Yo-lahjojen ostajat, lukekaa!!
Olen tämän kevään abiturientti ja luonnollisestikin pidän juhlat ja olen toivonut sukulaisiltani lahjoja (he ovat itse kysyneet). Minut on kasvatettu hyvin, ja jo pienestä pitäen olen tiennyt, että lahjahevosen suuhun EI katsota. Olkoon lahja mikä tahansa, siitä on kiitettävä ja oltava kiitollinen.
Nyt kuitenkin eräs läheinen sukulaiseni (jolta pyysin juomaseja, jotka eivät ole kalliita) totesi, että aikoo antaa lahjaksi omia vanhoja lasejaan. Ei siinä mitään. Kuitenkin olen sisimmässäni hieman pettynyt, ettei edes sinä päivänä, jona juhlistan koulu-urani päättymistä ja sitä, että valmistun lukiosta hyvin arvosanoin, minuun voida edes pyyntöni vertaa panostaa.
Olen suht. varakkaasta perheestä, ja sukulaiset ovat aina tokaisseet, etten tarvitse mitään. Tiedän, että kuulostan todella hemmotellulta kakaralta, mutta pointtini on se, että jos olette aikeissa muistaa tämän kevään ylioppilasta, älkää pihistelkö. Varsinkaan, jos valmistuva on läheinen. Mielestäni jokainen, joka valmistuu lukiosta, ansaitsee valmistujaispäivänään kiitoksen, vaikka työ onkin tehty itseä varten.
Kommentit (119)
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 07:15"]
en jaksanut lukea koko ketjua, mutta ei siinä minusta ole mitään ihmeellistä jos joku lahjoittaa vanhat astiansa. ei minulla ainakaan ollut opiskelemaan lähtiessä rahaa ostaa uusia, joten sain lahjoituksena äidin ja mummon vanhoja astioita, jotka ei ole heillä enää käytössä. Myös lakanat, huonekalut ym. oli muiden käytöstä poistuneita lahjoitustavaroita. sitten kun valmistuin ja sain tuloja, aloin keräämään omaakin tavaraa. huonekalut on jo kokonaan vaihtuneet, samoin lakanat, mutta osa vanhoista astioista on edelleen käytössä, nyt 9 vuotta myöhemmin.
noh, ehkä me sitten ollaan pihiä sukua. tänä vuonna yhdet valmistujaiset ja yhdet yo-juhlat tiedossa, kummallekin menee 50 € arvoinen lahja. minusta ihan hyvä summa. valtaosa näistä valmistuneita kun kärttyävät sitä raha/ruoka/tavara apua vielä koko jatko-opiskelunsa ajan...
lisään vielä tuohon koru-juttuun, että itsekin sain kerran lahjaksi mummoni vanhan korun. on edelleen tallessa ja hyvin rakas, mummo kuollut 4 vuotta sitten.
[/quote]
no, mun mielestä on pikkasen eri asia saada käytettyjä tavaroita yo-lahjaksi kuin esim lähtiessään opiskelemaan vaikkapa toiseen kaupunkiin
yo-juhla on juhla, merkkipaalu nuoren elämässä. Vietkö sinä käytettyjä tavaroita esim sukulaisille heidän 50v syntymäpäivänä?
Mun vanhemmat taas häpeäis silmät päästään ja antaisi kunnon ripityksen, jos kuulisivat minun kinuavan kutsuvierailta lahjaa tai rahaa "tässäkö on ne kasvatustulokset ja ollaan järjestämässä ylioppilasjuhlia". Ja mitä se mummokin tästä sanoisi. Ottaisi rahat ja laittaisi hyväntekeväisyyteen tai ainakin pitäisi kunnon ripityksen vanhemmilleni lapsensa kasvatuksesta - pitikö tämäkin päivä nähdä lapsenlapsensa ahneudesta.
Ota nyt huomioon, oli lahjanantaja kuinka varakas tai hyvä tuloinen tasansa, niin hänellä on omat menonsa ja varakkaalla voi olla pienet tulot esim. opiskelijat, työttömät, eläkeläiset jne. kun usein se varallisuus on sijoitettu.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 17:14"]
Anoppi antaa aina omaa vanhaa roinaansa lahjaksi,minulle mm.mustuneen pronssikorun.mielestäni sopimatonta mutta näitä huruja tai pihejä joka suvussa.Ei kun kohtelias hymy heille
[/quote]
Ohis, mutta sen pronssikorun voi myös kiillottaa. Oletko selvittänyt, onko kyseessä kenties jokin arvokas design-koru menneiltä vuosilta?
