Koirani kuoli, naapuri lohdutti sanoin "No hei, nyt sun ei ainakaan tarvi nousta aikaisin lenkille"

Vierailija kirjoitti:

Olet keksinyt ikiliikkujan! Kerro vielä se mekanismi, jolla saat taottua typeryydestä energiaa?

Ei siitä nyt valitettavasti enempää energiaa saa kuin mitä siihen kuluu, joten ei nyt ihan ikiliikkujan tunnusmerkistö täyty:)

Mutta se tulee kyllä vähäisellä silmäilylläkin selväksi, että demokratia ei koskaan voi olla toimiva ratkaisu. 

Minulla on vanha koira, joka on minulle äärimmäisen rakas. Jos kuvittelen tuollaista tilannetta omalle kohdalleni, koen naapurin kommentin ihan lämpimäksi tavaksi yrittää lohduttaa. En ymmärrä, mikä siinä niin kamalaa oli.

Varhaiset aamulenkit jäätävän kylmässä tihkusateessa eivät minulle ole koiran omistamisessa se huippukohta, vaan ikävä velvollisuus, jonka hoidan rakkaudesta koiraani kohtaan. Mieluummin jäisin peiton alle nukkumaan vähän pitempään (samaa mieltä on itse asiassa välillä myös koiruli).

Niin ja on helpompi lähteä reissuun kun ei tarvitse aina miettiä mistä koiralle hoitaja.

Muutama lumikasaan piilotettu uloste vähemmän kevään kuvastossa.

AP on varmaan niitä, jotka puhuvat koirasta "hän" ... auta mua kestämään näitä.

Eläin on vaan eläin.

Naapurilla oli ihan asiallinen kommentti.

Paras vaan olla sanomatta mitään ja jatkaa tyynesti matkaa koska sanoit mitä vaan niin väärin menee ja herneet on nokassa.

Koirien pitäminen kerrostaloissa on pahimman laatuista Eläinrääkkäystä! Siellä ne louskuttavat ikävissään ja peloissaan päivät pitkät silläaikaa kun omistajat ovat töissä tai muuten poissa.

Miksi tällainen kärsimys on sallittua?

Ei sano mitään = epäempaattista

Osoittaa pilvestä hopeareunuksen = epäempaattista

Minäminäminäminä

Vierailija kirjoitti:

Niin ja on helpompi lähteä reissuun kun ei tarvitse aina miettiä mistä koiralle hoitaja.

Koiran voi viedä aina hoitolaan. 

Jokainen lohduttaa tavallaan. Ei se välttämättä ollut kettuilua, mutta jos ei osannut sanoa muuta.

Ite saattasin räjähtää tollases tilantees… Aamulenkki koiran kaa o päivän paras hetki.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tuollainen tyyppi sanoisi lapsensa menettäneelle.

Mitä ikinä, niin todennäköisesti väärin menee. Voiko kuoleman edessä olla edes juuri niitä oikeita sanoja?

Jos ei tiedä mitä sanoa, niin miksei sano juuri sitä. Kyllä empatiaan kykenevän ihmisen tunnistaa, vaikka sanoja ei löytyisikään. "En oikein osaa sanoa mitään..." ja lämmin katse perään.

Lol. Ei tulisi mieleenkään sanoa mitään noin ajattelematonta tuossa tilanteessa t. sosiaalisesti kömpelö :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku alapeukuttaa noita kommentteja, joissa ihmetellään ap:n saamaa kommenttia ja sympatisoidaan ap:ta. Ilmeisesti joku tunnekylmä kuvittelee tuollaisen hyytävän ilkeyden olevan normaalia?!?

Tuskin naapurilla ollut tunnesidettä siihen kuolleeseen koiraan, naurettavaa olisi ryhtyä surkuttelemaan ylenmäärin, sitäpaitsi voisi jonkun mielestä mennä jopa intimiteettirajan yli, koirat kuitenkin omistajiensa henkilökohtaista omaisuutta. 

Minulta kylllä valuivat kyyneleet kun kuulin että naapurin 12v koira oli kuollut. Kyllä siihen oli tunneside, vaikkakin hentoinen. Surin myös sitä miltä naapureista nyt tuntuu.

Kaikilla ei ole ollut koiraa koskaan. Joillakin yksi este koiran hankkimiselle on juuri tuo: kun sitä pitäisi lenkittää ja vielä aikaisin aamulla.

Noin se vaan on.

Vieläkö nää jaksaa tätä?

Olen aivan äärimmäisen empaattinen, itken aina milloin mitäkin minkä ei edes pitäisi liikuttaa, mutta kuulostaa ihan mun huumorilta heittää jotain tuollaista. :D En vaan selviäisi elämästä ilman mustaakin mustempaa huumoria, näin herkkänä persoonana.

Toki en kyllä kehtaisi vitsailla ihan kelle tahansa, pitää tietää että huumorit ns. kohtaa.

Ja jos oma koiranikin olisi kuollut, ihan varmasti siitä olisin myös jotain vitsiä vääntämässä. Kuolemaan liittyvistä asioista vaan saadaan revittyä parhaat vitsit ystävien kesken. Jotkut ei tajua, mutta sopivasti sairas huumorintaju on mun elämän suola.

Kaikilla ei ole tilannetajua, so what.

Tai ehkä yritti keventää tilannetta koska näytit siltä että alat volista justiinsa?

Ota uusi koira, se on paras lääke lemmikin menetykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole tilannetajua, so what.

Tai ehkä yritti keventää tilannetta koska näytit siltä että alat volista justiinsa?

Ota uusi koira, se on paras lääke lemmikin menetykseen. 

Uusi lemmikki ei ole mikään lääke suruun ja ikävään. Kun rakas kissani kuoli, en voinut ajatellakaan, että olisin heti ottanut uuden kissan. Suru oli niin suuri, etten olisi heti osannut enkä jaksanut rakastaa ja huolehtia uudesta kissasta. Ikävä ja muistot eivät katoa koskaan, mutta suru helpottaa ajan myötä. Nyt minulla on ihana, erittäin rakas löytökissa.

Ap, otan osaa suruusi ja ymmärrän erittäin hyvin, että loukkaannuit naapurin sanoista. Jaksamista sinulle. Kaikki eivät ymmärrä miten rakkaita lemmikit ovat joillekin. 💗