Lue keskustelun säännöt.
Tuttavien ja sukulaisten oudot jouluperinteet
Onko teillä tutuilla tai sukulaisilla tapoja tai jouluperinteitä, joita olette joskus ihmetelleet? Hämmästellään hyväntahtoisesti, sillä kukin tietenkin viettää joulua tyylillään, mutta...
Kommentit (1172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on vanhempiensa ainoa lapsi. Joka vuosi jouluna, mutta myös synttäreinä ja jopa nimipäivinä vanhemmat ilmoittavat miehelleni toisistaan, että "osta isälles lahjaksi tätä ja tätä" tai että "äitisi vihjasi, että tarvitsisimme uuden paistinpannun". Olen seurustellut mieheni kanssa 18-vuotiaasta lähtien, ja tällaista on ollut ihan aina, myös silloin kun mies on ollut opiskelija ja nyt kun meillä on kaksi pientä lasta. Nuo toiveet eivät ole mitään mitättömiä pikkujuttuja, tyyliin aamutossut tai villasukat, vaan hintahaitari on kymmenistä euroista jopa useampiin satoihin. Mies on vanhempiensa pyynnöstä ostanut mm. GPS-urheilukellon, merkkiaamutakit, tietynlaisen kalliin paistinpannun...
En nyt toki tiedä, että onko minun lapsuudenperheeni tapa sitten se oudompi, kun meillä vanhemmat ovat nimenomaan sanoneet, että heille ei heitä köyhemmät ja/tai ruuhkavuosia elävät lapset saa ostaa mitään pikkumuistamista kummempaa. Emme ole köyhiä missään tapauksessa, mutta omassa perheessämme on rahanreikiä ihan riittävästi ilman sitäkin, että sadoilla euroilla ostetaan tavaraa yhä työssäkäyvälle, isossa täynnä tavaraa olevassa omakotitalossa asuville senioreille.
En ole puuttunut tähän asiaan koskaan, koska eihän se minulle kuulu. Silti pidän tätä kummallisena jouluperinteenä, ja synttäriperinteenä toki myös. "Hei, isäsi täyttää 61 vuotta, tule tänne syömään kaupan kylmätiskin Fazerin taikarullaa ja tuo tullessasi lahjakortti juoksulenkkareihin".
Kyllä meillä ainakin kaikki lapset (siis minä ja sisarukseni) ostetaan joka vuosi vanhemmillemme ihan kunnon lahjoja, oli sitten joulu, synttärit tai äitien- tai isänpäivä. Esim tänä vuonna ostin äidilleni joululahjaksi viinipullon, kirjan, kylpytakin ja kalenterin ja isälleni uuden imurin. Viime vuonna ostin toiselle lipun lempibändinsä konserttiin. Yleensä lahjat ovat noin 50-100€ lahjoja. Itse ihmettelen sitä, että muut eivät osta vanhemmillensa mitään tai sitten jotain pientä.
Ostitteko te lahjat myös silloin, kun teillä ei ollut kunnon tuloja? Itse en osaa edes kuvitella, että olettaisin opiskelijoiden ostavan meille kalliita lahjoja. Pienet muistamiset ovat ok, tyyliin erikoisempi tee tai kahvi. Yksi vuosi pidin tosi hyvänä lahjana sitä, että lapsi pesi meillä kylppärin ja saunan, kun se on minun inhokkikotityö.
Joo, aina ostettu lahjat lapsesta saakka. Myös opiskelijat ja yksi työtön ovat aina ostaneet lahjat. Tuntuisi tyhmältä antaa vain joku pieni muistaminen perheenjäsenelle. Ja toki lahjoja ostetaan ystäville, serkulle ja kummeille/kummilapsille.