"no, mun mielestä on pikkasen eri asia saada käytettyjä tavaroita yo-lahjaksi kuin esim lähtiessään opiskelemaan vaikkapa toiseen kaupunkiin
yo-juhla on juhla, merkkipaalu nuoren elämässä. Vietkö sinä käytettyjä tavaroita esim sukulaisille heidän 50v syntymäpäivänä?"
Kun ap otti oman varallisuutensa mukaan, niin emme mekään ole ihan tyhjätaskuja ja meillä on perinne antaa lahjaksi "käytetty" lahja, sillä käytettyy tavaraan sisältyy lähes poikkeuksetta jokin tarina ja on tunnearvoltaan aivan toinen, kuin uusi, joita tulee ja menee eikä niihin liity tunnesiteitä tavarapaljoudessa mitä jokainen elää.
Minun paras lahjani on ollut kummitätini antama vanha kakkulapio, joka on samanikäinen kuin minä. Arvostan sitä suuresti. Olen tuon samaisen kakkulapion nähnyt lapsesta lähtien niin monissa valokuvissa ja niin monissa juhlissa ja niin monen kädessä, joita ei edes keskuudessamme ole. Tuon kakkulapion avulla olen kummitätini lisäksi mukana sukupolvien välisessä ketjussa ja se herättää paljon hyviä mielikuvia elämääni ja aion antaa kakkulapion tarinoineen ylioppilaslahjaksi esikoiselleni ja luulen lahjan olevan mieleinen. Eikä kysymys suinkaan ole kalliista kakkulapiosta, vaan arvokkaaksi sen tekevät edellisten sukupolvien tarinat ja siihen liittyvät valokuvat missä se on ollut käytössä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:18"]
Täällä toinen kevään abiturientti. Kuulostat mielestäni vastenmieliseltä "älkää pihistelkö lahjoissani"-ohjeinesi, ihmiset lahjoittavat ylioppilaalle just sitä mitä haluavat, ja voit vaikuttaa ainoastaan siihen, pidätkö lahjan vai myytkö sen eteenpäin. Tottakai huono lahja harmittaa, mutta pitää muistaa, että lahjoittajan mielestä lahja on hyvä ja tätä pitäisi voida kunnioittaa. Vaikka olisi kuinka läheinen sukulainen, hän voisi valita toisin ja saapua juhliisi ainoastaan kukkien ja kortin kanssa.
[/quote]
No en kehtaisi antaa tuollaista lahjaa, ja kyllä rahasumma on oltava vähän isompi kuin 20 euroa koulun päättäjäisissä.
Lahja juhlan teeman mukaan. Tulevaisuutta ajatellen.
Tosin pannulappu olettaen että siinä on vaikka tervehdys tai seteli mukana voi olla tunnearvoltaan tärkeä.
Jotenkin irvokkaaksi tämän nykytouhun tekee se, että vanhojen tansseihin törsätään amerikkalaiseen malliin kauheita summia rahaa. Pitää olla monin tonnin puvut ja sen lisäksi limusiinit ja kallista shampanjaa ja mitä kaikkea. Ja vaikka juhlisikin halvemman kaavan mukaan, niin jo muutama sataa euroa on aikamoinen satsaus pukuun jota käytetään vain kerran.
Sitten vuoden päästä ollaankin niin köyhää opiskelijaa, jonka tuleviin asumismenoihin on jokainen lantti tarpeen, joten tuokaa yo-lahjat käteisenä tai mahdollisimman isoina shekkeinä, kiitooooos.
AP:n kirjoituksesta paistaa rivien välistä sama asenne, joka on monella nuorella hääparilla. Lahjat suunnilleen luetellaan jokaista pikkulusikkaa myöten, ja kun sitten joku ostaa jotain muuta kuin toivelistan tavaroita, kitistään keskustelupalstoilla, että kun me keräämme sitä tiettyä (kallista!) sarjaa, niin saamamme lahjat eivät sitten sovi lainkaan meidän kotiin ja sisustukseen.
