Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni perhe ajaa mut hulluuteen
Taustaa sen verran, että olemme olleet yhdessä jo kauan. Meillä on oma talo ja omat tavat ja mieheni perhe on ollut hyvin etäinen aina. Eivät kyläile jne. edes lapsemme synttäreillä jne. Eilen heidät oli kutsuttu jouluaterialle kuten myös omat vanhempani, mutta mieheni perhe ei halunnut tulla. Halusivat viettää aattoa keskenään, mikä on tietysti ihan ok.
No tänään heräsin siihen, kun mieheni puhui puhelimessa. Sain sen verran selvää, että kello kolme käy hyvin ja ei tartte tuoda mitään. Puhelun loputtua mulle selvisi, että miehen perhe olisi tänään tulossa syömään! Ja multahan ei oo kysytty mitään. Puolisoni tietää, että joulupäivä on mulle tärkein joulupäivistä ja sen käytän aaton tohinan jälkeen rentoutuessa ja omalla porukalla. En todellakaan ala laittamaan ruokia appivamhemmille jotka oli kutsuttu eilen syömään. Saatiin miehen kanssa riita tästä aikaiseksi. Sanoin että voi ihan itse vanhempansa syöttää, minä en evääni liikauta asian eteen van lähden siksi aikaa pitkälle lenkille ja mökille saunaan.
Olenko kohtuuton kun suutuin että multa kysymättä mennään lupaamaan että voi tulla?
Kommentit (1025)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jokainen miniä voisi kutsua appivanhemmat syömään uudenvuodenpäivänä, niin mieskin näkee, että vaimo arvostaa hänen vanhempiaan. Aattoilta menee yhdessä siivotessa, leipoessa ja ruokia valmistellessa, niin vieraat voi pyytää aamupäiväksi. Aterian jälkeen katsotaan yhdessä presidentin puhe, sen jälkeen kakkukahvit jälkkäriksi. Kyllähän jokainen mies jättää vuoden vaihtumisen juhlimatta, kun kyse on hänen vanhemmistaan.
Voi taivas, että tällaisia kaikkien marttyyreiden äitejä vielä löytyykin HUH HUH!
Mikä draama Queen. Katoaa peiliin minkälainen ankea hapannaama sieltä töllöttää.
Ihan nätisti kerroin, että appivanhemmat voi kutsua syömään, mutta sekään ei kelpaa. Vanhat ihmiset ei rieku uutenavuotena aamuyölle perseet olalla, joten uudenvuodenpäivä on ihan sovelias kyläilypäivä. Sinulle ei tunnu kelpaavaan mitään, mitä miniä tekee, eikö totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän elämä opeta näitä muijia jossain vaiheessa.
Missä vaiheessa arvelet opetuksen tulevan? Ajattelin, että tietää varautua.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän elämä opeta näitä muijia jossain vaiheessa.
Ja vielä toinen juttu. Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen, vaikka kuinka yrittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos meille kutsutaan vieraita syömään, oletuksena on, että vieraat tulevat sovittuna päivänä ja aikana eikä vieraat päätä, milloin syömään tulevat - siinä tapauksessa voivat mennä vaikka ravintolaan...
olisi kiva tietää, moniko näistä nurisijoista järjestää omat syömät ja juhlat useamman peräkkäin, kun joku haluaakin tulla eri aikaan? ei yksikään!
Tässä ilmoittautuu yksi joka aivan varmasti laittaa miehen vanhemmille pötyä pöytään vaikka pari viikkoa. Suhde anoppiin oli aluksi nihkeä mutta ystävällisyydellä ja ymmärtämisellä että ihmiset ovat erilaisia, eri aikakauden edustajia, tulemme hyvin toimeen. Ihana anoppi ja appi! Villasukat sain lahjaksi, joku lumihiutale tuhahtelisi moiselle. Minä tykkään mun miehestä paljon, ja anoppi saa tykätä tietysti pojastaan. Näkee että poikaansa pidetään hyvin.
Passaako miehesi puolestaan sinun vanhempia, jotta näkevät, että tytärtään pidetään hyvin? Vai oletko niitä, jotka kumartelee muita, mutta pyllistelee omilleen? Sinä se vasta oikea lumihiutale olet.
