Muita, jotka ovat ihan väsyneitä mentaliteettiin "yhteiskunta hoitaa kaiken"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

"Valmistuin sosiaalityöntekijäksi 2000-luvun alussa, joten kyllä tässä on vettä virrannut Aurajoessa jo jonkin aikaa näissä hommissa."

 

Niin, eli sinun jos jonkun pitäisi kyetä näkemään myös yhteiskunnan muutos ympärilläsi ja kyettävä ajattelemaan tätä asiaa huomattavasti monitahoisemmin, kuin oman taustasi kautta. Ja toisaalta omasta taustastasi ja ammatista johtuen sinun jos kenen täytyisi ymmärtää, että me kaikki olemme yksilöitä. Se, että joku menestyy rankoista lähtökohdista huolimatta, ei tarkoita sitä, että menestymätön on päättänyt olla ns. olosuhteiden uhri.

Sinä valmistuit työelämään aikana jolloin töitä oli ja yliopistokoulutus todellakin avasi ovia. Nykyään nuoret opiskelevat huomattavasti pakkotahtisemmin ja silti päätyvä

En usko, että ymmärsit pointtiani, sillä en ole edes erityisen eri mieltä kanssasi. Mutta luulen, että näkökantamme eroavat, koska joudun päivittäin työssäni kohtaamaan "auttamisresurssien" rajallisuuden. Kohtaan jatkuvasti myös sitä, että ne oikeasti apua ja tukea tarvitsevat jäävät ilman tai saavat vain puolittaista näennäisapua sen vuoksi, että sen enempää veronmaksajien rahat kuin auttajatkaan eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. 

Mielestäni yhteiskunnan olisi nykytilanteessa (esim. väestön väistämätön ja koko ajan kiihtyvä ikääntyminen) tehtävä selkeät ratkaisut siitä, mihin kaikkiin avun- ja palvelun tarpeisiin pystytään vastaamaan ja mitkä asiat taas jäävät yksinkertaisesti yksilöiden omalle vastuulle. Mikä on välttämätöntä, kohtuullista, vaikuttavaa, tarpeellista - ja mikä taas ei. Haluaisin itsekin voida luottaa vaikkapa siihen, että jos sairastun vakavasti tai joudun onnettomuuteen, saan päivystyksestä leikkaussaliin, kuntoutuksesta mahdolliseen työkyvyttömyyteen asti, apua, hoitoa ja tukea sitä todella tarvitessani. Ja toivon tietysti samaa jokaiselle kanssaihmiselleni. "Systeemin sisällä" työskentelevänä tiedän ikävä kyllä, että näin ei tällä hetkellä ole. Tarvitsijoita on yksinkertaisesti enemmän kuin resursseja, ja tilanne tulee ainoastaan vaikeutumaan lähitulevaisuudessa. 

Jos lopetettais päiväkodit. Äidit hoitais lapset kotona, ei yhteiskunta. Uraa tekevät äidit ei tekis lapsia. Säästyis hekin uupumukseltaan, kun ei ole molempia stressaamassa, uraa ja lapsia. Ja säästyis päiväkodin hoitajat uupumukseltaan. Säästyis yhteiskunnan varoja, kun ei tarvis rakentaa ja ylläpitää päiväkoteja. Säästyis lapsiperheen rahat, kun ei tarvis maksaa päivähoitomaksuja. Ja sama vanhusten kanssa. Pois vaan vanhainkodit ja lapset huolehtimaan vanhemmistaan, kuten muualla maailmassa. Ynnä muita ratkaisuja. Mutta eihän mitään ratkaisuja haluta tehdä, koska ne hyödyttävät jotain organisaatioita ja järjestelmiä yhteiskunnassa. Itsehän on pelanneet itsensä tähän pussiin.     

Jaa vai niin. Minusta taas ilman yhyeiskuntaa on hyvin vaikea pärjätä yhteiskunnassa. 

