loputtua mulle selvisi, että miehen perhe olisi tänään tulossa syömään! Ja multahan ei oo kysytty mitään. Puolisoni tietää, että joulupäivä on mulle tärkein joulupäivistä ja sen käytän aaton tohinan jälkeen rentoutuessa ja omalla porukalla. En todellakaan ala laittamaan ruokia appivamhemmille jotka oli kutsuttu eilen syömään. Saatiin miehen kanssa riita tästä aikaiseksi. Sanoin että voi ihan itse vanhempansa syöttää, minä en evääni liikauta asian eteen van lähden siksi aikaa pitkälle lenkille ja mökille saunaan.
Olenko kohtuuton kun suutuin että multa kysymättä mennään lupaamaan että voi tulla?
Kommentit (1025)
861: ” Meinaatko, että AP:n kotona ei ollut kaapeissa mitään muuta kuin ne aaton rääppiäiset, jotka nippa nappa riittivät omalle väelle?”
Hänhön selkeästi ilmoitti, että vanhat jämät riitti vain omiin tarpeisiin ja miehen vanhemmat odotti täyttäjoulupöytää ja hänen olisi pitänyt tehdä uudestaan ruoat salaateista lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
838: ” On se herranjee tarkka mitoitus joillain jouluruuankin suhteen. Ettei vaan mene lanttua hukkaan.”
meillä syödään vain 24. päivä jouluruokaa. minä kyllä syön vielä jämät seuraavanakin päivänä, mutta ruoka mitoitetaan vain yhteen kertaan ja suurin osa loppuu tarjottavista loppuu , koska toinen osapuoli ei yhden päivän jälkeen niihin koske, joten turha niitä on tehdä yli.
miksi oletat, että jouluruokaa syötäisiin useampana päivänä?
Vierailija kirjoitti:
861: ” Meinaatko, että AP:n kotona ei ollut kaapeissa mitään muuta kuin ne aaton rääppiäiset, jotka nippa nappa riittivät omalle väelle?”
Hänhön selkeästi ilmoitti, että vanhat jämät riitti vain omiin tarpeisiin ja miehen vanhemmat odotti täyttäjoulupöytää ja hänen olisi pitänyt tehdä uudestaan ruoat salaateista lähtien.
Älä valehtele. AP ei edes puhunut appivanhempien kanssa joten ei hänellä ole itselläkään mitään tietoa mitä he odottivat. Puhumattakaan siitä että sinulla olisi se tieto.
865: ” Älä valehtele. AP ei edes puhunut appivanhempien kanssa joten ei hänellä ole itselläkään mitään tietoa mitä he odottivat. Puhumattakaan siitä että sinulla olisi se tieto.”
luitko ap:n myöhempiä vastauksia lainkaan??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
865: ” Älä valehtele. AP ei edes puhunut appivanhempien kanssa joten ei hänellä ole itselläkään mitään tietoa mitä he odottivat. Puhumattakaan siitä että sinulla olisi se tieto.”
luitko ap:n myöhempiä vastauksia lainkaan??
kuka tuollaisen narsistibimbon vastauksia jaksaisi lukea.
Snowflake jonka sohvalla makaamispäivä menikin pieleen. Voi kyynel!
Vierailija kirjoitti:
861: ” Meinaatko, että AP:n kotona ei ollut kaapeissa mitään muuta kuin ne aaton rääppiäiset, jotka nippa nappa riittivät omalle väelle?”
Hänhön selkeästi ilmoitti, että vanhat jämät riitti vain omiin tarpeisiin ja miehen vanhemmat odotti täyttäjoulupöytää ja hänen olisi pitänyt tehdä uudestaan ruoat salaateista lähtien.
Tuo on nyt ilmeisesti joku aivan uusi merkitys sanalle selkeä, joka on ainakin itselleni ennestään täysin tuntematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SIIS KAMALAA..
OLISI JOUTUNUT TEKEMÄÄN JOPA SALAATIN.
*Lennä hiutale lennä*
Vierailija kirjoitti:
SIIS KAMALAA..
OLISI JOUTUNUT TEKEMÄÄN JOPA SALAATIN.*Lennä hiutale lennä*
Joo on raskasta elämä, elämä pilalla kun vieraita tulee. Jaxuhali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on harvoja feministivaltamaita maailmassa. Myöhemmin huomattaneen, osaako uuseliittimme mukautua tähän. Ensivaikutus on, että persuäijän tulevaisuus ei ole kaksinen. Jos tulee ikävä myöhemmin, niin ei voi "palauttaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SIIS KAMALAA..