Voi jeesus tätä joko-tai-sontaa! Superlatiiveja ja äärimmäisyyksiä...en minä ole täällä ollut surkeuttani inisemässä kuten eräät, ja minun oma asiani on kuka kumartelee ja kuka pyllistelee ja mihin. Aikuistukaa hyvät pimatsut, olette noloja vouhkaajia. Erittäin todennäköisesti tuollaisista tulee just niitä vittumaisia anoppeja joille mikään ei kelpaa.
Tiedän kyllä juurikin sellaisia ihmisiä, jotka mielistelevät ja sietävät mitä tahansa sen kumppanin vanhemmilta, mutta omia vanhempia kohtaan ollaan sitten ihan erilaisia, vaikka ei tosiaan olisi mitään syytä käyttäytyä epäoikeudenmukaisesti! Omalle äidille tyyliin ostetaan se suklaarasia, mutta sille miehen äidille ostetaan 150€ lahjakortti ja suklaarasia, koska halutaan tehdä vaikutus ja olla mielinkielin. Tästä hyvä esimerkki on siskoni. Miehensä sukulaisia kyllä kestitään ja kutsutaan ja halutaan tehdä oikein hyvä vaikutus, mutta omat sukulaiset on kuin ilmaa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt jokainen miniä voisi kutsua appivanhemmat syömään uudenvuodenpäivänä, niin mieskin näkee, että vaimo arvostaa hänen vanhempiaan. Aattoilta menee yhdessä siivotessa, leipoessa ja ruokia valmistellessa, niin vieraat voi pyytää aamupäiväksi. Aterian jälkeen katsotaan yhdessä presidentin puhe, sen jälkeen kakkukahvit jälkkäriksi. Kyllähän jokainen mies jättää vuoden vaihtumisen juhlimatta, kun kyse on hänen vanhemmistaan.
😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirvee homma varmaan kytätä että mies tekee just saman kuin itse. Sisätöitä siis. Ulkohommistahan ei nää voimaantuneet muijat ei puhu. Eikun siis kälätä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän elämä opeta näitä muijia jossain vaiheessa.
Mikäli et ole vieläkään löytänyt äitisi mielestä riittävän hyvää puolisoa itsellesi, voisi terapia auttaa... ehkä 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirvee homma varmaan kytätä että mies tekee just saman kuin itse. Sisätöitä siis. Ulkohommistahan ei nää voimaantuneet muijat ei puhu. Eikun siis kälätä.
Meillä mies ei anna mun leikata nurmukkisma eikä pilkkoa puita. Osaan kyllä, mutta haluaa tehdä itse. Lumitöistä teen suurimman osan. Vertauksena mies ei koskemaan meidän pyykkirumbaan, ruokaa tekee kerran kahteen viikkoon ja silloin, kun en ole kotona. Kumpihan tässä diilissä häviää? Laskut maksetaan puoliksi.
En tajua näitä avautumisia. Siis pitääkö toisten arvioida meneekö työnjako oikein? Ihme laumasieluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eka ilmoitti työnjaon. Seuraava?
Siis ne ajaa sut hulluuteen kun tulisivat kerran vuodessa kylään. Joo, vähän tökerösti itse itsensä kutsuen, mutta silti. Kerran vuodessa ja sä oot heti hulluuden partaalla. Heikoksi on ihminen mennyt. Ymmärtäisin tuon hulluuden partaan jos ne olis teillä jatkuvasti ja tekis kaikkea outoa yms. Mutta ne olis tulleet joulupäivänä kylään ja sä oot heti hulluksi tulemassa. Että joo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ongelmahan ilmeisesti ratkesi, joten siitä lienee enää turha vääntää.
Asiasta muuten:
Jos me kutsumme syömään väkeä, josta osa ilmoittaa tulevansa ja osa kertoo että ei tule, eikä ehdota jotain muuta ajankohtaa, niin varaamme totta kai tarjottavaa lähinnä omalle porukalle + vieraille.
Yleensäkin käymme tekemässä isot ruokaostokset kerran viikossa, joskus jopa harvemmin. Asumme kaukana, ja vaikka meillä onkin tässä lähikauppa josta saa totta kai tehtyä perusostokset mutta aukioloajat on suppeat ja näin myös valikoimakin.
