Lue keskustelun säännöt.
Stockmannin alasajo on kansallinen häpeä ja menetys Suomelle!
14.12.2020 |
Voi Stockmannin ylin johto minkä teitte! Onnistuitte tuhoamaan tämän kruununjalokiven. Stockmann oli pari vuosikymmentä sitten vielä Lontoon Harrodsiin verrattava luksustavaratalo. Stockan herkku oli mesta jossa käytiin aina ennen viikonloppua, kunnolliset ranskalaiset juustot ja italialaiset proscutto ihrat täytyi saada messiin, maksoi mitä maksoi.. sitten vaimon saattoi lähettää hakemaan kalsarit kun itse haki kuubalaisia robustoja humidoriin. Oli se aikaa, autonkin sai parkkii ilmaiseksi kun vähän hösseliä piti! Miksi kaikki meni pieleen??? Nuijat pomot jotka ei tajunnut perinteitä ja keskustan autovihamielisyys. Siinä pääsyyt. Jo skidinä oli upeaa mennä hisseillä joissa oli makeita mimmejä univormussa nappeja painamassa ja ekassa kerroksessa leidi hissien vieressä jolta voi kysyä mitä tahansa. Nyt olemme S-ryhmän ja K-ryhmän armoilla Suomessa! Karmea ajatus, ettei täällä ole enää yhtään luksustavarataloa!
-mies
Kommentit (138)
Keskiseltä on vaikea lähteä ostamatta mitään.
Stockan olisi tosiaan pitänyt tehdä ne tuon yhden ehdottamat överit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stockmannin ongelma on tiivistettynä ajan henki yhdistettynä erinäiseen sekoiluun. Ensimmäisen paniikin oireet alkoivat tulla laman alkaessa vuonna 2007. Siitä alkanut osakekurssin jyrkkä lasku taittui rauhallisempaan laskuun vasta vuoden 2011 paikkeilla. Laman alla ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota enemmän hintaan ja premium-brändit jäivät hyllyille. Stockmann yritti paikata tilanteen muuttamalla strategiaa enemmän yleistavarataloksi. Myytiin samaa tavaraa mitä Anttila, mutta kalliimmilla hinnoilla. Ei toiminut ja kulurakenne taas ei mahdollistanut painaa hintoja Anttilan tasolle. Strategia oli väärä. Olisi pitänyt pitää pintansa premium-sektorilla, sillä kyllä ihmisten ostohalukkuus olisi palautunut ajan myötä.
Sittemmin koko identiteetti rapautettiin pala palalta. Ei riittänyt että myydään perusfarkkuja tuulipukukansalle, vaan yritettiin epätoivon pyörteissä kosiskella ties mitä Kallion hippikansaa stockwomann-kampanjoilla ja maksullisilla muovipusseilla ekologiaan vedoten. Unohtui vain, että se varaton hippikansa ei kuitenkaan pääsääntöisesti osta niitä Armanin pukuja ja Pradan laukkuja. Samaan aikaan Helsingin kaupunki tuki Stockmannin ekohömpötyksiä vaikeuttamalla autoilua keskustassa tasaisesti aina vuosi vuodelta.
Herroille ja rouville vähän kuin pakko-opetettiin nettikaupankäynti. Kun Stockmann myi Jack&Jones budjettifarkkuja teemalla "kierrätetty kangas pelastaa sademetsät", niin herraskansa osti Vuittonin laukkunsa ja Tom Fordin kenkänsä internetistä. Oppivat siinä sivussa senkin, että netissähän hintavertailu on helppoa ja vaivatonta. Miksi edes lähteä sinne Stockmannin tavarataloon, kun niiden kahvilakin tarjoilee vain soijamaitolattea. Liveostaminen ei muutenkaan enää ollut siis mikään elämys.
Kun imago oli kuollut ja kuopattu, oli Stockmann katkonut itseltään juuret. Vielä tänäkin päivänä Stockmannin mainoksissa koreilee fruittaripoikia kukkaessuissaan, jotka tarjoilevat mansikkakakkua kesäpäivänä anopille. Tuotteita esitellään kertoen niiden hinta, aivan kuin se olisi koskaan ollut Stockan vetonaula. Kärki on väärä, piste. Aikojen alussa heidän markkinointinsa pureutui teemaan: meiltä saa ihan mitä tahansa. Sillä tarkoitettiin ennen kaikkea korkeatasoista muotia maailmalta. Sen sai ammattilaisen avustamana päällensä heti vaikka illan juhliin. Nyt vaatturin pyytäminen paikalle maksaa erikseen, jos sellaisen edes saa ensi kesään mennessä varatuksi.
