Lue keskustelun säännöt.
Mitä suomalaiset miehet nykyään vaatii naiselta, kun tuntuu että olen heille ilmaa?
17.12.2020 |
Olen ihan kivannäköinen vähän alle 35-vuotias nainen. Minuun iskevät silmänsä lähinnä tummahipiäisemmät miehet (ulkonäöstä päätellen voisivat olla kurdeja, arabeita tms). Ei siinä mitään, mutta ihmettelen, että suomalaiset miehet eivät tunnu edes huomaavan minua. Minusta kontrasti on vain niin huomattava noiden miesryhmien välillä, että se ihmetyttää. Ei tietenkään ihmetyttäisi yhtä paljon, jos KUKAAN ei huomaisi minua, silloinhan voisin olla vain epäkiinnostava yleisellä tasolla.
Mistä ihmeestä siis tämä johtuu? Ne suomalaiset miehet, joista nyt puhun eivät siis missään tapauksessa ole mitään mallimaisen komeita, hyvin pukeutuneita tms "korkean tason" valioyksilöitä, vaam ihan sellaisia normaaleja resupekkija pussikaljoineen. Edes tällaiset suomalaiset miehet eivät huomaa minua ollenkaan. Sen sijaan usein kun kuljen esim. julkisilla niin joku kurdi tms alkaa iskeä silmää, jutella, kysellä mitä kuuluu jne.
Älkääkä vastatko että "et ole tarpeeksi hyvännäköinen suomimiehille" koska sen tiedän mainitsemattakin! Minua kiinnostaakin se, että vaatiiko ihan tavallisetkin suomalaiset miehet todella mallimaista kauneutta naiselta vai mitä hittoa?
Toivon että voidaan keskustella aiheesta hyvässä hengessä, sillä en hae missään tapauksessa mitään riitaa tällä kenenkään kanssa, en ole katkeroitunut enkä vihaa ketään tämän aiheen tiimoilta. Asia on vain pohdituttanut minua jo pidemmän aikaa (onpas suuret ongelmat 😁, juu, tiedän...)
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suomalaiset miehet tule tuolla tavalla keskellä päivää iskemään. Outoa, ettet sitä jo tiedä.
Tiedätte varmasti myös itsekin mikä meteli ja valitus siitä syntyisi, jos suomalaiset miehet oikeasti alkaisivat suurin joukoin lähestymään naisia arkielämässä. On täysin selvää, että naurettava enemmistö näistä lähestymisistä koettaisiin epämiellyttävinä naisten mielestä...
Riippuu tavasta, miten se tehdään. Lisäksi pitäisi osata lukea sosiaalisia tilanteita. Kyllä näitäkin miehiä on olemassa. Useimmiten lähestymiset on kuitenkin näitä norsu posliinikaupassa- tyylisiä låhestymisiä= ei ole köytöstapoja ei osata lukea sosiaslisia tilanteita.
Hyvä esimerkki parin vuoden takaa; istuimme ystäväni kanssa terassilla. Meidän pöytään änkesi mies kysymättä lupaa, tunki itsensä väkisin meidän keskusteluun mukaan oli töykeä ja päällekäyvä. Oli tehnyt saman kahdessa muussa pöydässä. Eipä auttanut kun yritimme kohteliaasti sanoa että meillä on omat jutut yms. Ei auttanut muu, kuin vaihtaa pöytää. Pahimmassa tapauksessa bämä miehwt vielä seuraavat ja änkäävöt uudestaan pöytään.
Tuo on se melko tavallinen taoa, jolla miehet naisia arkielämässä lähestyvät- ei pidä ihnetellä, miksi naiset eivöt siitä pidä....
On mielestäni aika lapsellista toivoa, että ainostaan itseä viehättävät ja hyväkäytöksiset miehet tekisivät niitä aloitteita. Tai saahan sitä tietenkin toivoa, mutta jos jonkin maan kulttuuri on yleisesti sellainen, että miehet niitä aloitteita tekevät, niin tällöin myös suurin osa niistä aloitteista tulee ei niin komeilta ja sulavakäytöksisiltä miehiltä.
Mun mielestä ei ole ollenkaan lapsellista toivoa, että ihmiset käyttäytyisivät toisiaan kohtaan hyvin. Sen päin vastoin pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ja Ap:n aloituksessa mainitsemat kurdit ja arabit ovat juuri kulttuurista, jossa miehet tekevät aloitteet, ja osaavat kumma kyllä myös käyttäytyä sulavasti.