Millä rahalla? Opintolainalla? Mulle tulee kiusallinen olo, jos vaikka sen työttömän antama lahja on 10 % kuukauden käytettävissä olevista nettotuloista. Jos hän saa sen 502,21 euroa käytettäväksi per kuukausi, ja siitä ostaa koko tuolle porukalle KUNNON lahjat, niin ei se minusta ole kovin kiva järjestely. Onkohan työtön siinä varmuudella ihan vapaaehtoisesti mukana?
Työtön on kaksoissiskoni, ja varmuudella on vapaaehtoisesti mukana. Esim pari vuotta sitten antoi esikoiselleni lahjaksi viikonlopun Tukholmassa hänen kanssaan. Omat lapsenikin ostavat perheelle lahjat omilla rahoillaan (9v ja 15v). Meillä perhe on aina ollut tärkeä kaikille ja lahjoissa ei säästellä.
Millähän rahalla kaksoissisko sitten elelee muutoin, kun tulot menevät teidän joululahjoihinne?
Käy sossun luukulla, jotta me muut veronmaksajat itse asiassa sitten korvaamme teidän lahjanne?
Kyseinen sisko ei todellakaan elä millään sossun rahoilla. Jäi työttömäksi puolitoista vuotta sitten, sitä ennen oli isossa yrityksessä töissä. Joten kyllä hänellä ihan rahaa riittää. Miksi aina on oletus että työtön = köyhä? Yksi tuttuni on tarkoituksella työtön, ja silti hänellä on varaa matkustella yms.
Miksi täällä keskustelut johtavat aina täysin väärille raiteille?
Oon 3 lapsen äiti, jäin viimeisen äitiysloman jälkeen kotiin, ja olen niin samaa mieltä tuosta että työttömiä pidetään köyhinä. Olen ollut kotona nyt 4v, ja yhä saan kuulla siitä, millä rahoilla elämme. Olin ennen töissä hyväpalkkaisessa paikassa, ja lisäksi on sitä omaisuutta muualtakin tullut. Ja ennen kuin joku sanoo että elän miehen rahoilla, niin se ei pidä paikkaansa. Olen itse tarkka siitä, että mieheni rahoja ei kulu yhtään sen enempää yhteisiin/lasten asioihin kuin omiani, vaikka miehelläni on kunnon palkka.
Joululahjoja ostan ihan saman verran kuin ennen kotiin jäämistä.
Joku varmaan ihmettelee miten tämä on mahdollista. En osta sitä halvinta, vaan vältän ostamasta mitään turhaa tai yllättäviä mielitekoja. Jos jotain tekee mieli, odotan muutaman päivän/viikon/kuukauden ja jos silloin vielä tekee mieli sitä, ostan sen. Lapsetkin oppivat että turhalla tavaralla ei tee mitään, ja osaavat hyvin pohtia, tarvitsevatko jotain oikeasti.Niin no joko elät miehen rahoilla tai yhteiskunnan rahoilla, koska tuskin olet kuitenkaan mikään sijoistusmiljonääri, jonka salkku tuottaa useita kymmeniä tuhansia vuodessa osinkoina? Vai mistä ne rahasi tulevat?
En ymmärrä, miten se nykyään voi olla niiiiiiin kauheata, jos työssäkäyvän miehen rahoja menee esim lasten lahjoihin/lapsiin enemmän, kuin sen kotona lapsia hoitavan rahoja?
Meillä mies ihmettelee suuresti, että opiskelevat tytäremme pitävät tiukasti huolen siitä, että maksavat menonsa puoliksi elämänkumppaninsa kanssa.
Esim tytär asui ensin kämppiksenä toisen tytön kanssa ja sai opiskelijoille kuuluvat asumis-ja opintorahat.
Myöhemmin hän sitten tutustui nykyiseen mieheensä ja mies pyysi tyttöämme muuttamaan yhteen asumaan. Mies kuitenkin valmistui lähes saman tien ja alkoi saamaan palkkaa, joten tyttäremme menetti asumistuen. Tytär kuitenkin maksoi puolet vuokrasta ja mieheni mielestä puolison olisi pitänyt maksaa vuokraa enemmän, mutta tytär oli sitä mieltä , että ei. Yhtäpaljon molemmat, vaikka tyttärellä ei juutikaan tuloja ollut, ja korona vei ne loputkin työt.