1. Jännä kun ihmiset huokailee akateemisen perään. Miksiköhän se piti myydä? Ainiin, kun ihmiset ei ostaneet sieltä tarpeeksi kirjoja.
Kaikki tuntuvat kuluttavan äänikirjoja, pidä siinä sitten elämyskirjakauppaa pystyssä.
2. Ennen joulua Helsingin keskustan stokkalla on punaiset matot ja punatakkiset ovimiehet toivottamassa tervetulleeksi taloon.
3. Verkkokauppa laitettiin nyt syksyllä kokonaan uudelle alustalle, jotta se toimisi paremmin. Uudenkarheudesta johtuen, löytyy vielä eri tilanteissa bugeja, joita yritetään korjata mahd nopeasti.
Ihmiset sanovat haluavansa ostaa laatua, mutta kun se laadukas paita on siinä hyllyssä, ostetaankin se 5e t-paita, vaikka tiedetään ettei se kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärkkäisellä menee taloudellisesti niin loistavasti kaikista vihreiden-vasurien mustamaalauskampanjoista huolimatta, että parasta mitä voisi tapahtua olisi, että Suomen suosituin verkkokauppa ja tavaratalo tulisi sinne Hgin keskeisimmälle paikalle. Jotta yksikään joka Kärkkäistä siellä vihaa, ei voisi Kärkkäisen näkemiseltä välttyä. Ja muut saisivat sieltä ostaa kaikkea tarvitsemaansa.
En ole perehtynyt asiaan, miksi Kärkkäistä vihataan? Ei ole tullut heidän verkkokaupastaan mitään ostettua, joten jäänyt vähän tuntemattomaksi.
On arvostellut ilmaisen kovin sanoin esim. Juutalaisten ylivaltaa talouselämässä ja että Pohjoismaat kuuluvat ensisijaisesti pohjoismaaalaisille eikä kehitysmaalaisille ja koska kaikki tämänkaltainen puhe on kiellettyä, sai sakot "vihapuheesta". Vihervasemmisto on Ylessäkin yrittänyt maalittaa Juha Kärkkäistä, mutta laihoin tuloksin. Maakunnista ei maalaisjärki ole vielä kuollut sukupuuttoon joten kauppa käy kuin häkä ja Ylivieskankin yksikköön matkustetaan kaukaakin ostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Keskiseltä on vaikea lähteä ostamatta mitään.
Stockan olisi tosiaan pitänyt tehdä ne tuon yhden ehdottamat överit.
Olisi sopinut kuin nenä naamaan siihen nykyiseen luksus-elämysmatkailuimagoon, mikä Suomella on ulkomailla. Samoin kuin merkkituotteita ja blingiä suosivaan ostostelukulttuuriin. Stokkasta olisi tullut kertaheitolla todella merkittävä nähtävyys Helsingin tarjontaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stockmannin ongelma on tiivistettynä ajan henki yhdistettynä erinäiseen sekoiluun. Ensimmäisen paniikin oireet alkoivat tulla laman alkaessa vuonna 2007. Siitä alkanut osakekurssin jyrkkä lasku taittui rauhallisempaan laskuun vasta vuoden 2011 paikkeilla. Laman alla ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota enemmän hintaan ja premium-brändit jäivät hyllyille. Stockmann yritti paikata tilanteen muuttamalla strategiaa enemmän yleistavarataloksi. Myytiin samaa tavaraa mitä Anttila, mutta kalliimmilla hinnoilla. Ei toiminut ja kulurakenne taas ei mahdollistanut painaa hintoja Anttilan tasolle. Strategia oli väärä. Olisi pitänyt pitää pintansa premium-sektorilla, sillä kyllä ihmisten ostohalukkuus olisi palautunut ajan myötä.
Sittemmin koko identiteetti rapautettiin pala palalta. Ei riittänyt että myydään perusfarkkuja tuulipukukansalle, vaan yritettiin epätoivon pyörteissä kosiskella ties mitä Kallion hippikansaa stockwomann-kampanjoilla ja maksullisilla muovipusseilla ekologiaan vedoten. Unohtui vain, että se varaton hippikansa ei kuitenkaan pääsääntöisesti osta niitä Armanin pukuja ja Pradan laukkuja. Samaan aikaan Helsingin kaupunki tuki Stockmannin ekohömpötyksiä vaikeuttamalla autoilua keskustassa tasaisesti aina vuosi vuodelta.