Sivusta. Eikö se ole jo vähän oma vika, jos hylkää potenttiaalisen kumppanin, että tämä ei juuri sillä hetkellä osaa olla sulava. Tottakai kaikki olisivat sulavia jos osaisivat. Osaa jännittää ja ainakin itsellä on kunnioitus toista kohtaan, enkä nykyään tiedä miten nainen reagoi lähestymiseen, sillä hän voi käyttäytyä myös epäasiallisesti. Nykyään on myös ihan yleistä, että kuulee jotain loukkaavaa siitä, että on tehnyt aloitteen. Osa ahdistuu. Myös miehiä voi jännittää, eikä sanavalinnat ole niitä mitä pitäisi. Jos haluan olla sika, enkä kunnioita naista, silloin lähestymisessä minulla ei ole juurikaan panoksia, koska en koe huona omaatuntoa, mikäli pahoitan jonkun mielen.
Ei tarvitse olla sulava, eikä mikään sanaseppo, ihan perusköyttäytymistavat riittää. Ja ihan tavallisista asioista voi puhua , olla oma itsensä. Sulavuus ja lipevyys on niitä turn offeja- omana itsenä oleminen ja tavallisista asioista puhuminen fressiä. Sitten jos ei natsaa, niin ei natsaa. Siitäkään ei pidä miehenä ottaa nokkiinsa- olet miehrnä tehnyt valinnan, että jututat juuri tuota naista- ei se naiselta edellytä sitä, että naisen on pakko nyt syttyä.
Siis TÄMÄ. Harmittavan monella miehellä (onneksi ei kaikilla!!) vaan tuntuu olevan ajatus, että kun hän nyt on päättänyt aloitteen tehdä, naisella on velvollisuus antaa hänelle vähintäänkin mahdollisuus - riippumatta siitä onko mies yhtään naisen mieleen. Sitten kun vastaus ei ole toivotunlainen ja nainen tyrmää aloitteen, jäädään inttämään ja ehkä vielä lopuksi haukutaan nainen. Ei ollenkaan kivoja kokemuksia naisen näkökulmasta.
eli miehille = älä tee aloitetta. olet kammottava ahdistelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suomalaiset miehet tule tuolla tavalla keskellä päivää iskemään. Outoa, ettet sitä jo tiedä.
Tiedätte varmasti myös itsekin mikä meteli ja valitus siitä syntyisi, jos suomalaiset miehet oikeasti alkaisivat suurin joukoin lähestymään naisia arkielämässä. On täysin selvää, että naurettava enemmistö näistä lähestymisistä koettaisiin epämiellyttävinä naisten mielestä...
Riippuu tavasta, miten se tehdään. Lisäksi pitäisi osata lukea sosiaalisia tilanteita. Kyllä näitäkin miehiä on olemassa. Useimmiten lähestymiset on kuitenkin näitä norsu posliinikaupassa- tyylisiä låhestymisiä= ei ole köytöstapoja ei osata lukea sosiaslisia tilanteita.
Hyvä esimerkki parin vuoden takaa; istuimme ystäväni kanssa terassilla. Meidän pöytään änkesi mies kysymättä lupaa, tunki itsensä väkisin meidän keskusteluun mukaan oli töykeä ja päällekäyvä. Oli tehnyt saman kahdessa muussa pöydässä. Eipä auttanut kun yritimme kohteliaasti sanoa että meillä on omat jutut yms. Ei auttanut muu, kuin vaihtaa pöytää. Pahimmassa tapauksessa bämä miehwt vielä seuraavat ja änkäävöt uudestaan pöytään.
Tuo on se melko tavallinen taoa, jolla miehet naisia arkielämässä lähestyvät- ei pidä ihnetellä, miksi naiset eivöt siitä pidä....
On mielestäni aika lapsellista toivoa, että ainostaan itseä viehättävät ja hyväkäytöksiset miehet tekisivät niitä aloitteita. Tai saahan sitä tietenkin toivoa, mutta jos jonkin maan kulttuuri on yleisesti sellainen, että miehet niitä aloitteita tekevät, niin tällöin myös suurin osa niistä aloitteista tulee ei niin komeilta ja sulavakäytöksisiltä miehiltä.