Kyllä yhteiskunta on olemassa juuri siksi, että sen avulla kaikki pyörii, myös terveydenhuolto ja muut turvaverkot, joita jokainen yhyeiskunnan jäsen tarvitsee ennemmin tai myöhemmin, myös ap. 

En oikein ymmärrä tämmöistä ajatusta että jokainen on täällä oman onnensa nojassa, kyllä kaikki ollaan täällä  toisiemme varassa ja toisistamme riippuvaisia, ei täällä kukaan yksin pärjää. Ei edes yksinäinen ihminen, sekin on yhteiskunnan jäsen.

Mua on alkanut kyllästyttää tämä mentaliteetti että "yhteiskunnalla ei ole mitään virkaa, huolehtikaa itse itsestänne."  kuitenkin tämmöset kokkareet on aina ensimmäisenä huutamassa yhteiskuntaa apuun, kun paska osuu omaan tuulettimeen. Muutoin räävitään minkä ehditään että jokainen pärjätköön ilman yhteiskuntaa ja kantakoon itse vastuun kaikesta, sairauksista lähtien. VMP. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lopetettais päiväkodit. Äidit hoitais lapset kotona, ei yhteiskunta. Uraa tekevät äidit ei tekis lapsia. Säästyis hekin uupumukseltaan, kun ei ole molempia stressaamassa, uraa ja lapsia. Ja säästyis päiväkodin hoitajat uupumukseltaan. Säästyis yhteiskunnan varoja, kun ei tarvis rakentaa ja ylläpitää päiväkoteja. Säästyis lapsiperheen rahat, kun ei tarvis maksaa päivähoitomaksuja. Ja sama vanhusten kanssa. Pois vaan vanhainkodit ja lapset huolehtimaan vanhemmistaan, kuten muualla maailmassa. Ynnä muita ratkaisuja. Mutta eihän mitään ratkaisuja haluta tehdä, koska ne hyödyttävät jotain organisaatioita ja järjestelmiä yhteiskunnassa. Itsehän on pelanneet itsensä tähän pussiin.     

Voi hyvänen aika taas ja yhren kerran.. Kylläpä on taas yksinkertaista kaikki. 😂

Kirjoitus oli tyypllistä PS propagandaa jolla aiheutetaan vastakkain asettelua ja pidetään omat rivit kasassa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on ensisijaisesti vastuu itsestään. Yhteiskunnan tukien pitäisi olla ihan vihoviimeinen turvaverkko, jolla katetaan vain ehdottoman tarpeelliset asiat.

Parin kuukauden päästä, kun alkaa taas kesälomakausi, aletaan varmaan taas mediassa käydä keskustelua siitä, että on epäreilua, kun vähävaraisten perheiden lapset eivät pääse reissuun tai huvipuistoon, kuten keskiluokkaisten perheiden lapset. Se voi tuntua epäreilulta, mutta se ei ole yhteiskunnan ongelma.

Nykyään aina kun uutisoidaan mistä tahansa rikoksesta (oli se sitten ryöstö, tappo, pahoinpitely tms), niin kommenttikentät ovat täynnä sitä samaa "tätä tää on kun mielenterveystyöstä leikataan" jne. Ihan älyttömän laiskaa vastuuttaa taas tätä kasvotonta yhteiskuntaa jonkun yksilön tekemistä rikoksista.

Lisäksi olen samaa mieltä siitä, että ihmisten pitäisi itse kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan

Niin miten se mielenterveyspotilas ottaa vastuun omasta terveydestään, kun on sairas eikä pääse hoitoon? 

Onko ap joku kokoomusanarkisti vai mikä. Itseäni tuollainen yhteiskuntavastaisuus ole koskaan kiinnostanut. Ihminen on päätynyt muodostamaan aina yhteiskuntia, koska ihminen on laumaeläin eikä pärjää hyvin ilman yhteisön tukea.

