Mitä ajattelette, jos ujo ei sano kahvipöytäkeskustelussa sanaakaan?

Osaisitteko myös antaa ujolle ihmiselle käyttäytymisvinkkejä tilanteeseen, jossa samassa "kahvipöydässä" istuu myös omia asioitaan kuuluvasti koko ajan selittävä, kovaääninen öykkäri? Aina silloin tällöin joudun tällaisiin tilanteisiin ja ne vetävät maton jalkojen alta. Ystävällisesti kiinnostuneiden ihmisten kanssa seurustelu on paljon helpompaa.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:31"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:18"]

Eikö olekin metkaa kuinka sinut on saatu tuntemaan itsesi huonoksi ihmiseksi tuollaisen takia?

[/quote]

"On saatu" implikoi, että asianlaita on jotenkin muiden seurueessa olevien syytä. Miten?

[/quote]

Ne muut kuvittelevat olevansa jotain säkenöiviä seuraihmisiä. He kuvittelevat kantavansa jotain sosiaalista vastuuta, ja ovat sitä mieltä että heidän tapansa toimia on oikea ja toivottava, he ovat ennakkoluuloisia ns. ujoja ihmisiä kohtaan. He kuvittelevat että heillä on niin suurenmoinen elämä että kaikkia kiinnostaa kuulla juuri heidän kakkavaippastoorejansa. He tuomitsevat ihmisiä.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:31"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:18"]

Eikö olekin metkaa kuinka sinut on saatu tuntemaan itsesi huonoksi ihmiseksi tuollaisen takia?

[/quote]

"On saatu" implikoi, että asianlaita on jotenkin muiden seurueessa olevien syytä. Miten?

[/quote]

Ne muut kuvittelevat olevansa jotain säkenöiviä seuraihmisiä. He kuvittelevat kantavansa jotain sosiaalista vastuuta, ja ovat sitä mieltä että heidän tapansa toimia on oikea ja toivottava, he ovat ennakkoluuloisia ns. ujoja ihmisiä kohtaan. He kuvittelevat että heillä on niin suurenmoinen elämä että kaikkia kiinnostaa kuulla juuri heidän kakkavaippastoorejansa. He tuomitsevat ihmisiä.

[/quote]

Ahaa. Mistä kykenet päättelemään tämän kaiken? Ja kerro myös se, miten sinun mielestäsi kahvipöydässä pitäisi käyttäytyä? Kaikkien olla hiljaa kenties?

En välttämättä mitään. Niin kuin monet muutkin on sanoneet voi olla että 10 ihmisen joukossa yhden puhumattomuus jäisi täysin huomaamatta. Riippuu tietysti myös siitä miten puhumaton muuten käyttäytyy pöydässä esim. tuon 2 tunnin ajan. Jos mulkoilee vihaisesti tai välinpitämättömästi ja katselee vaikka kelloa/puhelinta koko ajan verrattuna siihen, että vaikka edes hieman hymyilee tai hymähtelee toisten jutuille, niin ihan eri mielikuva tulee. Hölmöjä nämä ujojen "vihaajat" täällä. Tai sitten vain provoavat, tosin en kyllä tiedä mitä siitä sitten saisivat.

Ajattelisin että se ei tykkää meistä ja sen suu haisee ja se inhoaa meitä eikä viihdy seurassamme ja haluaisi olla jossain ihan muualla.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:30"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:19"]

Suomessa tätä pidetään tosi ok käytöksenä, mutta onhan se helvetin epäkohteliasta. Oikeesti. Joudutaan me muutkin menemään konsulttikielellä sanottuna epämukavuusalueellemme.

[/quote]

Se että te muut olette jotain pavlovin koiria ei tee ujoja huonoiksi.

[/quote]

Ei, vasn muut kantavat vastuuta sosiaalisesta tilanteesta. "Ujo" ei.

[/quote]

Sinä olet sairas.

[/quote]

En ole. En vain usko tähän ujouden hypetykseen, jolla Suomessa legitimoidaan paskat sosiaaliset taidot. Niitäkin voi treenata, mutta se vaatii rohkeutta. Työtä. Yrittämistä. Varmasti ujoilla on paljon annettavaa, jos he vain lakkaavat ottamasta itsensä niin helvetin vakavasti.

