Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelette, jos ujo ei sano kahvipöytäkeskustelussa sanaakaan?
10.05.2014 |
Taas jouduin kokemaan tilanteen, jossa oli noin kymmenen ihmistä kahvittelemassa saman pöydän äärellä vajaa pari tuntia ja koko aikana en sanonut sanaakaan, vaikka tunsin edes jotenkuten suurimman osan ihmisistä. En vain osannut mennä keskusteluihin sisälle vain jäin taas kerran ulkopuoliseksi koko tilanteesta ja istuin vain hiljaa ja kuuntelin muiden juttuja osallistumatta itse niihin. Itselleni on todella ahdistavaa puhua ryhmässä, kahden kesken pystyn edes jonkinlaisen keskustelun luomaan, mutta jos useampi ihminen mukana keskustelussa, menen ihan lukkoon ja jään sanattomaksi. Minkälainen mielikuva teille jää ihmisestä joka istuu vain mykkänä kun muut keskustelevat normaalisti? Ahdistaa tämä ujo luonteeni, en vain keksi mitään sanottavaa! Ja jos keksinkin, niin keskustelu vaihtuu jo toiseen ja olen myöhässä jo...
Kommentit (149)
56: Osaat varmasti itsekin keksiä näitä syitä, eikä täällä ole tainnut kukaan vaatia, että ollaan suuna päänä. Suomessa sitä paitsi on paljon helpompaa olla hiljainen kuin monessa muussa maassa.
On se kuitenkin hieman epämiellyttävää, jos ei saa vastausta kysymyksiinsä eikä osoiteta minkäänlaista kiinnostusta toisia kohtaan. Ei tarvitse puhua itsestään, voi puhua toisia kiinnostavista aiheista. Miksi mennä lainkaan kahvipöytätilanteisiin, jos ei aio mitään puhua?
t: itsekin hiljainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:01"]
Ei kaikki johdu ujoudesta jos joku ei osallistu keskusteluun. Ihmisellä voi olla jotain muitakin rajoitteita, vaikka huonokuuloisuutta mutta ei ole vielä myönnetty kuulolaitteita.
Parhaiten saa selville kun juttelee ja kyselee tältä hiljaa olevalta ihmiseltäkin jotakin. Jos joku on hiljaa, niin kysykää häneltäkin jotakin, ei voi olla niin vaikeaa. Joskus se jää rikkoontuu ja se ihminen alkaakin jutella. Jos se ujo vastailee vaan yhdellä sanalla ja vaikuttaa edelleen passiiviselta, niin sitten antaa olla.
[/quote]
Kaikki mun tuntemat huonokuuloiset/kuulovammaiset on puheliaita ja tuovat sen kyllä ilmi jos eivät kuule.
[/quote]
HEH HEH... Vähän niin kuin että maailmassa ei ole olemassakaan muita ja muunlaisia huonokuuloisia kuin vain ja ainoastaan ne sun tuntemat. Ei millään pahalla, mutta toi oli kyllä jopa koomisen narsistinen kommentti ylläolevaan viestiin. (en ole aiemman viestin kirjoittaja)
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:12"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:05"]
Perustelkaas nyt kiihkottomasti että miksi sitä pidetään jonain ideaalina että pitäisi aina olla jotenkin sosiaalinen? Miksi kuvitellaan että olisi huonoa käytöstä olla hiljaa? Mitä sillä voitetaan että ollaan suuna päänä ja koko ajan kommunikoimassa sanallisesti? Miksi?
[/quote]
Siis kysytkö, että miksi sosiaalisessa tilanteessa pitäisi olla sosiaalinen? Tai miksi vuorovaikutustilanteessa pitäisi vuorovaikuttaa? Eikö näiden tilanteiden pointti juuri ole toisten kanssa oleminen? Jokainen voi kuitenkin itse valita, hakeutuuko sosiaalisiin tilanteisiin vaiko ei. Suomessa saa ihan rauhassa myös syrjäytyä sinne kotiinsa möllöttämään, jos toisten seura ei kiinnosta.