No ollaan tietenkin miehen kanssa jo kalkkiksia, mutta ei miehelle tullut mieleenkään vaatia minua maksamaan kaikkea puoliksi, silloin, kun hoidin kotona meidän yhteisiä lapsia.
Muutenkaan meillä ei tarkasti olla rahoja laskettu. Toinen on aina maksanut enemmän laskuja ja toinen ruokia ym päivittäisjuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on aika törkeää että mistä tahansa keskustelusta voidaan napata kommentit iltasanomiin. En anna sellaiselle lupaa. Missä lukee tällainen sääntö????
Oman lapsuudenkotini jouluperinne oli ennen jouluaterialle käymistä veisata Enkeli taivaan. Ei siinä muuta, mutta isäni on surkein laulaja mitä ikinä olen kuullut, ei vain osaa pysyä nuotissa, eikä me lapset paljon sen parempia. Omakin laulunumero koulussa oli viitonen. Äitini on ainoa joka suunnilleen osaa. Aika surkuhupaisaa oli yrityksemme, sen jossakin vaiheessa tajusin. Kun ei edes oltu mitään uskovaisia. Tapa sinänsä ei ole outo muuten, mutta kun tosiaan ei osattu.
Tämön ketjun aloitti taas Sanoman toimittaja, jotta saa helpolla juttua lehteen.
Niin ammattitaidittomia lokkeja sanoman toimittajat ovat nykyään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisareni on aina kirjaimellisesti hukuttanut molemmat lapsensa lahjoihin. Itse olen ostanut omalleni max kymmenen pakettia, kaikki yleensä sellaisia juttuja mitä lapsi on tosissaan toivonut vuoden mittaan.
Pari kertaa ollaan oltu sisareni perheen luona joulua viettämässä ja ihmetelty sitä lahjojen määrää. Molemmille lapsille valehtelematta 30-40 pakettia pelkästään omilta vanhemmiltaan, ja siihen päälle tätien, setien, mummojen ja pappojen ostamat. Siis niin älytön määrä, että pienempinä ne väsyi kesken avaamisen, eikä puhettakaan että se 25. lahja olisi enää edes ilahduttanut tai yllättänyt mitenkään. Saati että olisivat jaksaneet leikkiä niillä lahjoilla kun avaamisrumba oli viimein ohi.
Eikä siskoni tai miehensä ole edes mitään rikkaita, vaan ihan tavallisia duunareita.
Kirjaimellisesti hukuttaa aina..? 😂 Ehkä kuitenkin kuvainnoillisesti vai onko sisaresi lapsilla monta elämää, kun siskosi tappaa joka joulu lapsensa upottamalla heidät "lahjamereen"?
Voi pyhä Sylvi näitä kommenteja välillä...Tämä tolle viimiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä ollaan katsottu lumiukko takaperin joka ikinen joulu, siis lopusta alkuun. Näin saadaan sille onnellinen loppu ja mieskin tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.
Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.
Sitä anoppia varmaan vähän jännittää miten lahja otetaan vastaan, ja se purkautuu tuolla tavalla. Haluaa ikään kuin varmistua ettei kukaan ainakaan pety lahjan avattuaan, kun tietää jo etukäteen mitä siellä on.
Kummallisin jouluperinne jonka itse tiedän on mieheni lasten äidillä. Lapsille järjestetään monta joulua. Yksi äidin luona, yksi äidin puolen sukulaisilla, ja vielä joku siihen päälle, ja sitten jouluaattona täällä meillä. Kun lapset tulevat meille jouluaattona, on heillä ollut jo 2-3 jouluaattoa etukäteen. Ovat siis syöneet monta kertaa jo jouluruuat, pukki on käynyt monesti, joululaulut ja ohjelmat on jo veivattu kyllästymiseen asti. Kun ovat äidillään joulun, niin me ei järjestetä kyllä mitään eri jouluja enää täällä, vaan joulu on kerran vuodessa, ei pahimmillaan 4 kertaa.