Meille itselle ei ole ongelma, jos joku ei pääse tiettynä päivänä paikalle (nämä juhlapyhät, synttärit ym) mutta keskustelemme myös miehen kanssa etukäteen siitä, mitä kunakin päivänä on ohjelmassa ja jos on vaikkapa joku päivä milloin ei oteta vieraita vastaan. Ei meistä kumpikaan ole sellainen että jaksaisi koko ajan kestitä porukkaa, ja totta kai harvemmin käyviä on mukava kestitä vähän enemmän.
Mutta yleensä kuitenkin joku päivä vieraille löytyy. Ei välttämättä niin että pöydässä on sitten ne täsmälleen samat jutut kuin sinä päivänä, jolloin isompi porukka vieraita käy syömässä, mutta kyllä sitä aina jotakin on keksitty. Sama synttäreillä ym, en tee täytekakkua ja muita hilppeitä moneen kertaan mutta kahvit kyllä keitetään ja muuta laitetaan pöytään. Hyvin on kelvannut.
Minusta ei ole automaatio että omien tai appivanhempienkaan ehdotukset tulosta aina passaa, mutta kummaa on jos ehdotukset kokonaan torjutaan.
Ennen kaikkea ongelmana pitäisin tässä miehen ja vaimon välistä kommunikaatiota; kukaan ei lue toistensa ajatuksia eli keskustelkaa asioista jo ennalta ja sopikaa miten teette niin, että vieraat voivat tulla ja että molemmilla on siitä fiilis.
Jos voimavarat ei joka päivä riitä vieraisiin, niin ne ei vain riitä. Jos ne ei riitä miehen vanhempiin, niin tuskin omiinkaan. Kun tästäkin tehtiin ongelma.
Tajusin jo. Sinä ajat puolisosi perheen hulluuteen. Muutenhan et täällä kirjoittelisikaan. Toivotan jaksamista niille, jotka lähipiirissäsi joutuvat sinua kestämään. Mielenterveydeltään hyvin voiva ihminen ei tänne kirjoittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajusin jo. Sinä ajat puolisosi perheen hulluuteen. Muutenhan et täällä kirjoittelisikaan. Toivotan jaksamista niille, jotka lähipiirissäsi joutuvat sinua kestämään. Mielenterveydeltään hyvin voiva ihminen ei tänne kirjoittele.
Mutta kirjoittelethan sinäkin 😇
-ohis
Tunnen todellakin sääliä puolisosi perhettä kohtaan. Mitä pahaa he ovat tehneet saadakseen sinut sukuun?
Aivan uskomatonta kuinka täällä "pikkurouvat" kirjoittelevat ongelmistaan. Tulette vielä elämässänne oppimaan, että kaikki ei menekään niinkuin olette suunnitelleet. Tulette kokemaan läheisten, jopa puolisonne kuoleman. Myös anoppinne kuolee todennäköisesti ennen sinua. Ja siinä vaiheessa, kun itse vanhenette, tulette kaipaamaan myös anoppianne.
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomatonta kuinka täällä "pikkurouvat" kirjoittelevat ongelmistaan. Tulette vielä elämässänne oppimaan, että kaikki ei menekään niinkuin olette suunnitelleet. Tulette kokemaan läheisten, jopa puolisonne kuoleman. Myös anoppinne kuolee todennäköisesti ennen sinua. Ja siinä vaiheessa, kun itse vanhenette, tulette kaipaamaan myös anoppianne.
Kyllähän sitä elämänsä pahinta kiusaajaa tulee ikävä.
Tai sitten ei. Nykyään näen anoppia n. viisi tuntia vuodessa, ja siinäkin viisi liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomatonta kuinka täällä "pikkurouvat" kirjoittelevat ongelmistaan. Tulette vielä elämässänne oppimaan, että kaikki ei menekään niinkuin olette suunnitelleet. Tulette kokemaan läheisten, jopa puolisonne kuoleman. Myös anoppinne kuolee todennäköisesti ennen sinua. Ja siinä vaiheessa, kun itse vanhenette, tulette kaipaamaan myös anoppianne.
Mä kaipaan ja tulen kaipaamaan ihmisiä, jotka ovat olleet mulle hyviä. Anoppi on alusta asti ollut mulle paha. En tule kaipaamaan häntä, enkä halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Mitä ihmettä hänessä kaipasin?
Kyllä. Riittävä välimatka anoppiin on ihan ehdoton. Riippuu sitten anopista, onko tuo riittävä välimatka 10 vai 10000 kilometriä.