Mun mielestä ei ole ollenkaan lapsellista toivoa, että ihmiset käyttäytyisivät toisiaan kohtaan hyvin. Sen päin vastoin pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ja Ap:n aloituksessa mainitsemat kurdit ja arabit ovat juuri kulttuurista, jossa miehet tekevät aloitteet, ja osaavat kumma kyllä myös käyttäytyä sulavasti.
Sivusta. Eikö se ole jo vähän oma vika, jos hylkää potenttiaalisen kumppanin, että tämä ei juuri sillä hetkellä osaa olla sulava. Tottakai kaikki olisivat sulavia jos osaisivat. Osaa jännittää ja ainakin itsellä on kunnioitus toista kohtaan, enkä nykyään tiedä miten nainen reagoi lähestymiseen, sillä hän voi käyttäytyä myös epäasiallisesti. Nykyään on myös ihan yleistä, että kuulee jotain loukkaavaa siitä, että on tehnyt aloitteen. Osa ahdistuu. Myös miehiä voi jännittää, eikä sanavalinnat ole niitä mitä pitäisi. Jos haluan olla sika, enkä kunnioita naista, silloin lähestymisessä minulla ei ole juurikaan panoksia, koska en koe huona omaatuntoa, mikäli pahoitan jonkun mielen.
Ei tarvitse olla sulava, eikä mikään sanaseppo, ihan perusköyttäytymistavat riittää. Ja ihan tavallisista asioista voi puhua , olla oma itsensä. Sulavuus ja lipevyys on niitä turn offeja- omana itsenä oleminen ja tavallisista asioista puhuminen fressiä. Sitten jos ei natsaa, niin ei natsaa. Siitäkään ei pidä miehenä ottaa nokkiinsa- olet miehrnä tehnyt valinnan, että jututat juuri tuota naista- ei se naiselta edellytä sitä, että naisen on pakko nyt syttyä.
Siis TÄMÄ. Harmittavan monella miehellä (onneksi ei kaikilla!!) vaan tuntuu olevan ajatus, että kun hän nyt on päättänyt aloitteen tehdä, naisella on velvollisuus antaa hänelle vähintäänkin mahdollisuus - riippumatta siitä onko mies yhtään naisen mieleen. Sitten kun vastaus ei ole toivotunlainen ja nainen tyrmää aloitteen, jäädään inttämään ja ehkä vielä lopuksi haukutaan nainen. Ei ollenkaan kivoja kokemuksia naisen näkökulmasta.
eli miehille = älä tee aloitetta. olet kammottava ahdistelija
Eli miehille = opettele käyttäytymään, ole kohtelias, älä hauku naista, vaikka tulisikin pakit. Ja veljille: se nainen lämpenee sitä huonommin yhdellekään aloitteelle, mitä useammin ne päättyvät haukkuihin.
En vaadi juuri mitään, mutta naiset vaatii kaikkea ja vielä enemmän, joten saavat olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suomalaiset miehet tule tuolla tavalla keskellä päivää iskemään. Outoa, ettet sitä jo tiedä.
Tiedätte varmasti myös itsekin mikä meteli ja valitus siitä syntyisi, jos suomalaiset miehet oikeasti alkaisivat suurin joukoin lähestymään naisia arkielämässä. On täysin selvää, että naurettava enemmistö näistä lähestymisistä koettaisiin epämiellyttävinä naisten mielestä...
Riippuu tavasta, miten se tehdään. Lisäksi pitäisi osata lukea sosiaalisia tilanteita. Kyllä näitäkin miehiä on olemassa. Useimmiten lähestymiset on kuitenkin näitä norsu posliinikaupassa- tyylisiä låhestymisiä= ei ole köytöstapoja ei osata lukea sosiaslisia tilanteita.
Hyvä esimerkki parin vuoden takaa; istuimme ystäväni kanssa terassilla. Meidän pöytään änkesi mies kysymättä lupaa, tunki itsensä väkisin meidän keskusteluun mukaan oli töykeä ja päällekäyvä. Oli tehnyt saman kahdessa muussa pöydässä. Eipä auttanut kun yritimme kohteliaasti sanoa että meillä on omat jutut yms. Ei auttanut muu, kuin vaihtaa pöytää. Pahimmassa tapauksessa bämä miehwt vielä seuraavat ja änkäävöt uudestaan pöytään.