OLISI JOUTUNUT TEKEMÄÄN JOPA SALAATIN.*Lennä hiutale lennä*
No, onhan se kamalaa, että ap olisi joutunut nämä tekemään eikä se mies, jonka vanhemmista kyse. Eivät tulleet silloin, kun kutsuttiin, vaan soittelivat tulostaan seuraavana päivänä ja mies ei ollut osannut valmistautua siihen, että hänen vanhempansa tulee ja pitäisi varmaan kaupassakin käydä ja laittaa pöytä koreaksi.
Meillä mies kyllä tekee ja laittaa jouluruokia (osaa tehdä paljon parempia, kuin minä), mutta voin kertoa, että jos olisin hänen selän takana sopinut meille ruokavieraita, niin hänkin olisi toiminut, kuten ap ja minä olisin saanut hoitaa kestitykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen asenne täällä aterian tarjoamiseen. Onhan se muutakin kuin ravintoa. Ateria tehdään ja tarjotaan rakkaudella, se on huomion antamista ja välittämisen osoittamista. Vieraanvaraisuutta. Ravitsemista muullakin kuin pelkällä aineellisella ruualla.
Mutta ehkä tämä ei päde eineksiin..."äitien tekemään ruokaan"..
Minä tein kovasti töitä aattoaterian eteen aatonaattona ja aattona. Siinä on oikeasti kovasti hommaa, kun kaiken tekee itse alusta asti. Katan pöydän kauniisti ja otan parhaat tarjoiluastiat käyttöön. Joulupäivä on minullakin rentoutumiseen. Perinteisesti joulupäivänä ei olla käyty missään kylässä vaan vasta tapanina ja sen tietää vanhempi sukupolvi.
On oma valinta tehdä itse kaikki, ja sitten uhriutua sillä.
Tämä on teidän naisten sairas päänsisäinen pakkomielle ja maailma, ei kenenkään muun
Joulu on meille vuoden tärkein juhla, joten en tarjoile silloin rakkaimmilleni eineksiä. Käytän paljon vaivaa jouluaaton aterian eteen, joten joulupäivänä minulla on lupa ottaa rennosti. Meille ei silloin tule vieraita, jos mies haluaa silloin syöttää tai juottaa jotain, niin hän saa itse järjestää tarjottavat. Minulla ei riitä pokka pistää vieraille tarjolle eilisiä jämiä mikron kautta, mutta monelta ketjuun vastanneelta se tuntuu sujuvan.
Siis mitä ihmeen jämiä? Eikö teillä jouluruokia riitä useammaksi päiväksi? Kyllä meillä ainakin on paistettu kinkkua ja graavattu kalaa useammaksikin päiväksi. Kalat on graavattu ja laitettu vakuumiin. Eivät ihan päivässä eikä kahdessa mene huonoksi. Lisäksi on laatikoita ja rosollia. Meinattiin 3-4 päivää jouluruokia syödä ja kyllä noista muutamalle ylimääräiselle syöjällekin riittäisi. Mikä ihmeen järki on tehdä joulutarjottavia niin niukasti, että joulupäivänä on vain jämiä jäljellä, oli nyt sitten vieraita tulossa tai ei?
Mitä? Yritätkö sanoa, että teillä syldään yli päivän vanhaa graavikalaa? Yök!
suolaaminen on säilömistä. vai sinäkö syöt itse kalastettua lohtakin joka päivä? -eri
Vertasitko juuri graavattua kalaa suolakalaan? 😂
Graavikala kyllä säilyy sen kolme päivää.
T. En silti ottaisi yllätysvieraita jouluna
Säilyyhän se, kun sitä ei voi enää ensimmäisen vuorokauden jälkeen syödä. Tai voi, jos ei ole makuaistia.
Pakko tähän graavikala-asiaan on todeta, että tapoja on monenlaisia. Kun on oma vakuumikone ja laittaa fileoidun kalan suoraan vakuumiin graavautumaan, niin ei tasan tarkkaan kala pilalle mene muutamaan päivään. Kokonaisesta lohesta esim. 4 fileoitua palaa eri vakuumeihin ja aukaisee ja käyttää yhden palan per syönti tai päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulupuuroa kehiin! Olihan tuo väärin mutta ei kai niin vakavaa silti.
