Tuttavien ja sukulaisten oudot jouluperinteet

Sinullakin on oikeus mukavaan joulunviettoon. Pidä ensi jouluna pääsi ja ilmoita ajoissa (!) että tänä jouluna juhlitaan meillä niin että tervetuloa vaan meille. Jos miehesi inttää että ei kun isälle ja äidille mennään, niin ehdota että joka toinen joulu meillä ja joka toinen joulu heillä. Älä anna periksi. Älä ole lammas. Miehesi tottakai pahoittaa mielensä kuten hänen vanhempansakin mutta se menee ohi. Miksi muuten ette tapaa jouluna sinun vanhempiasi? Ymmärrän jos he ovat kuolleet, muuten hieman ihmettelen.

"Oispa joulu, että saa kerrankin syödäkseen" ja sitten vedetään överit joka helvetin ruokailujen kanssa. Ruokaa syödään kuin viimeisellä ehtoollisella. Suklaat vedetään kerralla siihen pisteeseen kunnes oksennus nousee kurkkuun. Lapsena oli sentään oikeat kynttilät, jotka polttivat vähän pieruja, mutta nykyisin kun on sähkökynttilät niin tuntuu että joulu on vain Tallinnan laivan buffet, jossa haisee karmea pieru ja Vesa-Matti Loiri synnyttää Jeesus-lasta uudelleen...ja uudelleen...ja uudelleen...kun jouluradio soi ja joulu on.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.

Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.

Moni, minä mukaanlukien, arvostaisi tuollaisia täsmälahjoja. Eipä mene tavara kiertoon ja rahat hukkaan, kun paketista ei paljastu ihanana yllärinä jokin täysin omaan makuun sopimaton krääsä.

Mikä tämä yleistys on, että helluntailaiset ei viettäis joulua? Mun molempien vanhempien suvut on pitkän linjan helluntailaisia ja ihan on joulua vietetty aina. Ruokineen, lahjoineen ja jouluevankeleineen. Ainoastaan joulupukki ei meillä oo ollut tapana, mutta ei oo jäänyt ikinä harmittaa kun joulut on ollut muuten niin kivoja :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kollaasin lähettäjät ovat erittäin tietoisia, että en ole voinut saada lapsia!

Eivät ne sitä siksi lähetä. Outo asenne. Onko heidän elämänsä jotenkin loukkaus muita kohtaan?

Me lähetimme joulukorttikuvan lapsista usean vuoden ajan, mutta vain niille, joiden tiesimme tai oletimme niistä pitävän. Lapsettomuudesta kärsiville ei oli tullut mieleenkään lähettää, sehän olisi ollut veitsen kääntämistä. Lapsiin negatiivisesti suhtautuville taas emme halunneet lähettää, nehän olisi olleet roskissa saman tien.

Heille lähetimme kaupan kortit, joiden tyyli ja aihe olivat saajan näköisiä. Ei ollut iso vaiva. Jos joku on joulukortin arvoinen, hän on meille myös huomaavaisuuden arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan oma perinteeni on monen mielestä outo. Olen vakiintuneessa parisuhteessa (yli 10 vuotta yhdessä), emmekä vietä joulua yhdessä. Molemmat menemme omille sukulaisille. Emme ole kumpikaan jouluihmisiä mutta jouluna ehtii hyvin tavata sukulaisia. Emme kuitenkaan halua istua pyhiä autossa joten ei ehditä kiertää yhdessä molempien sukulaisia. Siksi näin.

Me vietettiin 10 joulua näin, sen jälkeen pariskuntana yksi joulu anopilla ja toinen minun äidilläni. Nyt meillä on lapsi, niin saamme viettää joulua kotonamme. Sukulaisia tulee täksi jouluksi, mutta todennäköisesti ensi vuoden jouluna ollaan vain ihan ydinperheenä.

Ja niin kuin joka paikassa on sanottu, että viettäkää joulu niiden kanssa kenen kanssa asutte ja unohtakaa sukulaisjoulut. Niin te teette juuri päinvastoin. Tervetuloa joulu ja korona!

Omassa perheessä oli sellainen tyyli että joulupöydässä oli kaikkea mahdollista. Valmistamisessa oli oma hommansa mutta myös siinä säilömisessä ruokailun jälkeen, kun mitään ei haluttu heittää pois. Jääkaappi huusi hoosiannaa, osa kiposta, kupeista, lautasista, vuoista, kulhoista ja kattiloista oli viileässä eteisessä.

Samoja ruokia riitti uuteen vuoteen ja loppiaiseenkin saakka, kyllä pursui korvista jo jouluruoat. Mahakin meni jossain vaiheessa sekaisin. Olisi voinut hyvin jakaa valmistamisen koko joulunpyhien ajalle niin ruoka olisi ollut tuoretta ja vaihtelevaa. Ei järkeä tunkea kaikkea jouluaaton pöytään.