Olisiko kuitenkin paras katsella vähän nokkaansa pitemmälle, oli sitten tuore ylioppilas tai hääpari. Olette varmaan kuulleet mummin tai isomummin lausahduksen: Aika tavaran kaupitsee. Mutta ymmärrättekö, mitä se tarkoittaa? Jos joku tavara ei juuri nyt "sovi sisustukseen", niin maku ja tarpeet muuttuvat ajan myötä. Ne vääränväriset murokulhot ja vanhat juomalasitkin nousevat vielä arvoon arvaamattomaan viimeistään silloin, kun niitä astioiden käyttäjiä on useampia ja kaikkien kädet eivät vielä ole niin kovin vakaat, vaan sirpaleitakin syntyy. Silloin on hyvä, jos on, mistä ottaa. Terv. Mummoikäinen
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 18:21"]
Kylläpä tästä keskustelu kehkeytyi, en olisi arvannut. En ole kiittämätön, lellitty, pöyhkeä jne, kuten keskusteluun osallistuneet ovat asiallisesti anonyyminä todenneet. Itsessään lakkiaispäivä on hieno, ja juhlista tulee varmasti ihanat, kun päivän saa viettää rakkaiden kanssa :) tarkoitukseni ei ollut VALITTAA, vaan antaa vinkki lahjoja ostaville! Kyllä ainakin minusta tuntuu mukavalta, jos lakkiaispäivänä muistetaan. Ja tietenkin jokainen muistaa valmistuvaa omien kykyjensä mukaan.
-ap
[/quote]
Avasin ketjun, koska toivoin, että tässä olisi tosiaan jotain hyödyllisiä vinkkejä. Esim. lahjaideoita, joista ylioppilas voisi pitää. Mutta, vinkki kokonaisuudessaan oli, että älkää pihistelkö.
Mielestäni on myös outoa tuo, että jokainen kykyjensä mukaan. Ikäänkuin kaikilla olisi velvollisuus antaa kaikki ylijäävä.
Jäin miettimään myös tuota kiitollisuusasiaa. Toki ylioppilaaksi pääsy on hieno asia ja arvostan sitä, oli ylioppilas sitten kuka tahansa. En kuitenkaan koe, että ylioppilas olisi minulta kiitoksen ansainnut. Outo tapa kokea, että vieraat olisivat jotain "velkaa"... Niin kuin itsekin mainitsit, työ on tehty itseä varten. Vieraat ovat yhdessä ylioppilaan kanssa juhlimassa hänen onnistumistaan, eivät kiittelemässä asiasta, jonka hän on yhteisöä varten tehty.
No, ehkä tämä on vaan onnistunut provo, kun näin paljon tunteita herättää. Toivon vaan, että pystyisin kasvattamaan oman lapseni siten, että hän ei ajattele kuten ap vaan arvostaa sitä, että vieraat tulevat hänen kanssaan viettämään tärkeää päivää.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 18:21"]
Kylläpä tästä keskustelu kehkeytyi, en olisi arvannut. En ole kiittämätön, lellitty, pöyhkeä jne, kuten keskusteluun osallistuneet ovat asiallisesti anonyyminä todenneet. Itsessään lakkiaispäivä on hieno, ja juhlista tulee varmasti ihanat, kun päivän saa viettää rakkaiden kanssa :) tarkoitukseni ei ollut VALITTAA, vaan antaa vinkki lahjoja ostaville! Kyllä ainakin minusta tuntuu mukavalta, jos lakkiaispäivänä muistetaan. Ja tietenkin jokainen muistaa valmistuvaa omien kykyjensä mukaan.
-ap
[/quote]
Avasin ketjun, koska toivoin, että tässä olisi tosiaan jotain hyödyllisiä vinkkejä. Esim. lahjaideoita, joista ylioppilas voisi pitää. Mutta, vinkki kokonaisuudessaan oli, että älkää pihistelkö.
Mielestäni on myös outoa tuo, että jokainen kykyjensä mukaan. Ikäänkuin kaikilla olisi velvollisuus antaa kaikki ylijäävä.