[/quote]
Juuri näin. Mutta miksi niitä sosiaalisia tilanteita hehkutetaan ja pidetään ilmeisesti jotenkin "välttämättöminä." Miksi?
On vaikea siihen väliin mitään puhua kun kukaan ei katso päin.
Eli yksi jätetään sivuun.
Mulle on käynyt näin.
Ainoastaan emäntä hetkittäin huomioi katseellaan ja muut pälättävät keskenään.
Ujo= Sosiaalisesti nynny.
Olen ilkeä, tiedän, mutta älkää tuudittautuko siihen että voitte vedellä elämänne läpi vain ahdistuen siitä ettette osaa ottaa osaa keskusteluihin vaikka haluaisitte. Elämänlaatu paranee huomattavasti kun ei kuvainnollisesti havise kuin haavanlehti puhuteltaessa, tai vietä elämänsä juhlahetkiä hiljaa toivoen, että voisi olla toisenlainen. Kaikki tämä turhaan, kasva aikuiseksi ja ota vastuu.
Itsekin olen introvertti ehkä välitä jauhaa tyhjää paskaa. Hyvällä fiiliksellä ja rennolla meiningillä saat johdateltua keskustelua mielenkiintoisemmille vesille. Kysele ja tee huomioita iloisella mielellä. En pelkää jopa sanoa, että tänään on sellainen päivä että seuraisin mielelläni sivusta. Eikä kenelläkään ole siihen mitään sanottavaa.
Tämä ei koske niitä jotka tykkäävät siitä mitä ovat, vaan viesti on suunnattu vasten tahotaan ujoille.
-51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:38"]
Erilainen tilanne, mutta jos sinulla on töissä esim. harjoittelija (aikuinen, ei teini/lapsi) mukana ja toinen ei sano oma-aloitteisesti sanaakaan.
On aika raskasta, koska olemme kahdestaan koko päivän. Itse nyt töissä hoidan puhumisen ja kyselyt normaalisti. Lopulta annan vain toisen olla, koska normaali keskustelu on kuin kiusaamista. Syödään siinä eväitäkin vierekkäin hipihiljaa...
Aika haastavaa on olla se toinen osapuoli, koska itsekkään en mikään yltiösosiaalinen ole. Puhun sitten itsekseni, siis hänelle...jos nyt edes ammattiasiat jäisi hänelle mieleen. En todellakaan tiedä.
[/quote]
Oletko kysynyt häneltä, onko hänellä ongelmia? Siis tarkoitan sitä, että hän voi olla luonteeltaan äärimmäisen ujo tai sitten hän voi olla vain tällä hetkellä lukossa (esim. ylistressaantunut, suuri suru tai traumaattinen tapahtuma).
[/quote]
Minä en ole siinä asemassa, että voisin kysellä hänen "ongelmistaan". Koitan vain neuvoa ammattiasioissa.
Mitenköhän sitten tuollainen hiljaisuus arvioidaan? Kyllä olet mukava ihminen (kai), mutta miten hoidat työsi, jos et voi puhua työelämässä vastaan tuleville ihmisille?
Alalla kuitenkin vaaditaan itsenäisyyttä ja eri tahojen kanssa yhteistyössä työskentelyä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:17"]
On vaikea siihen väliin mitään puhua kun kukaan ei katso päin.
Eli yksi jätetään sivuun.
Mulle on käynyt näin.
Ainoastaan emäntä hetkittäin huomioi katseellaan ja muut pälättävät keskenään.
[/quote]
Siinä sivusta seuratessasi katselehan, että ei muitakaan raahata perässä kuin kivirekeä, vaan itse ollaan aktiivisia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:18"]
Ujo= Sosiaalisesti nynny.
Olen ilkeä, tiedän, mutta älkää tuudittautuko siihen että voitte vedellä elämänne läpi vain ahdistuen siitä ettette osaa ottaa osaa keskusteluihin vaikka haluaisitte. Elämänlaatu paranee huomattavasti kun ei kuvainnollisesti havise kuin haavanlehti puhuteltaessa, tai vietä elämänsä juhlahetkiä hiljaa toivoen, että voisi olla toisenlainen. Kaikki tämä turhaan, kasva aikuiseksi ja ota vastuu.