[/quote]

Sinä olet grandioosi pölöttäjä. En ihmettelisi vaikka äänestäisit kokkareita ja pyörittäisit omaa firmaasi. Älä kuitenkaan tukehdu pullaan.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:27"]

Ujo vaikuttaa helposti vähän ylimieliseltä, tyhmältä, itsekkäältä tai sosiaalisesti kyvyttömältä. Minusta kommunikoimattomuus on myös vallankäyttöä. Ei moni muukaan haluaisi sanoa yhtään mitään mutta tilanteen vuoksi on vain pakko. Ujo ikäänkuin antaa kaikkien muiden tehdä työt mutta katsoo oikeudekseen olla tilanteessa näkemättä vaivaa. Anteeksi nyt vain mutta en sääli ujoja lainkaan, pikemminkin inhoan. 

[/quote]

Kiva kuulla, että joku inhoaa... Olen kyllä tietoinen ujoudestani ja että minulla on sen myötä huonot sosiaaliset taidot, mutta minkäs minä voin temparamentilleni. Se tulee aika pitkälti geeneistäni.. äitini on nimittäin vielä ujompi kuin minä ja ellen väärin muista niin äitini äitilläni oli samoja ongelmia. Ei minusta saa rohkeaa ja puheliasta tuosta vaan ja enkä halua todellakaan olla epäkohtelias sosiaalisissa tilanteissa, mutta ei vaan pysty keskustelemaan. Ihmisten joilla ei ole sosiaalisten tilanteiden kammoa, on varmaankin hankala ymmärtää tuota. Se olisi vähän sama kuin että pyörätuolissa istuva alkaisi yhtä-äkkiä kävelemään..

t:ap

Erilainen tilanne, mutta jos sinulla on töissä esim. harjoittelija (aikuinen, ei teini/lapsi) mukana ja toinen ei sano oma-aloitteisesti sanaakaan.

On aika raskasta, koska olemme kahdestaan koko päivän. Itse nyt töissä hoidan puhumisen ja kyselyt normaalisti. Lopulta annan vain toisen olla, koska normaali keskustelu on kuin kiusaamista. Syödään siinä eväitäkin vierekkäin hipihiljaa...

Aika haastavaa on olla se toinen osapuoli, koska itsekkään en mikään yltiösosiaalinen ole. Puhun sitten itsekseni, siis hänelle...jos nyt edes ammattiasiat jäisi hänelle mieleen. En todellakaan tiedä.

Mikä velvollisuus on pitää väkisin juttua yllä?. Jos tilanne oikeasti rento niin voidaan istua vaikka kaikki hiljaa. Jos joku haluaa puhella puhelee ja jos ei niin ei.

En ole ujo, mutta minua on siksi luultu koska olen ollut hiljaa. Syy hiljaisuuteen on ollut se, että keskustelu jota on käyty ei minua ole kiinnostanut taikka en ole siitä mitään tiennyt.

Eräillä sukukahvitteluilla meni juuri näin, puhuttiin aiheesta joko oli kaikille muille tuttu, mitä siihen olisin voinut sanoa?

Asiaa voi ajatella myös niin, että jos keskustelu koskee kahvipöydässä vain aihetta josta muutama ihminen tietää, suljetaan muut ulos.

Jos kohteliaisuutta oikeasti haetaan niin täytyisi valita keskusteluaiheet sellaisiksi mihin jokaisella on jotain sanottavaa ja kiinnostusta.

"Olet sairas" "haista vittu" "olet grandioosi pönöttäjä" "olet kokkari"

Jep. Mitään ei ole sosiaalisissa taidoissa vikaa. Ihan vaan ujoja ollaan.

Ei aikuinen ihminen saa eikä voi olla enää ujo ja puhumaton. Sellaista harrastavat vain alle kouluikäiset pikkulapset, menevät pöydän alle tai äidin hameen alle piiloon kun vieraat tulevat. Aikuisten tulee ryhdistäytyä. Kuka pitää lastenne puolia jos ette uskalla edes suutanne avata! Ujo pelkurivanhempi on todella huono malli lapsille. Sellaiset eivät pärjää.

