Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yo-lahjojen ostajat, lukekaa!!
23.05.2014 |
Olen tämän kevään abiturientti ja luonnollisestikin pidän juhlat ja olen toivonut sukulaisiltani lahjoja (he ovat itse kysyneet). Minut on kasvatettu hyvin, ja jo pienestä pitäen olen tiennyt, että lahjahevosen suuhun EI katsota. Olkoon lahja mikä tahansa, siitä on kiitettävä ja oltava kiitollinen.
Nyt kuitenkin eräs läheinen sukulaiseni (jolta pyysin juomaseja, jotka eivät ole kalliita) totesi, että aikoo antaa lahjaksi omia vanhoja lasejaan. Ei siinä mitään. Kuitenkin olen sisimmässäni hieman pettynyt, ettei edes sinä päivänä, jona juhlistan koulu-urani päättymistä ja sitä, että valmistun lukiosta hyvin arvosanoin, minuun voida edes pyyntöni vertaa panostaa.
Olen suht. varakkaasta perheestä, ja sukulaiset ovat aina tokaisseet, etten tarvitse mitään. Tiedän, että kuulostan todella hemmotellulta kakaralta, mutta pointtini on se, että jos olette aikeissa muistaa tämän kevään ylioppilasta, älkää pihistelkö. Varsinkaan, jos valmistuva on läheinen. Mielestäni jokainen, joka valmistuu lukiosta, ansaitsee valmistujaispäivänään kiitoksen, vaikka työ onkin tehty itseä varten.
Kommentit (119)
Kiittämättömät ja ahneet pennut vois lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pannulappu on tärkein silloin, kun omassa opiskelijaboxissasi paistat ekaa kertaa ranskalaisia uunissa... ;).
Täällä toinen kevään abiturientti. Kuulostat mielestäni vastenmieliseltä "älkää pihistelkö lahjoissani"-ohjeinesi, ihmiset lahjoittavat ylioppilaalle just sitä mitä haluavat, ja voit vaikuttaa ainoastaan siihen, pidätkö lahjan vai myytkö sen eteenpäin. Tottakai huono lahja harmittaa, mutta pitää muistaa, että lahjoittajan mielestä lahja on hyvä ja tätä pitäisi voida kunnioittaa. Vaikka olisi kuinka läheinen sukulainen, hän voisi valita toisin ja saapua juhliisi ainoastaan kukkien ja kortin kanssa.
No juu, en minäkään nyt varsinaisesti olisi käytetyistä laseista riehaantunut, jos eivät olisi olleet jotenkin arvokkaalla tavalla vanhoja - vaikka muuten itse käytettyä tavaraa paljon omistankin ja saatan sitä lahjaksikin antaa, kuitenkin vain sellaisille ihmisille, joiden tiedän sitä arvostavan. Minusta kuitenkin lahjojen vertailu on vähän omituista hommaa. Sukulaiset eivät välttämättä lahjo kaikkia samalla tavalla varallisuuserojen vuoksi tai siksi, että osalla on enemmän samana vuonna ylioppilaaksi valmistuvia tuttavia kuin toisilla. Lisäksi monet nyt vain periaatteestaan haluavat antaa järkevää käyttötavaraa rahan sijaan. Minulla kävi paljon puolituttuja vieraita, joilta sain ainoastaan kukkia ja kortin. Kuitenkin olin iloinen, että tulivat, koska pikkuruisesta ja riitaisasta suvustani huolimatta sain sitten isot juhlat, joissa oli hyvä tunnelma.