Kaikkia asioita ei vaan voi itse päättää tai hallita, sen aapeekin ymmärtää kun kasvaa isoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus, toimeentulo ja terveys. Tai pikemminkin niiden puutteiden ilmetessä odotetaan yhteiskuntaa tulemaan vastaan. 

Yleinen asumistuki tuli vasta vuona 1985 tai niillä main. Millähän ihmiset ovat sitä ennen muuttaneet omilleen? Vai onko silloin yksinkertaisesti ollut heti työtä kaikille eikä sellaista ongelmaa ole ollut. Olisi kyllä aika järkyttävää jos vanhenevat nuoret vain asuisivat edelleen isin ja äidin huomassa. Hyvä että pääsevät omilleen, vaikka sitten yhteiskunnan turvin. Olisi hankala yhtälö kerryttää rahaa, kun samaan aikaan on inttivelvollisuuksia ja opintoja, jolloin ei ole rahan tekemisen mahdollisuutta sen suuremmin.

Ennen esim. alivuokralaisuus oli yleisempää. Moni nuori perhe aloitti yhteisasumisen alivuokralaisena. Myös opiskelijat asuivat soluissa. Soluasumista oli tarjolla myös muille nuorille. Myös kimppa-asumista on harrastettu. 

Vierailija kirjoitti:

Onko ap joku kokoomusanarkisti vai mikä. Itseäni tuollainen yhteiskuntavastaisuus ole koskaan kiinnostanut. Ihminen on päätynyt muodostamaan aina yhteiskuntia, koska ihminen on laumaeläin eikä pärjää hyvin ilman yhteisön tukea.

Kaikkia asioita ei vaan voi itse päättää tai hallita, sen aapeekin ymmärtää kun kasvaa isoksi. 

Tyypillistä oikeistoagendaa. Vasemmistolaiset ovat mukamas tukijaisten varassa eleviä loisia jonka oikeistolaiset kustantavat. Tosiasiassa "vasemmistolaiset" ovat rakentaneet tämän suomi nimisen yhteiskunnan ja ovat pieni- tai keskipalkkaisia työssäkäyviä rehellisiä duunareita. mm. omat duunarivanhemmat eivät saaneet ikinä mitään tukia enkä ole itsekään saanut vaan ollut nuoresta pitäen töissä ja tehnyt lujasti töitä.

Eihän kokoomus ole ollut edes hallituksissa sotien jälkeen kuin hiukan ennen 80 -luvun loppua ja sen jälkeen jälki onkin ollut tuhoisaa....

Ihmisiä on jo niin hallitsematon määrä, että on edesvastuutonta edes väittää että täällä pitäisi yksilön yksin olla vastuussa siitä mitä hänelle tapahtuu milloinkin.. Joku tulee ja lyö kieveellä päähän, oma vika kanna vastuusi. Joopa joo. 

Kyllä ap itsekin olet yhyeiskunnasta kokoajan riippuvainen, sori nyt vaan, jos muuta kuvittelet. Kun käveket tietä ja käyt kaupassa, olet yhteiskunnan varassa, kaikki sinunkin elämässäsi on osa yhteiskuntaa, etkä sinä todellakaan voi elämääsi hallita niin täydellisesti, kuin kuvittelet. Voit saada aivoverenvuodon jo tänään. Mutta ethän sinä tietysti siitä lannistu, saat itse verenvuodon aivoissasi kuriin, kun olet itse omasta hyvinvoinnistasi vastuussa, ei yhteiskunta.

Pitäisikö itkeä vai nauraa. 

