Tuttavien ja sukulaisten oudot jouluperinteet
Onko teillä tutuilla tai sukulaisilla tapoja tai jouluperinteitä, joita olette joskus ihmetelleet? Hämmästellään hyväntahtoisesti, sillä kukin tietenkin viettää joulua tyylillään, mutta...
Kommentit (1172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhe (veli, anoppini ja appeni) eivät oikein meinanneet ymmärtää jouluruokailun ideaa meillä.
Ensin otetaan kylmät alkupalat, eli kylmäsavulohi, graavilohi, sillit, mädit (smetana ja sipulisilppu), aladoobi, maksapatee, waldorfin-salaatti, keitetty peruna. Tämä osuus on meillä lastenkin mielestä se paras osuus, koska he voisivat elää mätileivillä.
Vasta sen jälkeen haetaan laatikot ja paisti ja kastike. Kolmannella kierroksella otetaan kinkkua ja rosollia.
Lopuksi syödään juustoja ja viikunahilloa ja myöhemmin joulukahvit leivonnaisineen.
Meidän tavassa ei kukaan ole sanonut: "Röyh, röyh. Tulihan vedettyä kinkkua jouluna niin, että paita ratkesi"
Olen ratkaissut asian jo vuosia sitten niin, että väki pyydetään pöytään ja kehoitetaan aloittamaan pöydässä olevilla alkupaloilla. Laatikot odottavat uunissa, kunnes alkupaloja on syöty. Oli nimittäin sisäisesti ja hiljaa ärsyttävää, kun miehen veli (silloin 18v.) ekan kerran söi meillä aattona ja täytti lautasensa perunalaatikolla ja kinkulla, söi ja siirtyi sohvalle odottamaan lahjojen avaamista. Me muut oltiin melkein tunti vielä ruokapöydässä.
Lisään vielä, että kaikki ovat tyytyväisiä meidän jouluruokiin ja miehen velikin (nyt 40v.) on tottunut jo aikuisten ruokiin ja ruokatapoihin.
Oliko tässä nyt sitten omat vai sukulaisten tavat niitä outoja, mutta tulipahan avauduttua ;-)
Vai että aikuisten ruokatapoihin! :D Eli joo, kyllä ne on ne teidän tavat, jotka ovat outoja. :P
Meillä saa nimittäin olla rennosti, ne ottavat alkupaloja jotka haluavat, ja ne jotka eivät halua saavat sitä laatikkoa vaikka heti. Ketään ei katsota nenänvartta pitkin jos raaka kala ei maistu ennen kalkkunaa tai rasvainen juusto aterian jälkeen.
Sitä paitsi en mitenkään jaksaisi syödä noin paljon. Maha tulee täyteen yhdestä kierroksesta, mutta teilläkö on oikeasti pakko syödä kalaa ja perunaa, laatikoita ja paistia (mitä ihmeen paistia?), kinkkua ja rosollia ja vielä juustoja JA VIELÄ senkin päälle kahvia ja leivoinnaisia? En pystyisi edes yhden päivän aikana syömään noin paljoa, saati sitten yhdellä aterialla.
Silti meillä saa syödä noin paljon jos haluaa, mutta katsos kun ei ole pakko! :)
Kuka tahansa kerrankin esim. seisovasta pöydästä syönyt tajuaa, että sitä lautasta ei ole pakko mättää joka kierroksella kukkuroilleen, vaan kaikkea omaan makuun sopivaa nautitaan kohtuullinen määrä, jotta mahtuu vielä jotain siltä seuraavaltakin kierrokselta. Eikä varmasti kukaan estä ottamasta kinkun sijaan vaikka santsikierrosta kaloja, jos kinkku ei maistu. Koko homman idea on se, että kerrankin istutaan rauhassa juhlapöydässä, eikä vain mätetä hirveällä kiireellä läskiä naamaan ja sitten pönötetään sohvalla.
Kyllä minä tiedän mikä seisova pöytä on, kiitos vaan. Ei meilläkään mätetä ruokaa naamariin viidessä minuutissa ja sitten pois pöydästä - pointtina oli vapaus. Lainaamani kirjoittaja loukkaantui kun yksi otti laatikkoa liian aikaisin. Sitä en ymmärrä.
Ymmärrän myös että osa pystyy syömään kerralla enemmän kuin minä, mutta itse en voi vetää viittä kierrosta ruokaa vaikka kuinka pieniä annoksia ottaisin. En siis arvostele tätä tyyliä vaan sitä että sitä nimitettiin aikuisten ruokailuksi ja halveksuttiin sitä joka halusi vain sitä perusjouluruokaa kerran.
