Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minkä takia et ole halunnut ystävystyä jonkun kanssa?
Tuon "Muita, jotka jäävät aina ulkopuolisiksi ihmissuhteissa?" -ketjun innoittamana. Kun tapaa uusia sinänsä ihan mukavia ihmisiä, joidenkin kanssa ystävystyy ja joidenkin kanssa suhteesta ei kehity mitään tuttavuutta syvempää, tahattomasti tai jommankumman puolelta tarkoituksellisesti. Erityisesti ajattelen tilanteita, joissa itse on ollut kiinnostunut tutustumaan toiseen, mutta toinen ei osoita vastakaikua, oli sitten itse kummalla puolella tätä yhtälöä tahansa. Joskus tietysti on kyseessä olosuhteet ja ajoitus, miksei tuttavuus tai kaveruus syvenny ystävyydeksi. Itse sitä tietysti tahtoisi ajatella, että miksi joku ei halua tutustua, mähän olen hauska ja ystävällinen tyyppi. Joskus on hankala objektiivisesti nähdä syitä tilanteelle. Mutta kyllä niitä raadollisia syitä on itse kullakin olla se osapuoli, joka ei vastaa Facebook-ystäväpyyntöön tai keksii tekosyitä, kun ei halua lähteä kahville jonkun sellaisen kanssa, joka ei ihan kuitenkaan tunnu siltä että haluaisi ystävystyä.
Mitä syitä teillä on siihen, että olette torjuneet jonkun ystävystymisyritykset? Oli se sitten elämäntilanteesta, olosuhteista tai ihmisten välisistä asioista johtuva syy. Ei ne aina ole kovin yleviä tai reiluja syitä. Niistä ehkä huomaa senkin, että vaikka se ystävyys ei lähtisi kehittymään, se ei tarkoita sitä että toinen osapuoli olisi mitenkään auttamattoman paska tyyppi.
Mulle tulee omakohtaisesti äkkiseltään lähivuosilta mieleen seuraavia:
- Kaverin huumorintaju ei ollenkaan osunut yhteen omani kanssa, vitsit menivät ohi puolin ja toisin
- Tutustuin töissä yhteistyökumppaniin, jonka kanssa en halunnut vapaa-ajalla viettää aikaa, mutta töissä hänelle täytyi olla ystävällinen mikä ehkä hämäsi häntä luulemaan kaverisuhteeltamme enemmän
- Kaverin kaverin jatkuva negatiivisuus lähes kaiken suhteen
- Loukkaavan suora puhe muille sillä varjolla, että "mä nyt vaan on tämmönen"
- Arvelin ihmisen pitävän minua alempiarvoisena, koska hän oli todella kaunis ja tyylikäs
- Tuttu oli jatkuvasti suuna päänä joka paikassa kuin superpallo, itse olen rauhallisempi tyyppi
- Eräs kertoi suunnilleen ensitapaamisella sairaushistoriansa ja vuodatti kovat elämänkokemuksensa
- Toinen oletti, että olen hänestä ja hänen asioistaan loputtoman varauksettoman kiinnostunut, ei ollut kiinnostunut vastaavasti minusta lainkaan
- Perhekerhossa eräs mukava äiti oli minua niin paljon vanhempi, että meidän elämäntilanteet lapsijuttujen ulkopuolella oli hyvin erilaisia
Kommentit (1108)
Vierailija kirjoitti:
Heidän seurassaan on tylsä olla. Eivät osaa keskustella mistään mielenkiintoisesta.
Mikä on sulle mielenkiintoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset liian vahvat ja itsevarman oloiset ihmiset karkottavat. Sellaisissa ihmisissä on hyvin vähän herkkyyttä tai kosketuspintaa, joka kolahtaisi omaan sieluun.
Esim. jos kerrot, että on vaikeaa teinin kanssa ja hänen arjen rytmi hakusessa tms, niin hän vastaa ikään kuin ylhäältä päin neuvoen, että "minä teen näin, niin ei ole tuota ongelmaa". Vinkkejä saa kyllä antaa, mutta siinä on iso ero tuleeko ne jotenkin ylhäältä annettuina vai rinnalla seisoen tyyliin: "Ymmärrän hyvin kuinka raskasta se on, meilläkin ollut taistelumme. Itse sain apua siitä, että.."