Kylläpäs täällä on tehty hienoja johtopäätöksiä meidän suhteesta. Suurin osa toki vääriä.
Huomaa että olin hieman hiilenä kun alkuperäisen tekstin kirjoitin. Kyllä mua suoraan sanottuna vitutti. Eniten ehkä mies, joka ei muistanut tai välittänyt siitä että mulla oli eka vapaapäivä pitkään aikaan ja menee lupaamaan että toki voi tulla. No, se asia onneksi selvisi keskustelemalla.
Mun appivanhemmat ei todellakaan ole mitään hauraita vanhuksia. Ne harvat kerrat kun ne käy, jää mulle aina tympeä olo. Tarjottavista löytyy aina jotain sanomista, lapsen harrastuksista tms. pitää saada mainita jotain negatiivista, miehen työstä valitetaan, mun meneillään olevista opinnoista valitetaan. Toisin sanoen kaikesta ne löytää jotain valittamista. Olen tästä sanonut miehelleni ja hän sanoi että äitinsä on aina ollut tuommoinen ja ei se pahaa tarkoita. ei varmaan, mutta mä en jaksa enää kuunnella hymyssä suin kun se valittaa meidän elämästä ansiosta, jotka ei kuulu sulle. Oon sille väkisin kohtelias, mutta en vietä sen kanssa aikaa yhtään enempää kuin pakko. Ja se pakko on ollut tähän asti aattoillallinen koska se on ollut se lähes ainut kerta vuodesta kun ne täällä käy. Ja nyt kun sain miehelleni todellakin sanottua kaiken, tultiin siihen tulokseen että jatkossa appivanhempia ei kutsuta edes jouluksi.
Minun vanhemmat on miehenikin mielestä isovanhempina ihania, eikä he koskaan puutu meidän elämään. Mieskin on läheisempi heidän kuin omien vanhempiensa kanssa. Eli onko tosiaan niin kummallista, että ollaan enemmän tekemistä heidän kuin miehen vanhempien kanssa? Heidän seurassaan ei tarvitse pahoittaa kenenkään mieltään.
Toisin kuin täällä luullaan, me puhutaan miehen kanssa paljon asioista ja kummankin mielipiteitä kuunnellaan. En ole aiemmin puhunut kuitenkaan näin suoraan hänelle vanhemmistaan, koska en oo halunnut pahoittaa hänen mielestään. Nyt oon puhunut kaiken ja onpa helpottunut olo. Mies sietää vanhempiaan kun on tietenkin siihen niiden tyyliin tottunut, mutta mun ei tarvitse lähteä enää anoppilassa edes käymään jos en halua. Täytyy myöntää että olen helpottunut. Lapsenkaan ei tarvitse mennä mummolaan väkisin kuuntelemaan miten huonosti valitut harrastukset hänellä on. Eli loppujen lopuksi tässä kävi oikein hyvin. Anopin ja appiukon kannalta ehkä ei, mutta ei meidänkään tarvitse sietää enää sitä valittamista.
Vinkumistahan täällä tästäkin tulee. Varsinkin niiltä, jotka on itse joutuneet alistumaan siihen että vittumaisia sukulaisia on vaan kestettävä. Onneksi mun ja mun perheen ei enää tarvitse.
-AP
Minulla inhottaa tässä eniten se, että appivanhemmat tekevät juuri kuten ITSE tykkäävät. Joku jää aina sellaiseksi, jonka suunnitelmat eivät toteudu.
Jos ei vanhemmille sopinut ehdotettu päivä, niin olisi pitänyt tajuta olla työntymättä toisen reviirille sopimatta, ilmoituksella vaan. Olen ollut tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä on tehty hienoja johtopäätöksiä meidän suhteesta. Suurin osa toki vääriä.
Huomaa että olin hieman hiilenä kun alkuperäisen tekstin kirjoitin. Kyllä mua suoraan sanottuna vitutti. Eniten ehkä mies, joka ei muistanut tai välittänyt siitä että mulla oli eka vapaapäivä pitkään aikaan ja menee lupaamaan että toki voi tulla. No, se asia onneksi selvisi keskustelemalla.