Pumpulissa kasvaneelta dorkalta kuulostaa..ja miksi noitten lukiosta valmistuneiden perseitä nuollaan! Esim.joissain kauppojen mainoslehdissä on aina otsikko kevään juhliin..ja yo-lakin kuva Ym.miksi ammattikoulusta valmistuvat ovat eri asemassa..kysyn vain? Olen 7 sisaruksen perheestä(tavallinen uusperhe..) meidän perheestä on valmistunut ylioppilaita,ammattikoulun suorittaneita,pian juhlitaan siskoa valmistuttuaan lääkäriksi,toinen insinööriksi jne.kiitos äidilleni,että jokaiselle on järjestetty juhlat statukseen tuijottamatta..ja opetettu myös kiittämään lahjoista Ym.ja pitämään ihmisiä saman arvoisina! Kotoa Se lähtee..sori vaan,mutta kaikki ei tätä ymmärrä..jos on lusikalla annettu,ei kauhallisia voi vaatia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmekymmentä vuotta sitten kesäkuun alussa olin mukana, kun ystäväni (miespuolinen) kävi kaupungin parhaassa kultasepänliikkeessä kysymässä, miten kallis tai halpa hänen yo-lahjaksi saamansa hopeinen kakkulapio oli. Kakkulapio oli lahja varakkaalta perheeltä, jolla oli varaa ostaa sitä kaikkein kalleinta laatua, ja ystäväni halusi tietää, miten paljon perhe häntä arvosti, so. miten paljon rahaa olivat hänen lahjaansa pistäneet. Ikävä kyllä, en muista, miten asiassa kävi, sillä minä kiemurtelin häpeästä ja katselin liikkeessä koruja omin päin mahdollisimman kaukana keskustelusta. Minä itse sain lahjaksi pieniä lahjaesineitä, mutta en todellakaan lähtenyt ne mukanani kiertämään kauppoja ja selvittämään, mitä olivat maksaneet.
Tämä kaukainen asia tuli mieleeni, kun tämän aloituksen luin. Ei ole maailma muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Ikävä kyllä. :(
Miksi kenenkään ylipäätään pitäisi "panostaa" sinuun, elleivät ole elatusvelvollisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen tilitys ap:ltä.
Meidätkin on kutsuttu kaksiin yo-juhliin ensi viikolla ja lahjoja tässä mietitään. Toinen uusi yo on hyvin varakkaasta perheestä, hänellä on itselläänkin runsaat käyttövarat ( ja mm. oma uusi auto). Tuntuisi vähän tyhmältä viedä hänelle 100 euron lahjakortti tai shekki. Eikä meillä edes taitaisi olla varaa 100 euroon... Hänelle pitää keksiä joku omaperäisempi lahja, joka ei kuitenkaan saisi olla mikään kaapintäyte kuten joku turhapäiväinen huumorimuki tai kynttiläjalka. En ole vielä keksinyt sopivaa lahjaa, ehkä joku pääsylippu johonkin konserttiin tms, voisi olla hyvä.
Toinen yo taas on ihan normiperheestä ja rahaa ei tällä pojalla paljon ole ja kerää kovasti rahaa uutta kameraa varten. Hänelle aiomme antaa 50 tai 100 euroa.
Aikoinaan, kun ylioppilaan luokse mentiin onnittelemaan, niin riitti kun oli yksi ruusu (ja mahdollisesti onnittelukortti) mukana. Silloin olikin tapana koko kylänväen tulla onnittelemaan kun tiedettiin, missä talossa on uusi ylioppilas.
Nykyään on ihan eri meininki. Tuntuu, ettei kukaan tule onnittelemaan ylioppilasta, jos ei ole kutsuttu. Ja jos on kutsuttu, niin sitten pitää viedä kallis lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pannulappu on ihan hyvä lahja jos vieras ei tule edes paikalke, eihän silloin tarvis antaa lahjaa ollenkaan
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:09"]Ymmärrän kyllä aloittajan pointin. Mutta huomasin omissa juhlissani ´11 aivan älyttömiä eroja lahjojen välillä, vaikka niiden antajat olivat läheisyys tasoltaan samaa. Esim. äitini puolelta mummi&ukki antoivat tonnin shekin. Äitini sisko antoi 500e. Kun taas isän vanhemmat antoivat 60e kaulakorun (minä kyllä toivonkin sitä, ovat todella pihejä) ja isän sisko pannulapun! Siis pannulapun :DD kun naapurit antavat 50e lahjakortteja niin täti antaa yo lahjaksi pannulapun. Joo siis minäkin varmasti kuulostan yli hemmotellulta kakaralta jonkin mielestä, mutta ihmetyttää lahjojen arvokkuus erot. Kuitenkin sukulaisteni tulot ovat suunnilleen samaa luokkaa.