Minä ymmärrän kyllä ujoja, olen ujo itsekin, mut kieltämättä joskus tuskastun jos joku ns. ei kanna ollenkaan omaa vastuutaan sosiaalisissa tilanteissa ja siitä että siinä tilanteessa on kaikilla vähintään siedettävä olo. Minä en voi tuntemattomasta ihmisestä tietää, onko hän ujo, vai onko hän vaan ylimielinen, tai yrittääkö hän viestiä jotain epämääräistä sillä että ei ota kontaktia. On tosi rasittavaa mennä uuten porukoihin (oli se sitten työporukka, harrasteryhmä, kaverin polttariporukka tai ihan mitä vaan) jos siellä on joku joka ei ota mitään kontaktia.Kaikki ihmiset ovat herkkiä, ja suuri osa etsii itsestään syytä siihen miksi toinen tuijottee mieluummin seinään kuin sanoo ihan mitä tahansa. Ujo ihminen voi olla sillä lailla itsekeskeinen, ettei ymmärrä omaa valtaansa ja vastuutaan vuorovaikutustilanteissa, vaan menee siinä ns. siivellä, koska uskottelee ettei oikein muuhunkaan pysty. Ja joskus voi toki olla näin. Mutta joskus vaan voi valita sen helpomman tien, sen ettei laita itseään alttiiksi, ja perustella sen ujoudella, ja se ei ole aivan rehellistä meininkiä.

Koska olen ujo itsekin, niin voin omasta kokemuksesta kertoa, että tavalliset ihmiset arvostavat sitä, että näkevät että ujo ihminen edes yrittään. Punaisena ja änkyttävänä ja sammakoita päästelevänä ujonakin on parempaa seuraa kuin viileän etäisenä ihmisenä, joka ei anna itsestään mitään. Kun on aikansa mokaillut vieraassa seurassa, sitä väkisinkin rentoutuu, viimeistään siinä vaiheessa kun on tajunnut tehneensä jo kaikki emämokat ja sanoneensa monet kerrat jotain tolkuttoman typerää. Silloin on taas valmis keskittymään enemmän muihin, muiden tunteisiin ja ajatuksiin, eikä ole enää niin paljon sinä ujouden vankilassa siinä seurassa. Toistaiseksi joka kerta on kannattanut. :)

Ei huvita osallistua paskan puhumiseen, mieluummin olen hiljaa ja kuvittelen olevani muualla.

No itse asiassa, Suomessa ei ole lainkaan huonoa käytöstä se, että on hiljaa ja kuuntelee muita. Päinvastoin. Kovaäänisiä pidetään monesti huonotapaisina, koska nämä eivät anna suunvuoroa toisille. Ulkomailla asia on tietysti erilailla.

Ajatellaanpa myös tuota tilannetta, että kahvipöydässä on tosiaan kymmenen henkilöä. Jokaisen ei missään nimessä tarvitse olla äänessä, porukkaa on sen verran paljon. Riittää vallan mainiosti, että hymyilee ja nyökkäilee. Keskustelu ei edes pysyisi kasassa, jos jokainen olisi yhtenä suuna. Meillä on esimerkiksi töissä usein kymmenkunta ihmistä kahvilla, ja todellakaan siellä ei ole kuin muutama henkilö äänessä. Kuunteleminen on ihan normalia ja hyvätapaista. Ei aina ole pakko pyrkiä korostamaan itseään.

Mutta silloin kun kysymys on tunteja kestävästä kahvitilaisuudesta tms, itse ehkä ajattelisin että puhumaton ihminen on jotenkin vaivaantunut. Että hänelle on kai tapahtunut hiljattain jotain pahaa, joka painaa hänen mieltä. Joku läheinen kuollut, työttömyys, taloushuolia tms.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:39"]

Eräillä sukukahvitteluilla meni juuri näin, puhuttiin aiheesta joko oli kaikille muille tuttu, mitä siihen olisin voinut sanoa? 