Herroille ja rouville vähän kuin pakko-opetettiin nettikaupankäynti. Kun Stockmann myi Jack&Jones budjettifarkkuja teemalla "kierrätetty kangas pelastaa sademetsät", niin herraskansa osti Vuittonin laukkunsa ja Tom Fordin kenkänsä internetistä. Oppivat siinä sivussa senkin, että netissähän hintavertailu on helppoa ja vaivatonta. Miksi edes lähteä sinne Stockmannin tavarataloon, kun niiden kahvilakin tarjoilee vain soijamaitolattea. Liveostaminen ei muutenkaan enää ollut siis mikään elämys.
Kun imago oli kuollut ja kuopattu, oli Stockmann katkonut itseltään juuret. Vielä tänäkin päivänä Stockmannin mainoksissa koreilee fruittaripoikia kukkaessuissaan, jotka tarjoilevat mansikkakakkua kesäpäivänä anopille. Tuotteita esitellään kertoen niiden hinta, aivan kuin se olisi koskaan ollut Stockan vetonaula. Kärki on väärä, piste. Aikojen alussa heidän markkinointinsa pureutui teemaan: meiltä saa ihan mitä tahansa. Sillä tarkoitettiin ennen kaikkea korkeatasoista muotia maailmalta. Sen sai ammattilaisen avustamana päällensä heti vaikka illan juhliin. Nyt vaatturin pyytäminen paikalle maksaa erikseen, jos sellaisen edes saa ensi kesään mennessä varatuksi.
”Tuotteita markkinoidaan kertomalla niiden hinta” monesti tämä on lain edellyttämää, että hinta pitää olla esillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just Itiksen Stockalla tympeimmät myyjät.
Varmaan tympeimmät asiakkaatkin, nousukkaat Vantaan slummeista.
Vantaalla on kyllä jo vuosikaudet ollut ihan oma Stockmann, ei tartte Itikseen lähteä.
Ne jotka itkee täällä sitä, miten nyt "kiinalainen krääsä" on kansakuntamme kulutuksessa ahanut ohi perinteikkäästä Stokkasta ja sen tarjonnasta, en tiedä oletteko oikeasti perehtyneet suurimpaan osaan tuotteista, joita Stokka kalliilla myy? Suurin osa niistä kamoista on tehty ihan yhtä, tai lähes yhtä surkealla laadulla mutta hintaa roiskastu enemmän koska kyseessä brändi. Nämä "luksustuotteet" nykyään harvoin oikeasti ovat luksusta muuten kuin hintalappujensa puolesta.
Minun mielestäni meidän pitäisi panostaa siihen, että tuemme suomalaista (ja miksei muunkin maalaista) vaate- ja muuta käyttötavarateollisuutta, josta voimme tietää, miten ja missä oloissa ja millä ammattitaidolla tuotteet on tehty. Se on sitä oikeaa luksusta, ja siitä olisin minäkin valmis maksamaan enemmän. Jos Stokka olisi paljon tällaista tavaraa tarjonnut niin voisin itsekin olla surullinen sen tuhosta, mutta fakta on jo kauan ollut se, ettei Stokkan myymät tuotteet ole sellaisia kuin "ennen vanhaan." Tästä voimme kiittää sairasta vaateteollisuutta, joka pumppaa ulos uusimmat trendirytkyt 2 viikon välein tuottamalla ne kehitysmaissa orjatyöllä, surkeasta materiaalista, jotta voisivat maksimoida tuoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stockmannin ongelma on tiivistettynä ajan henki yhdistettynä erinäiseen sekoiluun. Ensimmäisen paniikin oireet alkoivat tulla laman alkaessa vuonna 2007. Siitä alkanut osakekurssin jyrkkä lasku taittui rauhallisempaan laskuun vasta vuoden 2011 paikkeilla. Laman alla ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota enemmän hintaan ja premium-brändit jäivät hyllyille. Stockmann yritti paikata tilanteen muuttamalla strategiaa enemmän yleistavarataloksi. Myytiin samaa tavaraa mitä Anttila, mutta kalliimmilla hinnoilla. Ei toiminut ja kulurakenne taas ei mahdollistanut painaa hintoja Anttilan tasolle. Strategia oli väärä. Olisi pitänyt pitää pintansa premium-sektorilla, sillä kyllä ihmisten ostohalukkuus olisi palautunut ajan myötä.
