Jälleen "kiva" äitienpäivä - katastrofi - EN TAJUA MITEN JAKSAN
Mies taas keksi sitten alkaa juomaan. Se sitten aina osaa pilata nämä äitienpäivät jollain juomisella, mökötyksellä, mtiä tahansa, harmi etten osaa / muista millä hakea, luulen että saattaisin löytää ed. vuodelta tai useammaltakin jotain vanhoja juttujani.
No nyt se taas siis ryyppäsi jo eilen, salaa, otti kaapista kesäjuhlia yms. varten TAllinnasta tuotuja viinejä ja äkkiä joi niitä sillä aikaa kun olin pari tuntia kotia pois, valehteli kivenkovaan ettei ole mitään juonut, huomasin vaan että pullot oli vajenneet, oli piilottanut tyhjät johonkin.
HÄnen piti vielä vahtia 5v. lastamme sillä aikaa kun olin asioilla (ja sama kun aamupv olin lenkillä PUOLI tuntia, oli jo tissuttanut olutta - salaa, yriti ensin kiistää kivnekovaan mutta huomasin).
Kaikkein raivostuttavianta oli että olin täys-ikäiselle jo kotoa muutaneelle pojalleni tuonut pikkupullon brandyä tuliaisiksi, joka minun pitää tänään hälle antaa kun oli tarkoitus että tulee kotona käymään - no senkin mies oli juonut! vaikka tiesi että se oli pojalle.
Ja hänen piti hakea siis tuo poika tänään mutta eihän se ole ajokuntoinen.
Ei kakkua, ei kukkia, ei lahjoja, joo ei ´meillä mitään sellaista... äitienpäivä olisi mulle vielä tosi tärkeä kun sitä en saanut aikanaan lapsuudessa/nuoruudessa viettää, mieskin sen tietää, hänellä sama tausta.
Soitin hänen äidilleen kerroin mikä tilanne nyt on, ja siitä mies oli tietysti kiukuissaan.
Kauheaa vielä että mun on pakko lähteä ensiviikoksi työmatkalle, ja kiva jättää nuoremmat lapset tähän tilanteeseen.
Mä en tajua vaan välillä miten mä JAKSAN. MÄ oon jo nyt niin väsynyt kaikesta että en siis edes jaksa aktiivisesti alkaa tekemään sitä eroa, kun kaikki talon tyhjentäminen, myyminen, kauheasta tavaramäärästä eroon pääseminen että mahtuu pienempään, muutto, kaikki - en jaksa.
Kommentit (64)
Mahtaako olla hyvä idea pitää minkäänlaisia viinavarastoja, kun jakaa kotinsa alkoholistin kanssa? Teidänkin kohdalla miehen alkoholiongelma tiedetty ja pitkäaikainen ongelma
Voimia sulle sinne!
Voisitko esimerkiksi mennä lasten kanssa sisaren, ystävän, äidin tms. luokse hetkeksi aikaa? Niin, ettei tarvitsisi murehtia siitä miehestä ja saisit purettua sydäntä ja kerättyä voimia.
Tiedän, että mun neuvoni ei ole sen parempi kuin kenenkään muunkaan, mutta ero voisi ehkä olla hyvä ratkaisu. Ymmärrän, että jo ajatus kuulostaa työläältä, mutta jos ajattelet vaikkapa tilannetta vuoden kuluttua - haluatko olla yhä silloin samanlaisessa tilanteessa?
Tietenkin voit myös antaa miehelle vielä mahdollisuuden ja esimerkiksi sanoa, että ero tulee, jos mies ei raitistu.
Toivon kaikkea hyvää sulle!
Ei ehkä kannata kuitenkaan vielä luovuttaa. Alkoholismi on todellakin sairaus eikä siitä eroon pääse. Taipumus juomiseen on aina, vaikka olisi ollut raittiina vuosikausia. Koittakaa nyt vielä yhdessä yrittää. Se on jo hyvä merkki jos mies on aikoinaan ollut AA:ssa. Todennäköisesti hän suostuu lähtemään hoitoon myös uudestaan jos tilanne sitä vaatii. Minnesota-hoidosta on ainakin kuulunut olevan hyötyä monelle, joille mikään muu keino ei ole tepsinyt. Teillä on jo pitkä historia takana ja paljon hyviäkin hetkiä siihen mahtunut, siksi kehoittaisin vielä yrittämään ja etsimään jotain muuta ratkaisua kuin eron.
Jos se mies on niin stressaantunut että se juo.