"Parin kuukauden päästä, kun alkaa taas kesälomakausi, aletaan varmaan taas mediassa käydä keskustelua siitä, että on epäreilua, kun vähävaraisten perheiden lapset eivät pääse reissuun tai huvipuistoon, kuten keskiluokkaisten perheiden lapset. Se voi tuntua epäreilulta, mutta se ei ole yhteiskunnan ongelma"

Tässä se ongelma tiivistyy. Yhteiskunnalta halutaan täysin samaa mitä kaikilla muilla on. Ollaan kateellisia milloin mistäkin ja vaaditaan yhteiskunnalta ratkaisua asioihin, mitkä pitää ratkaista itse. Sellainen aivan tasapäinen elämä on utopiaa ja on vain hyväksyttävä, että aina löytyy joku jolla on enemmän kuin itsellä.

Lisäksi ei kyetä näkemään sen oman kateuden ohi oikeastaan mitään muuta. Juu keskiluokkaisen perheen lapsi pääsee lintsille. Hän viettää kuitenkin suurimman osan ajasta muualla kuin perheen kanssa yhdessä, koska vanhemmat ovat töissä. Hän ehkä haluaisi lintsin reissua enemmän, että äiti tai isä olisi kotona siihen asti että lähtee kouluun ja olisi vastassa kun tulee koulusta. Sen sijaan että aamulla vahtii kelloa ja iltapäivällä tekee yksin välipalansa ja odottaa tuntikausia muuta perhettä kotiin.

Ihmisten pitäisi oppia näkemään se mitä heillä on eikä vain sitä mitä heillä ei ole.

Jokainen hyötyy yhteiskunnasta. Miksi se pitäisi sitten romuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että joka koulussa pitäisi olla rahavalistusta oppiaineena. Omat työttömät tai huonolla palkalla elävät törmäävät joka viikko rahansa kosmetiikkaan, Wolttiin, takseihin yms. koska kuulemma tuillakin eläville se vähintään kuuluu. Itse saisin työttömyustuestasi säästöön joka kk satasia, ja nyt töissä käyvänä jo toki yli tuhat euroa. Valintoja on, mihin rahaa käyttää. Itse ostan halvinta kilohinnaltaan ruokaa enkä Wolttaa tai käytä takseja. Suunnittelen kaikki menot hyvin enkä osta uusina vaatteina jne. + aina vain todelliseen tarpeeseen. Tuntuu, että tuilla elävät eivät osaa budjetoida tai säästää.

Huomaan samaa omassa työssäni. Mutta ei ne ole vain työttömät tai tuen saajat. Vaan hälyyttävä määrä aikuisia ei ymmärrä, että jos rahat on tiukilla niin luovutaan luksuksesta. Siis kynsistä, sokeroinnista, ripsistä, kampaajasta, tatuoinneista.. Tai ainakin näihin on säästettävä. Monet ihan tosissaan merkkailee tällaisia menoja pakollisiksi menoiksi.

Ei. Pakollista on asuminen, sähkö, vesi, ruoka ja vakuutukset sekä jonkinlainen vaatetus. Kaikki muu on luksusta, johon joko säästetään tai sitä ei käytetä, jos ei ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollossa työskentelevänä välillä kyllä vähän ky*pii hoitaa alkoholidementikkoja ja sairaalloisen ylipainoisia, jotka ovat aiheuttaneet tilansa itse ja ovat nyt liikuntakyvyttöminä täysin muiden avun varassa. Samalla kuitenkin kehtaavat haukkua hoitajia milloin mistäkin. Omaisetkin vänkyttävät ja valittavat, kaiken pitäisi olla ilmaista eikä mikään saisi maksaa mitään. 

Olet kyllä harvinaisen tietämätön ja ammattitaidoton kun et ymmärrä että alkoholismi ja ylensyönti ovat riippuvuuksia. Mutta eipä yllätä kohdata kaltaisesi empatiakyvytön ja yksinkertainen hoitaja. Onneksi muunkinlaisia on.