Täytekakkua oltava aina jouluna kermakakkua kahvin kanssa ja pipareita , mustikkakeittoa . Kotikaljaa . Viiniä . Tietysti syödään silliä paistia kalaa . Silli sopii hyvin jouluun . Meillä ollut aina jouluna jouluverhot keittiössä siniset tähtiä ja koristeet ikkunassa . Paistia uunissa laatikot kalaa ja nykyään siikaa kuhaa kun ennen oli lohta.
Paisti tehdään naudan possun joskus lampaan paistilihoista uunissa kannellisessa vuuassa pitkään hautettua , siinä on mausteita pippuria ja muuta ,lientä ja sipulia porkkanaa . Siihen otetaan perunaa punajuuria pikkelsiä rosollia lisänä . Laatikkoa ja päälle puuroa sitten ja kahvia kakkua . Juustoja hedelmiä viiniä .
Outoja todella kirjoitti:
Yx helluntailainen nainen epämuodostunut vähän niin puki tyttärensä pojaksi koulun juhliin ettei raaskinut ostaa juhlavaatetta ( kirppis) niin sillä olikin varastettua astiaa ruokaa kaapit täynnä . Niin sitten joku sanoi ettei ne vietä joulua .
Anteeks mitä?
Sukulaisen jouluperinteitä pidin outona: toi lahjaksi yhden suklaalevyn tyyliin 5 henkiselle perheelle ja vain yhdelle, se olisi tyyliin pitänyt jakaa vähän kuin näytekarkit ihmetytti miksi toi ylipäätään mitään kun ei raaskinut muuta tuoda. Yhtenä jouluna toi vain alennusmyynnistä suuren ruman jättitontun. Lähti yleensä aina juuri ennen joulua matkalle.
Ihan työ-elämässä ollaan 65 vuotiaaksi ja hoito-alalla ollaan yövuoroissa oli joulu taikka juhannus
Joulu vedetään vähän liian överiksi, koko suku koolla ja ennen ruokaa hiljennytään lukemaan raamattua. Ihan ”normaali” suku ollaan, ei mitään kiihkouskovaisia ja puolet suvusta ei edes kuulu kirkkoon. Silti pitää väkisin lukea.
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhe (veli, anoppini ja appeni) eivät oikein meinanneet ymmärtää jouluruokailun ideaa meillä.
Ensin otetaan kylmät alkupalat, eli kylmäsavulohi, graavilohi, sillit, mädit (smetana ja sipulisilppu), aladoobi, maksapatee, waldorfin-salaatti, keitetty peruna. Tämä osuus on meillä lastenkin mielestä se paras osuus, koska he voisivat elää mätileivillä.
Vasta sen jälkeen haetaan laatikot ja paisti ja kastike. Kolmannella kierroksella otetaan kinkkua ja rosollia.
Lopuksi syödään juustoja ja viikunahilloa ja myöhemmin joulukahvit leivonnaisineen.
Meidän tavassa ei kukaan ole sanonut: "Röyh, röyh. Tulihan vedettyä kinkkua jouluna niin, että paita ratkesi"
Olen ratkaissut asian jo vuosia sitten niin, että väki pyydetään pöytään ja kehoitetaan aloittamaan pöydässä olevilla alkupaloilla. Laatikot odottavat uunissa, kunnes alkupaloja on syöty. Oli nimittäin sisäisesti ja hiljaa ärsyttävää, kun miehen veli (silloin 18v.) ekan kerran söi meillä aattona ja täytti lautasensa perunalaatikolla ja kinkulla, söi ja siirtyi sohvalle odottamaan lahjojen avaamista. Me muut oltiin melkein tunti vielä ruokapöydässä.
Lisään vielä, että kaikki ovat tyytyväisiä meidän jouluruokiin ja miehen velikin (nyt 40v.) on tottunut jo aikuisten ruokiin ja ruokatapoihin.
Oliko tässä nyt sitten omat vai sukulaisten tavat niitä outoja, mutta tulipahan avauduttua ;-)
Hieno joulupöytä Teillä, mutta en jaksaisi yhdellä aterialla kaikkea. Kahdelle päivälle ehkä jakaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erään naapurini joulupöytään kuuluu makaronilaatikko. Mielestäni outoa. On kuitenkin semmoinen aika perusruoka, jota syödään vuoden ympäri. Keski-Suomessa.
Meilläkin oli makaronilaatikkoa jouluna, ilman jauhelihaa tietenkin. Lisäksi äiti teki herkullista maksalaatikkoa , joka ei etäisestikään muistuta kaupan valmislaatikoita, tätä koiramme suurta herkkua. Lanttu- ja porkkanalaatikoita oli myös tarjolla. Sen sijaan perunalaatikkoon tutustuin vasta aikuisena, kun avioliiton myötä tutustun hämäläisen joulupöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen näitä, joiden lapset saavat sen 1 tai 2 pakettia jouluna. Todellinen joulun riemu, sain yhden uuden tavaran, jes! Eri juttu jos on teini, joka saa vaikka uuden puhelimen. Mutta silloinkin voisi tulla lisäksi pari muutakin pakettia, esim joku uusi yöpaita ja jotain herkkua.