Itse olen ehkä sitä tyyppiä, että liian nopesti menen syvällisiin aiheisiin. Arvostan kovasti syvällisiä keskusteluita, small talk tuntuu turhanpäiväiseltä. Olen kyllä opetellut sitä, että tutustun varovaisemmin. Mun on helppo ystävystyä, ja uusia tuttavuuksia vain ilmaantuu.
Toinen ihmistyyppi, joka karkottaa, on sellaiset joiden kanssa voi puhua vain hankituista tavaroista, matkoista tai siitä mitä on tehty. Voi näitäkin sivuta, mutta itse etsin syvällisempää kanssakäymistä.
-Riitely-yritykset ja raivokohtaukset mitättömistä syistä
-Ilkeys, piikittely
-"Aikuisten älykäs kiusaaminen", että ei muka kiusata, mutta selkeästi on minuun kohdistettua kiusaamista
-Ei vaan synkkaa
-Kontrollointiyritykset
-Jatkuvat oharit
-Jatkuva omien ongelmien vuodatus
-Pahan puhuminen muista
-llkeämieinen tuijotus, aistin selkeästi itseeni kohdistuvaa vihamielisyyttä/kateutta tms
Kun on menestynyt hyvin, talous on kunnossa, niin kyllä tällaiselle diplomi-insinööri-miehelle löytyy näitä ihmisiä, jotka haluavat "ystävystyä", ja sen takia alkavat tuomaan itseään esille.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset ajattelevat joko vääriä asioita tai oikeita asioita mutta väärällä tavalla.
Olet väärässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen ihminen joka on menettänyt nuorena vanhempansa ja vetää sen esille aina ja kaikkialla. Ajattelee myös, että hänellä on ollut vaikeampaa kuin kenelläkään. Ymmärrän että vanhempien kuolema ja orvoksi jääminen ja siitä seuranneet ongelmat on olleet hänelle kova paikka, mutta nyt kolmekymppisenä voisi puhua jo muistakin asioista.
Aika törkeää olla ystävyttymättä tämän takia, hänellä on ollut rankka ja traumaattinen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen ihminen joka on menettänyt nuorena vanhempansa ja vetää sen esille aina ja kaikkialla. Ajattelee myös, että hänellä on ollut vaikeampaa kuin kenelläkään. Ymmärrän että vanhempien kuolema ja orvoksi jääminen ja siitä seuranneet ongelmat on olleet hänelle kova paikka, mutta nyt kolmekymppisenä voisi puhua jo muistakin asioista.
Aika törkeää olla ystävyttymättä tämän takia, hänellä on ollut rankka ja traumaattinen elämä.
Ei kai se oikeuta käyttäytymään toisia kohtaan miten tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yks inhottavan töykeä, omahyväinen ja epärehellinen tyyppi. Yrittää tehdä toisista sijaiskärsijöitä omiin ongelmiinsa.
No vaikkapa seuraavanlainen henkilö, jonka kanssa en ole halunnut jatkaa yhteydenpitoa:
Hän miettii aina omaa ja toisten ulkonäköä. Harmittelee jos häneltä on ripsiväri jäänyt laittamatta ruokakauppareissulle. Ihailee sitä ja sitä naista kasvojen- tai vartalon kauneuden takia. Hänen mielestään minun jopa pitäisi ilmoittaa oma tyttäreni missikisoihin, kun on kuulema niin kaunis. Ei tule kuuloonkaan!
Itselläni on ihan päinvastaiset arvot, ulkonäkö toisarvoinen asia. Rakastan hömpän sijaan älykästä ja syvällistä keskustelijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No yksi syy on se, jos olen huomannut henkilöllä olevan elämänhallintaongelmia tai ihminen on muuten selkeästi epätasapainoinen. Minulle on tärkeää tasapainoinen seesteinen elämä ja olen tarkoituksella karsinut pois energiasyöpöt ihmiset. En halua sellaisia persoonia enää elämääni. Ihan tarpeeksi kokemusta tuollaisista. Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja tein sen päätöksen, että minun ei tarvitse huolia elämääni ketä tahansa.