Lahjojen kanssa mennään myös aina överiksi. Lapsille on ostettu kaikki mitä ovat pyytäneet, ja vielä viisinkertaisesti päälle, ja lisäksi krääsät päälle, eli muovista kiinakamaa, vilkkuvaloja ja poronneniä.
Lisäksi äiti huutaa lapsille joulunalusviikot päivittäin kuin hyeena, kun on niin paljon tehtävää, ja koko talo pitää kuurata, ja lapset ovat vain tiellä. Lapset ovat jo yläasteella.
Kun lapset ovat äidillään jouluaaton, ei näitä useita jouluja kuulemma järjestetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona, ihan tavallisessa duunariperheessä, laitettiin myös jouluna aina vähän siistimmät vaatteet ja joulupöydässä oli juhlavammat astiat yms. Joulupukin käynti oli illan odotettu juhlanumero.
Puolison perheessä ollaan verkkarit jalassa, kinkkua ja laatikoita on lieden päällä, sieltä voi jokainen käydä itse ottamassa. Kun pukki tulee, appiukko katselee telkkaria toisessa huoneessa.
On outoa mun mielestä!
Musta tossa ei ole mitään ihmeellistä. Meilläkin ollaan normaaleissa vaatteissa ja haetaan ruoat itse keittiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.
Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.Sitä anoppia varmaan vähän jännittää miten lahja otetaan vastaan, ja se purkautuu tuolla tavalla. Haluaa ikään kuin varmistua ettei kukaan ainakaan pety lahjan avattuaan, kun tietää jo etukäteen mitä siellä on.
Kummallisin jouluperinne jonka itse tiedän on mieheni lasten äidillä. Lapsille järjestetään monta joulua. Yksi äidin luona, yksi äidin puolen sukulaisilla, ja vielä joku siihen päälle, ja sitten jouluaattona täällä meillä. Kun lapset tulevat meille jouluaattona, on heillä ollut jo 2-3 jouluaattoa etukäteen. Ovat siis syöneet monta kertaa jo jouluruuat, pukki on käynyt monesti, joululaulut ja ohjelmat on jo veivattu kyllästymiseen asti. Kun ovat äidillään joulun, niin me ei järjestetä kyllä mitään eri jouluja enää täällä, vaan joulu on kerran vuodessa, ei pahimmillaan 4 kertaa.
Lahjojen kanssa mennään myös aina överiksi. Lapsille on ostettu kaikki mitä ovat pyytäneet, ja vielä viisinkertaisesti päälle, ja lisäksi krääsät päälle, eli muovista kiinakamaa, vilkkuvaloja ja poronneniä.
Lisäksi äiti huutaa lapsille joulunalusviikot päivittäin kuin hyeena, kun on niin paljon tehtävää, ja koko talo pitää kuurata, ja lapset ovat vain tiellä. Lapset ovat jo yläasteella.
Kun lapset ovat äidillään jouluaaton, ei näitä useita jouluja kuulemma järjestetä.
Kun lapset ovat teillä on monta jouluaattoa, kun lapset ovat äidillä niin ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.
Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.Sitä anoppia varmaan vähän jännittää miten lahja otetaan vastaan, ja se purkautuu tuolla tavalla. Haluaa ikään kuin varmistua ettei kukaan ainakaan pety lahjan avattuaan, kun tietää jo etukäteen mitä siellä on.