Mun appivanhemmat ei todellakaan ole mitään hauraita vanhuksia. Ne harvat kerrat kun ne käy, jää mulle aina tympeä olo. Tarjottavista löytyy aina jotain sanomista, lapsen harrastuksista tms. pitää saada mainita jotain negatiivista, miehen työstä valitetaan, mun meneillään olevista opinnoista valitetaan. Toisin sanoen kaikesta ne löytää jotain valittamista. Olen tästä sanonut miehelleni ja hän sanoi että äitinsä on aina ollut tuommoinen ja ei se pahaa tarkoita. ei varmaan, mutta mä en jaksa enää kuunnella hymyssä suin kun se valittaa meidän elämästä ansiosta, jotka ei kuulu sulle. Oon sille väkisin kohtelias, mutta en vietä sen kanssa aikaa yhtään enempää kuin pakko. Ja se pakko on ollut tähän asti aattoillallinen koska se on ollut se lähes ainut kerta vuodesta kun ne täällä käy. Ja nyt kun sain miehelleni todellakin sanottua kaiken, tultiin siihen tulokseen että jatkossa appivanhempia ei kutsuta edes jouluksi.
Minun vanhemmat on miehenikin mielestä isovanhempina ihania, eikä he koskaan puutu meidän elämään. Mieskin on läheisempi heidän kuin omien vanhempiensa kanssa. Eli onko tosiaan niin kummallista, että ollaan enemmän tekemistä heidän kuin miehen vanhempien kanssa? Heidän seurassaan ei tarvitse pahoittaa kenenkään mieltään.
Toisin kuin täällä luullaan, me puhutaan miehen kanssa paljon asioista ja kummankin mielipiteitä kuunnellaan. En ole aiemmin puhunut kuitenkaan näin suoraan hänelle vanhemmistaan, koska en oo halunnut pahoittaa hänen mielestään. Nyt oon puhunut kaiken ja onpa helpottunut olo. Mies sietää vanhempiaan kun on tietenkin siihen niiden tyyliin tottunut, mutta mun ei tarvitse lähteä enää anoppilassa edes käymään jos en halua. Täytyy myöntää että olen helpottunut. Lapsenkaan ei tarvitse mennä mummolaan väkisin kuuntelemaan miten huonosti valitut harrastukset hänellä on. Eli loppujen lopuksi tässä kävi oikein hyvin. Anopin ja appiukon kannalta ehkä ei, mutta ei meidänkään tarvitse sietää enää sitä valittamista.
Vinkumistahan täällä tästäkin tulee. Varsinkin niiltä, jotka on itse joutuneet alistumaan siihen että vittumaisia sukulaisia on vaan kestettävä. Onneksi mun ja mun perheen ei enää tarvitse.
-AP
Hienoa! Ootte saanut todella isosti hankalan asian käsiteltyä on ja siihen on ratkaisukin löytynyt!
Mä jäin tuohon "ei tarkoita mitään pahaa" kiinni. Mun mies väitti samaa, kun äitinsä haukkui suut ja silmät täyteen toistuvasti. Lopulta oli pakko kysyä, että mitä se anoppi tarkoittaa, jos ei pahaa. Kai tuokin on joku defenssi, kun ei halua omasta äidistään ajatella, että hän tietoisesti ja tahallisesti haukkuu lapsensa puolisoa joka tapaamisella. Ja toinen klassikko "aina se on ollut tuollainen". Ok, mutta onko mun tai jonkun muun pakko sietää sitä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla inhottaa tässä eniten se, että appivanhemmat tekevät juuri kuten ITSE tykkäävät. Joku jää aina sellaiseksi, jonka suunnitelmat eivät toteudu.
Jos ei vanhemmille sopinut ehdotettu päivä, niin olisi pitänyt tajuta olla työntymättä toisen reviirille sopimatta, ilmoituksella vaan. Olen ollut tilanteessa.
Eipä siinä hirveästi toista arvosteta, kun "me tullaan teille syömään klo 15" on ilmoitusasia. Joskus olen tuohon lankaan mennyt, pieni vauva käsivarrella kokannut anopille. Juu, oppirahat maksettu, never again.
Tuohon edelliseen vielä. Mieluummin niin päin että anoppi haukkuu kun pidetään häntä loitolla kuin se, että häntä passataan ja hyvitellään ja sitten haukutaan, kun miniä tarjoaa kummallisia ja pahoja ruokia. Teki niin tai näin, aina saa saavillisen sontaa niskaan.
Alue: Aihe vapaa
AP on tyypillinen snowflake.