No eipä se pannulappu täti tullut edes juhliin. Asun pk seudulla ja hän etelä-Pohjanmaalla. Hänen miesystävänsä nääs pelkään vieraita ihmisiä..? Kuitenkin kummini lapsi tuli poikaystävänsä kanssa, ja he ovat 20vuotta nuorempia kuin tätini..
[/quote]
Voi tsiisus sentään, naapurit antaa 50€!! Ei ikinä tulisi mieleenkään antaa sellaista rahasummaa jollekin naapurin lapselle. 30€ olisi maksimi minkä antaisin. Läheiselle sitten 50-100€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teidän mielestä siis ihan ok antaa lahjaksi omaa vanhaa tavaraa?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:08"]
niin, kuulostat, et kuullosta.
etteks te urpot osaa edes oikeinkirjoitusta?
[/quote]
Osaan. Kirjoitin tuon aivan tarkoituksella väärin, koska halusin nähdä missä vaiheessa tullaan kertomaan miten en osaa kirjoittaa ja olen varmaan vaan joku duunari ja yh siiderivalas ja köyhästä perheestä ja kateellinen xD
se eka kuullostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:29"]Onko teidän mielestä siis ihan ok antaa lahjaksi omaa vanhaa tavaraa?
[/quote]
No ei varsinaisesti, jollei todella ole kyseessä jotain "arvotavaraa". Ne käytetyt tavislasit voi sitten viedä vaikka tuparilahjaksi tai antaa muuten vaan.
Minustakin tuo pannulappu oli ihan ok lahja.
Jos ap on pyytänyt käyttötavaraa sillä mielellä, että haluaisi koota kamaa tulevaa poismuuttamista varten, olisi hyvä kunnioittaa tätä toivetta, jos haluaa antaa ruusun sijasta tavaraa. Siis vaikka joku Teeman lautassetti tai Iittalan neljän lasin pakkaus tms. olisi mielestäni mukava lahja saada, jos itse olisin ap:n sijassa. Jos on kyse nimenomaan arkikäyttöön tarkoitetuista tavallisista laseista, ihmettelisin kovasti, jos joku antaisi kympin peruslasipakkauksen sijasta jotain omia kymmenen vuotta vanhoja naarmuuntuneita Duralexeja.
Minä itse sain ruusujen ja pienten rahasummien (nykyrahassa parikymppiä) lisäksi kaksi viinilasipakkausta, joita en ole eläissäni käyttänyt. En juo alkoholia. Ne viinilasit olivat lasia, eivät mitään kristallilaseja. Lainasin niitä kyllä kerran miehen serkulle, joka tarvitsisi laseja häitään varten, mutta muutoin ne ovat pölyttyneet kaapissa 20 vuotta. Olisin ollut paljon iloisempi vaikka jostain halvasta kahvinkeittimestä tai pussilakanapakkauksesta, koska selvää oli, että meidän pienestä maalaiskunnasta oli muutettava pois kotoa, jos mieli jatkaa opintietään.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 07:50"]
Mun nuori kävi tuplatutkinnon. Pitäisikö alkaa valittaa, että olisi pitänyt tuoda tuplasti rahaa? No ei. Meillä vain nuori itse tietää, paljonko sai rahaa. Hän otti kuoret, vei rahat saman tien talteen ja laski vasta juhlien loputtua saaliinsa yhteen. Sanoin, että älä kiinnitä huomioita siihen, mitä kukin antaa, vaan huomioi vieraat.