Sittemmin koko identiteetti rapautettiin pala palalta. Ei riittänyt että myydään perusfarkkuja tuulipukukansalle, vaan yritettiin epätoivon pyörteissä kosiskella ties mitä Kallion hippikansaa stockwomann-kampanjoilla ja maksullisilla muovipusseilla ekologiaan vedoten. Unohtui vain, että se varaton hippikansa ei kuitenkaan pääsääntöisesti osta niitä Armanin pukuja ja Pradan laukkuja. Samaan aikaan Helsingin kaupunki tuki Stockmannin ekohömpötyksiä vaikeuttamalla autoilua keskustassa tasaisesti aina vuosi vuodelta.
Herroille ja rouville vähän kuin pakko-opetettiin nettikaupankäynti. Kun Stockmann myi Jack&Jones budjettifarkkuja teemalla "kierrätetty kangas pelastaa sademetsät", niin herraskansa osti Vuittonin laukkunsa ja Tom Fordin kenkänsä internetistä. Oppivat siinä sivussa senkin, että netissähän hintavertailu on helppoa ja vaivatonta. Miksi edes lähteä sinne Stockmannin tavarataloon, kun niiden kahvilakin tarjoilee vain soijamaitolattea. Liveostaminen ei muutenkaan enää ollut siis mikään elämys.
Kun imago oli kuollut ja kuopattu, oli Stockmann katkonut itseltään juuret. Vielä tänäkin päivänä Stockmannin mainoksissa koreilee fruittaripoikia kukkaessuissaan, jotka tarjoilevat mansikkakakkua kesäpäivänä anopille. Tuotteita esitellään kertoen niiden hinta, aivan kuin se olisi koskaan ollut Stockan vetonaula. Kärki on väärä, piste. Aikojen alussa heidän markkinointinsa pureutui teemaan: meiltä saa ihan mitä tahansa. Sillä tarkoitettiin ennen kaikkea korkeatasoista muotia maailmalta. Sen sai ammattilaisen avustamana päällensä heti vaikka illan juhliin. Nyt vaatturin pyytäminen paikalle maksaa erikseen, jos sellaisen edes saa ensi kesään mennessä varatuksi.
”Tuotteita markkinoidaan kertomalla niiden hinta” monesti tämä on lain edellyttämää, että hinta pitää olla esillä.
Joo hyllyssä tietenkin. Mutta vaikkapa Bossin brändiä, tuotteita ja mielikuvaa voit mainostaa telkkarissa ilman että laitat "Bossin kengät 199€/pari".
Goodbye Stockmannn oyj
Though I never knew you at all
You had the grace to hold yourself
While those around you crawled
They crawled out of the woodwork
And they whispered into your brain
They set you on the yrityssaneeraus
And they made you myymään tavaratalosi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kauppa on suunnattu lähinnä venäläisille ja kiinalaisille turisteille, ei tulevaisuutta ole. Jos myyjätkin kulkevat nokka pystyssä, on jossain pahasti jotain vialla.
Seppälän loppua ihmettelen paljon enemmän. Miten ihmeessä SE onnistuttiin sössimään?
Seppälä otti myyjät pois osastoilta ja laski, että ihmiset palvelevat itte itteään. Esim. nykylelut on sellasia, että vanhemmat eivät ymmärrä niistä hölkäsen pöläystä, vaan tarttevat myyjän tietotaitoa ostoksilla. Samoin esim. vaatteet, itte en löydä nykyaikasesta vaatekaupasta mitään ilman myyjää, tai alusvaatteet ja sukat osaan ostaa. Sama monella. Aktiivinen myyjä saa kivasti lisämyyntiä, kun osaa ohjata asiakasta tutustumaan tuotevalikoimaan esittelemällä. Ihan kiva on vaan kattella, ellei ole oikeesti ostamassa mitään, mutta jos tahtoisi ostaa, eikä ole myyjää, tulee tenkkapoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stockmann ei ole koskaan ollut luksustavaratalo. Et ole tainnut käydä Harrodsilla jos sitä edes kehtaat verrata Stockmanniin.
Keskustan Stocka (se rakennus) on vähintään yhtä hieno kuin Harrods, mutta toki myytävä tavara on täällä köyhien maassa vaatimattomampaa. Ei ole rikkaita sheikkejä, ei edes turisteina, joille voi myydä mitä tahansa kunhan päällystää timanteilla.
Mutta muistan vielä ajan, jolloin piti mennä Stockalle, jos halusi jotain uutta, hienoa ja trendikästä tässä maassa. Se oli 80-lukua.
80-luvun alussa stokka oli myös varteenotettava paikka ostaa käsityötarvikkeita esim. Laadukkaampia lankoja.