Kummallisin jouluperinne jonka itse tiedän on mieheni lasten äidillä. Lapsille järjestetään monta joulua. Yksi äidin luona, yksi äidin puolen sukulaisilla, ja vielä joku siihen päälle, ja sitten jouluaattona täällä meillä. Kun lapset tulevat meille jouluaattona, on heillä ollut jo 2-3 jouluaattoa etukäteen. Ovat siis syöneet monta kertaa jo jouluruuat, pukki on käynyt monesti, joululaulut ja ohjelmat on jo veivattu kyllästymiseen asti. Kun ovat äidillään joulun, niin me ei järjestetä kyllä mitään eri jouluja enää täällä, vaan joulu on kerran vuodessa, ei pahimmillaan 4 kertaa.
Lahjojen kanssa mennään myös aina överiksi. Lapsille on ostettu kaikki mitä ovat pyytäneet, ja vielä viisinkertaisesti päälle, ja lisäksi krääsät päälle, eli muovista kiinakamaa, vilkkuvaloja ja poronneniä.
Lisäksi äiti huutaa lapsille joulunalusviikot päivittäin kuin hyeena, kun on niin paljon tehtävää, ja koko talo pitää kuurata, ja lapset ovat vain tiellä. Lapset ovat jo yläasteella.
Kun lapset ovat äidillään jouluaaton, ei näitä useita jouluja kuulemma järjestetä.
Kun lapset ovat teillä on monta jouluaattoa, kun lapset ovat äidillä niin ei ole?
Näin juuri. Eli vuorovuosin ovat jouluja meillä ja äidillään. Kun on meidän jouluvuoro, niin äiti järjestää 2-3 etukäteisjoulu(aatto)a, plus meillä tietenkin omat joulujutut. Kun lasten äidillä on jouluvuoro, niin heillä on vain yksi joulu, eli aatto. Kun lapset tulevat meille joulupäivänä sitten, tai aaton aattona, niin meillä ei ole järjestettynä ylimääräistä joulujuhlaa, vaan menevät sillä äidin joulujuhalalla sitten. Tietenkin lahjat avataan jne, muttei sellaista jouluaattoa, aamuriisipuuroinenn, haudalla käymisineen, mummolavirailuineen, jouluaterioineen, pukkeineen jne.
Ei ole selvinnyt minulle tämä toiminta tässä vuosien varrella :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheen perinteet ovat meidän. Suurin osa lukiojoistakin täällä on luultavasti vätyksiä. Kyllä minä tiedän paremmin!
Joillakin lapsilla ei ole eheyttä eikä selkeää kotia edes jouluna. Riepotellaan siellä ja täällä kulkureina ja minäkin irtolaisina. Todella surullista, millaiseksi lapsuuden 2020 luvun itsekkyys on muovannut. En ymmärrä, miten lasten asioihin ei puututa missään sen vertaa, että katsottaisiin, onko lapsella edes omasta mielestään kotia tai perhettä ja miten lapset itse kokevat ko. riepottelun. Kaikki ymmärtää, että jos olet koko ajan lähdössä, etkä pysyvästi missään, joudut koko ajan orientoitumaan uudelleen, niin se syö energiaa lapselta, joka on pois muusta toiminnasta ja kehityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.
Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.Sitä anoppia varmaan vähän jännittää miten lahja otetaan vastaan, ja se purkautuu tuolla tavalla. Haluaa ikään kuin varmistua ettei kukaan ainakaan pety lahjan avattuaan, kun tietää jo etukäteen mitä siellä on.
Kummallisin jouluperinne jonka itse tiedän on mieheni lasten äidillä. Lapsille järjestetään monta joulua. Yksi äidin luona, yksi äidin puolen sukulaisilla, ja vielä joku siihen päälle, ja sitten jouluaattona täällä meillä. Kun lapset tulevat meille jouluaattona, on heillä ollut jo 2-3 jouluaattoa etukäteen. Ovat siis syöneet monta kertaa jo jouluruuat, pukki on käynyt monesti, joululaulut ja ohjelmat on jo veivattu kyllästymiseen asti. Kun ovat äidillään joulun, niin me ei järjestetä kyllä mitään eri jouluja enää täällä, vaan joulu on kerran vuodessa, ei pahimmillaan 4 kertaa.