Itsekin olen introvertti ehkä välitä jauhaa tyhjää paskaa. Hyvällä fiiliksellä ja rennolla meiningillä saat johdateltua keskustelua mielenkiintoisemmille vesille. Kysele ja tee huomioita iloisella mielellä. En pelkää jopa sanoa, että tänään on sellainen päivä että seuraisin mielelläni sivusta. Eikä kenelläkään ole siihen mitään sanottavaa.
Tämä ei koske niitä jotka tykkäävät siitä mitä ovat, vaan viesti on suunnattu vasten tahotaan ujoille.
-51
[/quote]
Eipä voi muuta sanoa kuin että suorastaan pöyristyttävää tuo "sosiaalisesti lahjakkaiden", "vahvojen persoonien" ja "rohkeiden" suupalttien ylimielisyys. Se että ei voisi vähempää kiinnostaa olla sosiaalinen ei tarkoita että henkilö olisi heikko yksilö. Minulla ei ole pienintäkään tarvetta sanoa yhtään mitään. Jos minulla on asiaa, silloin pystyn sen kommunikoimaan, loud and clear.
Tavallasi ajattelevat ovat juuri niitä pahimpia narsisteja. Sellaisia henkilöitä jotka hakeutuvat esimiesasemaan ja kuvittelevat olevansa tavattoman kyvykkäitä ja aikaansaavia yksilöitä, ei missään nimessä nynnyjä. He tuskastuvat jos kaikki muut eivät ole samanlaisia hölöttäjiä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:14"]
56: Osaat varmasti itsekin keksiä näitä syitä, eikä täällä ole tainnut kukaan vaatia, että ollaan suuna päänä. Suomessa sitä paitsi on paljon helpompaa olla hiljainen kuin monessa muussa maassa.
On se kuitenkin hieman epämiellyttävää, jos ei saa vastausta kysymyksiinsä eikä osoiteta minkäänlaista kiinnostusta toisia kohtaan. Ei tarvitse puhua itsestään, voi puhua toisia kiinnostavista aiheista. Miksi mennä lainkaan kahvipöytätilanteisiin, jos ei aio mitään puhua?
t: itsekin hiljainen
[/quote]
Joskus joutuu sosiaalisiin tilanteisiin vähän olosuhteiden pakosta, eli itsellänikin tuo kahvitilaisuus liittyi työjuttuihin, niin olisihan se vielä nolompaa olla osallistumatta! Totta kai olisin voinut kesken päivän livistää ja vedota sairastumiseen, mutta olisihan sekin herättänyt ihmetystä. Taitaa olla viisaampi tästä lähtien vältellä kaikkia sosiaalisia tilanteita keinolla millä hyvänsä. Töissäkin on jo tarpeeksi vaikeaa muutenkin, kun olen vielä osittain asiakaspalvelutehtävissä (tosin puhelimessa onneksi vain) ja kivoja pikku palavereita aina välillä, jossa odotetaan minunkin sanovan jotain painavaa.. joskus on parempi päivä ja saan jopa jotain fiksua sanottuakin, mutta joskus huonompi päivä jolloin sanottavaa on tosi vähän....... Pitäisi varmaan vaihtaa työpaikkaa ja tehdä jotain sellaista työtä missä saa olla ihan rauhassa ja yksin.
t:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:21"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:18"]
Ujo= Sosiaalisesti nynny.
Olen ilkeä, tiedän, mutta älkää tuudittautuko siihen että voitte vedellä elämänne läpi vain ahdistuen siitä ettette osaa ottaa osaa keskusteluihin vaikka haluaisitte. Elämänlaatu paranee huomattavasti kun ei kuvainnollisesti havise kuin haavanlehti puhuteltaessa, tai vietä elämänsä juhlahetkiä hiljaa toivoen, että voisi olla toisenlainen. Kaikki tämä turhaan, kasva aikuiseksi ja ota vastuu.