Lapsuudessani kaverini sai aina vain yhden ainoan lahjan. Äidilleen hän aina esitti, että näin on hyvä, mutta mulle hän itki sitä. Joulu on lapselle niin tärkeä juhla, etenkin kun kaikki kaverit ympärillä siitä puhuvat innoissaan. Enkä sano,että pitäisi saada röykkiöittäin jotain kiinakrääsää. Mutta edes 5-10 pakettia. Se ei ole paljon.
Maailma olisi paljon parempi paikka, jos ihmiset ei sortuisi kulutushysteriaan. Luonnonvaroja ei ole loputtomasti ja teollisuus/logistiikka/muovikrääsä saastuttaa. Meillä lasten lahjojen määrää rajoitetaan, mutta eri juhlien aikaan laitamme lasten tilille lahjojen lisäksi lahjoituksen. Uskon, että omilleen muuttaessaan lapsi osaa arvostaa hänelle säästettyjä varoja enemmän kuin sitä, että olisi saanut paljon turhia härpäkkeitä. Kantsii myös miettiä sitä, että mistä lapsille tulee se asenne, ettei 1-2 lahjaa riitä? No vanhemmilta ja muilta lapsilta tietty. Jos kaikki ostaisivat tarpeeseen ja maltillisesti, ei kukaan tuntisi saavansa liian vähän, eikä joulun sanoma keskittyisi vain lahjojen ympärille.
Eivät lapset ajattele noin monisyisesti. Annan mieluummin ihanat ja lämpimät joulumuistot niiden toivelahjojen parissa, kuin vähän enemmän kaljarahaa sitten teininä kun alkavat tiliä tyhjentää.
Eikä tämä maailma lasten joululahjoihin kaadu, aivan muuhun.
Se kaatuu tuohon asenteeseen että itse ei voisi tehdä mitään. Paras alkaa opettamaan sitä että kaksikin lahjaa voi olla ihana ja lämmin joulumuisto.
Muistot tulee siitä tunnelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan oma perinteeni on monen mielestä outo. Olen vakiintuneessa parisuhteessa (yli 10 vuotta yhdessä), emmekä vietä joulua yhdessä. Molemmat menemme omille sukulaisille. Emme ole kumpikaan jouluihmisiä mutta jouluna ehtii hyvin tavata sukulaisia. Emme kuitenkaan halua istua pyhiä autossa joten ei ehditä kiertää yhdessä molempien sukulaisia. Siksi näin.
Me vietettiin 10 joulua näin, sen jälkeen pariskuntana yksi joulu anopilla ja toinen minun äidilläni. Nyt meillä on lapsi, niin saamme viettää joulua kotonamme. Sukulaisia tulee täksi jouluksi, mutta todennäköisesti ensi vuoden jouluna ollaan vain ihan ydinperheenä.
Uskovainen pariskunta, ihania aitoja ihmisiä. Kuuluu helluntaiseurakuntaan mutta mikä outoa on se etteivät he vietä joulua laisinkaan! Joulu ei heidän mielestä millään tavalla ole kristittyjen juhla vaan täysin pakanallinen ja itse pimeydestä. Ei lahjoja, ei koristeita, ei joulupukkia, ei joulu evankeliymia ym.
Meidän suku on kunnon joulu ihmisiä! Jouluna panostetaan kaikkeen: koristelut, tunnelma, kattaus, ruoka, lahjat, juhlavaatteet yms. Joidenki mielestä tämä on outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien vanhempien luona. Ruokailun ajaksi pitää laittaa televisio kiinni, mutta mitään musiikkiakaan ei ole taustalla. Mielestäni liian hiljainen ja harras tunnelma, kun ihmisetkin on aika rauhallisia eikä mitään pälättäjiä. Joskus tuon omat joulumusiikit mukana että saa vähän elämää ja tunnelmaa :D
Ja meillä niin, että otetaan ruoka ja mennään olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Miniä oli suuttua, kun oli kattanut kaiken kauniisti ja sitten me yksi kerrallaan hipsimme mukavammin sohvalle syömään. Jouluna ei pidä nipottaa!
Telkkari on joulun tärkein juttu? Mites ne 364 muuta iltaa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Yksi sukulaisperhe käy aina yöllä jouluna hautausmaalla. On kuulemma kaunista.