Tuo on se melko tavallinen taoa, jolla miehet naisia arkielämässä lähestyvät- ei pidä ihnetellä, miksi naiset eivöt siitä pidä....
On mielestäni aika lapsellista toivoa, että ainostaan itseä viehättävät ja hyväkäytöksiset miehet tekisivät niitä aloitteita. Tai saahan sitä tietenkin toivoa, mutta jos jonkin maan kulttuuri on yleisesti sellainen, että miehet niitä aloitteita tekevät, niin tällöin myös suurin osa niistä aloitteista tulee ei niin komeilta ja sulavakäytöksisiltä miehiltä.
Mun mielestä ei ole ollenkaan lapsellista toivoa, että ihmiset käyttäytyisivät toisiaan kohtaan hyvin. Sen päin vastoin pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ja Ap:n aloituksessa mainitsemat kurdit ja arabit ovat juuri kulttuurista, jossa miehet tekevät aloitteet, ja osaavat kumma kyllä myös käyttäytyä sulavasti.
Sivusta. Eikö se ole jo vähän oma vika, jos hylkää potenttiaalisen kumppanin, että tämä ei juuri sillä hetkellä osaa olla sulava. Tottakai kaikki olisivat sulavia jos osaisivat. Osaa jännittää ja ainakin itsellä on kunnioitus toista kohtaan, enkä nykyään tiedä miten nainen reagoi lähestymiseen, sillä hän voi käyttäytyä myös epäasiallisesti. Nykyään on myös ihan yleistä, että kuulee jotain loukkaavaa siitä, että on tehnyt aloitteen. Osa ahdistuu. Myös miehiä voi jännittää, eikä sanavalinnat ole niitä mitä pitäisi. Jos haluan olla sika, enkä kunnioita naista, silloin lähestymisessä minulla ei ole juurikaan panoksia, koska en koe huona omaatuntoa, mikäli pahoitan jonkun mielen.
Ei tarvitse olla sulava, eikä mikään sanaseppo, ihan perusköyttäytymistavat riittää. Ja ihan tavallisista asioista voi puhua , olla oma itsensä. Sulavuus ja lipevyys on niitä turn offeja- omana itsenä oleminen ja tavallisista asioista puhuminen fressiä. Sitten jos ei natsaa, niin ei natsaa. Siitäkään ei pidä miehenä ottaa nokkiinsa- olet miehrnä tehnyt valinnan, että jututat juuri tuota naista- ei se naiselta edellytä sitä, että naisen on pakko nyt syttyä.
Siis TÄMÄ. Harmittavan monella miehellä (onneksi ei kaikilla!!) vaan tuntuu olevan ajatus, että kun hän nyt on päättänyt aloitteen tehdä, naisella on velvollisuus antaa hänelle vähintäänkin mahdollisuus - riippumatta siitä onko mies yhtään naisen mieleen. Sitten kun vastaus ei ole toivotunlainen ja nainen tyrmää aloitteen, jäädään inttämään ja ehkä vielä lopuksi haukutaan nainen. Ei ollenkaan kivoja kokemuksia naisen näkökulmasta.
eli miehille = älä tee aloitetta. olet kammottava ahdistelija
Jos kuuntelu ja kommunikointi, elikäs keskustelutaidot on sinun viestisi tasoa, voi olla parempi, ettet tee aloitteita.
Jos kuitenkin aiot tehdä aloitteita, niin vaikka olisit todella kiinnostunut naisesta, hän ei ole sinulle velkaa yhtään mitään. Älä odota pakkeja, mutta älä odota myöskään, että hän hyppää kaulaasi ja vannoo ikuista rakkautta. Jälkimmäinen vaihtoehto ei varmasti toteudu, edellinen mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Syystä riippumatta, mikäli hän sitä edes kertoo. Ajattele, että paras mahdollinen mitä aloitettasi seuraa, on lyhyt keskustelu. Todella hyvällä tuurilla keskustelu jatkuu hiukan pisempään. Miten nainen sitten reagoikaan, hyväksy se, mukisematta. Minä ehkä lähtiessäni kiittäisin ajasta.