Ei olla samalla aalto pituudella.
On juntti , tyhmä , idiootti.
Itseensä täynnä oleva paska.
Juoru kello , sitä vihaan yli kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen ihminen joka on menettänyt nuorena vanhempansa ja vetää sen esille aina ja kaikkialla. Ajattelee myös, että hänellä on ollut vaikeampaa kuin kenelläkään. Ymmärrän että vanhempien kuolema ja orvoksi jääminen ja siitä seuranneet ongelmat on olleet hänelle kova paikka, mutta nyt kolmekymppisenä voisi puhua jo muistakin asioista.
Aika törkeää olla ystävyttymättä tämän takia, hänellä on ollut rankka ja traumaattinen elämä.
Ei ole silti toisten tehtävä olla kenenkään terapialeluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen ihminen joka on menettänyt nuorena vanhempansa ja vetää sen esille aina ja kaikkialla. Ajattelee myös, että hänellä on ollut vaikeampaa kuin kenelläkään. Ymmärrän että vanhempien kuolema ja orvoksi jääminen ja siitä seuranneet ongelmat on olleet hänelle kova paikka, mutta nyt kolmekymppisenä voisi puhua jo muistakin asioista.
Aika törkeää olla ystävyttymättä tämän takia, hänellä on ollut rankka ja traumaattinen elämä.
Ei ole silti toisten tehtävä olla kenenkään terapialeluja.
Varsinkaan, kun orvoksi alaikäisenä jääneelle on ihan varmasti ollut tarjolla kaikki mahdollinen tuki lastensuojelusta sosuaalitoimeen, sijoitukseen ja terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
No yksi syy on se, jos olen huomannut henkilöllä olevan elämänhallintaongelmia tai ihminen on muuten selkeästi epätasapainoinen. Minulle on tärkeää tasapainoinen seesteinen elämä ja olen tarkoituksella karsinut pois energiasyöpöt ihmiset. En halua sellaisia persoonia enää elämääni. Ihan tarpeeksi kokemusta tuollaisista. Jossain vaiheessa sain tarpeekseni ja tein sen päätöksen, että minun ei tarvitse huolia elämääni ketä tahansa.
Sama. Myös liika innokkuus heti alussa ja ns. liiveihin uiminen ovat minulle varoitusmerkkejä energiasyöpöstä. Ennemmin tai myöhemmin tällainen ihminen on paljastunut hyväksikäyttäjäksi, äitihahmoa etsiväksi tai minusta kehittelemäänsä mielikuvaan hullaantuneeksi. Jotkut ihmiset eivät vain kykene normaaleihin ystävyyssuhteisiin vaan kaikki muut ovat heidän tarpeitaan ja haaveitaan varten.
Joidenkin kanssa vaan muodostuu sellainen sielunsisaruus tai veljeys. On ollut naisia ja miehiä ystävinä. Mutta ehkä heitä jotka ovat olleet lähempänä sydäntäni on ollut joku aitous eli ovat sellaisia oikeasti kuin ovat eivätkä feikkaa suuresti yhtään mitään. Joten sanon että feikkeys estää ystävyyden.
Oli toksisen negatiivinen, ei ollut päivää jolloin ei olis asiat pielessä, jatkuvaa viesti ja puhelinpommitusta vaikka sanoin miljoona kertaa etten pysty ja jaksa vastata että olen töissä nyt. Ahdisti aina kun nimi välkkyi puhelimessa.
Ei ole aikaa uusille ystäville, vahojen ystävienkään kanssa ei ehdi tarpeeksi usein näkemään.
Alue: Aihe vapaa
Juoruili ja puhui pahaa jatkuvalla syötöllä muista, myös minusta, kun käänsin selkäni. Käänsi sen niin seuraavalle, jolle juorusi, että minä puhuisin pahaa ja juoruilisin muista eli pisti omat sanansa minun suuhuni. Lisäksi oli täysi lokki ja pummi, joka suuttui, kun ei saanut pummittua muilta lisää kaljaa baarissa.