Koirani kuoli, naapuri lohdutti sanoin "No hei, nyt sun ei ainakaan tarvi nousta aikaisin lenkille"

Vierailija kirjoitti:

Koirien pitäminen kerrostaloissa on pahimman laatuista Eläinrääkkäystä! Siellä ne louskuttavat ikävissään ja peloissaan päivät pitkät silläaikaa kun omistajat ovat töissä tai muuten poissa.

Miksi tällainen kärsimys on sallittua?

En käsitä tätä eroa esim. rivitaloihin. Asun kerrostalossa ja meillä koirani kanssa on neljä porrasta kun menemme ovesta ulos. Miten se poikkeaa siitä jos joku toinen astelee koiransa kanssa ehkä 1-2- tai kolme porrasta päästäkseen ulos?

Vierailija kirjoitti:

Huumorilla pärjää vaikeiden asioiden kanssa..

Tollaisesta asiasta ei saa tehdä vitsiä eikö ihmiset tajua että jos läheinen ja lemmikki kuilee siinä on surua ja huumori ei pure tollasissa tilanteissa kun on vasta kuollut ja noin paljon vielä tykkäyksiä.

Ihmiset ovat pöljiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole tilannetajua, so what.

Tai ehkä yritti keventää tilannetta koska näytit siltä että alat volista justiinsa?

Ota uusi koira, se on paras lääke lemmikin menetykseen. 

Uusi lemmikki ei ole mikään lääke suruun ja ikävään. Kun rakas kissani kuoli, en voinut ajatellakaan, että olisin heti ottanut uuden kissan. Suru oli niin suuri, etten olisi heti osannut enkä jaksanut rakastaa ja huolehtia uudesta kissasta. Ikävä ja muistot eivät katoa koskaan, mutta suru helpottaa ajan myötä. Nyt minulla on ihana, erittäin rakas löytökissa.

Ap, otan osaa suruusi ja ymmärrän erittäin hyvin, että loukkaannuit naapurin sanoista. Jaksamista sinulle. Kaikki eivät ymmärrä miten rakkaita lemmikit ovat joillekin. 💗

Tunteiden skaalassa joillakin on pelkästään on-off ja olettavat että kaikilla muilla on samallatavoin.

Uusi koira vaan tilalle. Joku ihana pentu saa nopeasti unohtamaan entisen koiran.

Tuo kuulostaa siltä, että naapuri ei vain ole koiraihminen eikä käsitä että se lenkittäminen voi olla mieleistäkin puuhaa. Kommentti oli hieman tökerö, mutta tuskin tarkoitti sitä pahalla, kunhan halusi keksiä tilanteesta jotain "positiivista".

Ei hän pahaa tarkoittanut, yritti lohduttaa parhaansa mukaan. Sellainen joka ei ole koiraihminen ei osaa asennoitua koiran omistajan asemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Voimia ap. Nuo koirattomat ei ymmärrä miten tärkeitä lemmikit voi olla.  Uusi lemmikki auttaa kyllä suruun. Ja itsellenikin  nuo aamun lenkit on juurikin valtava henkireikä... Ihan jo jaksamisen kannalta. Joten kyllä minäkin ottaisin tuollaisen kommentin ilkeilynä.

Minulla ei ole koskaan ollut koiraa, muuta kuin hoidossa. Kissoja kylläkin. Vuosien saatossa useita. Viimeinen niistä kuoli heinäkuussa ja vieläkin se öisin hyppää sänkyyni ja silloin tällöin näen sen vilahtavan jossain huoneessa. Kaipaan eläinystäviäni. Yksineläjälle ne antoivat syyn tulla kotiin ja huolehtia. Minulle on sanottu, että ota uusi kissa. Minulla on kuitenkin ikää 63 ja ajattelen että parhaassa tapauksessa minulla on vastuu kisusta 20 vuotta enkä enää ole itsekään ihan terve. Jos ottaisin vielä kissan, haluisin kantaa siitä vastuu loppuun saakka eikä minulla ehkä ole aikaa siihen. Pahinta olisi, jos joutuisin johonkin palvelutaloon tai  hoivakotiin ja eläin jouduttaisiin sen takia lopettamaan ennen aikojaan.