Jäin miettimään myös tuota kiitollisuusasiaa. Toki ylioppilaaksi pääsy on hieno asia ja arvostan sitä, oli ylioppilas sitten kuka tahansa. En kuitenkaan koe, että ylioppilas olisi minulta kiitoksen ansainnut. Outo tapa kokea, että vieraat olisivat jotain "velkaa"... Niin kuin itsekin mainitsit, työ on tehty itseä varten. Vieraat ovat yhdessä ylioppilaan kanssa juhlimassa hänen onnistumistaan, eivät kiittelemässä asiasta, jonka hän on yhteisöä varten tehty.
No, ehkä tämä on vaan onnistunut provo, kun näin paljon tunteita herättää. Toivon vaan, että pystyisin kasvattamaan oman lapseni siten, että hän ei ajattele kuten ap vaan arvostaa sitä, että vieraat tulevat hänen kanssaan viettämään tärkeää päivää.
Älkää antako rihkamaa eikä itse tehtyjä töherryksiä ellei ole sitten ammattilaistasoa. Rahaa nuori tarvitsee.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 09:51"]
"no, mun mielestä on pikkasen eri asia saada käytettyjä tavaroita yo-lahjaksi kuin esim lähtiessään opiskelemaan vaikkapa toiseen kaupunkiin
yo-juhla on juhla, merkkipaalu nuoren elämässä. Vietkö sinä käytettyjä tavaroita esim sukulaisille heidän 50v syntymäpäivänä?"
Kun ap otti oman varallisuutensa mukaan, niin emme mekään ole ihan tyhjätaskuja ja meillä on perinne antaa lahjaksi "käytetty" lahja, sillä käytettyy tavaraan sisältyy lähes poikkeuksetta jokin tarina ja on tunnearvoltaan aivan toinen, kuin uusi, joita tulee ja menee eikä niihin liity tunnesiteitä tavarapaljoudessa mitä jokainen elää.
Minun paras lahjani on ollut kummitätini antama vanha kakkulapio, joka on samanikäinen kuin minä. Arvostan sitä suuresti. Olen tuon samaisen kakkulapion nähnyt lapsesta lähtien niin monissa valokuvissa ja niin monissa juhlissa ja niin monen kädessä, joita ei edes keskuudessamme ole. Tuon kakkulapion avulla olen kummitätini lisäksi mukana sukupolvien välisessä ketjussa ja se herättää paljon hyviä mielikuvia elämääni ja aion antaa kakkulapion tarinoineen ylioppilaslahjaksi esikoiselleni ja luulen lahjan olevan mieleinen. Eikä kysymys suinkaan ole kalliista kakkulapiosta, vaan arvokkaaksi sen tekevät edellisten sukupolvien tarinat ja siihen liittyvät valokuvat missä se on ollut käytössä.
[/quote]eikä mikä tahansa kakkulapio vaan hopeinen.
Itsekin kyllä muistan miettineeni omissa yo-juhlissani v.2008 lahjojen eri hintatasoja. Mutta kyllä vieras minusta saa ostaa mitä itse näkee parhaaksi, joko oman varallisuuden tai vaikka nuukuuden mukaan. Eikä tarvitse niin kallista olla, varsinkin jos tavara on hyödyllistä käyttötavaraa. Nyt kun asun omillani niin kyllä toisten vanhatkin astiat yms. kelpaavat jos vain tarvetta on :)
Eivätkä ne ylioppilasjuhlat toisaalta niin kauhean iso juttu ole.
No... kyllä mä olisin loukkaantunut, jos läheinen ihminen olisi vuonna 1991 antanut mulle ylioppilaslahjaksi jotain käytössä naarmuuntuneita Duralex-juomalaseja. Uusiakin taisi saada 6kpl 20 markalla. Olin muuten erittäin onnellinen, että sain niitä duralexin juomalaseja, mutta ne oli kyllä ihan uusia. ;) Jos on rahasta tiukkaa, niin sitten voi vaan onnitella, ei lahjaksi pidä antaa mitään käytettyä roskaa (ja juu, oikeasti vanhat ja arvokkaat astiat eivät ole roskaa).