Itsekin olen introvertti ehkä välitä jauhaa tyhjää paskaa. Hyvällä fiiliksellä ja rennolla meiningillä saat johdateltua keskustelua mielenkiintoisemmille vesille. Kysele ja tee huomioita iloisella mielellä. En pelkää jopa sanoa, että tänään on sellainen päivä että seuraisin mielelläni sivusta. Eikä kenelläkään ole siihen mitään sanottavaa.
Tämä ei koske niitä jotka tykkäävät siitä mitä ovat, vaan viesti on suunnattu vasten tahotaan ujoille.
-51
[/quote]
Eipä voi muuta sanoa kuin että suorastaan pöyristyttävää tuo "sosiaalisesti lahjakkaiden", "vahvojen persoonien" ja "rohkeiden" suupalttien ylimielisyys. Se että ei voisi vähempää kiinnostaa olla sosiaalinen ei tarkoita että henkilö olisi heikko yksilö. Minulla ei ole pienintäkään tarvetta sanoa yhtään mitään. Jos minulla on asiaa, silloin pystyn sen kommunikoimaan, loud and clear.
Tavallasi ajattelevat ovat juuri niitä pahimpia narsisteja. Sellaisia henkilöitä jotka hakeutuvat esimiesasemaan ja kuvittelevat olevansa tavattoman kyvykkäitä ja aikaansaavia yksilöitä, ei missään nimessä nynnyjä. He tuskastuvat jos kaikki muut eivät ole samanlaisia hölöttäjiä.
[/quote]
Turhaa nuo disclaimerit tuolla viestin lopussa ovat kun ei niitä kuitenkaan taideta ymmärtää. Olet ilmeisesti sinut itsesi kanssa? Ole sellainen kuin olet, viesti ei koskenut sinua.
Korostin viesteistämme ristiriidan, löydätkö sen?
Minusta on epäkohteliasta rueta puhumaan yhteisistä tuttavista, jos seurassa on joku, joka ei tätä tunne. Mitä tuohon pitää sanoa, rueta muuttamaan puheenaihetta, rueta kyselemään ihmisestä, jota ei tunne tms.? Sitten ihmetellään, kun en sano mitään. Minä en oikeastaan ole ujo, vaan olen oikeasti epäkohtelias, sillä jos puheenaihe ei kiinnosta, olen hiljaa. En kuitenkaan ole puhelias. Varsinkin täällä päin kaikilla on yhteisiä tuttavia sekä isot suvut ja itse junantuomana olen ihan pihalla. 90 % puheenaiheista on muista ihmisistä. Sen sijaan aika moni inhoaa minun harrastuksiani, kuten kuntoilua, joten niistäkään ei voi monen kanssa puhua. Minulla on myös aika huono yleistieto, enkä viitsi rueta perusasioita kysymään, kun ne on luultavasti koulussa opetettu, mutta en vain kykene muistamaan. On myös paikkakuntalaisille tärkeitä aiheita, joista olen eri mieltä, joten koen, että parempi olla hiljaa kuin alkaa väitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:20"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:17"]
On vaikea siihen väliin mitään puhua kun kukaan ei katso päin.
Eli yksi jätetään sivuun.
Mulle on käynyt näin.
Ainoastaan emäntä hetkittäin huomioi katseellaan ja muut pälättävät keskenään.
[/quote]
Siinä sivusta seuratessasi katselehan, että ei muitakaan raahata perässä kuin kivirekeä, vaan itse ollaan aktiivisia :)
[/quote]
Vaikea se on jos kukaan ei katso päin.
Huomaatteko te muut, miten ujoksi itsensä nimittävät käyttävät paljon haukkumasanoja ja muita rumuuksia verrattuna sosiaalisesti rohkeampiin? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:20"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 17:17"]
On vaikea siihen väliin mitään puhua kun kukaan ei katso päin.