20 vuotta yritin päästä keskusteluihin naisten kanssa mutta aina sain vastaukseksi haistatuksia tai esim kehotuksen : tapa ittes. Koskaan en ollut juovuksissa enkä puhunut mitään rivoja juttuja. Sitten tuli vastaan nainen itäeuroopasta ja hänen kanssa olen nyt ollut jo 11 vuotta. Hän pitää itseään onnekkaana etteivät suomalaiset naiset huomanneet/hyväksyneet minua. Ja kyllä minulla on pituutta 190 cm, tummat hiukset ja siniset silmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kantaväestöön kuuluva mies ja ainakin omalta osaltani voin sanoa että en ikinä, koskaan lähesty tuntemattomia ihmisiä julkisilla paikoilla. Hoidan seuranhaun tinderissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suomalaiset miehet tule tuolla tavalla keskellä päivää iskemään. Outoa, ettet sitä jo tiedä.
Tiedätte varmasti myös itsekin mikä meteli ja valitus siitä syntyisi, jos suomalaiset miehet oikeasti alkaisivat suurin joukoin lähestymään naisia arkielämässä. On täysin selvää, että naurettava enemmistö näistä lähestymisistä koettaisiin epämiellyttävinä naisten mielestä...
Riippuu tavasta, miten se tehdään. Lisäksi pitäisi osata lukea sosiaalisia tilanteita. Kyllä näitäkin miehiä on olemassa. Useimmiten lähestymiset on kuitenkin näitä norsu posliinikaupassa- tyylisiä låhestymisiä= ei ole köytöstapoja ei osata lukea sosiaslisia tilanteita.
Hyvä esimerkki parin vuoden takaa; istuimme ystäväni kanssa terassilla. Meidän pöytään änkesi mies kysymättä lupaa, tunki itsensä väkisin meidän keskusteluun mukaan oli töykeä ja päällekäyvä. Oli tehnyt saman kahdessa muussa pöydässä. Eipä auttanut kun yritimme kohteliaasti sanoa että meillä on omat jutut yms. Ei auttanut muu, kuin vaihtaa pöytää. Pahimmassa tapauksessa bämä miehwt vielä seuraavat ja änkäävöt uudestaan pöytään.
Tuo on se melko tavallinen taoa, jolla miehet naisia arkielämässä lähestyvät- ei pidä ihnetellä, miksi naiset eivöt siitä pidä....
On mielestäni aika lapsellista toivoa, että ainostaan itseä viehättävät ja hyväkäytöksiset miehet tekisivät niitä aloitteita. Tai saahan sitä tietenkin toivoa, mutta jos jonkin maan kulttuuri on yleisesti sellainen, että miehet niitä aloitteita tekevät, niin tällöin myös suurin osa niistä aloitteista tulee ei niin komeilta ja sulavakäytöksisiltä miehiltä.
Mun mielestä ei ole ollenkaan lapsellista toivoa, että ihmiset käyttäytyisivät toisiaan kohtaan hyvin. Sen päin vastoin pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ja Ap:n aloituksessa mainitsemat kurdit ja arabit ovat juuri kulttuurista, jossa miehet tekevät aloitteet, ja osaavat kumma kyllä myös käyttäytyä sulavasti.
Sivusta. Eikö se ole jo vähän oma vika, jos hylkää potenttiaalisen kumppanin, että tämä ei juuri sillä hetkellä osaa olla sulava. Tottakai kaikki olisivat sulavia jos osaisivat. Osaa jännittää ja ainakin itsellä on kunnioitus toista kohtaan, enkä nykyään tiedä miten nainen reagoi lähestymiseen, sillä hän voi käyttäytyä myös epäasiallisesti. Nykyään on myös ihan yleistä, että kuulee jotain loukkaavaa siitä, että on tehnyt aloitteen. Osa ahdistuu. Myös miehiä voi jännittää, eikä sanavalinnat ole niitä mitä pitäisi. Jos haluan olla sika, enkä kunnioita naista, silloin lähestymisessä minulla ei ole juurikaan panoksia, koska en koe huona omaatuntoa, mikäli pahoitan jonkun mielen.
Ei tarvitse olla sulava, eikä mikään sanaseppo, ihan perusköyttäytymistavat riittää. Ja ihan tavallisista asioista voi puhua , olla oma itsensä. Sulavuus ja lipevyys on niitä turn offeja- omana itsenä oleminen ja tavallisista asioista puhuminen fressiä. Sitten jos ei natsaa, niin ei natsaa. Siitäkään ei pidä miehenä ottaa nokkiinsa- olet miehrnä tehnyt valinnan, että jututat juuri tuota naista- ei se naiselta edellytä sitä, että naisen on pakko nyt syttyä.