Lahjojen kanssa mennään myös aina överiksi. Lapsille on ostettu kaikki mitä ovat pyytäneet, ja vielä viisinkertaisesti päälle, ja lisäksi krääsät päälle, eli muovista kiinakamaa, vilkkuvaloja ja poronneniä.
Lisäksi äiti huutaa lapsille joulunalusviikot päivittäin kuin hyeena, kun on niin paljon tehtävää, ja koko talo pitää kuurata, ja lapset ovat vain tiellä. Lapset ovat jo yläasteella.
Kun lapset ovat äidillään jouluaaton, ei näitä useita jouluja kuulemma järjestetä.
Kun lapset ovat teillä on monta jouluaattoa, kun lapset ovat äidillä niin ei ole?
Näin juuri. Eli vuorovuosin ovat jouluja meillä ja äidillään. Kun on meidän jouluvuoro, niin äiti järjestää 2-3 etukäteisjoulu(aatto)a, plus meillä tietenkin omat joulujutut. Kun lasten äidillä on jouluvuoro, niin heillä on vain yksi joulu, eli aatto. Kun lapset tulevat meille joulupäivänä sitten, tai aaton aattona, niin meillä ei ole järjestettynä ylimääräistä joulujuhlaa, vaan menevät sillä äidin joulujuhalalla sitten. Tietenkin lahjat avataan jne, muttei sellaista jouluaattoa, aamuriisipuuroinenn, haudalla käymisineen, mummolavirailuineen, jouluaterioineen, pukkeineen jne.
Ei ole selvinnyt minulle tämä toiminta tässä vuosien varrella :D
Kuulostaapa helkkarin raskaalta.
Tuttavan perheessä jouluaattona kokoontuvat vuoroin kenenkin kotiin, mukaan raahataan aikuisten lasten ex-puolisot sekä äidin ex-mies. Uudet kumppanit ei ole tervetulleita, koska perinteet ja biologiset vanhemmat ja ilmeisesti avioerot on liian iso häpeä perheen äidille.
Facebookiin laitetaan kuvia iloisesta yhtenäisestä perheestä, vaikka todellisuudessa perhe on täynnä riitaa ja oikeustaisteluja ja erotkin vuosia vanhoja asioita, eikä nämä ex-kumppanit ole arjessa tekemisissä kuin pakon edestä.
Moni oikein odottaa minkälainen "happy family" kuvakollaasi jouluisin someen tulee ja pudistelee päätään tälle kulissille.
Aikuisille lapsille kerrotaan mitä joulupöytään laitetaan päälle, jopa silitetään tarvittaessa kauluspaita valmiiksi.
Vähän ennen joulua tulee viestillä jouluaaton menu, jotta tietää mitä on odotettavissa. Ruoka on joulun tärkein asia ja ne valokuvat someen.
Ruuan jälkeen ja muinakin aikoina laitetaan joku sukulaisista pihalle leikkimään pienempien lasten kanssa että ne saadaan pois jaloista, vanhemmat keskittyy kaljaan, viiniin tai keittiössä hääräämiseen. Lasten lahjat ja lasten joulu on sivuseikka.
-Serkku joka osaa jo kieltäytyä kutsusta
Vierailija kirjoitti:
Tämön ketjun aloitti taas Sanoman toimittaja, jotta saa helpolla juttua lehteen.
Niin ammattitaidittomia lokkeja sanoman toimittajat ovat nykyään
Annetaan me mammat jutun aihetta Sanoman lokeille oikein kunnolla, jotta heillekin tulisi joulumieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
huono provo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppilassa ei tarjoiltu valmiita annoksia pöytään. Pilaa täysin juhlan arvokkuuden kun ruokia haetaan ja jonotetaan kuin jossain työmaaruokalassa.