Minun anoppi on sellainen eettinen maailmanparantaja, että on sitä mieltä että kaikille riittää yksi lahja riippumatta siitä että onko kyseessä aikuinen vai lapsi. Aikuisten kohdalla ymmärrän tuon yhden lahjan periaatteen mutta lasten kohdalla en. Hienoahan se maailmanparantaminen on, mutta minusta se on liikaa, että lapset joutuisivat jouluna kantamaan syyllisyyttä länsimaiden kulutushysteriasta köyhien maiden lasten puolesta. Lapsemme ovat kuitenkin vasta päiväkoti- ja alakouluikäisiä.

Lasten synnyttyä olemmekin viettäneet joulut toisessa mummolassa, jossa joulu on lasten juhla. Voin kuvitella sen paheksunnan määrän, jos menisimme anopin luokse sen meidän normaalin lahjamäärän kanssa. Minusta on ihana nähdä lasten ilo ja loistavat silmät paketteja avatessa. Me osallistumme maailmanparantamiseen sitten arkena ja sillä tavoin että emme juurikaan harrasta lentomatkoja maailman ääriin. Se saa riittää. Anoppilassa vieraillaan joulun jälkeen. He saavat maailmanparannusjoulunsa ja me saamme kulutusjoulumme.

Lapset ja mies komennetaan kakalle ennen pöytään tuloa koirakin kakitetaan ja sitten huudetaan tuliko kakka ja pesitkö kädet saippualla niin onkin oikeen ruokahalua pöydässä olijoilla. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisen poikaystävän kotona ei vietetty joulua. On tuikitavallinen suomalainen perhe, vanhemmat ja kaksi lasta, eikä tähän joulunviettämättömyyteen ollut mitään uskonnollisia, poliittisia, taloudellisia tms syitä. Heillä vain ei ollut minkäänlaisia jouluperinteitä, ei koristeita, ei kuusta, ei ruokia..."Kun eipä sitä viitti mittään hössätä parin päivän takia..." Lapset saivat kuulemma pieninä joskus yhden tai kaksi(!) lahjaa, mutta ei niitäkään pukki tuonut, vaan ne ehkä annettiin siinä joskus pyhien aikaan kun tuli sopiva hetki.

En minäkään mikään heinäkuussa lahjoja osteleva jouluemäntä ole, mutta kyllä tuntui käsittämättömältä että joulu oli kuin mikä tahansa viikonloppu ja näin oli ollut myös lasten ollessa pieniä.

Öööö... Niin mitä outoa tuossa oli??

No lähinnä se, että ei ole mitään eroa tavalliseen viikonloppuun. Joten kysyisin, koska sitten on juhla, jos ei jouluna? Koko elämä on samaa tasapaksua harmaata. Olisi tylsää, jos kaikki 52 viikonloppua olisi samanlaisia. Onko näillä em. ihmisillä koskaan mitään syytä juhlaan?

Sääliksi käy lapsia, jotka ovat sitten tulevaisuudessa hoomoilasina esim. seurustelukumppanin kotona joulunvietossa.

Niin, tai sitten voi sanoa seurustelukumppanille ja hänen vanhemmilleen, että onpas mielenkiintoista päästä viettämään joulua, kun meillä ei ole koskaan vietetty. Ei tarvitse esittää tietävää vaan voi kohteliaasti ja uteliaasti kysellä ja isäntäväki varmaan mielellään opastaa joulunviettoon. Ei kaikesta aina tarvitse tehdä ongelmaa.

Käyttäjä36825 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään lahja, joka meillä aattona avataan, ei ole yllätys, vaan anoppi lypsää lokakuusta asti näitä "toiveita" ja kun sitten sanon, että uusi pyyhe voisi olla hyvä, alkaa kyselyt merkistä, koosta, väristä jne. Kun saan lahjan pukilta käteeni, anoppi huutaa, että siellä on nyt se punainen kylpypyyhe, kokoa se ja se, ostin Ikeasta, kun Finlaysonilla ei ollut tuota kokoa... Sama kuvio toistuu kaikkien lahjojen, myös lasten pakettien, kanssa.

Mun mielestä joululahjaan liittyy tietty salaperäisyys ja yllätyksellisyys. Pidän todella outona tätä anoppinaan tapaa.

Moni, minä mukaanlukien, arvostaisi tuollaisia täsmälahjoja. Eipä mene tavara kiertoon ja rahat hukkaan, kun paketista ei paljastu ihanana yllärinä jokin täysin omaan makuun sopimaton krääsä.

No eikö tuossa sun mielestä ole mitään välimallia sen välillä, että ostaa turhaa tavaraa tai huutaa jo lahjaa avatessa, mitä se sisältää? Voihan nyt toiveita kysyä (vaikka ihan kirjallisestikin hyvissä ajoin) ja painaa ne mieleen, mutta ehkä niitä toiveita ei tarvitse lypsää monta kuukautta ja sitten vielä paljastaa ennen lahjan avausta, mitä paketti sisältää. 🙈

Vierailija kirjoitti:

Lapset ja mies komennetaan kakalle ennen pöytään tuloa koirakin kakitetaan ja sitten huudetaan tuliko kakka ja pesitkö kädet saippualla niin onkin oikeen ruokahalua pöydässä olijoilla. :(

🤣

Vierailija kirjoitti:

Tuttu sukulaisrouva liittää kortteihin ja lahjoihin itse keksimään runoja ja kuvia, joita on leikellyt vanhoista valokuvatulosteista. Ei siinä, ihan herttaista, mutta runot ovat järkyttävän huonoja ja pitkiä. "Sinä Maija nyt voit viettää joulua, ei tarvitse käydä koulua, kun voit aamulla uinua, myöhään ja rauhassa nauttia, tästä ihanasta joulunajasta, ja minä niin kaipaan sinua, olet niin avulias minulle..."