Siis TÄMÄ. Harmittavan monella miehellä (onneksi ei kaikilla!!) vaan tuntuu olevan ajatus, että kun hän nyt on päättänyt aloitteen tehdä, naisella on velvollisuus antaa hänelle vähintäänkin mahdollisuus - riippumatta siitä onko mies yhtään naisen mieleen. Sitten kun vastaus ei ole toivotunlainen ja nainen tyrmää aloitteen, jäädään inttämään ja ehkä vielä lopuksi haukutaan nainen. Ei ollenkaan kivoja kokemuksia naisen näkökulmasta.
Sivusta. Tämä ei ole mitenkään sukupuolisidonnaista. Osa naisista ei pysty mitenkään käsittelemään pakkeja. Tästä seuraa huutoa ja haukkumista ties miksi. On myös tarjottu rahaa seksistä, mitä ei ehkä uskoisi, mutta on. Nämä jutut on vaan enemmän piilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kantaväestöön kuuluva mies ja ainakin omalta osaltani voin sanoa että en ikinä, koskaan lähesty tuntemattomia ihmisiä julkisilla paikoilla. Hoidan seuranhaun tinderissä.
Minä juttelin ennen mukavia, mutta en enää. En oikeastaan kommunikoi naisten kanssa muuten kuin työpaikalla. Seksi ostopalveluna ja saman naisen kanssa. Elämä on oikeasti todella simppeliä ja mukaavaa näin.
Otsikon kysymykseen:
Ainoa vaatimukseni naiselle on, ettei hän vaadi minulta mitään.
Haluan olla oma itseni, en halua suorittaa, saavuttaa ja toteuttaa toisen unelmia. Se tarkoittaa sitä, että minun itseni on tingittävä monesta asiasta kumppania etsiessä. Ulkonäöstä nyt ensin, mutta ei se ole minulle tärkeää. Luojan luomia kaikki ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M G T O W voi hyvin ja leviää kokoajan - myös Suomessa!
Naisethan ette halunneet miehiltä mitään lähestymisiä silloin muutama vuosi sitten, kestäkää nyt se!
Liiankoujo kirjoitti:
20 vuotta yritin päästä keskusteluihin naisten kanssa mutta aina sain vastaukseksi haistatuksia tai esim kehotuksen : tapa ittes. Koskaan en ollut juovuksissa enkä puhunut mitään rivoja juttuja. Sitten tuli vastaan nainen itäeuroopasta ja hänen kanssa olen nyt ollut jo 11 vuotta. Hän pitää itseään onnekkaana etteivät suomalaiset naiset huomanneet/hyväksyneet minua. Ja kyllä minulla on pituutta 190 cm, tummat hiukset ja siniset silmät.
Hyvä että sulle löytyi kuitenkin pari. Minua eivät miehet edes uomaa vaan saan olla aina hyvin yksin missäpäin vaan liikun, taviksen näköinen, pieni ja hoikka muttei kelpaa koska en kuulu siihen instapissisjengiin. Niin ja päihderiippuvaista en ota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran kävi niin että suomalainen nainen oli meikäläisestäkin kiinnostunut, harmi vaan ettei 30 vuotta vanhempi täti ollut minun mieleiseni. En myöskään lämmennyt vaikka hän sanoi - tuu päälle...
Vierailija kirjoitti:
Liiankoujo kirjoitti:
20 vuotta yritin päästä keskusteluihin naisten kanssa mutta aina sain vastaukseksi haistatuksia tai esim kehotuksen : tapa ittes. Koskaan en ollut juovuksissa enkä puhunut mitään rivoja juttuja. Sitten tuli vastaan nainen itäeuroopasta ja hänen kanssa olen nyt ollut jo 11 vuotta. Hän pitää itseään onnekkaana etteivät suomalaiset naiset huomanneet/hyväksyneet minua. Ja kyllä minulla on pituutta 190 cm, tummat hiukset ja siniset silmät.
Hyvä että sulle löytyi kuitenkin pari. Minua eivät miehet edes uomaa vaan saan olla aina hyvin yksin missäpäin vaan liikun, taviksen näköinen, pieni ja hoikka muttei kelpaa koska en kuulu siihen instapissisjengiin. Niin ja päihderiippuvaista en ota.