Tämä on varmasti olevinaan vitsi.
Vai onko anopillasi siis pikkupiika, jonka olisi pitänyt tuoda eteesi lautanen, kun sinä itse istua nökötät pöydän ääressä leveine ahtereinesi? Vai anopinko olisi pitänyt tukka märkänä passata sinua ja muita vieraita?
Kyseisen ruokalajin valmistanut tarjoilee sen kaikille muille ja lopuksi itselleen samalla kertoen siitä mitä on tarjoilemassa. Esinerkiksi viimejouluna appi valmisti maukkaita kylmäsavulohileipiä alkupalaksi. Oli tarjoilun ohella jännittävä kuulla mistä hän oli siiat pyytänyt ja mihinkä viiniin päätynyt.
Olivatko lohivoileivat varmasti raikkaita?
On varmasti myös jännittävää kuulla, kun anoppi tarjoilee pieniä cocktail-lihapulliaan ja samalla kertoo, miten hän on pessyt jauhenlihaa.
Niin, teranssilla, näpitkylminä, ilmanhanskoja, maskinaamalla.
Minä haluaisin mielelläni tietää reseptin tuon erään mamman apen kylmäsavulohivoileipiin, joiden pääraaka-aineena on siika. Mutta se taitaa olla jonkun suvun perinneresepti, jota ei ventovieraille jaeta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta outoa on tämän(kin) ketjun ilkeys ja ymmärtämättömyys sitä kohtaan että kaikki muut ihmiset eivät ole identtisiä kopioita omasta itsestä ja omasta kokemuspohjasta, mutta mitä muutakaan palsta on.
Mitä muuta voi odottaa keskusteluketjulta, jonka otsikko on Tuttavien ja sukulaisten oudot jouluperinteet?
Englanninkielinen lausahdus "Everybody is somebody else's weirdo" sopii hyvin kuvaamaan tämän ketjun tunnelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavan perheessä jouluaattona kokoontuvat vuoroin kenenkin kotiin, mukaan raahataan aikuisten lasten ex-puolisot sekä äidin ex-mies. Uudet kumppanit ei ole tervetulleita, koska perinteet ja biologiset vanhemmat ja ilmeisesti avioerot on liian iso häpeä perheen äidille.
Facebookiin laitetaan kuvia iloisesta yhtenäisestä perheestä, vaikka todellisuudessa perhe on täynnä riitaa ja oikeustaisteluja ja erotkin vuosia vanhoja asioita, eikä nämä ex-kumppanit ole arjessa tekemisissä kuin pakon edestä.
Moni oikein odottaa minkälainen "happy family" kuvakollaasi jouluisin someen tulee ja pudistelee päätään tälle kulissille.Aikuisille lapsille kerrotaan mitä joulupöytään laitetaan päälle, jopa silitetään tarvittaessa kauluspaita valmiiksi.
Vähän ennen joulua tulee viestillä jouluaaton menu, jotta tietää mitä on odotettavissa. Ruoka on joulun tärkein asia ja ne valokuvat someen.
Ruuan jälkeen ja muinakin aikoina laitetaan joku sukulaisista pihalle leikkimään pienempien lasten kanssa että ne saadaan pois jaloista, vanhemmat keskittyy kaljaan, viiniin tai keittiössä hääräämiseen. Lasten lahjat ja lasten joulu on sivuseikka.-Serkku joka osaa jo kieltäytyä kutsusta
Tuttavan vai serkun perhe... provotessa kannattaa keskittyä yksityiskohtiin 🙄
Olen jutellut. Mutta silti jännittää. Jos valkoisen joulun tunnelmaa ei saadakkaan aikaiseksi.
Mutta eiköhän tämä tästä. Jos meni pieleen, niin ensi viikolla täällä saa siitä lukea anopinhaukkumisketjusta