Oli se vielä 90-luvullakin. Olin silloin opiskelija ja asioin Stockalla kun tarvitsin jotain mitä ei lähikaupoista saanut. Stockalla ei ehkä ollut edullisinta, mutta sieltä sai kaikkea ja keskustaan pääsi julkisilla kätevästi. Asuin monta vuotta Otaniemessä ja Tapiolan Stocka ja Sokos olivat lähmmät paikat ostaa käyttötavaroita ja vaatteita. Kun tarvitsi laajempaa valikoimaa vaikkapa niitä käsityötarvikkeita niin Hgin keskustan Stocka ei pettänyt. Akateemisesta ostin myös kurssikirjoja ja taidetarvikkeita, valikoima oli ihan eri luokkaa kuin Suomalaisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei stokkan suhteen kukaan ole varsinaisesti sössinyt. Maailmamme on vain muuttunut. Myyminen, markkinointi, kulutuskäyttäytyminen jne. On tullut kaikkialle ja kaikkien ulottuville kaikenlaisen tavaran ja tuotteiden yltäkylläistä tarjontaa. Suuret kauppakeskukset ja verkkomyynti globaalisti ovat upottaneet vanhanaikaisen kaupankäynnin ja ostamisen konseptin tavarataloissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei stokkan suhteen kukaan ole varsinaisesti sössinyt. Maailmamme on vain muuttunut. Myyminen, markkinointi, kulutuskäyttäytyminen jne. On tullut kaikkialle ja kaikkien ulottuville kaikenlaisen tavaran ja tuotteiden yltäkylläistä tarjontaa. Suuret kauppakeskukset ja verkkomyynti globaalisti ovat upottaneet vanhanaikaisen kaupankäynnin ja ostamisen konseptin tavarataloissa.
Mutta elämysostaminen on edelleen voimissaan, vrt. se Keskinen. Ei verkkokauppaa eikä oikeastaan mitään sellaista, mitä ei saisi muualtakin tai netistä, mutta silti sinne vaelletaan satoja kilometrejä niin pohjoisesta kuin etelästäkin. Jos ei muuten, niin ihan vaan katsomaan paikkaa. Ja kuten mainittua, niin vaikea sieltä on lähteä mitään ostamatta tai muuten kuluttamatta palveluita, kun on kerta nyt tänne astikin jo tultu.
Stokkalla olisi tällaisessa konseptissa ollut tukenaan kotimaisten markkinoiden lisäksi vielä ne alati kasvaneet varakkaiden turistien virrat, mitä Suomeen oltiin saatu houkuteltua ennenkuin korona sotki kaiken.
olen käynyt kerran kyseisessä kaupassa eikä siellä mitään sellaista ollut mitä en olisi muualta löytänyt. aikakauslehtiosasto taisi olla monipuolisin.
Vihreät ovat pääsemässä tavoitteeseensa. Edes Helsingin keskustassa ei kannata kauppaa pitää.
Vielä pitäisi saada ne tietullit niin saadaan lisää uhreja.
Vierailija kirjoitti:
- silinterihattuiset poket oville, autolla saapuville valet-parking palvelu, punaista mattoa pitkin sisään
Jo pelkästään tällä olisi erottauduttu valtavirrasta: paikka, jossa autoilija saa suorastaan kuninkaallisen kohtelun. Ajat Jaguaarin siihen ovien eteen, silinteripoke tulee avaamaan auton oven ja toivottaa tervetulleeksi ja valet parkkeeraa auton sillä aikaa kun asiakkaat soljuvat punaista mattoa sisään ostoksille.
Ostosten jälkeen valet noutaa auton parkkipaikalta ovien eteen ja haluttaessa pikkolot kantaa ostokset autolle ja myös lastaa sen, valetin tai poken pitäessä auton ovea auki hienolle leidille tai herralle ja toivottaessa tervetulleeksi uudelleen.
Näin toimii luksuspalvelu.
Kävin Stockan info-osastolla siellä yläkerrassa, missä ei ollut koronan takia ketään. henkilökuntaa oli kolme naista. Kysyin, että mulla on tällanen Stockan vanha kultakortti, että voikohan tän aktivoida jotenkin? He sanoivat, että ei noita kortteja ole ollut vuosikausiin, että ainut keino saada Stockmannin kanta-asiakkuus on liittyä siihen netissä. Jaha, aattelin, että onpas pöljää.
Seuraavalla viikolla alkoi mainoskampanja yhdessä Korkeasaaren kanssa ja mainoksessa luki, että vaatii kanta-asiakkuuden, minkä voi hankkia netissä, tai käymällä Stockmannin asiakaspalvelussa. Että silleen.
Hyvä jos tuulipukukansa, pelkänpä että burkhakansa kahisee.