Käsitinkö minä jotain väärin, vai eihän ap vielä edes ole nähnyt niitä hemmetin laseja? Mistä tämä oletus, että ne ovat jotain naarmuuntunutta Duralexia? Voivathan ne olla vaikka signeerattua Wirkkalaa.
Itse pääsin ylioppilaaksi hieman ennen euroaikaa. Silloin yleisin lahja oli 50mk kortin/kukan kera. Mitähän tämän päivän nuoret sanoisivat 8,5 eurosta....
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:17"]
Itse pääsin ylioppilaaksi hieman ennen euroaikaa. Silloin yleisin lahja oli 50mk kortin/kukan kera. Mitähän tämän päivän nuoret sanoisivat 8,5 eurosta....
[/quote]
Tulisi varmaan kukkapuskasta päähän ja näytettäisiin ovea.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:17"]
Itse pääsin ylioppilaaksi hieman ennen euroaikaa. Silloin yleisin lahja oli 50mk kortin/kukan kera. Mitähän tämän päivän nuoret sanoisivat 8,5 eurosta....
[/quote]
Minä taas pääsin ylioppilaaksi kymmenisen vuotta sitten, kun eurot oli jo, ja kun nyt muistelen, sain lahjaksi:
- enimmäkseen ruusuja - sekä kimppuja että yksittäisiä
- kummeilta taisin saada 50 euroa
- isovanhemmilta ehkä 40 euroa
- siskolta Pentikin purkkeja
- veli sanoi lähettävänsä lahjan myöhemmin, mutta unohti ;)
- joltain perheystäviltä (eri perheiltä siis) tuli: outo keraaminen pysti, pieni taulu, ja kirja (minulla on vielä ne kaikki) ja joltain sukulaiselta 20 euron lahjakortti Anttilaan
- äidin sisko leipoi kakun
Aika köyhää kieltämättä, verrattuna nykymeininkiin. Voisikohan sitä pitää uudet yo-juhlat ja vaatia parempia lahjoja? Uusitaanhan niitä vihkivalojakin ;)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 18:14"]
Onnea ylioppilaalle!
Mieluummin 1 lasi mieluista sarjaa kuin 10 jotain muuta.
Toki omaan kotiin muuttavalle kelpaa tarpeeseen vaikka mustempikin kattila, mutta ei se silti ole hyvä yo-lahja.
[/quote]
Koulunsa päättävälle kannattaa ennemmin tuoda jotain henkilökohtaista, astiat sopivat häälahjoiksi tai tupaantuliaisiin.
Vanhan ajan tapa kerätä rahaa listalla oli ihan hyvä, paitsi siinäkin syrjintää ettei kaikille kerätty, mutta sopii silloin kun ei osata päättää lahjaa.
Myöskään kaikki eivät menneet juhliin mutta halusivat silti muistaa.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:18"]
Täällä toinen kevään abiturientti. Kuulostat mielestäni vastenmieliseltä "älkää pihistelkö lahjoissani"-ohjeinesi, ihmiset lahjoittavat ylioppilaalle just sitä mitä haluavat, ja voit vaikuttaa ainoastaan siihen, pidätkö lahjan vai myytkö sen eteenpäin. Tottakai huono lahja harmittaa, mutta pitää muistaa, että lahjoittajan mielestä lahja on hyvä ja tätä pitäisi voida kunnioittaa. Vaikka olisi kuinka läheinen sukulainen, hän voisi valita toisin ja saapua juhliisi ainoastaan kukkien ja kortin kanssa.
[/quote]
tässä asiassa taitaa tulla meidän keski-ikäisten ja nuorten välinen iän tuoma näkemysero.
jos vieraat kerran kysyvät, mitä sinä haluaisit lahjaksi, niin miksi sitä toivetta ei omien rahkeitten puitteissa voi toteuttaa? Jos toteaa, että taloudellinen tilanne anna myöten, tuo sitten sen ruusun. Ihmisillä on rajalliset säilytystilat ja on rasittavaa yrittää säilöä tavaroita, joita ei koskaan halunnut mutta koska ne oli lahjoja, niin ei raaskisi antaa/heittää niitä poiskaan.
ja sen pannulapun voi antaa vaikka tupaantuliaislahjaksi :)
onnea uudelle ylioppilaalle!