Entäpä silloin jos sinulle puhutaan ? Oletko vain hiljaa ja katsot muualle vai osallistutko keskusteluun sanomalla joo ja ei vai saatko vieläkin enemmän itsestäsi irti ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M G T O W voi hyvin ja leviää kokoajan - myös Suomessa!
Naisethan ette halunneet miehiltä mitään lähestymisiä silloin muutama vuosi sitten, kestäkää nyt se!
En itse tunnusta mitään aatetta, mutta en vain jaksa täyttää vaatimuksia, vaan elää niin kuin haluan. Naisten ja median luoma kuva parisuhteesta perustuu naisen tarpeiden tyydyttämiselle, ihan kodin sisustamisesta lähtien. En aio käyttää elämääni sellaisen naisen etsintään, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä lue aivottomana somesta miten asiat "kuuluu" olla. Tuo oli hyvin sanottu, että ainoa vaatimus on ettei vaadi mitään.
Hei, mitä te naiset, joita miehet ei huomaa, teette?
Siksi kysyn, kun itsestäni tiedän, etten kovinkaan moneen ihmiseen kiinnitä yleensä huomiota, mutta jo muutama sana saattaa saada minut huomioimaan ja sitä kautta kiinnostumaankin.
Tätä nykyä tapailen yhtä naista, ja liikkuessani ihmisten ilmoilla huomioni kiinnittyy lähinnä vain häntä muistuttaviin naisiin, aina siis toivoen, että se olisikin juuri hän. Muut naiset ovat enemmän tai vähemmmän ilmaa.
Kukaan mies ei ala juttelemaan niitä näitä kenenkään naisen kanssa, ellei kyseessä ole iskuyritys. Siksi bussissa olemme menossa pisteestä A pisteeseen B ja that’s it
Halusin nuorena naisena perheen ja kunnon miehen. Ei kukaan suomalainen ollut kiinnostunut, ei sinne päinkään. Seksi kiinnosti minua, muttei pelkästään se. Ehkä sitä olisi joltain kännipäältä Suomessakin saanut, mutta minusta olisi ollut alentavaa löytää väen väkisin joku niin paljon humalassa ollut, että olisin kelvannut. Näin päiväunia miehestä, jolle olisin ollut oma rakas. Liikoja en vaatinut, ei olisi tarvinnut olla mikään ihmemies, tavallinen ja tavallisen näköinen olisi ilomielin kelvannut. Mutta kun ei onnistunut. Lähdin sitten parikymppisenä ulkomaille ja johan miehet kiinnostuivat. Suosittelen. Nykyään olen ollut 25 vuotta onnellisesti naimisissa, asun yhä ulkomailla, meillä on kaksi poikaa. Sain mitä alun alkaen halusinkin, mutta Suomessa ei onnistunut koska suomalaiselle miehelle mun kaltaiseni naiset olivat, ja ovat yhä, ilmaa vain.
"Ne suomalaiset miehet, joista nyt puhun eivät siis missään tapauksessa ole mitään mallimaisen komeita, hyvin pukeutuneita tms "korkean tason" valioyksilöitä, vaam ihan sellaisia normaaleja resupekkija pussikaljoineen. Edes tällaiset suomalaiset miehet eivät huomaa minua ollenkaan. Sen sijaan usein kun kuljen esim. julkisilla niin joku kurdi tms alkaa iskeä silmää, jutella, kysellä mitä kuuluu jne."
voi johtua myös tämän tyyppisestä ylesitetystä asenteellisuudesta jauhoineen. Toisaalta jos välttämättä haluat että jonkun kulttuurin perusteella tarvitaan lihistäkin joskus mutta..
Haet tuon stoorin perusteella seuraa tuosta lainatusta osajoukosta (..omine kaljoineen?) mutta sitten iniset ettei aiemmn mainittuja löydy. oma on ongelmasi; haluat selvästi tietyn tyyppistä väkeä joka yrittää iskeä sinut jostain. kenties kestitsee oloasi? se sinun osajoukkosi ei leikkaa.
ja itsehän vielä kyselet samaa miehiltä! Yhtä hyvin miehet voivat heittää vastaavan kysärin.
tai sitten ne pussikaljat kiinnostavat enemmän..
M G T O W !