Ei kannata alkoholisteja tai lihavia sääliä. Itsellä syömishäiriö ja alkoholiriippuvuus mutta ei se ole kenenkään muun kuin itseni vika! O

Mä en nyt ihan ymmärrä vieläkään, että miksi syytät lihavuudestasi muita. Siis koska kukaan ei kertonut sinulle teininä miten laihduttaa? Itse kyllä teininä pyysin apua ihan kouluterveydenhoitajalta ja opolta apua ystävien lisäksi moniin asioihin. Ja vietin aikaa paljon myös yksin kirjastossa tietoa etsien. En odottanut, että joku tulee minulle kertomaan, miten minun pitäisi elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että joka koulussa pitäisi olla rahavalistusta oppiaineena. Omat työttömät tai huonolla palkalla elävät törmäävät joka viikko rahansa kosmetiikkaan, Wolttiin, takseihin yms. koska kuulemma tuillakin eläville se vähintään kuuluu. Itse saisin työttömyustuestasi säästöön joka kk satasia, ja nyt töissä käyvänä jo toki yli tuhat euroa. Valintoja on, mihin rahaa käyttää. Itse ostan halvinta kilohinnaltaan ruokaa enkä Wolttaa tai käytä takseja. Suunnittelen kaikki menot hyvin enkä osta uusina vaatteina jne. + aina vain todelliseen tarpeeseen. Tuntuu, että tuilla elävät eivät osaa budjetoida tai säästää.

Huomaan samaa omassa työssäni. Mutta ei ne ole vain työttömät tai tuen saajat. Vaan hälyyttävä määrä aikuisia ei ymmärrä, että jos rahat on tiukilla niin luovutaan luksuksesta. Siis kynsistä, sokeroinnista, ripsistä, kampaajasta, tatuoinne

Tämä juuri. Valintoja! Sitten kun olen säästänyt rahani koska olen valinnut olla ilman kalliita brändivaatteita, tekoripsiä tai kynsiä jne. Ja olen niillä säästöillä/sijoitusrahoilla ostanut vaikka oman asunnon, niin nämä tuhlaavat nimittävät kultalusikka perseessä ayntyneeksi jne. Helppo sitä omistusasunnosta on arvostella! Vaikka ei huomata, että kaikki elämässä on seurauksia omista valinnoista. Halvalla voi syödä myös hyvää ja asua voi ilmaiseksikin teltassa metsässä jokamiehenoikeudella.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen hyötyy yhteiskunnasta. Miksi se pitäisi sitten romuttaa?

Ehdottomasti ei pidä romuttaa, mutta pitää vetää rajat. On valittava mitkä asiat ihminen hoitaa itse ja missä yhteiskunta auttaa. Vain näin saadaan resurssit järjestettyä siten, että oikeasti apua tarvitsevat saavat sitä apua.

Esimerkki: Miksi ihmeessä aikuiset ihmiset menevät flunssan takia sairaalaan? Siis ihan vain flunssan. Hoitakaa se kotona. Toki saikkulappua saatetaan tarvita, mutta sen voi sanoa puhelimessa jo. Ei tarvita lääkärin tutkimuksia sen enempää. 

Tai noro toisena esimerkkinä. Oksenna ämpäriin, koita juoda. Se menee ohi parissa päivässä ja pelkän noron takia ei tarvitse lääkäriä.

Eikä tk ole mikään seurusteluhuone senioreille. Siihen on ihan oma paikkansa. Jos olet seuraa vailla, mene sinne päiväbingoon. Älä väitä joka päivä että kuolema vaanii sinua (tai vaanii se, mutta niin sen ikäihmisellä jo oikeastaan kuuluukin) ja tunge labraan tai terveyskeskukseen olemattomine vaivoinesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että joka koulussa pitäisi olla rahavalistusta oppiaineena. Omat työttömät tai huonolla palkalla elävät törmäävät joka viikko rahansa kosmetiikkaan, Wolttiin, takseihin yms. koska kuulemma tuillakin eläville se vähintään kuuluu. Itse saisin työttömyustuestasi säästöön joka kk satasia, ja nyt töissä käyvänä jo toki yli tuhat euroa. Valintoja on, mihin rahaa käyttää. Itse ostan halvinta kilohinnaltaan ruokaa enkä Wolttaa tai käytä takseja. Suunnittelen kaikki menot hyvin enkä osta uusina vaatteina jne. + aina vain todelliseen tarpeeseen. Tuntuu, että tuilla elävät eivät osaa budjetoida tai säästää.