Eli yksi jätetään sivuun.
Mulle on käynyt näin.
Ainoastaan emäntä hetkittäin huomioi katseellaan ja muut pälättävät keskenään.
[/quote]
Siinä sivusta seuratessasi katselehan, että ei muitakaan raahata perässä kuin kivirekeä, vaan itse ollaan aktiivisia :)
[/quote]
Vaikea se on jos kukaan ei katso päin.
[/quote]
Miksi he tuijottaisivat sinua jos et ota osaa keskusteluun? Sano jotain, niin sinua katsotaan.
Jos sinusta kuitenkin huomaa eleiden kautta, että seuraat keskustelua, niin ajattelisin sinua jopa fiksuksi ihmiseksi. Ei aina pakko ole sanoa mitään, ollakseen keskustelussa mukana.
No itse voin kertoa miksi osallistun, kun esim. jotkut anopin synttärit, ei niiltä kehta poiskaan jäädä. Epäkohteliaampaa se on, kuin tulla kahvittelemaan, onnitella ja olla muuten hiljaa. En kyllä välitä näistä tilaisuuksista, mutta joskus ei ilkeä olla menemättä. Itse en juhlia järjestä jos ei ole pakko. Pojan ylioppilasjuhlat järjestin ja ekat ja viimeiset, mitkä meillä oli. Rippijuhlatkin ja jopa häämme olivat meillä vain ihan lähimpien kesken. Yleensä koetan keksiä tekosyitä jäädä pois, mutta jostain vanhojen ihmisten synttäreiltä en kehtaa.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:18"]
Eikö olekin metkaa kuinka sinut on saatu tuntemaan itsesi huonoksi ihmiseksi tuollaisen takia?
[/quote]
Anteeksi, mutta kuka on saanut ap:n tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi? Olikos se taas jotenkin niiden muiden kahvittelijoiden vika, jos yksi istuu koko ajan tuppisuuna?
Mä olen kovinkin puhelias, mutta miehen perheen ääressä en meinaa saada sanaakaan ulos suustani. He ovat vain niin erilaisia kuin minä. Siinä missä oman perheeni kanssa keskustelen melkein kaikesta maan ja taivaan välillä, heidän perheessä jutellaan lähinnä säästä ja ajankohtaisista uutisista, ei koskaan mitään heidän elämästä, esim kuulumisia yms, samoin kukaan ei koskaan kysy multa mitään. Mies aina valittaa kun olen niin hiljaa siellä, mutta mulla ei oikeasti ole mitään sanottavaa! Ja pelkään että sitten sanon jotain tyhmää kun jännitän niin kovin. Ja neljä vuotta ollaan miehen kanssa oltu yhdessä, enkä vieläkään ymmärrä heidän perhettään.
Minä en usko, että nuo haukkumasanat on ujojen kirjoittamia, jotain teiniprovoilua paremminkin. Ei kuulu ujoon tyyliin olla aggressiivinen.
Alue: Aihe vapaa
Tuolla mainittiin kolmen hengen seurueessa oleminen ja senkin tilanteen mahdollinen vaikeus. Minulla on eräs kaveri, joka on kahdestaan ollessamme aidon kiinnostunut sanomisistani ja meillä menee juttelut usein hyvin rattoisasti. Sitten saattaa mukana olla kolmas kaverimme, jota tämä kaverini jostain syystä ihailee ja symppaa lähes kaikkea mitä tämä sanoo. Tyypistä tulee ihan eri ihminen näissä tilanteissa, katsoo minua jotenkin oudosti, yrittää esiintyä edukseen kolmannelle kaverille ja minun sanomiset menevät jotenkin toisesta korvasta suoraan ulos.
Puhutaan lähitulevaisuuden suunnitelmista, niin kaveri kulkee jotenkin idolinsa vanavedessä ja haluaa samaistua ja kulkea samaa polkua. Minusta tuollainen kaverin ihailu ja myötäily on oksettavaa. Olen todella tyytyväinen, etten itse käyttäydy noin.