Kyllä se nuoren arvokkain lahja on se itse tehty, mutta häneltä kysyttiin toki ensin, ottaako vastaan. Oli onnellinen ja siitä hänelle jäi mieluisin muisto. Se on nyt opiskelijakämpässä kovassa käytössä. Muistakaa tämä sääntö: Halua muilta se, mitä itse olet valmis antamaan. Aika monella ei nämä mene 1/1.
[/quote]mulla on se periaate mitä toinen antaa niin samaa tasoa. En tosin kehtaa antaa rihkamaa ja kaikki taas mun tuntevat tietävät että inhoan rihkamaa.
"minä sanoin erittäin läheiselle ihmiselle kun oli muistanut vaan kortilla ja ruusulla (vanhempi naisihminen oli kysymyksessä) Oletko sinä jo sänkännyt kaikki rahat. Meni hiljaiseksi. Enkä olisi muuten sanonut mutta hän OLI ilkee ihminen ja kukaan ei uskaltanut sanoa suoraan sille ja minä sanoin tuon lauseen verran."
Nykyisellä ylioppilasjuhlien tavarakrääsällä on hyvin lyhyet perinteet, tahtoo sitä ja tätä, kaikki mulle ja heti - yleistyi varmaan joskus 80-90-luvulla ylioppilasjuhlissa, mutta sitä ennen ylioppilasta käytetiin onnittelemassa ruusulla ja nauttimassa kahvit ja se oli siinä.
Mainitsemasi vanhempi ihminen noudatti vain vanhoja perinteitä, niin kuin yhä edelleen tehdään monissa muussa maassa tai sitten hän oli kansainvälisempi kuin tuore ylioppilas itse.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 13:53"]Täh? Päätät koulu-urasi lukioon? Ei hyvää päivää.
[/quote]
Niin koulu. Yliopisto on pikkasen eriasia kuin koulu! Nyt alkaa opiskelu!
On pöyristyttävää ja osoittaa huonoa käytöstä varakkaan perheen ylioppilaalta MAKSATTAA juomalasinsa juhlavierailla ja oikein kehtaa niitä etukäteen PYYTÄÄ.
Ja käytetyt lasit eivät kelpaa, vaan on oltava juuri sellaiset mitä itse haluaa.
Luulet, että seuraavat vaatimukset kohdistuvat kihlajaisiin, häihin, syntymäpäiviin, joululahjat jne. loppua ei tule.
Kohteet vain vaihtuvat ja ehkä seuraavaksi ollaan kinuamassa taloudellista etua ja hyötyä omilta vanhemmilta, kummeilta, kutsuvierailta, kouluilta, työnantajilta, ahneuksissaan ei loppua tule.
Suuresti ihmettelen näitä lahjatoiveita, kun loppupelissä ne ovat taloudellista tukemista ja vaaditaan yhä kalliimpia ja kalliimpia tavaroita tai rahaa ja lahjakin halutaan valita itse, periaatteessa ne ovat verotettavaa tuloa.
Näin ainakin työelämässä, vaikka työntekijä olisi tehnyt kymmenien vuosien uran.
Alue: Aihe vapaa
Juomalaseista olen samaa mieltä kanssasi, ap, jos ne ovat jotain arkisia käyttölaseja.
Mutta silmääni pisti pahasti, että "pointtini on se, että älkää pihistelkö..." Entä kun on pakko? Juhlien sankareita on tänä keväänä muitakin ja jokaisen lahja on pois arkibudjetistamme, joka on todella tarkka. Minustakin luullaan, että olen varakas ja hyvätuloinen, mutta tosiasiassa pärjäämme tosi niukasti. Kaltaisellesi ylioppilaalle antaisin mieluummin lahjakortin tai setelin tai sitten jotain toivomaasi esim. laseja, astioita jne., kunhan saan päättää montako ostan. Oletko tyytymätön, jos saat toivomaasi sarjaa vain muutaman kappaleen tai seteleitä meidän perheeltä vain muutaman kympin?