[/quote]

Huom. Minä en kuulu niihin, joiden mielestä on pakko keskustella, mutta osaan kyllä itse kysellä aiheista, josta en mitään tiedä. Siinähän sitä oppii uutta.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:44"]

Ei aikuinen ihminen saa eikä voi olla enää ujo ja puhumaton. Sellaista harrastavat vain alle kouluikäiset pikkulapset, menevät pöydän alle tai äidin hameen alle piiloon kun vieraat tulevat. Aikuisten tulee ryhdistäytyä. Kuka pitää lastenne puolia jos ette uskalla edes suutanne avata! Ujo pelkurivanhempi on todella huono malli lapsille. Sellaiset eivät pärjää.

[/quote]

Opiskele psykologian perusteet, niin maailmasi avautuu AIVAN erilailla. Monessa mielessä...

Miksi sitten tulet kahville tai illanviettoihin? Tai tulet samaan pöytään muiden kanssa työpaikalla?

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:44"]

Ei huvita osallistua paskan puhumiseen, mieluummin olen hiljaa ja kuvittelen olevani muualla.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:42"]

"Olet sairas" "haista vittu" "olet grandioosi pönöttäjä" "olet kokkari"

Jep. Mitään ei ole sosiaalisissa taidoissa vikaa. Ihan vaan ujoja ollaan.

[/quote]

Sosiaaliset taidot ovat suvereenisti paremmat kuin sinulla tulee koskaan olemaan. Vituttaa vain tuo teidän sekopäiden adhd-ihmisten harhaluulo niistä omista sosiaalisista taidoistanne, joita siis todellisuudessa ei ole.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:19"]Suomessa tätä pidetään tosi ok käytöksenä, mutta onhan se helvetin epäkohteliasta. Oikeesti. Joudutaan me muutkin menemään konsulttikielellä sanottuna epämukavuusalueellemme.

[/quote]

Tapa itsesi, mulkku. Terveisin Ujo

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 16:44"]

Minä ymmärrän kyllä ujoja, olen ujo itsekin, mut kieltämättä joskus tuskastun jos joku ns. ei kanna ollenkaan omaa vastuutaan sosiaalisissa tilanteissa ja siitä että siinä tilanteessa on kaikilla vähintään siedettävä olo. Minä en voi tuntemattomasta ihmisestä tietää, onko hän ujo, vai onko hän vaan ylimielinen, tai yrittääkö hän viestiä jotain epämääräistä sillä että ei ota kontaktia. On tosi rasittavaa mennä uuten porukoihin (oli se sitten työporukka, harrasteryhmä, kaverin polttariporukka tai ihan mitä vaan) jos siellä on joku joka ei ota mitään kontaktia.Kaikki ihmiset ovat herkkiä, ja suuri osa etsii itsestään syytä siihen miksi toinen tuijottee mieluummin seinään kuin sanoo ihan mitä tahansa. Ujo ihminen voi olla sillä lailla itsekeskeinen, ettei ymmärrä omaa valtaansa ja vastuutaan vuorovaikutustilanteissa, vaan menee siinä ns. siivellä, koska uskottelee ettei oikein muuhunkaan pysty. Ja joskus voi toki olla näin. Mutta joskus vaan voi valita sen helpomman tien, sen ettei laita itseään alttiiksi, ja perustella sen ujoudella, ja se ei ole aivan rehellistä meininkiä.

Koska olen ujo itsekin, niin voin omasta kokemuksesta kertoa, että tavalliset ihmiset arvostavat sitä, että näkevät että ujo ihminen edes yrittään. Punaisena ja änkyttävänä ja sammakoita päästelevänä ujonakin on parempaa seuraa kuin viileän etäisenä ihmisenä, joka ei anna itsestään mitään. Kun on aikansa mokaillut vieraassa seurassa, sitä väkisinkin rentoutuu, viimeistään siinä vaiheessa kun on tajunnut tehneensä jo kaikki emämokat ja sanoneensa monet kerrat jotain tolkuttoman typerää. Silloin on taas valmis keskittymään enemmän muihin, muiden tunteisiin ja ajatuksiin, eikä ole enää niin paljon sinä ujouden vankilassa siinä seurassa. Toistaiseksi joka kerta on kannattanut. :)

[/quote]

Lässyn lässyn. Hirveä määrä tekstiä. Huh huh.