Hyvä idea! Tämä pitää testata! Muutenkin viihdyn hautausmailla, rauhoittavia paikkoja vaikka ateisti olenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisen poikaystävän kotona ei vietetty joulua. On tuikitavallinen suomalainen perhe, vanhemmat ja kaksi lasta, eikä tähän joulunviettämättömyyteen ollut mitään uskonnollisia, poliittisia, taloudellisia tms syitä. Heillä vain ei ollut minkäänlaisia jouluperinteitä, ei koristeita, ei kuusta, ei ruokia..."Kun eipä sitä viitti mittään hössätä parin päivän takia..." Lapset saivat kuulemma pieninä joskus yhden tai kaksi(!) lahjaa, mutta ei niitäkään pukki tuonut, vaan ne ehkä annettiin siinä joskus pyhien aikaan kun tuli sopiva hetki.
En minäkään mikään heinäkuussa lahjoja osteleva jouluemäntä ole, mutta kyllä tuntui käsittämättömältä että joulu oli kuin mikä tahansa viikonloppu ja näin oli ollut myös lasten ollessa pieniä.Öööö... Niin mitä outoa tuossa oli??
No lähinnä se, että ei ole mitään eroa tavalliseen viikonloppuun. Joten kysyisin, koska sitten on juhla, jos ei jouluna? Koko elämä on samaa tasapaksua harmaata. Olisi tylsää, jos kaikki 52 viikonloppua olisi samanlaisia. Onko näillä em. ihmisillä koskaan mitään syytä juhlaan?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tavat saattavat näyttäytyä omituisina ulkomaalaisille.
Mieheni on kotoisin toisesta maasta, ja hän on sekulaarisesta juutalaisesta perheestä. Hän tuli ensimmäistä kertaa kanssani joulunviettoon vanhempieni luo, ja ensimmäisenä ohjelmassa oli perinteinen käynti hautausmaalla. Miehestä tämä oli kovin eksoottista, ja hän selitti myöhemmin ystävilleen, kuinka hänet oli saavuttuaan ensimmäiseksi viety hautausmaalle. :D
Oli kyllä myös sitä mieltä, että tuhansien kynttilöiden valaisema hautausmaa oli illan pimeydessä kaunis.
Omassa perheessä skismaa on aiheuttanut se, kuinka isäni ei halua pukeutua jouluaterialle. Monena jouluna on ollut niin, että isäni on istunut pöytään pitkissä kalsareissa ja kulahtaneessa t-paidassa. Äitini on sanonut, että hän ei ala syödä ennen kuin isäni laittaa edes housut jalkaansa. Niinpä isäni on sitten verkkareissa minun, äitini ja veljeni ollessa ykköset yllä. Minusta tämä on aika herttaista, mutta olen kyllä äitini kanssa samaa mieltä siinä, että jouluna pitää vähän panostaa, ja ruokapöytään ei tulla alusvaatteissa.
Tulee vaan mieleen, että jos joulu ei ole juhla, niin mikä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisen poikaystävän kotona ei vietetty joulua. On tuikitavallinen suomalainen perhe, vanhemmat ja kaksi lasta, eikä tähän joulunviettämättömyyteen ollut mitään uskonnollisia, poliittisia, taloudellisia tms syitä. Heillä vain ei ollut minkäänlaisia jouluperinteitä, ei koristeita, ei kuusta, ei ruokia..."Kun eipä sitä viitti mittään hössätä parin päivän takia..." Lapset saivat kuulemma pieninä joskus yhden tai kaksi(!) lahjaa, mutta ei niitäkään pukki tuonut, vaan ne ehkä annettiin siinä joskus pyhien aikaan kun tuli sopiva hetki.
En minäkään mikään heinäkuussa lahjoja osteleva jouluemäntä ole, mutta kyllä tuntui käsittämättömältä että joulu oli kuin mikä tahansa viikonloppu ja näin oli ollut myös lasten ollessa pieniä.Öööö... Niin mitä outoa tuossa oli??
No lähinnä se, että ei ole mitään eroa tavalliseen viikonloppuun. Joten kysyisin, koska sitten on juhla, jos ei jouluna? Koko elämä on samaa tasapaksua harmaata. Olisi tylsää, jos kaikki 52 viikonloppua olisi samanlaisia. Onko näillä em. ihmisillä koskaan mitään syytä juhlaan?
Sääliksi käy lapsia, jotka ovat sitten tulevaisuudessa hoomoilasina esim. seurustelukumppanin kotona joulunvietossa.
Anoppilassa ei tarjoiltu valmiita annoksia pöytään. Pilaa täysin juhlan arvokkuuden kun ruokia haetaan ja jonotetaan kuin jossain työmaaruokalassa.
Olin yhtenä aattopäivänä miespuolisen ystäväni mukana, kierrettiin hänen sukulaisiaan. Jokaiselle vietiin joulukukka, ja vastalahjaksi saatiin — joulukukka. Kukkakierrokseen meni varmaan viisi tuntia, olisihan sitä muutenkin voinut käydä tervehtimässä kuin jakaa ja saada samanlaisia hyasintteja.