Vaikea välillä pidätellä naurua!

Edesmennyt tätini oli juuri tällainen. Hän muisti jokaisen kumminkaiman nimipäivän ja kaikki muut enemmän tai vähemmän tärkeät merkkipäivät. En uskalla edes ajatella, paljonko hän käytti pienistä tuloistaan rahaa joulukorttien lähettämiseen. Korteissa oli aina joku hänen itse keksimänsä runo, joskus tuli kirjekin mukana. Vanhempieni kanssa joskus naureskeltiin näille hyväntahtoisesti, mutta nyt tuntuu haikealta, kun näitä kortteja ei enää tulekaan.

Vierailija kirjoitti:

Anoppilassa ei tarjoiltu valmiita annoksia pöytään. Pilaa täysin juhlan arvokkuuden kun ruokia haetaan ja jonotetaan kuin jossain työmaaruokalassa.

Tämä on varmasti olevinaan vitsi.

Vai onko anopillasi siis pikkupiika, jonka olisi pitänyt tuoda eteesi lautanen, kun sinä itse istua nökötät pöydän ääressä leveine ahtereinesi? Vai anopinko olisi pitänyt tukka märkänä passata sinua ja muita vieraita? 

Kaverin perheessä ei anneta edes pienille lapsille ruokaa jouluaattona ennen joulupäivällistä, jotta sitten "jaksaa syödä kunnolla". Jouluna herätään varhain ja mennään saunaan, koko päivä laitetaan ruokia jotta ne saadaan pöytään joskus viiden-kuuden maissa, sitten ahmitaan mahat kipeiksi.

Lopputuloksena kaikilla on verensokeri nolla, huono olo ja pinna kireällä koko päivän. Hiphei.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä yleistys on, että helluntailaiset ei viettäis joulua? Mun molempien vanhempien suvut on pitkän linjan helluntailaisia ja ihan on joulua vietetty aina. Ruokineen, lahjoineen ja jouluevankeleineen. Ainoastaan joulupukki ei meillä oo ollut tapana, mutta ei oo jäänyt ikinä harmittaa kun joulut on ollut muuten niin kivoja :)

Jotkut sekoittavat helluntailaiset jehovan todistajiin. Tiedän, käsittämätöntä.

Helluntailaisten joulunvietto suht samanlaista kuin luterilsisilla. Mutta JEHOVAT eivät vietä joulua, kun eivöt tunnusta Jeesusta ollenkaan.

Meilläkin pienessä kylässä lapsuudessani oli pari jehovalaista perhettä. Säälimme sen perheen lapsia 😥 Jehovan todistajat ovat kovia väittelemään. Taitavat osata Raamatun ulkoa ja löytävät aina sopivat sitaatit sieltä. Kerran sanoivat äidilleni, etteivät voi uskoa Jeesuksen syntyneen jouluna, kun tuedemiehet ovat todistaneet, ettei diuhen aikaan voinut "olla paimenia kedolla". Äitini kysyi, viettävätkö sitten jonakin muuna ajankohtana juhlaa, mutta siihen loppui väittely ja jehovalainen vaikeni.

Minä taas kadehdin jehovalapsia, koska heidän ei tarvinnut syödä verilettuja koulussa.

huono provo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppilassa ei tarjoiltu valmiita annoksia pöytään. Pilaa täysin juhlan arvokkuuden kun ruokia haetaan ja jonotetaan kuin jossain työmaaruokalassa.

Tämä on varmasti olevinaan vitsi.

Vai onko anopillasi siis pikkupiika, jonka olisi pitänyt tuoda eteesi lautanen, kun sinä itse istua nökötät pöydän ääressä leveine ahtereinesi? Vai anopinko olisi pitänyt tukka märkänä passata sinua ja muita vieraita? 

Kyseisen ruokalajin valmistanut tarjoilee sen kaikille muille ja lopuksi itselleen samalla kertoen siitä mitä on tarjoilemassa. Esinerkiksi viimejouluna appi valmisti maukkaita kylmäsavulohileipiä alkupalaksi. Oli tarjoilun ohella jännittävä kuulla mistä hän oli siiat pyytänyt ja mihinkä viiniin päätynyt.

Lapsuudenystävällä syödään aina vohveleita tai köyhiä ritareita aamupalaksi jouluaamuna! En ole tähän muualla törmännyt, tietääkö joku onko tämä ehkä keskieurooppalainen tapa?