Huomaan samaa omassa työssäni. Mutta ei ne ole vain työttömät tai tuen saajat. Vaan hälyyttävä määrä aikuisia ei ymmärrä, että jos rahat on tiukilla niin luovutaan luksuksesta. Siis kynsistä, sokeroinnista, ripsistä, kampaajasta, tatuoinne

Outoa on myös se, että esim. kampaajakäynneistä, kylpylälomista ja kosmetelogeista ollaan valmiita maksamaan. Mutta vaikka sitä maksukykyä löytyisi noihin, penniäkään ei haluttaisi omasta pussista kuluttaa vaikkapa kotisiivoukseen tai kauppa-apuun - näiden jälkimmäisten pitäisi tulla "yhteiskunnalta" ja tietysti ilmaiseksi. Korostuu etenkin seniori-ikäisten kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Onko ap joku kokoomusanarkisti vai mikä. Itseäni tuollainen yhteiskuntavastaisuus ole koskaan kiinnostanut. Ihminen on päätynyt muodostamaan aina yhteiskuntia, koska ihminen on laumaeläin eikä pärjää hyvin ilman yhteisön tukea.

Kaikkia asioita ei vaan voi itse päättää tai hallita, sen aapeekin ymmärtää kun kasvaa isoksi. 

En muista, että omassa lapsuudessa 80-luvulla sosialismi olisi ollut näin pahaa. Suomi oli vapaa maa silloin. Jokainen sai olla mitä oli. Perheet tulivat toimeen työllänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että joka koulussa pitäisi olla rahavalistusta oppiaineena. Omat työttömät tai huonolla palkalla elävät törmäävät joka viikko rahansa kosmetiikkaan, Wolttiin, takseihin yms. koska kuulemma tuillakin eläville se vähintään kuuluu. Itse saisin työttömyustuestasi säästöön joka kk satasia, ja nyt töissä käyvänä jo toki yli tuhat euroa. Valintoja on, mihin rahaa käyttää. Itse ostan halvinta kilohinnaltaan ruokaa enkä Wolttaa tai käytä takseja. Suunnittelen kaikki menot hyvin enkä osta uusina vaatteina jne. + aina vain todelliseen tarpeeseen. Tuntuu, että tuilla elävät eivät osaa budjetoida tai säästää.

Huomaan samaa omassa työssäni. Mutta ei ne ole vain työttömät tai tuen saajat. Vaan hälyyttävä määrä aikuisia ei ymmärrä, että jos rahat on tiukilla niin luovutaan luksuksesta. Siis kynsist

Kyllä. Nykyisin huonosti valinneet haluavat kostaa niille, jotka sattuivat valitsemaan hyvin. Eikä siinä, mutta kun eivät ole suostuvaisia ymmärtämään että heidän on itse muutettava omaa elämäntyyliään. Ei muillekaan täällä taivaasta mitään tipu.

Otetaan vielä esimerkki (toki hieman muunnelluin tiedoin, jotta ketään ei tunnisteta eikä vaitiolovelvollisuutta rikota):

- asiakas on ostanut itselleen uuden auton ja hakee muutama kuukausi tämän jälkeen harkinnanvaraista toimeentulotukea apteekkilaskuihin, koska "lääkkeet loppu".

Missä loppuu ja alkaa yksilön oma vastuu valinnoistaan? Ja ei, ei ole kärjistämistä eikä yksittäistapaus. Näitä vastaavia esimerkkejä riittäisi loputtomiin.